Mun mielestä Suomessa voitaiisin pikkuhiljaa lopettaa ilmaisten palvelujen suuntaaminen persaukisille. Tällä tahdilla budjetti repeää lopullisesti ja konkka on edessä.
Syltty, ainakin kulut olisi pidettävä kurissa, koskaan kaikkeen ei tule koskaan rahat riittämään. Kuitenkin jos jotain palvelua tarjotaan ilmaiseksi, tulisi miesten päästä osallisiksi siitä siinä missä naistenkin.
Esimerkiksi nykytilanteestahan voitaisiin ilman kulujen kasvattamista saada tasa-arvoisempi luopumalla vaikkapa joidenkin arvioiden mukaan turhista mammografiaseulonnoista. Näin säästyvät tulot voitaisiin kohdentaaa vaikkapa lisävelanoton hillitsemiseksi tai sitten miesten terveydenhuoltoon.
Vortac, äärellisessä maailmassamme suurin osa asioista on aidosti niukkoja.
Onneksi en elä teidän äärellisessä maailmassanne. Maapallon resurssit riittäisivät vallan hyvin ruoan ja asunnon turvaamiseen kaikille, jos resurssit jaettaisiin oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.
Maailmankaikkeus on täynnä energiaa, jota esim. Nikola Tesla olisi kyennyt hyödyntämään, jos Morgan ei olisi sabotoinut hänen hankkeitaan. Siinä ei ole mitään ääriä eikä rajoja, aivan kuten valtaapitävien ahneudella ja julmuudellakaan.
Ääret ovat aina keinotekoisesti tuotettuja, ja jos jotkin asiat alkavat olla nykyisin niukkoja, johtuu se keinotekoisesti tuotetuista järjestelmistä, jotka ovat perustuneet planeetan, kasvien, luonnon, eläinten ja ihmisten riistoon symbioottisemman, luonnolta lainaavan teknologian sijaan.
Köyhyysrakenteet tuottavat yhä enemmän rikkauksia SUPERrikkaille, ja yhä enemmän velkaa heille, jotka tekevät eniten työtä. Tämä rakenne on keinotekoisesti tuotettu, eikä mitenkään aito. Tämä järjestelmä tuottaa niukkuutta keinotekoisesti.
Ilman tällaista järjestelmää, kaikkea OLISI yltäkylläisesti kaikille (paitsi ehkä pillua, mikä sopiikin hyvänä aasinsiltana tämän blogin varsinaiseen aiheeseen).
Äärellisyys on siis sekä keinotekoista, että jotain, joka on olemassa enimmäkseen oman pääsi sisällä.
Platon luolavertauksen suhteen olet luolassa varjoista päätelmiä tekevä heppu, ja minä ulkoilmassa koettamassa kertoa, mitä todellisuus oikeasti on.
Vortac, vaikka maapallon resurssit voisivatkin ehkä häthätää riittää ruuan tarjoamiseen kaikille tällä hetkellä, niin resurssit eivät riitä kuitenkaan loputtomiin, jos väestömäärä vain jatkaa kasvuaan. Ja jo tällä väkimäärällä monet resurssit ovat huvenneet liian vähiin ja luonnon kestokyky saasteita, eroosiota yms vastaan on ohitettu.
Esimerkiksi ainetta (tai massaa) ei synny tyhjästä. Jos ihmisten määrä lisääntyisi niin paljon, että ihmisten massa olisi yhtä paljon kuin koko maapallon massa - eli maapallo muodostuisi pelkistä ihmisistä, eikä olisi mitään ruokaa, eläimiä, kasveja, asuntoja tms, niin se on yksi aika ehdoton yläraja. jota maapallolla pysymällä on käytännössä mahdoton ylittää. Tosin tuo on aivan liian optimistinen yläraja, sillä esimerkiksi maapallolla alkuaineiden keskinäiset suhteet eivät ole samoja kuin ihmisen kropassa, jonka takia ensiksi loppuvat alkuaineet asettaisivat paljon tätä ennen paljon matalamman alarajan. Puhumattakaan nyt siitä, että ihmisten välille muodostuva painovoima liiskaisi ihmismaapallon ytimessä sijaitsevat ihmiset, ihmisillä ei olisi happea hengittämiseen eikä ruokaa ja juomaa.
