Työtunnit pitää huomioida

HS: Miesten ja naisten palkkavertailussa on oltava tarkkana

Pauli Sumanen

Helsingin Sanomissa (Kotimaa 2. 2.) kerrottiin, että lastentarhanopettajien keskipalkka on 2 275 euroa ja esimiehillä enemmän. Kun samalla kerrottiin, että kaikkien palkansaajien keskipalkka oli 2 940 euroa, niin entä sitten? Tässähän ovat esimiehetkin mukana, eikä eri lähteistä kerättyjä palkkatietoja voi muutenkaan verrata keskenään.

Ja jos verrataan, pitää muistaa, että kunta-alalla ovat tunnetusti maan lyhyimmät vuosityöajat, jota ei keskipalkkavertailuissa huomioida. Jos työehtosopimukset ja vuosityöajat otettaisiin palkkavertailuun mukaan, mikä mahtaisikaan olla lopputulos?

Samassa jutussa mainittiin, että miesten keskiansio on 3 240 euroa ja naisten 2 640 euroa kuukaudessa.

Näitäkään lukuja ei voi vertailla sellaisenaan keskenään, sillä siinäkään ei ole kyseessä samanmittainen työkuukausi miehillä ja naisilla, eikä edes perusjoukko ole sama.

Miehistä puuttuu maanpuolustustyötä tekevä asevelvollisten ikäluokka.

Viime vuonna valmistui tutkimukseni miesten ja naisten tasa-arvoisesta palkkavertailusta, jossa asiaa on perusteellisesti käsitelty. Lupasin 50 000 euroa tutkimuksesta, jossa osoitetaan, että mies saa työtuntia kohden laskettuna enemmän palkkaa ja siihen liitettyjä etuuksia kuin nainen. Tarjous on yhä voimassa.

HS: Keski-ikäisten miesten ja naisten tarpeet eivät muka kohtaa

Viisikymppinen yksinäinen nainen

Ympärilläni on valtaisa määrä 40–60-vuotiaita naisia ja miehiä, jotka ovat eronneet ensimmäisestä, toisesta tai jopa kolmannesta avo- tai avioliitostaan.

Väitän, että melkein jokaisen eronneen keski-ikäisen kaipuu toisen ihmisen lähelle on edelleenkin todella voimakas, ja jokainen haaveilee toimivasta parisuhteesta.

Mitä me ihmiset olemme yksin? Emme yhtikäs mitään. Eivät lapset, ystävät, sukulaiset tai kaverit voi koskaan korvata sitä omaa rakasta.

Ja nyt sitten itse asiaan: Miksi näiden yksinäisten miesten ja naisten tarpeet eivät kohtaa?

Siksi, että miehillä on pääsääntöisesti tarve näyttää kaikille, että "kun minä nyt olen eronnut, laitan kaiken paremmaksi". "Otan paljon nuoremman ja kauniimman kumppanin itselleni, kuin mitä se eksä oli." (Painotus sanalla "otan".)

Minun ikäiseni miehet eivät noteeraa oman ikäistään naista millään tavalla, vaan katseet seuraavat vähintään kymmenen vuotta nuorempia naisia.

Minun kimpussani sitten taas ovat sellaiset reilusti kymmenen tai jopa kaksikymmentä vuotta vanhemmat miehet.

Ettekö te miehet ymmärrä sitä, ettei jokainen mies voi tehdä Sauli Niinistöjä ja napata kainaloonsa puolet nuorempaa puolisoa?

Mitä yhteistä minulla esimerkiksi voisi olla 60–70-vuotiaan miehen kanssa? Ei juuri yhtikäs mitään. En minä haaveile tulevaisuudesta niin, että jossakin vaiheessa olen omaishoitaja ja sitten taas yksin.

Järkevänä naisena minä puhun nyt kaikkien ikäisteni naisten suulla ja kerron, että kyllä se loppuelämän ihmissuhde (joka voi myös onnistua) täytyy löytyä kutakuinkin saman ikäluokan ihmisestä. Silloin löytyy niin paljon yhdistäviä tekijöitä eletystä elämästä, että elämästä tulee mielenkiintoinen ja harmoninen.

Silloin myös onnistumisen mahdollisuudet paranevat huomattavasti.

Poikkeukset vahvistavat säännön, mutta puhunkin nyt yleisellä tasolla olevasta ongelmasta.

Maakuntien miehillä heikohko menestys

Olen feministi, eikä mitään muttia!

Sex addiction is a feminist victory

Suomalainen seksi-ilmiö ihmetyttää Venäjällä

Koulua patistetaan ottamaan paremmin huomioon myös tyttöjen ja poikien kehityserot. ja Koulutussuunnittelua aivokuvien avulla: ”Pojat kehittyvät henkisesti tyttöjä hitaammin”