sunnuntai, tammikuuta 31, 2010

Naimisissa olo rikastuttaa

HS: Naistutkimusta pilkataan yhä
Kaarina Kailo

Anna-Stina Nykänen pohti kirjoituksessaan "Enää Kristiina-instituutille ei vinoilla" (HS Sunnuntai 24. l.) Suomen naistutkimuksen nykytilaa. Mistä kertoo se, että sitä kommentoitiin viihteellisesti muun muassa Aarno "Loka" Laitisen alaan kohdistaman kestopilkan valossa?

Kirjoituksessa spekuloitiin, että Oulun yliopiston professuuri jäädytettiin, koska "pakanallisia rituaaleja tutkinut Kaarina Kailo oli lestadiolaisalueella professorina vähän liikaa." Uskalias tulkinta tai huhu. Kohdistuivathan professuurini ajan tärkeimmät EU- ja Akatemia-rahoitteiset projektit toimintaan, jolla edistettiin naisten hakeutumista teollisuus- ja it-aloille, ja joissa tehtiin näkyväksi väkivallan kulttuurisia ja sukupuolittuneita taustoja.

Tiernapoikien, toripoliisin, innovaatiosotureiden ja teknologiakylän Oulussa naisnäkökulmainen kansanrunouden, alkuperäiskansojen ja ekomyyttien tutkimus on toki saattanut vaikuttaa magialta ja noituuden esiin loihtimiselta. Opetus- ja tutkimusohjelmaan liittyi kuitenkin aiheita, jotka olisivat saattaneet järkyttää loanheittäjiä vielä paljon enemmän (luontosuhde ja sukupuoli, uusliberalismin sukupuolivaikutukset).

Kaikista turhin ja uhkaavin lienee edelleen tutkimusala, jota ulkoistaminenkaan ei lakkauta: rauhanomaisten yhteiskuntien ja yhden totuuden yksitotisen kilpailutalouden kriittinen tutkimus.

Se, että alaan suhtaudutaan pilkalla ja huumoria hyväntahtoisestikin viljellen, on selvä osoitus siitä, että tasa-arvoa tai naistutkimusta todella yhä tarvitaan. Kun lestadiolaistaustainen uskontotieteilijä tutkii Metsän ukkoa, Otsoa ja esikristillisiä karhunmetsästysrituaaleja, kapinakynät eivät sauhua. Jos tutkitaan karhun kantaemoa ja pohjoisten kansojen karhujumalattaria osana ekososiaalisesti kestäviä lahjatalouskulttuureja, pilkkapartiot nousevat poteroistaan.

Oulussa sovellettiin uusliberalistiselta yliopistolta vaadittua "tulos-ulos"-politiikkaa. Eihän varhaiskasvatus tai vanhusten ja naisten elämän kannalta tärkeiden asioiden tutkimus ole "tuottavaa" (eli pääomatahojen voittoja kasvattavaa). Ajan eetos päin vastoin vaatii panostuksia palkkatyön vähentämistä edistävien älylattioiden ja robottien miesvaltaiseen kehittelytyöhön.

Tasa-arvoa ei todellakaan olla saavutettu niin kauan kuin naisten tekemää tutkimusta pilkataan, mitätöidään, syyllistetään ja stereotypioidaan. Sukupuolittuneen kielenkäytön tutkija Dale Spender tiivistää hyvin suhtautumisen naisten tietoon ja tieteeseen: "Miehiä, jotka tutkivat miehiä, kutsutaan tiedemiehiksi, naisia, jotka tutkivat naisia, kutsutaan poliittisiksi agitaattoreiksi."

Naiset ja asevelvollisuus

Women crucial for disaster aid

Married men earn a third more than their single counterparts

lauantaina, tammikuuta 30, 2010

Naisten äänioikeutta vastustavat miehet

Minnä Sirnö on tänä vuonna 460 000 naisen puheenjohtaja

Spain Seeking to Impose Police Surveillance of Men Throughout Europe

Elatusmaksujen laiminlyöminen vie Virossa häpeälistalle


President Obama Speech Spreads More Myths About Gender Pay Gap

Feminist center


”Miesliikkeet” ja feminismi Suomessa: Järjestöt, verkostot ja sosiaaliset suhteet. Artikkeli Teoksessa Sukupuolen politiikka: Naisten äänioikeuden 100 vuotta Suomessa. (Hearn, Jeff & Niemi, Hertta. 2006)
"...ne poliittiset toimijat, jotka antavat äänioikeuden naisille, ovat useimmiten miehiä. Usein he vastustavat naisten änioikeutta, joissain tapauksissa kannattavat sitä tai jopa toivottavat sen tervetulleeksi."

Itse en kyllä muista kuulleeni naisten äänioikeutta vastustavista miehistä Suomessa viime vuosina. Ehkäpä Jeff Hearn tietää asian paremmin.

Miehet jotka neuvovat naisia

perjantaina, tammikuuta 29, 2010

Demokraatit ja republikaanit miesvihaajia

Democrats and Republicans Unite to Form the Misandry Party
The Democratic Party is the party of feminism in the U.S., but let it not be forgotten that conservatives and their Republican allies possess their own brand of misandry, an antiquated brand that endorses heavy-handed regulations on men to protect “innocent” young women.

This is what I have in mind when I think of social conservatives. Essentially, I see them as people who have a strong impulse to judge and punish others – men in particular – for flimsy or backward reasons. They justify their sadism by portraying themselves as defenders of virtuous, defenseless young maidens who, not coincidentally, are the objects of their lust. This is why one can see some very odd intersections between policy advocated by lesbians and social conservatives, who disagree violently on some other issues, such as abortion — they both have similar motives in the matter of relationships between females and other men.

Another Study on Women’s Sexuality Misses the Obvious

Kari Uotila vaatii tasa-arvoa urheiluun

Tuomas Enbuske: Nuorten tyttöjen väkivaltaisuus

Scotland: domestic violence against men is frequent and often unreported

Men Shouldn't Be Overlooked as Victims of Partner Violence

Feminism: what went wrong?

Sovinismi, feminismi, humanismi

HS: Naisten suojelun rahanmeno arveluttaa EU-maita
Varat Espanjan aloitteisiin löydyttävä, vaatii EU-parlamentin naisvaliokunta.

ANNAMARI SIPILÄ HS

BRYSSEL. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseen uppoavat rahat huolestuttavat EU:n jäsenmaita.

EU:n puheenjohtajana tammikuun alussa aloittanut Espanja on esittänyt laajan ohjelman naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi.

Jäsenmaat eivät ole juuri uskaltaneet arvostella aloitepakettia, koska se koettaisiin poliittisesti epäkorrektiksi. Mutinaa kuuluukin nyt siitä, mistä löytyy rahaa ehdotettuihin hankkeisiin.

torstaina, tammikuuta 28, 2010

Sukupuolten tasa-arvo korkeakoulutuksessa

STM: 10 ESITYKSET TULEVAISUUDEN LINJAUKSIKSI
1. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen korkeakoulu- ja tiede-poliittisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin

2. Tasa-arvosuunnittelun tukeminen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvän koulutuksen integroiminen korkeakoulujen henkilöstökoulutukseen

3. Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuuden integroiminen kaikkeen opettajankoulutukseen


4. Naisten tutkijanuraan liittyvien toimenpiteiden konkretisoiminen

Opetusministeriön tutkijanuratyöryhmän (2006) naisten tutkijanuran edistämistä koskevat toimenpiteet toteutetaan siltä osin kun ne eivät vielä ole toteutuneet. Toimenpiteiden toteutumista seurataan. Ainakin merkittävimmiltä tutkimusrahoittajilta edellytetään vastaisuudessa sukupuolen mukaan jaotellut tilastot rahoituspäätösten ja arviointikäytäntöjen osalta esimerkiksi Suomen Akatemian mallin mukaan. Jatko-opiskelijoiden ja apurahatutkijoiden tilanne selvitetään tasa-arvokysymykset huomioivalla tavalla. Apurahalla työskentelevien työpanos tunnustetaan osana yliopistojen ja niiden laitosten toimintaa.

5. Naistutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen aseman vahvistamiseen liittyvien toimenpiteiden jatkaminen

Naistutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen integroitumista muihin tieteisiin jatketaan sisällyttämällä naistutkimuksen kirjallisuutta ja opintojaksoja eri tieteenalojen opintoihin. Opetusta vahvistetaan ja opetusta koskevien virkojen jatkuvuus turvataan. Naistutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen tilanne kartoitetaan valtakunnallisesti, minkä pohjalta eri yliopistot laativat tarkemman toimintasuunnitelman naistutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen aseman vahvistumiseksi. Yliopistot sitoutuvat toimintasuunnitelman toteuttamiseen ja naistutkimuksen aseman vahvistamiseen. Sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolta ja muita yhteiskunnallisia erontekoja koskevaa tutkimusta tuetaan.

