keskiviikkona, toukokuuta 06, 2009

Miesopettajien suosiminen

Miesliike vaatii tasa-arvoa

Kirja-arvostelu: Tästä äiti varoitti

Anna Kontulan pamfletissa naiset etsivät vapautusta heteronormin pakkopaidasta
Miten on mahdollista, että Suomen kaltaisessa maassa on yhä nuoria naisia, joille tasa-arvoinen pohjoismainen mies ei kelpaa?

He etsivät alfaurosta, käyvät pornokaupoissa ostamassa apuvälineitä ja tekevät feminismistä burleskia leikkiä, joka kiinnittyy perinaisellisiin tuntomerkkeihin. Silti nämä tällätyt korkokengissä kävelevät sutturat haluavat, että heidät otetaan vakavasti kokonaisina ihmisinä.

Kontulan mielestä juuri tässä on askel, jota toisen aallon feministit eivät kyenneet ottamaan. He eivät tajunneet, että naisten seksuaalisen vapautumisen perimmäinen este ei piile pelkästään miesten sovinismissa vaan myös naisten itsensä kyvyttömyydessä päästä irti sovinnaisesta heteronormista.

Kunnollisen suomalaisen naisen on kovin vaikea myöntää, että seksuaalinen halu ei noudata järkeä ja että irti päästettynä se leikkii sallitun ja kielletyn, normaalin ja epänormaalin, biologian ja kulttuurin rajalla ja rikkoo käsityksiämme sopivasta ja hyväksyttävästä.

HS mielipide: Mistä nuori opettaja saisi töitä?

Toinen ongelma nuoren opettajan ansioluettelossa on niinkin pieni ja mitätön kuin Y-kromosomin puute. Opettajien työpaikkailmoituksissa tämä näkyy usein toiveena erikoistumisesta teknisen työn ja poikien liikunnan opetukseen.

Poikien liikunta ja tekninen työ ovat tasa-arvoisen yhteiskunnan keino kertoa, että palvelukseen halutaan miesopettaja.

Nuori opettaja ymmärtää miesopettajien tarpeen, mutta kokee olevansa itse vähintään yhtä pätevä, ellei vielä vähän pätevämpi, kuin tämä pienemmän kromosomin omistava kaksilahkeinen.

Nuori opettaja ei ole myöskään keksinyt tätä väitettä lohduttaakseen itseään. Hän tietää, että Y-kromosomilla varustetulle hakijalle on myös sanottu, että oikeastaan sitä poikien liikuntaa ei edes ole. Tarvitaan vain miesopettaja.

ANNA VEHKALA luokanopettaja

Mieskansanedustajat raiskauskohusta: Anna Kontula: Raiskaaja on valtakunnallisesti tunnettu poliitikko. ja Ilta-Sanomien tietojen mukaan tutkija Anna Kontulan kirjassa raiskauksesta syytetty toimii tälläkin hetkellä kansanedustajana.

30 kommenttia:

Jape kirjoitti...

Anna Kontulan pamfletissa naiset etsivät vapautusta heteronormin pakkopaidastaote:
Miten on mahdollista, että tämä ei kelpaa kaikkensa naisten seksuaalisen vapauden hyväksi tehneiden radikaalifeministien tyttärille? Miten on mahdollista, että Suomen kaltaisessa maassa on yhä nuoria naisia, joille tasa-arvoinen pohjoismainen mies ei kelpaa?

He etsivät alfaurosta, käyvät pornokaupoissa ostamassa apuvälineitä ja tekevät feminismistä burleskia leikkiä, joka kiinnittyy perinaisellisiin tuntomerkkeihin. Silti nämä tällätyt korkokengissä kävelevät sutturat haluavat, että heidät otetaan vakavasti kokonaisina ihmisinä.

Jape kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Jape kirjoitti...

poistin edellisen, typoja korjattu...

"Kontula vakuuttaa Iltalehdelle, että hänen teoksessaan kuvailtu raiskaus on täyttä totta ja sen tekijä on valtakunnallisesti tunnettu poliitikko."

Niin, onko nyt kyse tapauksesta, jossa joku on oikeudessa tuomittu raiskauksesta, vai millä perusteella Kontula käyttää sanaa "raiskaus"?

Jos on kyse lainvoiman saaneesta raiskaustuomiosta, niin varmaan se tunnetun poliitikon nimi sitten on jo selvillä?

Jape kirjoitti...

"Raiskaustarina on fiktiivinen, mutta Kontulan mukaan tausta on puhdasta faktaa. Feminismiä käsittelevän kirjan tarinoiden materiaalina on käytetty 15 naisen henkilökohtaisia kertomuksia."


Mietin vain, että missä vaiheessa Kontula on tuomariksi ryhtynyt, kun hän puhuu raiskauksesta? Sitten tarina onkin fiktiivinen. Mitä tarkoittaa että "tausta on puhdasta faktaa"? Miltä osin?

jotenkin on feminismille tyypillistä, että taas on julkaistu kokoelma naisten tarinoita. Tämähän on naistutkimukselle tyypillistä. Siis julkaista erilaisi tarinoita ja niiden todenperäisyys jää selvittämättä ja samoin kun krittiikki tarinaa ja kertojaa kohtaan. Mikä merkitys on näillä tarinoilla? Onko ne tiedettä vai mitä?

