maanantaina, elokuuta 01, 2016

Keski-ikäinen nainen Tinderissä

Me Naisissa on artikkeli 45-vuotias nainen testasi Tinderin: “Keski-ikäinen on reissussa kuuma kohde”.
Ja entä sitten, jos liukuportaissa vastaan lipuu sata komeaa, fiksua ja flirttaavaa miestä kerralla, ja kaikki ovat halukkaita painamaan hätäpainiketta saadakseen portaat pysähtymään juuri sinun takiasi?

Minulle kävi näin Ateenassa, Kreikassa.

Ateenan keväässä laitoin puhelimen Tinder-sovelluksen päälle ihan koemielessä. Hotellin parvekkeella klikkailin sydämiä komeille, akateemisesti koulutetuille jorgoksille. Match, match, match! Vajaan vuorokauden aikana tuli 47 matchia, vaikka olin supernirso.

Alun innostuksen jälkeen kreikkalaismiesten mielenkiinnosta katosi hohto. Ei tarvinnut jännittää, tulisiko jostakin ihanasta miehestä pari, sillä kaikista tuli. Koemielessä laskin miestarjokkaiden alaikärajaa, ja yhtä hyvin haaviini tarttuivat 40-vuotiaat ja kolmikymppiset. Kyselin miehiltä, millaista seuraa he hakevat. Osa sanoi haluavansa tutustua uusiin ihmisiin, osa kertoi pitävänsä vanhemmista naisista muuten vain, ja joku toivoi rakastajatarta.

En sitten halunnut tavata heistä ketään. En 32-vuotiasta personal trainerina työskentelevää Giorgiosta, 38-vuotiasta kreikkalaista jumalaa muistuttavaa Angeloa enkä edes fiksunkuuloista 45-vuotiasta Errikosta.
Elämä on mukavaa naisena, kun kysyntää riittää korkeasta iästä huolimatta.
Ikäisiäni miehiä tielle osuu vähän, mutta myös Tinder-maailmassa on puumanmetsästäjiä. Alle 40-vuotiaista miehistä on tullut monia matcheja.
Seksiin löytyy nuoria miehiä pilvin pimein.
Kun pääsin itse ensimmäistä kertaa katsomaan miesvalikoimaa, olin nirsolla tuulella. Kuvittelin, että tarjonta on loputon ja painoin ”ei kiinnosta” -rastia sumeilematta. Syyksi riittivät rumat sortsit tai esittelytekstin yhdyssanavirheet.

Jälkikäteen olen monta kertaa katunut tylytystäni. Ehkä elämäni mies meni hylkyyn Tinderin ensi-illassa.
Tästä pätkästä näkee keskivetomiehen kohtalon kiusallisen selvästi: "Kun pääsin itse ensimmäistä kertaa katsomaan miesvalikoimaa, olin nirsolla tuulella. Kuvittelin, että tarjonta on loputon ja painoin ”ei kiinnosta” -rastia sumeilematta."

Niinpä. Miksi nainen etsisi tasoisiaan miehiä, kun tyrkyllä seksiin on loputon virta nuoria personal trainereita ja jumalaa muistuttavia Angeloita.
Kahvilatreffeille tuli mies, joka oli unohtanut kertoa olevansa 160-senttinen. Kaveri, joka ehdotti treffejä huoltoaseman baariin, oli juuri niin mielikuvitukseton kuin treffipaikasta saattoi päätellä.
Omanlainen, lyhyt ja tylsä mies ei prinsessallemme kelpaa. Eipä tietenkään, kun vertailuna ovat kreikkalaiset jumalat.

Alempitasoisia miehiä vituttaa taas ja se lieneekin Me Naisten artikkelin pääasiallinen tarkoitus.

10 kommenttia:

Nettomaksaja kirjoitti...

Onneksi harva alempitasoinen mies lukee menaisia.

Anonyymi kirjoitti...