Miesten koulutustaso paranee hitaammin kuin naisten
OECD:n tuoreen ennusteen mukaan naisten ja miesten koulutustaso uhkaa eriytyä edelleen: suomalaisnaisten joukossa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden ennakoidaan nousevan 61 prosenttiin, mutta miesten joukossa vain 36 prosenttiin. Naisten ja miesten ero on Suomessa OECD-maiden suurimpia

Joku tosin ennustikin, että.... "Feministinen tasa-arvoeliitti tuskin kuitenkaan tekee asialle (koulutustasa-arvon lisäämiselle) mitään. Sitä kiinnostaa yliopistossa lähinnä vain naisten osuuden lisääminen professoreina."

Kannattamaton työ

HS: Järjestöt eivät hyödy väkivaltatyöstä taloudellisesti
Minna Sirnö, Tanja Auvinen

Väkivaltakeskustelu käy taas kuumana. Julkisessa keskustelussa kiistellään siitä, onko Suomi väkivaltainen maa, ja ovatko naiset ja miehet yhtä väkivaltaisia.

Myös Pertti Töttö osallistui väittelyyn kirjoittamalla (HS Mielipide 19. 1.), että naisjärjestöt hyötyvät taloudellisesti Suomessa tapahtuvasta väkivallasta.

Jokainen taho, joka Suomessa tekee väkivaltatyötä – oli kyseessä sitten nais- tai miesjärjestö tai julkisen sektorin toimija – tietää, että väkivaltatyötä ei tehdä eikä voi tehdä hyötymistarkoituksessa.

Suomen sukupuolittuneen väkivallan ehkäisytyöhön osoitetut resurssit ovat niin pienet, että taloudellisen hyödyn vuoksi työ ei kannata. Silti järjestöt tätä työtä tekevät. Onneksi, sillä mielestämme jokaisen väkivallanteon estäminen ja jokaisen uhrin hoitaminen on arvokasta.

Naisiin kohdistuva väkivalta on globaali ilmiö, jolta edes Suomi ei ole välttynyt. Suomi on sitoutunut kansainvälisissä sopimuksissa ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja hoitamaan väkivallan uhreja. Miksi kinastella uhrien lukumäärästä, kun tärkeintä on, että apu tavoittaa mahdollisimman monet?

Naisjärjestöjen tehtävä on muun muassa kiinnittää huomiota niihin epäkohtiin, jotka koskevat naisia. Siksi on outoa, jos järjestöjen tehtävä kyseenalaistetaan sillä perusteella, että myös muunlaisia epäkohtia on olemassa.

Myös järjestöjen tekemän työn vähättely on kyseenalaista maassa, jossa moni tärkeä erityispalvelu puuttuisi kokonaan ilman kansalaisjärjestöjä.

puheenjohtaja, pääsihteeri, Naisjärjestöt Yhteistyössä Nytkis ry

MSNBC: Be a Bitch to Get Married

“Coerced Reproduction”: Bogeyman for the 2010s


Bail Burden Keeps U.S. Jails Stuffed With Inmates

Naiset saamassa oman autokoulun

Why We're Not Getting Married

keskiviikkona, tammikuuta 27, 2010

Homososiaalisuus - vaihtoehto sosiobiologialle

Markku Soikkeli: Homososiaalisuus länsimaisessa kulttuurissa

Elokuvan puolella aihetta ovat käsitelleet ns. buddy-elokuvat. Cynthia Fuchs toteaa lajityypin luojiksi varhaiset cowboy-sarjat, sotaelokuvat ja romanttiset seikkailut. Lajityypin suosituin muoto on nykyään "cop buddy-film". Fuchsin mielestä on ajallemme tyypillistä, että viime vuosien poliisitoverielokuvissa homososiaalisen siteen tuoma homoeroottinen ahdistus on naamioitu rotuerojen jännitteeksi. Valkoisen ja mustaihoisen poliisin toveruutta määrää ulkoa rasistinen ja heteroseksistinen normisto. Homososiaalinen toveruus vaarantaa osapuolet, sillä normien ulkopuolella he ovat sekä vahvoja että haavoittuvaisia; erityisesti fallista asevaltaa käyttävien rikollisten edessä.

Miksi Länsi uppoaa

Dave Chappelle - Chivalry Is Dead (Youtube)

Lisäys: Thainaisille tietoa ja koulutusta heti maahantulon jälkeen
Thainaiset jäävät usein kotouttamistoimien, kielikurssien ja muun Suomi-tietouden ulkopuolelle, koska he tulevat maahan puolisoina. Monesti heidän suomalaiset puolisot vielä kaikin voimin estävät vaimojensa sopeutumista.

Blondistrategia

Blondistrategia

Kun nainen paljastelee itseään, kutsumme häntä keskiaukeaman tytöksi. Jos mies paljastelee itseään, laitamme hänet telkien taakse. (Farrell 1994)

Blondistrategia perustuu naisten seksuaalisuuden arvon hyödyntämiseen miehiltä saatujen kertaluonteisten hyötyjen muodossa tai kaupallisilla markkinoilla. Blondistrategiaa on järkevintä toteuttaa nuoren aikuisuuden aikana, silloin kun seksuaalisuuden arvo on korkeimmillaan. Historiallisesti tarkastellen blondistrategia on ollut lähinnä prostituutiota, mutta naisten seksuaalisen toimijuuden vapautuminen ja kaupallisten markkinoiden laajeneminen on luonut myös monia muita mahdollisuuksia seksuaalisuuden arvon hyödyntämiseksi parisuhteen ulkopuolella. Kertaluonteisten hyötyjen hankkimiseen seksuaalisuuden avulla liittyy kuitenkin usein moraalisia kustannuksia, jotka rajoittavat blondistrategian käyttökelpoisuutta.

Nykyajan blondistrategian rationaalisia hyödyntäjiä ovat missit, iltatytöt ja muut iltapäivälehdistä tutut kaunottaret. Heillä on virallisesti kauniin status, joka antaa markkinointietua suhteessa muihin naisiin ja maksimaalisesti seksuaalista valtaa suhteessa tavoitelluimpiin menestyneisiin miehiin. Missit hyödyntävät kauneutensa usein sekä kaupallisilla markkinoilla että avioituen lopulta poikkeuksellisen menestyneen miehen kanssa. Ilman avioitumista blondistrategiaa on mahdollista toteuttaa rikkaiden miesten tyttöystävänä ja rakastajattarena, joka tuottaa materiaalisia hyötyjä lahjoina ja käyttöoikeudessa miehen omaisuuteen, kuitenkin ilman vaimostrategialle ominaista ”ikuista” jakamisoikeutta.

Tyhminä pidetyt blondit eivät ehkä olekaan kovin tyhmiä, kun heitä tarkastellaan blondistrategian näkökulmasta katsottuna. Stereotyyppisten blondien tavoitteena on olla sellaisia naisia, joita miehet pitävät seksuaalisesti erityisen attraktiivisina. Miehet pitävätkin usein naisista, jotka osaavat flirttailla ja jotka eivät yritä olla liian fiksuja (vaikka oikeasti olisivatkin). Viisas blondi näytteleekin tarvittaessa tyhmempää kuin mitä oikeasti on. Tutuin esimerkki lienee Marilyn Monroen esittämä blondin stereotyyppi. Telegraph-lehti (2006) kertoo, kuinka venäläisille naisille opetetaan ”narttukouluissa” tasokkaan poikamiehen hankintaa aviomieheksi. Venäjällä feminismiin suhtaudutaan varauksella, eikä narttu viittaa samaan asiaan kuin monissa länsimaissa. Menestynyt narttu ei ole äänekäs ja epäkunnioittava, vaan vaatimaton leikkisällä ja provokatiivisella tavalla, sekä manipulatiivinen ymmärtäen oman seksuaalisuutensa arvon.

Narttulogia (bitchology) on oppi, miten olla menestyvä nainen miesten maailmassa. Opin mukaan fiksu nainen saa mitä haluaa teeskentelemällä olevansa heikko. Nartun pitää olla vahva ja itsevarma, mutta muistaa myös käyttää feminiinisiä avujaan ollakseen attraktiivinen ja kun on tarpeellista, kyetä olemaan avuton olento. Narttu hankkii itselleen etuja miehiltä näyttelemällä olevansa ”avuton vauva” tai harvemmin aikuinen nainen. Naisille opetetaan, miten saadaan huoneellinen miehiä kiinnostumaan esittelemällä kunkin naisen parhaita avuja esimerkiksi pudottamalla jotakin ja sitten poimimalla se ylös. Stereotyyppiset blondit osaavat herättää miehissä sellaisen seksuaalisen halun ja suojeluvaiston kombinaation, joka saa miehet luovuttamaan runsaasti resursseja heidän käyttöönsä. Jos vanha sananlasku ”Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä” pitää paikkansa, blondit edustavat suurta viisautta.