No varmaan tämän raiskauksesta syytetyn nimi tulee aika pian esiin, se on varma. Siinähän sitä tulee julkisuusrumbaa Kontulan kirjallekkin...

Ville kirjoitti...

Ei ole kyse todennetusta raiskauksesta. Asianomistaja veti rikosilmoituksen pois, mikä oli typerää. Tai sitten kertomus on pamflettia varten keksitty. Näin saadaan poliisi, syyttäjä sekä mieskansanedustajat näyttämään kaikki rikollisilta naisen alistajilta.

Muutenkin varsin kyseenalaista tuoda pamflettiin tuollainen kertomus. Miksi? Lähdesuojan takaa Kontula voi syyttää ja leimata ketä tai mitä tahansa ryhmää (tässä miespuolisia kansanedustajia, taas!) aivan niin paljon kuin haluaa, ilman että totuus koskaan paljastuu. Koska kyse on kertomuksesta, juttu voi aivan hyvin olla jonkun sekopään keksimä, eikä Kontulakaan välttämättä tiedä onko se totta. Viidennes raiskausilmoituksistahan on valetta, joita ei koskaan tapahtunut. Vai oliko hän naisen ja miehen kanssa samassa huoneessa väitetyn tapahtuman aikana?

Kontula otti mielestäni aika ison riskin kirjoittaessaan tuon kertomuksen. Harkittu tai ei niin Kontulan harkintakyky on horjunut ja se voi vaikuttaa negatiivisesti jatkossa miten häneen suhtaudutaan.

Jorma kirjoitti...

"Mietin vain, että missä vaiheessa Kontula on tuomariksi ryhtynyt, kun hän puhuu raiskauksesta? Sitten tarina onkin fiktiivinen. Mitä tarkoittaa että "tausta on puhdasta faktaa"? Miltä osin?"

Eihän tämä ole mitään muuta kuin markkinointitemppu. Feministeille kaikki miehet, etenkin miespoliitikot, ovat täysin vapaata riistaa. Siitä vain pilataan toisten ihmisten päivä, ja kenties vielä jonkun elämä, vain jotta oma kirja myisi lisää.

No, minkäs sille teet, jos ihmisellä ei ole mitään moraalia. Feministien keskuudessa tämä on aivan normaalia.

"Nuori opettaja ymmärtää miesopettajien tarpeen, mutta kokee olevansa itse vähintään yhtä pätevä, ellei vielä vähän pätevämpi, kuin tämä pienemmän kromosomin omistava kaksilahkeinen."

Niin, miesopettajia tarvitaan, mutta heitä ei saisi siis hakea, eikä varsinkaankaan valita, koska joku "suurikromosominen" yksilö kokee olevansa parempi vaikkapa opettamaan pojille liikuntaa.

""Miksi pojat syrjäytyvät koulussa keskimäärin tyttöjä enemmän tai eivät menesty yhtä hyvin koulussa. Toivon, että näitäkin asioita tutkittaisiin tarkemmin ja käytäisiin enemmän keskustelua."

Joo, tasa-arvovaltuuteutltahan tässä neuvoja tarvitaan. Edellinen tasa-arvovaltuutettu juuri kielsi näistä puhumisen, eikä tasa-arvovaltuutetun toimisto ole siitä törkeän seksistisestä lausunnosta koskaan irtisanoutunut. Muutenkaan tasa-arvovaltuuteetu ei ole tehnyt yhtään mitään miesten aseman parantamiseksi. Keskittyisi Mäkinen vain oman saastaisen pesänsä siivoamiseen.

Anonyymi kirjoitti...

Jape: Jotta voisin sanoa jonkun esim. pahoinpidelleen kaverini nakkikioskilla yöllä, täytyykö tekijän saada tuomio siitä? Jos ei ole tuomiota, miksi sitä pitäisi kutsua? Jos tiedän henkilön X hakanneen jonkun henkilön Y, enkö saa sanoa, että X on hakannut Y:n ellei X:aa ole siitä tuomittu?

Onko niin, että asiasta ei saa puhua, jos henkilöä ei ole tuomioistuimessa tuomittu?

Sinänsä se on selvää, että lehdistössä, kirjassa yms. ei saa väittää kenenkään nimetyn henkilön tehneen rikosta, mikä tätä ei ole siitä tuomittu.

Siinä olen tosin Villen kanssa samaa mieltä, että pamfletissa tuollainen "tämä nimeämätön hlö raiskasi, mutta enpä kerro, kuka se oli", on jokseenkin epäharkittu ja epäviisas. Kontula ei voi mainita nimiä, koska se menisi kunnianloukkauksen puolelle, kun tuomiota ei ilmeisesti ole annettu - mikä taas tekee tarinan uskottavuudelle vakavaa väkivaltaa. Me emme voi tietää, etteikö Kontula tai Kontulan informatti olisi keksinyt koko juttua. Tällaiset jutut kannattaisikin jättää kokonaan väliin ja keskittyä vaikka sellaisiin, joista on sellaista todistusaineistoa, jota voi eettisesti esitellä julkisuudessa tai ainakin jotka voisi halutessaan tarkistaa.