Todellisuudessa realistisemmat ylärajat ovat paljon paljon matalampia ja niitä lähestyttäessä ihmisten elämä muuttuu resurssipulan myötä hyvin kurjaksi ja muukin luonto kurjistuu.
Ja noiden maapallon ylärajojen ylittäminen voi ehkä onnistua lähettämällä ihmisiä asumaan muualle avaruuteen, mikä on kyllä helpommin sanottu kuin tehty. Mutta sekään ei muuta sitä, että maailmankaikkeudenkin atomimäärä on äärellinen ja asettaa omat ylärajansa.
Niin, tässä väkilukukeskustelussa on kaksi tärkeää pointtia:
Toinen on se, että toisin kuin malthusilaiset väittivät, ruoantuotannon tehokkuus on kasvanut jatkuvasti ja massiivisesti. (Eläintuotannossa tehokkuuden kasvu syntyy suoraan lineaarisessa suhteessa eläinten huonoista oloista.)
Toinen pointti on se, että maailman biomassasta on jo nyt aivan liikaa sidottu ihmiseen tai hänen ruoantuotantokoneistoonsa. Biodiversiteetti on raiskattu.
Sekä Homo, Ilmari, että Vortac ovat osaltaan väärässä, osaltaan oikeassa.
Luonnonjakohan menee niin, että jos minulla on perunamaa ja siitä jää naapureillekin, voin antaa ylijäämät naapuriin ja naapuri antaa minulle ylijääneitä tomaattejaan.
Sen helpommaksi hommaa ei saa millään ilveellä, ellei koneet ala hoitaa perunamaata. Toinen on riittävyyskysymys.
Planeetalle pitäisi synnyttää väestöä vain sen mukaan kun on mahdollista ruokkia, eli sen verran että penkeistä riittää jaettavaa, eikä niitä ole liian vähän. Nyt ihmiset saavat vapaasti päättää, että he haluavat lapsen, ilman että valtio tutkii onko lapselle tilaa maailmassa. Samalla logiikalla voisi ruveta maksamaan kansalaispalkkaa ilman rajoituksia. Tällöin syntyy niin sanottuja ylimääräisiä kuokkijoita viemään tavaraa penkeistä. Ja kun tavaraa ei ole, silloin rahakin on ennenpitkää menettänyt arvonsa.
Nykyinen seitsemän miljardin ihmisen tellusjolla ei ole planeetan kestokykyjen- standardien, eikä tarkoitusten mukainen, vaan se on jo ajamassa myös hyväosaisia sekasortoon, ja tekemässä hyväosaisia entisistä köyhistä (=mennään kohti suurta posahdusta). Ainoa tapa yrittää edes osittain pelastautua on kieltää lastenteko lähes kokonaan ja pyrkiä tekemään paikallisesta elämästä mahdollisimman hyvää ja toimivaa, mikä vähentäisi ihmisten tarvetta liikkua ja huitoa paikasta toiseen. Tällaisessa kehityksessä vaan pitää olla kaikkien mukana, etenkin naisten, koska seksin perässä reissataan ja juodaan itsensä pois päiviltä.
Muuten tuossa Mertalan kommentissa jää taas yksi asia sanomatta: kummat arvioivat naisia enemmän ulkonäön kautta miehet, vai naiset?
Toki miehille naisen ulkonäkö on parinvalinnassa merkittävä kriteeri, mutta esimerkiksi sillä, että mihin vaatemerkkiin joku nainen pukeutuu, tai millaisia käsilaukkuja hän käyttää, ei saa miehiltä juuri mitään huomiota, vaan arvostelu/piikittely tulee toisilta naisilta.
" Vetovoima kuolee, kun ihminen saa (kokonaan) sen mitä haluaa. "
Tämä oikeastaan liittyy siihen, että halu tuottaa tuskaa, ja perustuu useimmiten vääriin mielikuviin ja illuusioihin. Esimerkiksi joku voi unelmoida vaikka amerikan-matkasta ja etukäteen kuvittelee, miten ihmeellistä ja ihanaa siellä suuressa maailmassa on. Mutta sitten kun hän päätyy lopulta käymään siellä, hän lähes väistämättä pettyy alkuhuuman jälkeen - siellä asuminen onkin ihan yhtä arkista kuin täällä asuminenkin.