Land of the living dolls: The generation who believe their bodies are the only passport to success

British Feminists Desperately Trying to Defend Themselves


Don't write feminism off as a tragic failure

Living Dolls: The Return of Sexism by Natasha Walter

tiistaina, tammikuuta 26, 2010

Vihaisten miesten palsta

Booris 4/09: Vihaiset miehet keskustelupalstoillaan
Vastareaktio aikaisemmille miesliikkeille syntyi Yhdysvalloissa 80-luvulla. Men's rights -liikkeet alkoivat saada jalansijaa. Nämä liikkeet julistivat, että miehillä ei ollut enää lainkaan valtaa, heitä syrjittiin ja he olivat naisten yleisen mutta vaietun väkivallan uhreja. Näitä väitteitä ei perustettu tutkittuun tietoon ja monia niistä voi pitää lähinnä naisvihaan perustuvina - yleensä yhdistettynä rasismiin ja homofobiaan.

Myös Suomessa tämäntyyppinen miesliikehdintä on saanut jalansijaa. Tulva-lehden Anne Moilanen sijoittaa liikehdinnän alun Mies vailla tasa-arvoa -kirjan julkaisuun vuonna 2007. Maskuliinisuutta ihannoiva tai antifeministinen miesliike on saanut pienen mutta kovaäänisen kannattajajoukon, jonka aktiivisuus keskittyy ennen kaikkea internetiin, sekä huomattavan määrän mediajulkisuutta.

Suomalainen vihainen miesliike, esimerkiksi Miessakit ja Miesten tasa-arvo -nimiset yhdistykset ovat tuoneet esille sen kaltaisia, miehiä koskettavia tasa-arvo-ongelmia kuin armeija, terveyserot, syrjäytymisen kasautuminen miehille, huoltajuuskysymykset ja poikien huono koulumenestys.

Mutta jotain argumentoinnin tavasta ja tasosta kertoo vaikkapa Miesten tasa-arvo -yhdistyksen analyysi yhteiskunnallisten rakenteiden miehille aiheuttamista ongelmista: miesten todetaan käyttävän vähemmän terveyspalveluita kuin naisten, tämän todetaan johtuvan vallitsevasta mieskuvasta, joka aiheuttaa, etteivät miehet mene lääkäriin vaikka se olisi tarpeen. Tämä voi johtaa myös lopulta naisten ja miesten eliniänodotusten eroihin: suomalaisten naisten elämä on keskimäärin 7,2 vuotta pidempi kuin miesten.

On varmaankin helppo hyväksyä se, että sellainen mieskuva, jossa mies ei valita, vaikka kuinka sattuisi ja henkeä salpaisi nousta portaita, ja jossa tosimies selviää ilman kenenkään apua kaikesta, pitäisi saada muutettua. Tämänkaltaisten kliseiden rikkomiseen pyrkii myös feminismi.

Mutta katsokaapa minkä analyysin tekee Miesten tasa-arvo näiden havaintojen pohjalta: "terveydenhuollon ennaltaehkäisevien seulontojen keskittäminen naisille tyypillisten sairauksien (kuten rintasyövän) ehkäisyyn [on esimerkki miehiä syrjivästä rakenteesta yhteiskunnassa]. Tuollaiset miehille epäedulliset yhteiskunnalliset rakenteet tuottavat (ainakin osittain) miesten lyhyemmän eliniän."

Hetkinen? Naisten terveyden parantaminen syrjii miehiä? Pitääkö tasa-arvon nimissä nyt siis rintasyöpäseulonnat lopettaa? Vai toimisiko miesliike järkevämmin, jos se vaatisi, että miehillekin järjestettäisiin syöpäseulontoja? Ja ehkä myös aloittaisi keskustelua siitä, pitääkö aina jaksaa yksin, voisiko myös mies pyytää apua ja huolehtia itsestään?


Ruotsissa on kaikki taas paremmin kuin Suomessa, kirjoittaa Dooriksen kolumnisti Annamari Vänskä.


Merkittävä tasa-arvo-ongelma, josta ei tarpeeksi puhuta, liittyy isien oikeuksiin.

Miesasiamiesten normittamisesta

Miesliikkeiden suhtautuminen miehiin FAQ

Miten miesliikkeet suhtautuvat miehiin?

On olemassa kaksi perustavanlaatuista suhtautumistapaa: (1) normatiivinen ja (2) liberaali.

Mitä normatiivinen suhtautuminen miehiin tarkoittaa?

Se tarkoittaa sitä, että joitakin miehenä olemisen tapoja pidetään toisia parempina. Kaksi normatiivisen suhtautumisen perustapaa ovat profeministinen ja konservatiivinen. Profeministit nostavat alustalle pehmeää androgyynisyyttä ja halveksuvat perinteistä lihaa syövää heteroäijää. Konservatiivimiehet pitävät perinteistä mieheyttä arvossa ja halveksivat homo-nössö-neiti miehiä.

Miten normeja pidetään yllä?


Erilaisilla sanktioilla. Yleensä sanktiot pitävät sisällään väärällä tavalla käyttäytyvien miesten halveksumista. Halveksunnan tarkoituksena on aiheuttaa ”vääränlaiselle” miehelle häpeää, joka saa hänet palaamaan ruotuun. Esim. homottelulla ja sen uhalla yritetään saada mies käyttäytymään perinteisellä tavalla.

Miksi normeja pidetään yllä?

Konservatiivien mukaan yhteiskunnan toimivuuden kannalta miehistä on sosiaalistettava maskuliinisia miehiä. Muuten seuraa rappio. Profeministien mukaan äijäilystä on päästävä eroon, koska se pitää yllä naisille epätasa-arvoisia valtarakenteita. Sekä konservatiiveilla että profeministeilla on siten poliittisia tavoitteita normien ylläpidon taustalla.

Mitä liberaalit maskulistit odottavat miehiltä?


Liberaalit maskulistit eivät odota mitään. Heidän mukaansa mies on hyvä sellaisenaan. Liberaalien mukaan monien miesten ongelmien syynä ovat nimenomaan erilaiset normit, jotka asettavat miehet ahtaaseen pakkopaitaan. Siksi yhteiskunnan miehille asettamia normeja pitäisi purkaa. Liberaalit eivät pidä konservatiivien tai profeministien yrityksistä laittaa miehiä haluamaansa muottiin.

Johtaako liberaali suhtautuminen miehiin hyvään sukupuolijärjestykseen?

Liberaalien maskulistien tavoitteena ei edes ole hyvän sukupuolijärjestyksen tavoittelu, vaan miesten edun ja tasa-arvoisen sukupuolijärjestyksen ajaminen. Liberaalit maskulistit ajavat miesten etua ja vapautta normeista ja se johtaa mihin johtaa. Tasa-arvoinen yhteiskunta ei välttämättä ole synonyymi hyvälle yhteiskunnalle.

Eikö traditionaalinen maskuliinisuus ole kuitenkin hyvä asia?

Saattaa ollakin sellaisessa yhteiskunnassa, jossa naiset ovat naisellisia. Silloin roolit ovat toisiaan täydentäviä. Yhteiskunnassa, jossa feminismi on purkanut naisellisuuden odotukset, ei ole miesten edun mukaista itse ylläpitää ahtaita rooliodotuksia.

Eikö liberaali suhtautuminen miehiin johda mm. pelimiesten lisääntymiseen sekä maanpuolustustahdon ja ydinperheen rapautumiseen?

Todennäköisesti johtaa.

Eikö se ole huono asia yhteiskunnan kannalta?

Luultavasti on. Liberaalien maskulistien mukaan nykyisten ehtojen vallitessa miesten ei kuitenkaan kannata yksipuolisesti yrittää ylläpitää yhteiskunnan perusrakenteita. Feminismi on kääntänyt avioliittoinstituution ehdot miehille niin epäedullisiksi, että miehen ei kannata panostaa liikaa maskuliiniseen ”kunnon maatapuolustava perheenisä” mallin ylläpitoon.

Seksirikollinen ei ole ATM

Miksi hyvä mies ei kelpaa?