Jorma kirjoitti...

"Toisaalta, ottaen huomioon ympäröivän yhteiskunnan innon tuomita raiskauksen uhri ja väittää hänen olevan (osa)syyllinen tapahtumaan"

Säälittävää satuilua. On se kumma, ettei asioista saisis puhua suoraan: jos kekkuloi yöelämässä tuhannen kännissä, asettaa itsensä varaan. Voi tulla raiskatuksi, ryöstetyksi tai pahoinpidellyksi. Ei se, että ihmisiä varoitetaan riskejä lisäävästä käytöksestä, ole rikoksen uhrin tuomitsemista. Se on yritys estää rikoksia tapahtumasta. Ilmeisesti niin ei sitten pitäisi tehdä.

Jorma kirjoitti...

"Mitä huorastigmaan tulee, olen sitä mieltä, että yksi hyvä tapa sen torjumiseen on sanan haltuunotto Yhdysvaltain mustien tekemän “nigger”-sanan haltuunoton tapaan. Esimerkiksi niin, että tekisimme “huorasta” sellaisen sanan, että se naistenvälisessä keskustelussa merkitsisi toveruutta ja yhteenkuuluvuutta (”Lissu, sä oot kuule tosi huora!” Kiitti Missu, niin säkin!”) mutta miehelle sanottuna olisi yhtä halventava ilmaus kuin se on nyt naiselle (”Voi ei, ne kirjoitti musta vessan seinään, että Matti on huora!!!”)"

Kommentti osoittaa, että kosketuksen todellisuuteen voi näköjään menettää aika totaalisesti.

""tämä nimeämätön hlö raiskasi, mutta enpä kerro, kuka se oli", on jokseenkin epäharkittu ja epäviisas."

Se on tarkkaan harkittu, täysin moraallittoman ihmisen markkinointitempaus. "Viisasta" se on siinä mielessä, että ainoastaan suomalaisten miesten kohdalla voi Suomessa toimia näin härskisti. Teepä samanlainen syytös jotain naista tai maahanmuuttajaa kohtaan, niin olet itse ongelmissa.

Henry Laasanen kirjoitti...

"Jotta voisin sanoa jonkun esim. pahoinpidelleen kaverini nakkikioskilla yöllä, täytyykö tekijän saada tuomio siitä? Jos ei ole tuomiota, miksi sitä pitäisi kutsua? Jos tiedän henkilön X hakanneen jonkun henkilön Y, enkö saa sanoa, että X on hakannut Y:n ellei X:aa ole siitä tuomittu?

Onko niin, että asiasta ei saa puhua, jos henkilöä ei ole tuomioistuimessa tuomittu?"

Toki voit puhua siitä, varsinkin jos olet nähnyt Y:n silmä mustana. Ja varsinkin jos olet nähnyt teon tapahtuvan.

Raiskauksen kyseessä ollessa tilanne on eri, koska "musta silmä" puuttuu. Ei ole muuta kuin tulkinta tulkintaa vastaan. Tapahtunut voi olla raiskaus uhrin mielestä, mutta ei välttämättä tekijän mielestä, kun liikutaan raja-alueella. Eli voi olla, että seksiä on harjoitettu, mutta täyttääkö teko pakottamisen tai raiskauksen tuntomerkit? Kenen tulkinnan mukaan?

Raiskausväitteillä voi ainakin pilata miehen maineen. Kyse on siitä, millä todistusaineistolla tuollaiseen pilaamiseen on oikeus ryhtyä.

Jape kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Jape kirjoitti...

Arawn: "jotta voisin sanoa jonkun esim. pahoinpidelleen kaverini nakkikioskilla yöllä, täytyykö tekijän saada tuomio siitä? Jos ei ole tuomiota, miksi sitä pitäisi kutsua? Jos tiedän henkilön X hakanneen jonkun henkilön Y, enkö saa sanoa, että X on hakannut Y:n ellei X:aa ole siitä tuomittu?

Onko niin, että asiasta ei saa puhua, jos henkilöä ei ole tuomioistuimessa tuomittu?"

Fiksuna naisena tiedät kyllä mistä tässä on kyse, Arawn. Voit puhua, mutta sinun pitää miettiä millä tasolla voit puhua ja toisen leimata.

Et maininnut että näitkö pahoinpitelyn itse? Jos näit niin toki voit puhua siitä. Jos et nähnyt itse tapausta, mutta näet fyysiuset tunnusmerkit pahoinpitelystä, esim mustelman tai ruhjeita, voit puhua siitä, mutta ei kovinkaan voimakkaasti väitetystä tekijästä, jos et ole nähnyt itse tapausta. "tavallisen" pahoinpitelyn ja raiskauksen leimaavuus väitetylle tekkijälle on aivan eri tasoa ja vaikka väitetty tekijä osoittautuisi syyttömäksi on leima raiskausväitteen ollessa kysees kuitenkin aika pysyvää sorttia.

Anna Kontula on tuskin nähnyt kirjaansa kirjoittamaansa tarinaa ja sen tapahtumia itse.

Arawn: "Sinänsä se on selvää, että lehdistössä, kirjassa yms. ei saa väittää kenenkään nimetyn henkilön tehneen rikosta, mikä tätä ei ole siitä tuomittu."