Kun ihminen niinsanotusti uskoo egon seireenilauluihin ja koettaa tyydyttää pinnallisia halujaan Mayalla (eli maallisilla asioilla), hän väistämättä pettyy aina.
Ei 'vetovoimaa' tarvita, jos suhde on harmoninen, tasapainoinen ja siinä olevat ihmiset rakastavat toisiaan ja osaavat uudistaa suhdetta koko ajan, elää jokaisen päivän uutena ja virkistävänä rutinoitumisen sijasta.
Muistaakseni pinnallisemmissa suhteissa se 'romanttis-seksuaalinen' huuma voi kestää noin kolmisen vuotta, jonka jälkeen sitten usein tapahtuu pettämisiä, kun ihmiset kyllästyvät toisiinsa.
Nykyajan ihmiset eivät vain ole kovin taitavia sosiaalisissa tieteissä ja ihmissuhteissa - he ovat tässä mielessä kuin lapsia, jotka eivät oikein tiedä, mitä tekevät.
Tietenkin on myös yksilöstä kiinni - jotkut ihmiset eivät pidemmän päälle 'sovi' toisilleen, toiset ihmiset taas täydentävät toisiaan mainiosti. On olemassa ihmissuhteita, joissa kymmenien vuosien jälkeenkin suhteen osapuolet ovat tyytyväisiä toisiinsa, eivätkä vaihtaisi kumppaniaan kehenkään toiseen.
Mutta ne ovat kieltämättä nykyisin käymässä harvinaisiksi.
Toki miehille naisen ulkonäkö on parinvalinnassa merkittävä kriteeri, mutta esimerkiksi sillä, että mihin vaatemerkkiin joku nainen pukeutuu, tai millaisia käsilaukkuja hän käyttää, ei saa miehiltä juuri mitään huomiota, vaan arvostelu/piikittely tulee toisilta naisilta.
Aivan, olet täysin oikeassa.
Homot ja naiset yleisesti ottaen ovat kovin kiinnostuneita siitä, mihin riepuihin tai käätyihin ihminen on itsensä kietonut - miehiä kiinnostaa enemmän naisen biologis-sielullinen kokonaisuus, ja vaatteet voivat jäädä jopa täysin huomiotta.
Silmien värin, tissien koon, perseen muodon ja hymyn mies kyllä muistaa naisesta, mutta ei kylläkään korvakorujen tarkkaa designia, käsilaukun merkkiä tai välttämättä edes väriä, naisen kenkiä, tai vaatteiden suunnittelijaa. Jos vaatteet ovat provosoivat, ne voivat jäädä mieleen, mutta muuten ne tuskin hetkauttavat miestä tarpeeksi, jotta hän edes muistaisi niistä juuri mitään jälkeenpäin.
Saati sitten jostain rannekäädyistä sun muista jutuista. Naiset eivät tosin koskaan kuuntele miehiä, kun päättävät, että mikä miehiä kiinnostaa..
Niinpä naiset meikkaavat liikaa, koristelevat rupsahtavaa kehoaan ylenpalttisesti erilaisin tilpehöörein, hankkivat tatuointeja ja lävistyksiä, kuvitellen niiden olevan jotenkin erityisen kiihottavia (koska häntä itseään kiihottavat tatuoidut miehet, eli alunperin prätkäjengiläiset, linnakundit ja merimiehet - eli 'bad boys'), ja jos sitten joku mies kehtaakin sanoa totuuden, heillä on aina vihaista retoriikkaa valmiina; "I have never had any complaints!" jne..
Käytännössä naiset eivät siis mitenkään koskaan ole edes antaneet miesten, tai miesten vaatimattomien toiveiden tai halujen ohjata oman ulkonäkönsä keinotekoista rakentamista, vaan naistenlehdistä ja toisilta naisiltahan nainen nämä älyttömät krumeluurit oppii, ja on samalla vakuuttunut, että miehethän ovat kaiken takana.