Kannattaa kommentoida tänne:

Avioerossa aloitteen tekee yleensä nainen – ja ymmärrän hyvin miksi | Parisuhde | HS

Anonyymi kirjoitti...

Keski-ikäisistä naisista puheenollen, olikos tämä se ns. voivittu-tapaus?:

Oppilaiden seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäilty naisopettaja saapui käräjille – ei peitellyt kasvojaan - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Anonyymi kirjoitti...

Isisin propagandalehti julkaisi tarinan "suomalaisnaisen" radikalisoitumisesta: Kehottaa hyökkäyksiin - Ulkomaat - Uutiset - MTV.fi

Anonyymi kirjoitti...

Kirjoittaja kertoo kääntyneensä islamiin erottuaan ensimmäisestä aviomiehestään. Kirjoituksen mukaan naisen toinen mies pidätettiin terrorismista epäiltynä. Miehen vapauduttua perhe muutti Isisin hallitsemalle alueelle.

Neljä kuukautta muuton jälkeen kirjoittajan poika kuoli "marttyyrina", mitä tämä pitää parempana kohtalona kuin "uskottomien maassa" varttumista.

Sametti kirjoitti...

Nyt miehet kokeilemaan samaa Thaimaahan ja muistakaakin sitten tehdä asiasta artikkeli.

Ulkopuolinen kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Anonyymi kirjoitti...

Tuossa 45 vuotiaan daamin tapauksessa on kyse vain ja ainoastaan affirmaatiosta. "Olenhan vielä kaunis ja kiinnostava". Siitä ne jutun nuoremmat kreikkalaiset personal trainerit ja jumalat tulee. Vaikka oikeasti Suomessa ei tälle mimmille vastaan tulekaan enää yhtään kiinnostavaa miestä joka haluaisi muuta kuin seksiä. Se siitä vaan tekee kohtuullisen säälittävää, että tuo juttu pitää kirjoittaa lehteen asti. Normaali ihminen käy sisäistä vuoropuhelua egonsa kanssa ihan ääneti, ja tarvittaessa jopa miettii olisiko jossain muutoksen paikka. Tarvittaessa voi ystäviltä vastaanottaa kannustavia kommentteja.

Anonyymi kirjoitti...

Tässä on juttu 7v eteenpäin tuosta nelivitosesta naisesta, jonka viehätysoiman seinä on jo tullut vastaan ja sehän sattuu feministiäkin. Haluan uskoa, että naiset ovat tajunneet ettei kannata jäädä lapsettomaksi, jos lapsia vaan joskus halusi. Sellaiset naiset tulevat yleensä ainakin jollain tasolla hulluksi vanhemmiten. Mutta tuota miehille näkymättömäksi muuttumista iän karttuessa, eivät tunnu naiset oikein mitenkään oppivan tai uskovan. Niin monta tällaista artikkelia on kohdalle osunut.
http://gateway-women.com/but-what-if-i-dont-want-to-wear-purple-when-im-old/

Satunnaisia huomioita kirjoitti...

Mutta tuota miehille näkymättömäksi muuttumista iän karttuessa, eivät tunnu naiset oikein mitenkään oppivan tai uskovan. Niin monta tällaista artikkelia on kohdalle osunut.
http://gateway-women.com/but-what-if-i-dont-want-to-wear-purple-when-im-old/


Niin kauan kuin huomataan, niin ei pidetä ja syytetään ties mistä. Mutta sitten onkin kauheaa kun ei enää vihelletä perään:
When I came back to London and as the years have sped by I have very much noticed and become aware that the male gaze is no longer on me. I was aware of this even more so, when I was single. It was a shock, let me tell you ; 0 ). The loss of an era, the loss of youth and the loss of the sexual attention. Being a part of it all and being acknowledged. Being part of the story – marriage, children, schools etc etc etc. Yes, even though I didn’t need the attention for my self esteem, it was there and then it was not. At times I hated the attention, but it was still there – being able to be part of the expected and acceptable.