Tämä on Kontulalta harkittu, mutta törkeä, temppu saada kirjalleen julkisuutta. Hän ei paljasta mistä tapauksesta on kyse, mutta on varmaa, että jos tarinassa on edes joku totuudensiemen, niin henkilöt otetaan kyllä lehdistön toimesta selville ennen pitkää. Näin Kontula voi sanoa että hän ei ole paljastanut mitään...
Kuitenkin hän taas omalla toiminnallaan leimaa ison joukon miehiä.

On vielä niin, että Kontula puhuu sekavasti että "tarina on fiktiivinen" mutta "taustat on faktaa", niin mitä tästä voi päätellä? Ei oikeastaan mitään. Emme tiedä mistään että mikä Kontulan tarinassa on totta ja mikä ei.

Oliskohan Henryn pitänyt sisällyttää kirjaansa tällainen raflaava tarina vaikkapa naiskansanedustajasta, jonka todenperäisyys olisi jätetty hämärän peittoon...
Esim. Naiskansanedustaja käytti pupua hyväkseen vuosia

tpjs kirjoitti...

"Mitä huorastigmaan tulee, olen sitä mieltä, että yksi hyvä tapa sen torjumiseen on sanan haltuunotto Yhdysvaltain mustien tekemän “nigger”-sanan haltuunoton tapaan. Esimerkiksi niin, että tekisimme “huorasta” sellaisen sanan, että se naistenvälisessä keskustelussa merkitsisi toveruutta ja yhteenkuuluvuutta (”Lissu, sä oot kuule tosi huora!” Kiitti Missu, niin säkin!”) mutta miehelle sanottuna olisi yhtä halventava ilmaus kuin se on nyt naiselle (”Voi ei, ne kirjoitti musta vessan seinään, että Matti on huora!!!”)"

Itse asiassa tuota tapahtuu jonkin verran jo nykyään. Ainakin Helsingissä jotkut nuorehkot kapakoissa viihtyvät naiset ihan vakiona sanovat toisiaan "huoriksi" nimenomaan positiivisessa hengessä. Tuttuja (hetero)miehiä he sitten vastaavasti sanovat homoiksi. (Samoissa porukoissa myös miehet saattavat "homotella" toisiaan, mutta niin pitkällä tasa-arvo ei ole, että miehet kutsuisivat naisia huoriksi edes hellittelymielessä.) Tämä tuntuu häiritsevän lähinnä profeministishenkisiä akateemisia humanistimiehiä, joiden mielestä kai naiset tuolla keskinäisellä huorittelullaan jotenkin alistavat itseään huora-sanan kirjainten aukkoihin kätkeytyneillä patriarkaalisilla piilofalloksilla tms. Tytöt itse eivät vaikuta hirveästi asiasta kärsivän.

Mortimer kirjoitti...

Arawn: Jotta voisin sanoa jonkun esim. pahoinpidelleen kaverini nakkikioskilla yöllä, täytyykö tekijän saada tuomio siitä? Jos ei ole tuomiota, miksi sitä pitäisi kutsua? Jos tiedän henkilön X hakanneen jonkun henkilön Y, enkö saa sanoa, että X on hakannut Y:n ellei X:aa ole siitä tuomittu?

Esimerkkisi vastaa huonosti Kontulan kertomaa tilannetta. On eri asia jos joko a) nimeää suoraan syyllisen (X:n henkilöllisyys paljastaen), tai b) sanoo että joku tuntematon X hakkasi henkilön Y, kuin että syyttää jotakin pienen yhteisön jäsentä nimeämättä kuitenkaan häntä, asettaen koko yhteisön epäilyksen alle. Mieskansanedustajien määrä on kuitenkin loppujen lopuksi aika rajallinen. Riittävän pieni, jotta tällainen asettaa epäilyksen leiman jokaisen mieskansanedustajan otsaan. On helppo arvata miten huhut lähtevät kiertämään, ja hetken päästä "varmoja" syyllisiä on muutama. Toiseksi täytyy muistaa että Kontula ei tiedä tapahtuiko näin oikeasti vai ei.

Nakkikioskiesimerkki ei oikein toimi tässä. Omasta mielestäni tähän sopii paremmin vaikka ~100 ihmisen asuttama maalaiskylä muutama sata vuotta sitten, jonne kristinusko on levinnyt, mutta virallisen opetuksen puuttuessa se on sekoittunut erilaisiin pakanauskontoihin. Eräänä päivänä kylään saapuu muukalainen ja sanoo: "Tunnen pahojen henkien läsnäolon. Yksi teistä on NOITA!"

Mistä nuori opettaja saisi töitä?
Feminismi kehottaa ainakin teoriassa suosimaan työhönotossa sitä sukupuolta joka on aliedustettuna. Käytännössä sitä saa soveltaa kuitenkin ainoastaan naisiin. Olisi mielenkiintoista kuulla millä perusteella Anna uskoo olevansa jopa pätevämpi kuin potentiaalinen miesopettaja.