Tosiasia on, että kaunista ja nuorta naista mies panisi vaikka nainen olisi perunasäkkiin pukeutunut ja täysin ruokkoamaton ja hoitamaton ulkoiselta olemukseltaan muutenkin..
Vähän sama asia kuin että jos naisilla ei olisi mitään resurssivaatimuksia miehen suhteen, niin mieshän voisi panna vaikka pahvilaatikossa - nainenhan on se, joka vaatii luksuskartanoa ja porschen ennenkuin römpsä lervahtaa ammolleen (ties kuinka monetta kertaa) ..
20 kommenttia:
Naisen suusta - Piitu Uski
Väkivaltainen nainen. Vieraina psykologi Hannele Törrönen ja Elina Berggroth. Kotimainen keskusteluohjelma.
Katso lisää Naisen suusta - Piitu Uski -videoita Ruutu.fi:ssä.
http://www.ruutu.fi/video?vt=video_episode&vid=243219
Seuraavaksi vuorossa paneutua miesten ongelmiin? Yeah right:
Risikko: Palveluja suunnattava köyhille perheille
...
Ministeri Risikko muistutti, että vaikka naisten, äitien ja lasten terveydestä voidaan Suomessa olla ylpeitä, tekemistä vielä riittää.
...
Mun mielestä Suomessa voitaiisin pikkuhiljaa lopettaa ilmaisten palvelujen suuntaaminen persaukisille. Tällä tahdilla budjetti repeää lopullisesti ja konkka on edessä.
Syltty, ainakin kulut olisi pidettävä kurissa, koskaan kaikkeen ei tule koskaan rahat riittämään. Kuitenkin jos jotain palvelua tarjotaan ilmaiseksi, tulisi miesten päästä osallisiksi siitä siinä missä naistenkin.
Esimerkiksi nykytilanteestahan voitaisiin ilman kulujen kasvattamista saada tasa-arvoisempi luopumalla vaikkapa joidenkin arvioiden mukaan turhista mammografiaseulonnoista. Näin säästyvät tulot voitaisiin kohdentaaa vaikkapa lisävelanoton hillitsemiseksi tai sitten miesten terveydenhuoltoon.
Poistakaa raha; tai ainakin poistakaa pankkiireilta rahantekemisen kyky niin kas - köyhyyskin katoaa, ja yltäkylläisyys palaa.
Niukkuus on aina keinotekoisesti tuotettua, ja on väärin syyllistää yksilöä siitä, että järjestelmä on läpikotaisin mätä ja yksilönvastainen.
Me olemme ihmisolentoja, emme robottiorjia.
- Vortac
Haha, joku sanoi kyllä hyvin, tulin ihan varta vasten jakamaan tämän pätevän lauseen Teidän Kanssanne..
"Offending a feminist is easy, since they need to take offense in regular doses or they’ll revert to sanity."
Brilliant!
- Vortac
Vortac, äärellisessä maailmassamme suurin osa asioista on aidosti niukkoja.
Tehoaakohan tämä mädän kalan hajuun?:
Better Marriage Blanket
Saakohan leski leskeneläkettä?:
Hienostorouva surmasi miehensä v. 2006
Vortac, äärellisessä maailmassamme suurin osa asioista on aidosti niukkoja.
Onneksi en elä teidän äärellisessä maailmassanne. Maapallon resurssit riittäisivät vallan hyvin ruoan ja asunnon turvaamiseen kaikille, jos resurssit jaettaisiin oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.
Maailmankaikkeus on täynnä energiaa, jota esim. Nikola Tesla olisi kyennyt hyödyntämään, jos Morgan ei olisi sabotoinut hänen hankkeitaan. Siinä ei ole mitään ääriä eikä rajoja, aivan kuten valtaapitävien ahneudella ja julmuudellakaan.
Ääret ovat aina keinotekoisesti tuotettuja, ja jos jotkin asiat alkavat olla nykyisin niukkoja, johtuu se keinotekoisesti tuotetuista järjestelmistä, jotka ovat perustuneet planeetan, kasvien, luonnon, eläinten ja ihmisten riistoon symbioottisemman, luonnolta lainaavan teknologian sijaan.