Suomalainen asevelvollisuus uudistuu

Kunniamurha suomalaisittain - ja islamilaisittain

Supreme Court: Indian women won't make false rape claim

Women Don’t Create Jobs (Part I)

Naisvartijoiden ja seksirikollisten rakkaussuhteet puhuttavat Ruotsissa ja Prison guard pregnant after affair with rapist
The female guard now expecting a child had sex with the convicted rapist on several occasions within prison walls before their secret romance was discovered and she chose to quit her prison job in order to continue seeing the 38-year-old, who is due to be released from prison in 2013, at which time he is to be deported.

While admitting that the father of her child has committed a number of violent crimes, the mother-to-be is confident about her future with the 38-year-old.

“I know he was convicted for a rape in the visitors’ room, but that was three years ago,” she told Aftonbladet, adding that she considered it “totally wrong” that she can’t meet the 38-year-old
.

maanantaina, tammikuuta 25, 2010

Mr oikeaa ei kannata odottaa

Miksi pojat ja tytöt suuntautuvat niin eri tavoin?

Tasa-arvoasioita ja autokauppaa

The Misandry Bubble is Similar to other Economic Bubbles

Women told to stop looking for Mr Right
Women looking for a Mr Right should give up after 30 and settle for a Mr ­Second Best or a Mr Right Now.

Lori Gottlieb, author of Marry Him: The Case for Settling for Mr Good Enough, which is published in the UK next week, believes women who refuse to commit unless they find a man with whom they feel a deep, romantic love are consigning themselves to a lonely future.

Gottlieb blames feminism for the number of women who find themselves alone after spending years holding out for their white knight. To the outside world, says Gottlieb, these women still insist they are self-sufficient. "But in reality, we aren't fish who can do without a bicycle; we're women who want a traditional family," she writes. "Every woman I know – no matter how successful and ambitious, how financially and emotionally secure – feels panic, occasionally coupled with desperation, if she hits 30 and finds herself unmarried."

Life in the slow lane: Disillusioned with stressful jobs, a whole generation of women are opting out of the rat race

sunnuntai, tammikuuta 24, 2010

Hazard aikaisemmin

The Looking Glass

Mitä mietit Kaarina Hazard? (Huhtikuu 8th, 2009)
Mikä aihepiiri on erityisesti mietityttänyt sinua viime aikoina?

"Toinen aihe on miesten ahdas paikka julkisessa puheessa, jossa heitä yhtäältä yliseksualisoidaan ja toisaalta demonisoidaan. Miksi sanaparista setä-tyttö herää enää vain halu soittaa hätäkeskukseen? Miehistä puhutaan joko seksuaalisesti vaarallisina tai vaimon hakkaajina. Vanhemmuuden sukupuolisopimus on myös kiintoisa. Avioliiton aikana isyyden merkitystä korostetaan, mutta edelleen on niin, että erotessa miehestä tulee altavastaaja. Ensin miehiltä vaaditaan täydellistä sitoutumista isyyteen, jonka merkitys kuitenkin mitätöityy yhdessä yössä. Huoltajuuskiistoissa äiti on edelleen etusijalla. Jos olisin mies, kyllä minuakin ärsyttäisi.

Tapasi kirjoittaa yhteiskunnallisista, monimutkaisista aiheista humoristisesti on ainutlaatuinen. Lukijan on helppo vastaanottaa viestisi. Oletko tietoisesti kehittänyt tyylisi?

“Ai, niinkö ajattelet. Kyllä tämä tapa kirjoittaa on sisäsyntyistä ja tyyli muokkautunut omalla painollaan vuosien saatossa.”

Nettipalstoilla sinua on syytetty miesvihasta. Mitä sanot tähän?


“En ymmärrä väitettä. Päinvastoin. Olen isän tyttö ja pidän miehistä. Jos arvostelee tiettyä miestä, se ei tarkoita, että vihaisi miehiä ylipäänsä.”

Tässä yhteydessä tulee puheeksi se, miten Hazard mielletään julkisuudessa hyvin vahvasti feministiksi. “Se ihmetyttää, sillä en ole mitenkään itse painottanut asiaa. Yhtälailla kiinnitän huomiota miesten kohtaamaan epätasa-arvoon jos sellaista näen. Olen itse nainen, joten tietenkin naisia koskevat seikat ottavat silmään helpommin.”

Ei näin

lauantaina, tammikuuta 23, 2010

Matalan profiilin miehet

HS: Miesten rohkeus ei näyttäydy aamutelevisiossa

Harri Siivonen

Paula Lehtomäen ratkaisusta luopua puheenjohtajuuden tavoittelusta saatiin jälleen ase miehiä vastaan. On sama, millaisia ratkaisuja naispoliitikot ja muut johtajanaiset tekevät, heti sitä verrataan miesten tekemisiin. Nyt pitäisi sitten jonkun miehen laittaa perhe uran edelle.

Olen aivan varma, että Suomessa on valtava määrä isiä, jotka ovat jo näin tehneet. He eivät vain ole nähneet tarpeelliseksi kertoa siitä aamuteeveessä suuren julkisuuden saattelemana.

Kimmo Kajos kysyi (HS Mielipide 20. 1.), löytyisikö myös isiltä rohkeutta. Tuollainen "rohkeus" vain miesten kohdalla taidettaisiin tulkita pelkuruudeksi, piiloutumiseksi perheen taakse liian suuren haasteen edessä.

Jokainen perhe tehköön omat ratkaisunsa. Lehtomäki osaa laittaa omat arvonsa järjestykseen. Suotakoon se muillekin.

Groping OK When Victim is a Man

France to push women into the boardroom
The French version of the glass ceiling has just been cracked open by parliamentary vote. With the backing of President Sarkozy's administration, the National Assembly last night passed a bill that aims to force big companies to appoint women to 40 percent of their seats on the board.

The measure will mean an upheaval because the boards of France's top companies remain male bastions, along with those of southern Europe (see chart below). Women occupy just 10.5 percent of board seats in the 650 publicly quoted companies to which the new law will apply. Corporations will have six years to reach the 40 percent mark. After that, all board appointments will be voided if they do not maintain at least a 60-40 share between men and women.

Women Legislators Attack Men’s Dating Rights
Maryland General Assembly, that would restrict men’s rights to use dating sites to meet foreign women and will likely spur copycat legislation in other states.

Delegate Jeannie Haddaway-Riccio , Vice President of the women’s caucus is leading 35 other delegates (all women) on a campaign for passage of HB 65, that would shockingly require Maryland men to submit their fingerprints and other background information before they can initiate communication with a foreign woman if they use an “International Marriage Broker”.

Kruunuhaka 2h+kk naiselle

Minä ja Tony

Vihreää tieteentekoa

perjantaina, tammikuuta 22, 2010

Tasapeli

HS: Naisetkin syyllistyvät parisuhdeväkivaltaan
"Vuonna 2008 oli 147 törkeää parisuhdeväkivaltatapausta. Uhreista naisia oli 85 ja miehiä 62", Tilastokeskuksen Jorma Kallio kertoi torstaina.

Kun puoliso on yrittänyt tappaa toisen, sukupuolijako meni lähes tasan: vuonna 2008 henkirikosyrityksen uhreista 11 oli naisia ja kymmenen miehiä.

Tuulikki Ukkola: Netti - sananvapauden sikolätti

Uuden Suomen uus-aatelisen, Akuliina Saarikosken rakentavia, yhteiskunnallisia visiota, silvuplöö!

Bartender! A Round of Baumeister Please


False Rape Claim May Go Unpunished

Primitiivitarpeet ohjaavat hightech-sukupolveakin

Helsingin tasa-arvosuunnitelma

Kokoomuksen Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelma
Kolme neljäsosaa kaupungin koko henkilöstöstä on naisia. Samaan aikaan virastojen johtoryhmien enemmistö ja osastopäälliköistäkin yli 60 prosenttia on miehiä. Näyttää siis siltä, että kaupungin tehtävissä naiset etenevät urallaan miehiä huonommin. Naisia onkin edelleen koulutettava ja kannustettava hakeutumaan johtotehtäviin. Turhan usein esimerkiksi päiväkodin ainoa miespuolinen työntekijä on yhteisön johtaja.

Naisuhritutkimusten mukaan joka viides nainen on kokenut väkivaltaa nykyisissä parisuhteissaan. Taso ei ole vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Vihreiden ryhmäpuhe Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelmasta
Nuorten osalta mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet etenkin tyttöjen keskuudessa; 17-24 -vuotiaiden naispuolisten itsemurhakuolleisuus on toiseksi suurinta maailmassa Suomessa ja se on noussut, kun muu itsemurhakuolleisuus on laskenut (Väestöliitto).

naisten osuus Helsingin kaupungin johtotehtävissä vuoden 2008 lopussa (virasto- ja osastopäälliköistä) oli n. 32 %, kun naisia koko henkilöstöstä oli noin 74% (Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelma). Jotta naisten ja miesten osuus johtotehtävissä jakautuisi tasapuolisesti, niin naisia tulisi olla johtotehtävissä samassa suhteessa kuin naisia on koko henkilöstöstä eli aika paljon enemmän kuin tällä hetkellä.