Kirjoituksesa on itse asiasa kaksi kohtaa, jotka osoittavat feminismin puutteet, ja että feminismi != tasa-arvo. 1. Erilaiset puheet ja teot, kuten äskeisessä kappaleessa kirjoitin. 2. Naisten osuutta halutaan lisätä kiintiöillä, jotta naisnäkökulma tuli edustetuksi. Miehet eivät siis pysty ymmärtämään naisten asioita. Samaan aikaan kuitenkin oletetaan että naiset kuitenkin pystyvät ymmärtäämään miesten asioita (vrt. Tasa-arvovaltuutetun henkilökunta tai opettajakunta).

Tomppeli kirjoitti...

Kontula:
"... raiskaukset eivät ole jotain johon syyllistyy vain jokin marginaaliryhmä. Perinteisesti raiskaus kuvataan väkivaltaiseksi ja tuntemattoman tekemäksi, mutta se voi olla kenen tahansa tekemä."

Sitä jää ihmettelemään, miten minä voin puhdistua tuosta väitteestä, että olen raiskaaja.

Jos nimittäin raiskaaminen ei ole marginaaliryhmän rikos, se on valtavirran rikos. Varmemmaksi vakuudeksi Kontula vielä täsmentää, että tekijä voi siis olla kuka tahansa (mies) eli vaikka minä.

Koska olen oppinut lähtökohtaisesti epäilemään jokaista feministien väitettä, en ota tätäkään kovin vakavasti. Sitä paitsi tiedänhän, että en pystyisi itse raiskaamaan.

Yhteiskunnallisesti miesten demonisointi -- tässäkin suhteessa -- ei kuitenkaan voi olla terve ilmiö, ja siksi se hiukan huolestuttaa. Sosiaalisten siteiden kudos joutuisi kovaan rasitukseen, jos feministit onnistuisivat dehumanisoimaan puolet ihmiskunnasta.

Nuoret feminismin sumuttamat naiset eivät myöskään hyödy, koska näin yleistävä väite ei ole tehokas tai edes mahdollinen tapa välttää raiskaus. Eihän kai voi tai kannata elää elämäänsä välttelemällä kaikkia miehiä naisten kansoittamien paikkojen ulkopuolella. Tai ehkä voi, jos tosiaan unohtaa Kontulan mainitseman heteronormin eli ryhtyy lesboksi, menee töihin täysin naisvaltaiselle alalle ja hankkii lapsensa keinosiemennyksellä. Tosin myös naisraiskaajia on tuomittua, joten ihan varma ei voi olla sittenkään.

Sukupuolten täydellistä erkaantumista odotellessa, miten minä siis kumoaisin mahdollisimman vastaansanomattomasti väitteen, jonka mukaan minä jokaisen muun miehen ohella olen raiskaaja? Mitä kerron pojilleni, jotka törmäävät väistämättä tuollaisiin väitteisiin miehistä kaikenlaiseen väkivaltaan ja hyväksikäyttöön ihastuneina epäihmisinä? Onko raiskaajia vaikkapa profiloitu vankiloissa niin, että tiedettäisiin, minkälaisesta häiriöstä on kyse?

Ikävästi tietysti jää kalvamaan sekin mahdollisuus, että minä sittenkin olen raiskaaja. Ehkä vain uskottelen itselleni, etten ole. Ehkä sopivissa olosuhteissa minäkin muuttuisin hirviöksi.

Tällaista syytöstä vastaan ei voi puolustautua oikein millään tavalla. Sääliksi käy niitä nuoria miehiä, jotka joutuvat varttumaan tuollaisten syytösten ja demonisoinnin ilmapiirissä.

Anonyymi kirjoitti...

Eräät edelleen kansanedustajina toimivta naiset huorasivat nuorempana. ( ja huoraavat nytkin ).

Anonyymi kirjoitti...

MIEHET OVAT INHOTTAVIA RAISKAAJIA

"Kaikki miehet eivät ole mitään muuta kuin raiskaajia"
Marilyn French

"Feministit jotka makaavat miehen kanssa tekevät yhteistyötä vihollisen kanssa. Kaikki feministit voivat olla ja pitäisi olla lesboja"
Sheila Jeffreys

"Kaikki seksi, myös molempien halukkuuteen perustuva yhdyntä, on väkivaltaa naista kohtaan"
Catherine MacKinnon

"Uskon, että naisella on sellainen älyllinen ja tieteellinen ymmärrys, jota miehellä ei rakenteellisista syistä ole. Hän on siihen kykenemätön.
Former Congresswoman Barbara Jordan.

"Haluan nähdä, että mies on hakattuna veriseksi mössöksi kengänkanta polkaistuna hänen suuhunsa, kuin omena polkaistuna sian suuhun."
Andrea Dworkin

"Heteroseksuaalinen yhdyntä on puhdas virallistettu naisen ruumiin halveksunnan ilmaus"
Andrea Dworkin

"Miehet, joita epäoikeudenmukaisesti syytetään raiskauksista, voivat joskus hyötyä tästä kokemuksesta"
Catherine Comin

"Koen, että miesviha on kunniallinen ja ylevä poliittinen teko, että sorretuilla alempitasoisilla naisilla on oikeus luokkavihaan sitä luokkaa kohtaan, joka heitä nöyryyttää."
Robin Morgan