Köyhyysrakenteet tuottavat yhä enemmän rikkauksia SUPERrikkaille, ja yhä enemmän velkaa heille, jotka tekevät eniten työtä. Tämä rakenne on keinotekoisesti tuotettu, eikä mitenkään aito. Tämä järjestelmä tuottaa niukkuutta keinotekoisesti.
Ilman tällaista järjestelmää, kaikkea OLISI yltäkylläisesti kaikille (paitsi ehkä pillua, mikä sopiikin hyvänä aasinsiltana tämän blogin varsinaiseen aiheeseen).
Äärellisyys on siis sekä keinotekoista, että jotain, joka on olemassa enimmäkseen oman pääsi sisällä.
Platon luolavertauksen suhteen olet luolassa varjoista päätelmiä tekevä heppu, ja minä ulkoilmassa koettamassa kertoa, mitä todellisuus oikeasti on.
- Vortac
Presidentti palkitsi mitalilla 31 äitiä
Kysymys: Montako isää palkittiin mitalilla isänpäivänä?
Vinkki: Se on hyvin pyöreä luku.
Näin feministisessä Suomessa pidetään äitiyttä jalustalla. Tasa-arvoisesta vanhemmuudesta ei ole tietoakaan.
Moottorisaha, sirkkeli, klapikone... Miehillä sattuu vuodessa 60 000 turmaa kotitöissä
Tony Dunderfelt vetovoiman paradoksi mm.:
" Vetovoima kuolee, kun ihminen saa (kokonaan) sen mitä haluaa. "
Tänään aamu tv:ssa, katseltavissa ylen sivuilta.
En ihan ole samaa mieltä tuosta hieman katkeran Tonyn elämänviisaudesta yleisviisautena.
Mutta useimpien seksuaalisten suhteiden kaava on todellakin tuo.
Etäisyyttä tarvitaan terveessä suhteessa eikä symbioottinen romahtaminen ole terveellistä, siinä Tony on toki aivan oikeassa.
Tony ei vain täsmentänyt tätä viisauttaan ja yleisohjeena se on aika ronski ja kömpelö, hieman hyvän parisuhteen periaatteen yliseksualisoimista.
Väärennetty Facebook-uhkaus vei naisen vankilaan
Vortac, vaikka maapallon resurssit voisivatkin ehkä häthätää riittää ruuan tarjoamiseen kaikille tällä hetkellä, niin resurssit eivät riitä kuitenkaan loputtomiin, jos väestömäärä vain jatkaa kasvuaan. Ja jo tällä väkimäärällä monet resurssit ovat huvenneet liian vähiin ja luonnon kestokyky saasteita, eroosiota yms vastaan on ohitettu.
Esimerkiksi ainetta (tai massaa) ei synny tyhjästä. Jos ihmisten määrä lisääntyisi niin paljon, että ihmisten massa olisi yhtä paljon kuin koko maapallon massa - eli maapallo muodostuisi pelkistä ihmisistä, eikä olisi mitään ruokaa, eläimiä, kasveja, asuntoja tms, niin se on yksi aika ehdoton yläraja. jota maapallolla pysymällä on käytännössä mahdoton ylittää. Tosin tuo on aivan liian optimistinen yläraja, sillä esimerkiksi maapallolla alkuaineiden keskinäiset suhteet eivät ole samoja kuin ihmisen kropassa, jonka takia ensiksi loppuvat alkuaineet asettaisivat paljon tätä ennen paljon matalamman alarajan. Puhumattakaan nyt siitä, että ihmisten välille muodostuva painovoima liiskaisi ihmismaapallon ytimessä sijaitsevat ihmiset, ihmisillä ei olisi happea hengittämiseen eikä ruokaa ja juomaa.
Todellisuudessa realistisemmat ylärajat ovat paljon paljon matalampia ja niitä lähestyttäessä ihmisten elämä muuttuu resurssipulan myötä hyvin kurjaksi ja muukin luonto kurjistuu.
Ja noiden maapallon ylärajojen ylittäminen voi ehkä onnistua lähettämällä ihmisiä asumaan muualle avaruuteen, mikä on kyllä helpommin sanottu kuin tehty. Mutta sekään ei muuta sitä, että maailmankaikkeudenkin atomimäärä on äärellinen ja asettaa omat ylärajansa.