Puhakka: Pajusen lakkautuslista myrkkyä tasa-arvotavoitteille

HS: Minusta tulee laillinen prostituoitu

AM

Olen aikuinen, aiemmin omillani toimeen tullut nainen. Rakastuin ja muutimme avopuolisoni kanssa yhteen. Kohta minusta tulee prostituoitu, ihan laillinen sellainen!

Opiskelin ja nyt etsin töitä. Niitä ei ole saatavilla. Minulle jää vuokran jälkeen työmarkkinatuesta noin sata euroa kuussa elämiseen. Tämä tulee muuttumaan, kun 180 päivää tulee täyteen: avopuolisoni tulot alkavat vaikuttaa työmarkkinatukeeni.

Jos puolisoni ansaitsee ennen veroja yli 2 461 euroa kuukaudessa, minä en saa mitään! Kun tuosta summasta otetaan pois verot, käteen jää noin 1 870 euroa. Siitä vuokra pois (800 euroa), niin käyttörahaa kaikkeen muuhun puolisolleni jää tonnin verran. Kahdelle hengelle se tekee 500 euroa per nuppi, jos siis otan almuja vastaan, ja kohta on pakko.

Ja minä – kun töitä ei ole eikä tukea saa – maksan osuuteni vuokrasta makuuhuoneessa! Muu käyttöraha ("rakas, antaisitko rahaa tamponeihin") hoituu sitten keittiössä ja siivouksen ja vaatehuollon parissa!

Olisin tyytyväinen, jos kuuluisimme kategoriaan "yksi tulonsaaja, euroa 4 000 euroa kuussa" (Leena Nieminen, HS Mielipide 20. 1.). Naurattavat Niemisen jutut. Neljä tonnia kuussa! Mihin on suhteellisuudentaju kadonnut? Minä tulen saamaan nolla euroa kuussa.

Aikoinaan minäkin maksoin veroja. Eipä taida kannattaa. Minusta tulee prostituoitu, valtion laillistama prostituoitu.

torstaina, tammikuuta 21, 2010

Naistutkimus FAQ

Mitä on naistutkimus?

Naistutkimus on kattokäsite, joka pitää sisällään naisten kulttuurin tutkimuksen ja feministisen tutkimuksen.

Mitä on feministinen tutkimus?

Feministinen tutkimus on ideologisesti orientoitunutta tutkimusta, joka on sitoutunut naisten emansipaatioon. Feministinen tutkija huomioi (1) naisten alistuksen, naisille epäedulliset valtarakenteet ja (2) esittää niille vaihtoehtoja. Feministisellä tutkimuksella on poliittinen tavoite naisten aseman parantamiseksi. Siksi feministinen tutkija kehittelee sellaisia teorioita (kuten miesten valtaa korostava patriarkaattiteoria), jotka mahdollistavat naisille edulliset tulkinnat.

Onko feministinen tutkimus tiedettä vai ideologiaa?

Se on pääasiassa ideologiaa, joka käyttää tiedettä ja tieteen arvovaltaa hyväkseen edistääkseen omia päämääriään. Naistutkimuksen kurssit ovat suurelta osin värväysleirejä uusille feministeille, jossa tieto on etukäteen valikoitua ja sijaitsee lähellä propagandaa.

Eikö (sukupuolen)tutkija ole kuitenkin aina oman näkökulmansa vanki?

On toki.

Eikö feministinen näkökulma ole silloin vain eräs näkökulma muiden joukossa?

Ei. Tutkijanpositio on toki tärkeää tuoda esille: tutkijan maailmankuva ja kytkökset, jotka vaikuttavat tutkimuksen tuloksiin. On kuitenkin eri asia sitoutua jo lähtökohtaisesti ideologisten tavoitteiden edistämiseen.

Mitä ongelmia feministisessä tutkimuksessa on tieteen kannalta?

Tieteen kannalta ongelma on se, että tutkimuksen tulokset tiedetään jo etukäteen (kuten myös kriittisessä miestutkimuksessa). Se johtaa lähteiden ja todistusaineiston valikoivaan käyttöön. Ongelmana on myös biologian sivuuttaminen.

Miksi feministiset tutkijat sivuuttavat biologian?

Feministisen tutkimuksen tavoitteena on muuttaa vallitseva tilanne ja pyrkiä naisten aseman parantamiseen. Biologia sopii kuitenkin huonosti yhteen tuon tavoitteen kanssa, koska biologisella tiedolla on taipumuksen tuoda esille sukupuolieroja. Sukupuolierot viittaavat puolestaan sukupuoliroolien luonnollisuuteen, mikä pitää yllä status quoa. Sosiaaliseen konstruktionismiin perustuvat teoriat ovat siten houkuttelevampia feministeille, koska ne mahdollistavat paremmin muutoksen vaatimisen.

Eikö se ole hyvä asia, jos teoria on edistyksellinen?

Hyvä teoria perustuu tieteellisille faktoille, kuten biologialle. Teoria, joka hylkää tieteellisen tiedon edistyksen nimissä, on huonoa tiedettä, jota edistyksellisyys ei kompensoi.

Eihän sosiologiassakaan näy paljoa biologiaa?

Totta. Sukupuolentutkimuksen kannalta biologian puuttuminen on kuitenkin paljon ongelmallisempaa, koska sukupuolijärjestelmän keskeiset osat, kuten pariutuminen ja seksuaalisuus, ovat voimakkaasti biologian ohjaamia ilmiöitä. Niitä ei voi selittää pelkällä konstruktiolla yhtä hyvin kuin useimpia sosiologisia aiheita.

Missä asioissa naistutkimuksen olisi huomioitava biologia?

Erityisesti parinvalintapreferenssit ja seksuaaliset halut tulisi huomioida, koska ne ovat vahvasti biologian ohjaamia. Niitä ei voi selittää pelkiksi konstruktioiksi. Noiden alueiden käsittely puuttuu kuitenkin naistutkimuksesta lähes kokonaan. Osittain siksi, että naistutkijat joutuisivat perehtymään aiheista tehtyihin tuhansiin tutkimuksiin (esimerkiksi evoluutiopsykologian parissa). Kun (luonnon)tieteelliseen tietoon nojaava perusta pariutumismarkkinoista puuttuu, koko feministinen sukupuolentutkimus seisoo konstruktionismin savijaloilla.

Onko seksuaalivähemmistöt keskipisteeseen nostava queer-teoria epätieteellistä?

Se on epätieteellistä samoista syistä kuin feministinen tutkimuskin. Se on ideologista seksuaalivähemmistöjä emansipoivaa tutkimusta, joka sivuuttaa biologiset faktat.

Onko queer-teoriassa muita ongelmia?

Ongelma on myös siinä, että queer-teoria ei pyri selittämään sukupuolijärjestelmää yksinkertaisimmalla ja intuitiivisimmalla tavalla. Se on suunnilleen sama asia, jos aurinkokunta selitettäisiin maakeskeisen mallin avulla. Ei ole sinällään epätieteellistä selittää sukupuolijärjestelmää siten, että seksuaalivähemmistöt asetetaan keskipisteeseen ja heterot poikkeuksiksi. Se tuottaa kuitenkin omituisen kuvan maailmasta, mikä ei ole hyvän teorian tunnusmerkki. Poliittiset tavoitteet seksuaalivähemmistöjen statuksen nostamiseksi menevät silloin selkeän ja yksinkertaisen teorian esittämisen edelle.

Kiistävätkö feministiset tasa-arvotutkijat miesten tasa-arvo-ongelmien olemassaolon?

Eivät kiistä. He eivät kuitenkaan kiinnitä miesten ongelmiin juuri mitään huomiota tai edes mainitse niiden olemassaolon mahdollisuutta. Feminististen tasa-arvotutkijoiden sukupuolisilmälasit (tai oikeammin monokkeli) ovat suuntautuneet siten, että vain naisten ongelmat ovat näkyvissä.

Eikö kuitenkin ole hyvä, että naisten tasa-arvo-ongelmia tutkitaan?

On toki, mutta jos kaikki valtiorahoitteinen tasa-arvotutkimus on naisten tasa-arvo-ongelmien tutkimusta, saamme - luonnollisesti - tietoa vain naisten tasa-arvo-ongelmista.

Mitä naistutkimukselle pitäisi tehdä sen tieteellistämiseksi?