"Miehen seksuaalisuus on pahaa ja väkivaltaista, ja Saatanan kaltaisesti miehet hallitsevat naisia, saaden syntiset fantasiansa ja halunsa muuttumaan naisen omiksi haluiksi ja fantasioiksi. Siten nainen, joka harrastaa seksiä miehen kanssa, vaikkapa hän ei edes itse tuntisi olevansa pakotettu, tekee vastoin omaa tahtoaan"
Judith Levine

"Patriarkaalisessa yhteiskunnassa kaikki heteriseksuaalinen yhdyntä on raiskausta, koska naiset ryhmänä eivät ole riittävän vahvoja antaakseen oikeuttavaa suostumusta"
Catharine MacKinnon

"Kun nainen saa orgasmin miehen kanssa, hän vain tekee yhteistyötä patriarkaalisen systemin kanssa, erotisoiden omaa sortoaan..."
Sheila Jeffrys.

"Elämme, yritän sanoa, miehen väkivalta epidemiassa naista kohtaan."
Katha Pollitt

"Media käsittelee miesten naisiin kohdistamaa väkivaltaa, kuten raiskausta, vaimojen ja rakastajattarien murhia, miesten insestiä yksillöllisinä pokkeuksina..pimittäen faktan, että kaikki miehen väkivalta naista kohtaan on osa yhteistä sotaretkeä."
Marilyn French

"Miehen kutsuminen eläimeksi on miehen imartelemista; mies on kone, kävelevä dildo"
Valerie Solanas

Anonyymi kirjoitti...

Sinänsä ansiokkaasta luettelosta puuttui kotimaiset naisälykkömme, etenkin Anne "suomalainen mieskulttuuri ihannoi väkivaltaa keinona ratkaista ongelmia ja miehet hakkaavat ja tappavat omia puolisoitaan läjäpäin" Moilanen.

Tomppeli kirjoitti...

Pikaisesti googlaamalla käy ilmi, että naisvankiloiden raiskauksia tms. ei ole paljoa tutkittu. Joku tutkimus (josta linkki alla) kuitenkin antoi olettaa, että naiset kokevat tulevansa raiskatuksi naisvankiloissa harvemmin (7%) kuin miehet miesvankiloissa (16%).

Naisvankeja koskenut tutkimus kuitenkin tuntuu viittaavaan myös sellaiseen mahdollisuuteen, että "pakotettua" (coerced) seksiä tapahtuu naisvankiloissa enemmän, mutta aggresiivisia yhteenottoja välttävät uhrit eivät miellä tapahtumia hyväksikäytöksi tai raiskauksiksi.

Ainakin yhdessä miesvankilassa seksuaalista hyväksikäyttöä tapahtui vähemmän (4%) kuin tutkitussa naisvankilassa.

http://books.google.fi/books?id=Ol4qmPRyCLgC&pg=PA34&lpg=PA34&dq=female+prison+coerced+sex&source=bl&ots=aHd0GHipiR&sig=wtUBVq60M7Ac2vQ6i2ZA-4hBIuw&hl=fi#PPA34,M1

Ovatko naisvankiloiden raiskaajat patriarkaatin kunniajäseniä vai miten tuo pitäisi selittää?

Anonyymi kirjoitti...

Ehkä tangentiaalisesti tähänkin blogiin liittyviä:

Pettäjämies kivitettiin kuoliaaksi Iranissa – katuva nainen armahdettiin Iraqi Gays Face Gruesome Torture/ Murder Technique.
-samalla saitilla olevan erään toisen uutisen mukaan ilmeisesti 30-vuotta täyttäneet naimattomat miehet olivat myös uhan alla tulla tapetuiksi homoiksi epäiltynä.

Homo

Anonyymi kirjoitti...

Iltalehdessähän luki, että poliisi oli kehottanut uhria vetämään ilmoituksensa pois, koska tekijä oli julkisuuden henkilö, millä olisi voinut olla "arvaamattomat seuraukset".


Ihme muuten, että ette lainkaan noteeranneet tätä uutista:

Iltalehti

Raiskauksen uhrit peruvat ilmoituksia uhkailun takia12.8.2008 3:05

Viime vuonna poliisille tehtiin yli 700 raiskausilmoitusta.

Uhkailu saa raiskauksen uhreja perumaan rikosilmoituksiaan. Ilmoituksia perutaan eniten tapauksissa, joissa raiskaus on tapahtunut tutustumistilanteessa.

Oikeuspoliittisen tutkimuskeskuksen tutkijan Heini Kainulaisen mukaan yksi syy on uhrin uhkaileminen esimerkiksi väkivallalla.

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna poliisille tehtiin yli 700 raiskausilmoitusta. Lähes 30 perui tekemänsä ilmoituksen ja 20 luopui rangaistusvaatimuksista.

STT
Onkohan sitä tutkittu, kuinka moni ilmoitus jää alunperinkin tekemättä uhkailun takia? Tai pelon?

Jorma kirjoitti...

"poliisi oli kehottanut uhria vetämään ilmoituksensa pois, koska tekijä oli julkisuuden henkilö, millä olisi voinut olla "arvaamattomat seuraukset"."

Näin siis väitetään. Näyttö vain jää uupumaan aivan täysin. Sama juttu tuon uhkailuväitteen kanssa.