Niin, tässä väkilukukeskustelussa on kaksi tärkeää pointtia:
Toinen on se, että toisin kuin malthusilaiset väittivät, ruoantuotannon tehokkuus on kasvanut jatkuvasti ja massiivisesti. (Eläintuotannossa tehokkuuden kasvu syntyy suoraan lineaarisessa suhteessa eläinten huonoista oloista.)
Toinen pointti on se, että maailman biomassasta on jo nyt aivan liikaa sidottu ihmiseen tai hänen ruoantuotantokoneistoonsa. Biodiversiteetti on raiskattu.
Sekä Homo, Ilmari, että Vortac ovat osaltaan väärässä, osaltaan oikeassa.
Luonnonjakohan menee niin, että jos minulla on perunamaa ja siitä jää naapureillekin, voin antaa ylijäämät naapuriin ja naapuri antaa minulle ylijääneitä tomaattejaan.
Sen helpommaksi hommaa ei saa
millään ilveellä, ellei koneet ala hoitaa perunamaata. Toinen on riittävyyskysymys.
Planeetalle pitäisi synnyttää väestöä vain sen mukaan kun on mahdollista ruokkia, eli sen verran että penkeistä riittää jaettavaa, eikä niitä ole liian vähän. Nyt ihmiset saavat vapaasti päättää, että he haluavat lapsen, ilman että valtio tutkii onko lapselle tilaa maailmassa. Samalla logiikalla voisi ruveta maksamaan kansalaispalkkaa ilman rajoituksia. Tällöin syntyy niin sanottuja ylimääräisiä kuokkijoita viemään tavaraa penkeistä. Ja kun tavaraa ei ole, silloin rahakin on ennenpitkää menettänyt arvonsa.
Nykyinen seitsemän miljardin ihmisen tellusjolla ei ole planeetan kestokykyjen- standardien, eikä tarkoitusten mukainen, vaan se on jo ajamassa myös hyväosaisia sekasortoon, ja tekemässä hyväosaisia entisistä köyhistä (=mennään kohti suurta posahdusta). Ainoa tapa yrittää edes osittain pelastautua on kieltää lastenteko lähes kokonaan ja pyrkiä tekemään paikallisesta elämästä mahdollisimman hyvää ja toimivaa, mikä vähentäisi ihmisten tarvetta liikkua ja huitoa paikasta toiseen. Tällaisessa kehityksessä vaan pitää olla kaikkien mukana, etenkin naisten, koska seksin perässä reissataan
ja juodaan itsensä pois
päiviltä.
Muuten tuossa Mertalan kommentissa jää taas yksi asia sanomatta: kummat arvioivat naisia enemmän ulkonäön kautta miehet, vai naiset?
Toki miehille naisen ulkonäkö on parinvalinnassa merkittävä kriteeri, mutta esimerkiksi sillä, että mihin vaatemerkkiin joku nainen pukeutuu, tai millaisia käsilaukkuja hän käyttää, ei saa miehiltä juuri mitään huomiota, vaan arvostelu/piikittely tulee toisilta naisilta.
" Vetovoima kuolee, kun ihminen saa (kokonaan) sen mitä haluaa. "
Tämä oikeastaan liittyy siihen, että halu tuottaa tuskaa, ja perustuu useimmiten vääriin mielikuviin ja illuusioihin. Esimerkiksi joku voi unelmoida vaikka amerikan-matkasta ja etukäteen kuvittelee, miten ihmeellistä ja ihanaa siellä suuressa maailmassa on. Mutta sitten kun hän päätyy lopulta käymään siellä, hän lähes väistämättä pettyy alkuhuuman jälkeen - siellä asuminen onkin ihan yhtä arkista kuin täällä asuminenkin.
Kun ihminen niinsanotusti uskoo egon seireenilauluihin ja koettaa tyydyttää pinnallisia halujaan Mayalla (eli maallisilla asioilla), hän väistämättä pettyy aina.
Ei 'vetovoimaa' tarvita, jos suhde on harmoninen, tasapainoinen ja siinä olevat ihmiset rakastavat toisiaan ja osaavat uudistaa suhdetta koko ajan, elää jokaisen päivän uutena ja virkistävänä rutinoitumisen sijasta.