1. Naistutkimus pitäisi ankkuroida biologiaan, joka on avain paikkansapitävien sukupuolijärjestelmäteorioiden esittämiseen.
2. Naistutkimus pitäisi irrottaa ideologisista tavoitteistaan. Se pitäisi muuttaa sukupuolentutkimukseksi, joka pyrkisi tarjoamaan hyvän kuvauksen sukupuolijärjestelmästä. Hyvä tieteellinen teoria kuvaa, miten asiat ovat, eikä sitä, miten asioiden pitäisi olla.
3. Pariutumismarkkinat ja niihin liittyvät valtasuhteet tulisi ottaa kiinteäksi osaksi sukupuolijärjestelmäteorioita.

Myllis syytön?

Silminnäkijä MTV3.fin Viihdeuutisille: Naiset hakkasivat Myllylää? ja Turvakamera

Vastauksia Kaarina Hazardille
Kommentti: Hazardilta oli loistava suoritus vääntää kolumninsa mediakritiiksi, mutta vielä mestarillisempaa häneltä on osoittaa olevansakin itse varsinainen uhri.Ensi viikolla hän on varmaan jo haastamassa Tony Halmeen äitiä raastupaan kadotetuista yöunista.

HS: Sisälukutaitoni on kunnossa
Eero Backman

Pertti Töttö jatkaa kirjoittelua suomalaisesta väkivallasta (HS Mielipide 19. 1.). Olen samaa mieltä, että väkivaltaisuuden päivittely ei ehkäise väkivaltaa. Väkivallan ehkäisyn tavoitteet ja keinot ovat muualla. Niistä ensimmäisenä on tosiasioiden tunnustaminen.

Töttö aloittaa pyytämällä minua tarkistamaan sisälukutaitoni. Samaa toivotan hänelle. Tötön ainoana tilastolähteenä on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkokatsaus 12/2009. Sen otsikko on Perheväkivalta Suomessa. Katsauksen sisältö vastaa otsikkoa. Henkirikostilastoja ja muutakin tietoa väkivallastatarkastellaan siinä perheväkivallan näkökulmasta.

Tötön mukaan väkivaltaisuudesta puhuttaessa ei ole tärkeätä, monesko maa on tilastoissa vaan millä tasolla väkivalta on. Väkivallan taso kuitenkin määrittelee sen, millä sijalla maa on tilastoissa. Se, että Suomi on henkirikostilastoissa läntisen Euroopan synkin, on merkittävä tieto.

Henkirikostilastot kattavat vain osan väkivallasta. Ulkopuolelle jää valtaosa väkivallasta kuten muu tilastoitu väkivaltarikollisuus ja viranomaisilta piiloon jäävä väkivaltarikollisuus.

Väkivalta Suomessa on monitahoinen ja vakava yhteiskunnallinen ongelma, jota ei suppealla tilastopohjaisella tarkastelulla ja vähättelyllä vähennetä.

rikosoikeuden professori emeritus

Don’t Hate The Player

Ex-ilotyttö kertoo: "Helpoin ansaitsemani satanen"
Tänään julkaistavan Elina Tiilikan Punainen mekko -teoksen päähenkilö on Noora, jolle työnteko ei maistu. Hän ajautuu prostituoiduksi.

"Ei tarvitse muuta kuin maata aloillaan ja kuvitella itsensä toisaalle, ja rahaa virtaa."

- Tajusin sen olevan helpoin koskaan ansaitsemani satanen.

keskiviikkona, tammikuuta 20, 2010

Naisia suositaan työnhaussa

Nainen pääsee useammin työhaastatteluun
Kun nais- ja mieshakija lähettävät työhakemuksen samaan työpaikkaan, naiset saavat selvästi useammin kutsun haastatteluun. Joillain aloilla miehet miesten pitää lähettää yli 70 prosenttia enemmän hakemuksia päästäkseen yhtä usein hakuprosessissa jatkoon.

Esimerkiksi valittuihin tietojenkäsittelytöihin miesten olisi pitänyt lähettää 74 prosenttia enemmän hakemuksia, jotta olisivat saaneet yhtä monta kutsua hakuprosessin jatkokierrokselle kuin naishakijat.

Selvää naisten suosintaa työnhaussa löytyi työpaikoista, joissa ennestään 80 prosenttia työntekijöistä oli naisia.

"The Trauma Myth": The child betrayed ja Trauma Myth

Mitä enemmät teet kotiaskareita, sitä enemmän saat seksiä

Lääkärien pariutuminen askarruttaa terveyspäättäjiä

Feminismi FAQ

Tarkoittaako feminismi tasa-arvon ajamista?

Ei. Feminismi on naisliikkeen ideologia, jonka tarkoituksena on parantaa naisten asemaa.

Miksi feministit väittävät ajavansa tasa-arvoa?

Koska tasa-arvoon vedoten on helpompi saada omia vaatimuksia lävitse. Jos feministit sanoisivat ajavansa vain naisten etua, heidän vaatimuksiltaan katoaisi oikeutus.

Eikö kuitenkin merkittävä osa feministeistä ole ”tasa-arvofeministejä”, jotka kannattavat sukupuolten välistä tasa-arvoa?

Puheen tasolla vastaus on kyllä. Jos kuitenkin katsotaan aktuaalisia tekoja, juuri kukaan feministi ei ole tehnyt mitään miesten tasa-arvon edistämiseksi. Esimerkiksi naistutkimuksesta tai STM:stä on vaikea löytää mitään aloitteita miesten aseman tasa-arvoistamiseksi.

Miksi feministit eivät edistä miesten tasa-arvoa?

Koska tasa-arvo on useimmissa asioissa enemmän tai vähemmän nollasummaista. Esimerkiksi jos miesten osuutta yliopistoissa, huoltajuuksissa tai terveydenhuollon menoissa lisätään, se on pois naisten osuudesta. Koska feminismi naisten etua ajava liike, niin feministit eivät voi kannattaa sellaisia tasa-arvoistuksia, jotka huonontavat naisten asemaa.

Onko feministi naispuoleinen sovinisti?

Ei. Tosin ”naiskeskeinen feminismi” (erilaisuusteoria) pitää sisällään sovinismin kanssa analogisia piirteitä. Sovinisti pitää miehiä naisia parempina. Naiskeskeinen feministi ajattelee, että naiset miehiä parempia hoivaajia ja naisten moraali on ylivertainen miehiin verrattuna.

Miksi miehet eivät ole haastaneet feminististä hegemoniaa?

Yhteiskunnassa vallitsee edelleen vahva ”naisten suojelemisen ideologia”. Ideologian mukaan naiset ovat heikompi astia, jota pitää auttaa. Vastuussa ideologiasta ovat erityisesti konservatiiviset herrasmiehet, jotka pyrkivät nostamaan omaa statustaan puolustamalla naisia. Profeminismi on eräs herrasmiesmäisyyden alalaji.

Miksi feministeillä on hegemonia tasa-arvopolitiikassa?

Feministit ovat järjestäytyneet vahvoiksi organisaatioiksi, jotka esittävät hyvinvointivaltiolle vaatimuksia. Tasa-arvopolitiikka on painostusryhmäpolitiikkaa, jossa vahvimmat ryhmät kykenevät saamaan omat vaatimuksensa lävitse. Sen lisäksi feministeillä on poliittisen mieseliitin herrasmiesten täysi tuki.

Miksi poliittinen mieseliitti ei kyseenalaista feministien vaatimuksia?

Poliittinen mieseliitti on tosiaan pelkän kuuntelijan osassa suhteessa feministien vaatimuksiin. He eivät uskalla sanoa tai edes ajatella mitään feminismin vastaista, koska se voitaisiin tulkita naisvihaksi, sovinismiksi tai tasa-arvon vastustamiseksi. Poliittisen tulevaisuutensa kannalta miespoliitikon kannattaakin pysyä erossa feministisistä aiheista tai vielä paremmin, ylistää feminististen tavoitteiden jaloutta.

Mikä on feministien asema mediassa?

Feministeillä on erittäin vahva asema tärkeimmissä medioissa. Anne Moilanen, Kaarina Hazard, Johanna Korhonen, Akuliina Saarikoski ja lukuisat muut feministiset kolumnistit muokkaavat ihmisten käsityksiä tasa-arvosta. Heille tyypillistä on toistuva miehiin kohdistuva vihapuhe; se onkin ainoa sosiaalisesti hyväksytty vihapuheen muoto. Lähes ainut arvokasta mediatilaa saava miesnäkökulmainen kirjoittaja on ollut Loka-Laitinen.

Miksi feministit hallitsevat myös mediaa?