Anonyymi kirjoitti...

Tässä vielä mainitsemastani uutisesta:

Males who are unmarried by the age of 30 or 35 are placed under surveillance on suspicion of being gay, as are effeminate men. They will be investigated and warned to get married.
“Badr will typically give them a month to change their ways. If they don’t change their behavior, or if they fail to show evidence that they plan to get married, they will be arrested, disappear, and eventually be found dead.
Mikököhän mahtaa olla irakilaisten ATM:ien tilanne avioliiton hankkimisen suhteen - ja kuinka suuri ATM-ilmiö edes on maassa?

Homo

Anonyymi kirjoitti...

Kontula:
"... raiskaukset eivät ole jotain johon syyllistyy vain jokin marginaaliryhmä. Perinteisesti raiskaus kuvataan väkivaltaiseksi ja tuntemattoman tekemäksi, mutta se voi olla kenen tahansa tekemä."
Käsittäisin, että tuo tarkoittaa, että raiskaaja ei välttämättä ole työtön pianonvirittäjä, juoppo huuliharpisti, entinen murhasta tuomittu vanki, vihreätukkainen ja kaksimetrinen, kolmipäinen tai muutenkaan erityinen, vaan useimiten ulospäin "ihan tavallinen". Sisäpuoli on sitten eri asia, mutta sehän ei aina heti ulospäin näy. Lisäksi tuolla tarkoitetaan, että kyseessä voi hyvinkin olla tuttu henkilö, kuten naapuri, työtoveri, puoliso, eikä mikään puskaraiskaaja.

Ei tuosta pitäisi kenenkään miehen syyllistyä.

Henry Laasanen kirjoitti...

Kirjassa esitetyn raiskauksen laatu:

http://feministi.wordpress.com/2009/05/05/kirja-arvostelu-tasta-aiti-varoitti-anna-kontula/

"Kirjan ensimmäinen luku käsittelee seksuaalista väkivaltaa, ja seksiä, joka muuttui raiskaukseksi kun poliitikko päätti olla kunnioittamatta naisen tahtoa käyttää kondomia, ja tunkeutui väkisisin sisään. Seurauksena oli juuri sitä itsensä syyllistämistä, ja pohtimista, oliko kyseessä oikea raiskaus, joka kuuluu olennaisena osan raiskauksiin, joissa tekijä on uhrin tuttu."

Tomppeli kirjoitti...

Kontula voisi siinä tapauksessa harjoitella ulosantiaan esim. tähän tapaan: "En usko sellaiseen teoriaan, että kaikki miehet ovat raiskaajia. Raiskaajaa on kuitenkin vaikea jos ei mahdoton tunnistaa ulkoisten piirteiden perusteella. Siinä mielessä raiskaaja voi olla kuka tahansa, myös joku entuudesta tuttu henkilö".

Yleensäkin kannattaisi vaatimattoman mielipiteeni mukaan suosia sellaista puheenpartta, joka mahdollisimman täsmällisesti vastaa puhujan mielipidettä varsinkin, jos puheessa on negatiivinen sävy ja se kohdistuu "kansanryhmään".

Voi olla, että Kontula stereotypioihin ja yleistämisen vaaroihin tottumattomana (feministinä!), tuli sanoneeksi jotain, mitä ei tarkoittanut. Mutta mistä sen voi tietää varsinkin, kun feminismiin kuuluu niin paljon miehiin kohdistuvaa demonisointia?

Anonyymi kirjoitti...

Jape: "Tämä on Kontulalta harkittu, mutta törkeä, temppu saada kirjalleen julkisuutta. Hän ei paljasta mistä tapauksesta on kyse, mutta on varmaa, että jos tarinassa on edes joku totuudensiemen, niin henkilöt otetaan kyllä lehdistön toimesta selville ennen pitkää. Näin Kontula voi sanoa että hän ei ole paljastanut mitään...
"

No, tuossa voi kyllä hyvin olla perää. Tosin, jos lehdistö julkaisee nimiä ja väittää heidän raiskanneen, tullee kunnianloukkaussyytteitä. Ja ihan aiheesta.

Tosin, mainetta tuollainen ei välttämättä pelasta. Tätä touhua pitäisikin valvoa aika tiukasti.

"On vielä niin, että Kontula puhuu sekavasti että "tarina on fiktiivinen" mutta "taustat on faktaa", niin mitä tästä voi päätellä? Ei oikeastaan mitään. Emme tiedä mistään että mikä Kontulan tarinassa on totta ja mikä ei."

Juu, tuon kohdan panin merkille. Mikäköhän on tässä taustan ja tarinan ero?... :P

Mortimer: Totta, Noita-esimerkkisi on parempi. En ollut ajatellut asiaa tuolta kannalta.

Tomppeli: "Jos nimittäin raiskaaminen ei ole marginaaliryhmän rikos, se on valtavirran rikos. Varmemmaksi vakuudeksi Kontula vielä täsmentää, että tekijä voi siis olla kuka tahansa (mies) eli vaikka minä."