Muistaakseni pinnallisemmissa suhteissa se 'romanttis-seksuaalinen' huuma voi kestää noin kolmisen vuotta, jonka jälkeen sitten usein tapahtuu pettämisiä, kun ihmiset kyllästyvät toisiinsa.
Nykyajan ihmiset eivät vain ole kovin taitavia sosiaalisissa tieteissä ja ihmissuhteissa - he ovat tässä mielessä kuin lapsia, jotka eivät oikein tiedä, mitä tekevät.
Tietenkin on myös yksilöstä kiinni - jotkut ihmiset eivät pidemmän päälle 'sovi' toisilleen, toiset ihmiset taas täydentävät toisiaan mainiosti. On olemassa ihmissuhteita, joissa kymmenien vuosien jälkeenkin suhteen osapuolet ovat tyytyväisiä toisiinsa, eivätkä vaihtaisi kumppaniaan kehenkään toiseen.
Mutta ne ovat kieltämättä nykyisin käymässä harvinaisiksi.
- Vortac
Toki miehille naisen ulkonäkö on parinvalinnassa merkittävä kriteeri, mutta esimerkiksi sillä, että mihin vaatemerkkiin joku nainen pukeutuu, tai millaisia käsilaukkuja hän käyttää, ei saa miehiltä juuri mitään huomiota, vaan arvostelu/piikittely tulee toisilta naisilta.
Aivan, olet täysin oikeassa.
Homot ja naiset yleisesti ottaen ovat kovin kiinnostuneita siitä, mihin riepuihin tai käätyihin ihminen on itsensä kietonut - miehiä kiinnostaa enemmän naisen biologis-sielullinen kokonaisuus, ja vaatteet voivat jäädä jopa täysin huomiotta.
Silmien värin, tissien koon, perseen muodon ja hymyn mies kyllä muistaa naisesta, mutta ei kylläkään korvakorujen tarkkaa designia, käsilaukun merkkiä tai välttämättä edes väriä, naisen kenkiä, tai vaatteiden suunnittelijaa. Jos vaatteet ovat provosoivat, ne voivat jäädä mieleen, mutta muuten ne tuskin hetkauttavat miestä tarpeeksi, jotta hän edes muistaisi niistä juuri mitään jälkeenpäin.
Saati sitten jostain rannekäädyistä sun muista jutuista. Naiset eivät tosin koskaan kuuntele miehiä, kun päättävät, että mikä miehiä kiinnostaa..
Niinpä naiset meikkaavat liikaa, koristelevat rupsahtavaa kehoaan ylenpalttisesti erilaisin tilpehöörein, hankkivat tatuointeja ja lävistyksiä, kuvitellen niiden olevan jotenkin erityisen kiihottavia (koska häntä itseään kiihottavat tatuoidut miehet, eli alunperin prätkäjengiläiset, linnakundit ja merimiehet - eli 'bad boys'), ja jos sitten joku mies kehtaakin sanoa totuuden, heillä on aina vihaista retoriikkaa valmiina; "I have never had any complaints!" jne..
Käytännössä naiset eivät siis mitenkään koskaan ole edes antaneet miesten, tai miesten vaatimattomien toiveiden tai halujen ohjata oman ulkonäkönsä keinotekoista rakentamista, vaan naistenlehdistä ja toisilta naisiltahan nainen nämä älyttömät krumeluurit oppii, ja on samalla vakuuttunut, että miehethän ovat kaiken takana.
Tosiasia on, että kaunista ja nuorta naista mies panisi vaikka nainen olisi perunasäkkiin pukeutunut ja täysin ruokkoamaton ja hoitamaton ulkoiselta olemukseltaan muutenkin..
Vähän sama asia kuin että jos naisilla ei olisi mitään resurssivaatimuksia miehen suhteen, niin mieshän voisi panna vaikka pahvilaatikossa - nainenhan on se, joka vaatii luksuskartanoa ja porschen ennenkuin römpsä lervahtaa ammolleen (ties kuinka monetta kertaa) ..
- Vortac
Lähetä kommentti