Feministit ovat onnistuneet luomaan kuvan naisista kaltoin kohdeltuina uhreina. Media ottaa virallisesti uhriksi tunnustettujen vaatimukset tosissaan ja antaa niille palstatilaa. Miehillä, varsinkaan valkoisilla heteromiehillä, ei ole virallista uhrin statusta. Siksi media suhtautuu yleensä ivallisesti miesten ongelmia esille nostaviin kirjoituksiin. Toisaalta suurin osa mainoksista on suunnattu naisille ja naiset äänestävät herkästi jaloillaan, jos median sisältö ei miellytä.

Miesten häpäisy arkipäivää

HS: Halmeen tapaus osoittaa tottumuksemme miesten häpäisyyn
Ilkka Kylävaara

Nyt tässä on viikon päivät puhuttu Kaarina Hazardin mediakritiikistä, mutta eihän se sitä ollut.

Sen voi jokainen tarkistaa Iltalehden sähköisestä versiosta 13. 1. kello 02.44. Hazardin mieskritiikki jakaantuu kahteen osaan. 1. Tony Halmeesta kirjoitettuihin muistokirjoituksiin ja 2. Tony Halmetta häpäisevään haukkumiseen.

Jos ketä tahansa elävää tai kuollutta miestä tai naista nimittäisi "möhkäleeksi", "kotieläimeksi", "niskamakkaraksi", "mulliksi", "elukaksi" ja "kuohituksi mahtisonniksi", olisi kyseessä ilmiselvä kunnianloukkaus ja paha sellainen, tiedotusvälineessä tehty. Kuollut ei voi kunniansa perään vaatia, mutta Suomen laki tuntee vainajan häpäisemisen ja kuolleen muiston häpäisemisen.

Kehotan Julkisen sanan neuvostoa huomiomaan kansalaisten heikon laintuntemuksen ja keskittymään asiaan.

Miksi miehet ja älymystö eivät älähdä Völkischer Beobachter -tyyppisestä journalismista? Koska Suomen miehet ovat jo tottuneet siihen, että miehiä koskeva kaunakirjoittelu, yleistykset ja häpäisy ovat arkipäivää – ikään kuin oikeutettuja siksi, että Suomi on miesväkivallan (ja nykyään jostain syystä myös naisväkivallan) johtavia eurooppalaisia maita. Itäeurooppalaisessa kategoriassa ei ehkä ihan huipulla, ja muslimien tai hindujen kunniakulttuureihin verrattuna jopa pohjalla.

Vai meneekö jesuiittamaisuus tässä maassa niin pitkälle, että huumeita käyttävällä showmiehellä ei ole kunniaa, jota loukata? Samaan tapaanhan oikeus totesi Virpi Miettisen kunnian tapauksessa. Onko uskoon tullut ja raitis Miettinen saanut kunniansa takaisin vai saako häntä kuolemansa jälkeen nimitellä miten hyvänsä?

Varsinaista kaksinaismoraalia edustavat sekä Iltalehden kustantaja-päätoimittaja Kari Kivelä että Hazard itse. Hazard ilmoitti ei-osaavansa kirjoittaa, ja Kivelä että Hazard jatkaa. Ilmeisesti jokainen kommentti ei-kirjoittajarouvasta laitetaan plussana tilastoihin.

Muhevaa freudilaisuutta edustaa lisäksi se, että Halmetta pilkkaavat määreet sopisivat monen mielestä mainiosti rouvaan itseensä.

Monet älymystöä edustavat oppivat aikanaan, että tarkoitus pyhittää keinot. Sellaista ei pidä kutsua "piristäväksi" kritiikiksi vaan matalamielisyydeksi.

Spotlight on Egypt's marriage crisis

Myös sokea mies suosii kapeavyötäröistä naista

Why men use prostitutes

Boys failed by education system says Eton headmaster

American women bring home the bacon as 20% earn more than spouses

Punikkihuora

Pro Laasanen ja lehti.

tiistaina, tammikuuta 19, 2010

Syrjäytyminen väkivallan takana

Tiivistelmä Vasemmistonuoret ry:lle vuonna 2009 tehdystä tasa-arvoselvityksestä
Vastaajien käsityksistä nousi usein esiin kriittisyys heteroseksuaalisuutta suosivia puhetapoja kohtaan. Esimerkiksi käytetyimpien puolisoa tai kumppania kuvaavien termien koettiin liian usein sisältävän oletuksen kumppanin sukupuolesta.

Feminismistä olisi hyvä pitää erityinen koulutus tai koulutuksia, joissa valotettaisiin erilaisten feminismien kirjoa. Feminismi on yhä sanana pelätty ja jopa vihattu, usein siksi, etteivät monet tiedä, mitä sana oikeasti tarkoittaa. Järjestössä tulisi järjestää koulutusta, jossa myös muille kuin järjestön aktiivisimmille feministeille tuotaisiin julki se, että feministinen toiminnan ja ajattelun tapa on sekä naisten että miesten etu.

Pari suloista faktaa

How man-hating and man-bashing harms women – the making of a misogynist

Sirkka-Liisa Anttila: Hallituksen työajat naisministereille sopiviksi

Tämä puumanaisia pilkkaava mainos raivostuttaa


Väkivaltainen Suomi?
Suomalaisen henkirikollisuuden ylivoimaisesti tyypillisimpänä motiivina näyttäisi olevan alkoholiongelmaan yhdistynyt sosiaalinen syrjäytyneisyys, ei mikään erityinen "suomalainen väkivallan kulttuuri". Esimerkiksi Stakesin erikoistutkija Esa Österberg on arvioinut erojen Suomen ja muiden pohjoismaiden väkivaltarikollisuuden välillä selittyvän lähes kokonaisuudessaan erilaisilla alkoholinkäyttötavoilla.

Kenen etuja palvelee erilaisten lähteiltään, määritelmiltään ja tieteellisyydeltään täysin hämärien valtavan suurten lukemien jatkuva toistaminen julkisuudessa? Mihin lopulta pyritään esimerkiksi viime viikkojen puheilla suomalaisten miesten vinksahtaneista kunniakäsityksistä ja sisäsyntyisestä väkivaltaisuudesta?

HS: Väkivaltaisuuden päivittely ei ehkäise väkivaltaa
Pertti Töttö

Eero Backman (HS Mielipide 14. 1.) ja Mikael Saarinen (HS Mielipide 16. 1.) kommentoivat kirjoitustani, jossa väitin median lietsovan väärää käsitystä Suomesta erityisen väkivaltaisena maana (HS Vieraskynä 12. 1.). Tässä mediaa tietysti auttavat innokkaat mielipidekirjoittajat.

Backmanin kannattaisi tarkistuttaa sisälukutaitonsa. Käyttämäni luvut eivät olleet mitään "perheväkivaltatilastoja"; sellaisia ei ole olemassakaan. Luvut olivat juuri samoja henkirikoslukuja, joita Backman tarjoaa esittämieni tilalle. Backmanin ja monen muun näköharha syntyy siitä, että he käyttävät järjestysasteikollista mittausta, vaikka ilmiö on suhdeasteikollinen.

Näin se käy: Meillä on kaksi joukkoa, kääpiöt ja jättiläiset. Kääpiöt pannaan pituusjärjestykseen, minkä jälkeen pisintä kääpiötä osoitetaan sormella ja käsketään häpeämään, koska tämä on pituudeltaan lähimpänä jättiläisiä.

Maiden väkivaltaisuudesta puhuttaessa tärkeätä ei kuitenkaan ole, monesko maa on tilastossa vaan millä tasolla väkivalta on. Psykoterapeutti Saarinen väittää, etten tiedä "mitä suomalaisissa kodeissa ja kaduilla tapahtuu joka hetki". Niin varmaankin on, mutta mistä Saarinen sen tietää? Saarisen ainut tiedolta vivahtava viittaus on väite, että Suomessa "250 naista pahoinpidellään joka päivä". Mikä mahtaa olla "tiedon" lähde?

Jokin aika sitten mediassa esiintyi sama väite Suomea kuvaavana uutisena. Kysyin toimittajalta, mikä oli jutussa mainittu tutkimus, johon väite nojasi. Toimittaja ei vastannut.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen edustajat kysyivät samaa toimittajan esimieheltä, ja toimittaja myönsi, että lähde oli vain jonkun haastateltavan käsitys asiasta. Väite esiintyy erään naisjärjestön "taisteluohjeissa", ja se lienee laskelma siitä, paljonko parisuhdeväkivaltaa maassamme esiintyisi, jos aiheesta naisille tehdyn kyselytutkimuksen luvut yleistetään koko väestöön.