Kontula on oikeassa kyllä siinä, että raiskaudet eivät oikeastaan ole enimmäkseen tuntemattomien tekemiä eivätkä välttämättä mitenkään erityisen väkivaltaisia siinä mielessä, että raiskaaja löisi, kuristaisi, potkisi tai käsittelisi uhriaan muuten väkivaltaisesti kuin pakottamalla tämän aktiin, jota tämä ei halua. Useimmille uhreille tekijä on tuttu ja/tai aika usein tekijä uhkailee naisen alistuvaksi esimerkiksi väkivallan uhalla (vaikkapa pitelemällä veistä kurkulla tms) ja monesti nainen alistuu pelätessään, että vastustus voisi johtaa pahoihin vammoihin tai jopa kuolemaan.

Tämä ei toki tarkoita, että kuka tahansa voisi olla raiskaaja.

"Onko raiskaajia vaikkapa profiloitu vankiloissa niin, että tiedettäisiin, minkälaisesta häiriöstä on kyse?"

Ainakin sarjaraiskaajia yms. on profiloitu. Yleensä ilmeisesti heidän varhaislapsuutensa on ollut hyvin epävakaa ja traumaattinen, noin esimerkiksi - mikä ei tosiaan viittaa, että traumaattinen lapsuus tekisi automaagisesti miehestä raiskaajan.

"Ikävästi tietysti jää kalvamaan sekin mahdollisuus, että minä sittenkin olen raiskaaja. Ehkä vain uskottelen itselleni, etten ole. Ehkä sopivissa olosuhteissa minäkin muuttuisin hirviöksi."

Sopivissa olosuhteissa meistä KAIKISTA tulee hirviöitä. Mutta ns. tavisten kohdalla se tarkoittaa jo melkoisen äärimmäisiä olosuhteita, joihin ei todellakaan tavallisessa elämässä törmää kuin äärimmäisen harvoin ja äärimmäisen huonon tuurin kohdatessa.

"Ovatko naisvankiloiden raiskaajat patriarkaatin kunniajäseniä vai miten tuo pitäisi selittää?"

Merkittävä osa lienee toisia naisvankeja?

"Kontula voisi siinä tapauksessa harjoitella ulosantiaan esim. tähän tapaan: "En usko sellaiseen teoriaan, että kaikki miehet ovat raiskaajia. Raiskaajaa on kuitenkin vaikea jos ei mahdoton tunnistaa ulkoisten piirteiden perusteella. Siinä mielessä raiskaaja voi olla kuka tahansa, myös joku entuudesta tuttu henkilö"."

Paremmin muotoiltu.

Tomppeli kirjoitti...

"Merkittävä osa lienee toisia naisvankeja?

Kaikki. Siksi kehittelin muka vitsikkäästi teoriaa, että he kuuluvat patriarkaattiin juuri kunniajäseninä.

Asioihin vihkiintymättömänä en tiedä, miten tärkeää kullekin feministiselle teorialle on väittää, että vain miehet raiskaavat tai ainakin että naisten tekemät raiskaukset ovat täysin marginaalinen ilmiö. Vaatiiko teoria patriarkaatista monenkin mielestä tuollaisen raiskaavan miehen argumentikseen?

Joka tapauksessa itse en ole tullut ajatelleeksi, että naiset voivat tietyissä olosuhteissa muuttua jopa miesten veroisiksi raiskaajiksi. He vain raiskaavat toisia naisia -- ja myös poikia Wikipedian artikkelin mukaan -- ei miehiä.

Minulla ei siis ole aavistustakaan, mitä tuo tarkoittaa laajemmissa ympyröissä, mutta ainakin se kertoo, että naiset ja miehet ovat tuosta varsin yllättävästä näkökulmasta lopulta aika samanlaisia.

Anonyymi kirjoitti...

Arawn:
"Tällaiset jutut kannattaisikin jättää kokonaan väliin ja keskittyä vaikka sellaisiin, joista on sellaista todistusaineistoa, jota voi eettisesti esitellä julkisuudessa tai ainakin jotka voisi halutessaan tarkistaa."

Itseasiassa riittäisi kun sanoisi että juttu on keksitty.

Kansanedustajan syyttäminen on siinä mielessä huono juttu että syylliset rajautuvat liikaa.

Jos tekijäksi oltaisiin sanottu vaikkapa kunnallispoliitikko, niin tosijuttuna sen kertominen olisi ollut huomattavasti helpompaa. Potentiaalisten syyllisten joukko ei jäisi niin toivottoman pieneksi.

Mortimer:
"Riittävän pieni, jotta tällainen asettaa epäilyksen leiman jokaisen mieskansanedustajan otsaan."

Äläs nyt liioittele, sillä ainakin Oras Tynkkynen on epäilyksien ulkopuolella ;)

- Syltty

Anonyymi kirjoitti...

näyttäkääpä viite, missä Kontula itse olisi sanonut henkilön olevan kansanedustaja - täällä viitatuissa jutuissa hän ainakin puhuu vain poliitikosta, jolloin se voisi kai olla tunnettu kunnallispoliitikkokin, tai meppi.

Ja missä Kontula on väittänyt raiskaajien olevan MIEHIÄ ( ei ainakaan siinä sitaatissa, josta hänen miesvihansa pääteltiin pääteltiin)? Aamutelkkarissa hän ainakin korosti, että niin raiskaaja kuin uhrikin voi olla mies tai nainen.