Kyselyssä väkivallaksi määriteltiin myös väkivallalla uhkaaminen, joten tälläkään laskutavalla maassamme ei pahoinpidellä tuota määrää naisia päivässä. Kyse on koetusta väkivallan uhasta, jolle erityisesti nuoret ja koulutetut naiset olivat kyselyn tulosten perusteella muita "herkistyneempiä".

Lisäksi tiedetään, että tällaisissa naisuhritutkimuksissa ilmoitettu väkivallan kokeminen on moninkertaista verrattuna yleisissä rikosuhritutkimuksissa ilmoitettuun parisuhdeväkivaltaan.

Kuvitellun suomalaisen väkivaltakulttuurin julkinen märehtiminen ei minusta ole väkivallan ehkäisyä. Naisjärjestöjen paasaus Suomesta naisille vaarallisena maana lihottaa lähinnä järjestöjen valtionapuja, mutta perheväkivallan ehkäisyyn olisi tehokkaampiakin keinoja.

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vähennettäisiin parhaiten vähentämällä miehiin kohdistuvaa väkivaltaa. Syrjäseutujen työttömät ja alkoholisoituneet miehet ovat nimittäin päävastuussa myös parisuhdeväkivallasta.

professori
Tampere/Kuopio

sunnuntai, tammikuuta 17, 2010

Sokrates ja Kaarina keskustelevat mediakritiikistä

Sokrates: Esitit tiukkaa mediakritiikkiä kolumnissasi.
Kaarina: Juu, tykitin mediaa oikein olan takaa!
Sokrates: Kirjoitit: ”Mies (Halme) oli vitsi, vaaraton möhkäleen muotoinen kotieläin”. Miten tuo lause edustaa mediakritiikkiä?
Kaarina: No, se pitää ymmärtää oikein. Kansa on hiukan yksinkertaista, varsinkin itähelsinkiläiset.
Sokrates: Millaista iskua lause ”Meni oikealla hetkellä. Ymmärsi mennä.” edustaa mediakritiikissäsi?
Kaarina: Oletko vähän yksinkertainen? No, ehkä kirjoitin liian monimutkaisesti typerälle rahvaalle. Ensi kerralla väännän mediakritiikkini rautalangasta.
Sokrates: Miten tämä lause pitäisi tulkita mediakritiikin näkökulmasta: ”... salaa ihmettelemme, miksi tämä Matti Nykänenkin täällä vielä heiluu, sehän on jo nähty.”
Kaarina: Ööh, tarkoitin Nykäsen kokki-ohjelmaa. Sen kalakeitto-ohjeetkin olivat surkeat. Kansa ei kyllä ymmärrä meitä älyllisen eliitin edustajia.
Sokrates: Toisaalla kummastelet, ”miksi feminismi-sanalla on maassamme niin huono kaiku.”
Kaarina: Niin juuri! Feministeistä levitellään sellaista valheellista stereotyyppiä, että he olisivat rumia, lihavia, katkeria ja puhuisivat pahaa miehistä. Sehän on ihan uskomatonta puppua! Hihii, oikein naurattaa tuollainen mustamaalaus!
Sokrates: (facepalm)

Rikas mies tähtäimessä

Moilanen: "Aika ajoi missikisojen ohi"
Tässä kuviossa rahakas naimakauppa alkaa näyttäytyä kiinnostavana vaihtoehtona. Monet missithän valitsevat rikkaan miehen, tyypillisesti jääkiekkoilijan. Tämä on kaikkein masentavinta: misseys ei tarjoa taloudellista turvaa edes sen vertaa, että voisi elää itsenäistä ja riippumatonta elämää.

Parisuhdevinkkelistä missikisat opettavat, että naisen on oltava hyvännäköinen, jotta hän saa rikkaan miehen, joka sitten elättää.

Ellilä: Missit ovat huoria (Harvoin Ellilä ja Moilanen ovat samaa mieltä)

Missifinalistien Kumman kaa: Ottaisimme Hjalliksen rahan vuoksi

Naiset pitävät puolet enemmän sairaslomaa kuin miehet
Kunta-alalla työskentelevillä naisilla on enemmän terveysongelmia ja lähes 50 prosenttia enemmän lyhytaikaisia sairauspoissaoloja kuin miehillä.

Paula ja vallan ottamisen vaikeus

lauantaina, tammikuuta 16, 2010

Ideologian uhka

Naisten harjoittama väkivalta

Ja tästähän ollaan yhtä mieltä?
Luin Hollin, Saarikosken ja Sanan toimittaman kirjan Tasa-arvopolitiikan haasteet. Oli ensinnäkin ihan mieltä ylentävää havaita, että suuri osa kirjassa kerrotusta oli minulle ennestään tuttua. Yllätys oli oikeastaan se, että vain seitsemässä vuodessa osa kirjan ajatuksista tuntui vanhentuneilta. Kuvittelin esimerkiksi suunnilleen tietäväni, mitä Arto Jokisen Mihin miehet tarvitsevat tasa-arvoa? -artikkeli pitää sisällään. Ei kai miesten tasa-arvo-ongelmista puhuttaessa voida sivuuttaa huoltajuuskysymyksiä, pohdin etukäteen. Kappas vain, näitä ei kuitenkaan artikkelissa käsitelty lainkaan. Selvästi keskustelu on edennyt 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen mittaan.

Usko, toivo, hakkaus

Kommunismi, islamismi, feminismi vai jokin muu?
Feminismi ei toistaiseksi edes pyri maailmanhallintaan, mutta yksittäisen yhteiskunnan vallankaappausyritys on käynnissä. Feminismissä näkyy täydellinen laista piittaamattomuus, räikeä yksipuolinen viha ja vihan lietsonta ja häikäilemätön esiintyminen kaiken lainsäädännön, arvojen, soveliaisuuden ja hienotunteisuuden yläpuolella.

Kommunismi on kukistettu, islamismi on päällä ja feminismin uhka on nouseva.

Businessman sues BA 'for treating men like perverts' ja Takkirauta aiheesta.

Hazard, Halme ja demokratia (Petri Sarvamaa)

Kuohuttava Kaarina Hazard
(elävä arkisto)

Möreä ääni

HS: Suomessa on vahvat perinteet erilaisille väkivallan muodoille
"Suomessa joka kuudes minuutti joku kokee perheessä väkivaltaa, ja 250 naista pahoinpidellään joka päivä."

Mikael Saarinen

Professori Pertti Töttö julisti (HS Vieraskynä 12. 1.) Suomen olevan melko väkivallaton maa. Tötön mukaan media lietsoo kuvaa meistä väkivaltaisena kansana, mikä ei hänen mielestään ole totta.

Argumenteikseen Töttö ottaa kokeneena tieteentekijänä vain yhden tutkimuskatsauksen, jonka avulla hän antaa väärän kuvan muun muassa Eurosafe-raportin uutisoinnista ja rikosoikeuden emeritusprofessori Eero Backmanin ansiokkaasta katsauksesta Helsingin Sanomien mielipidesivulla 3. 1.

Töttö unohtaa kirjoituksissaan myös tilastolliset merkityserot esimerkiksi todetessaan, että suomalaisten miesten väkivaltakuolleisuuden mediaani 3,2 on melko lähellä Länsi-Euroopan maiden vastaavaa lukua 2,0 (eroa yli 60 prosenttia).

Uutisaiheina saman päivän (12. 1.) lehdessä olivat muun muassa Helsinki-Vantaan maapalvelun aggressiiviseksi yltynyt työtaistelu, Keski-Uudenmaan poliisin tekemät lähestymiskieltojen tarkistukset, talvisodan taistelut (koko sivu), itsemurhalukumme ja -tapamme, lasten hyväksikäyttö uskonlahkossa, Tony Halmeen kuolema ja Kemin surmajutun tutkinta, kaikki tämä Tötön turvallisessa Suomessa.

Professori Backmanin ja esimerkiksi kolumnisti Johanna Korhosen (HS Kulttuuri 2. 12.) esille tuomasta suomalaisesta väkivaltakulttuurista Töttö ei puhu lainkaan. Hänelle väkivallattomuuden osoitukseksi riittää yksi katsaus, jonka mukaan on olemassa vielä Suomeakin väkivaltaisempia maita.

Töttö yhtyy kirjoituksellaan suomalaista väkivaltaista kulttuuria väheksyvään laajaan kansanjoukkoon, joka on ilmeisesti itse työssään ja arkielämässään hyvin etäällä siitä, mitä suomalaisissa kodeissa ja kaduilla tapahtuu joka hetki.

Esimerkiksi Tötön melko turvallisessa Suomessa joka kuudes minuutti joku kokee perheessä väkivaltaa, ja 250 naista pahoinpidellään joka päivä.

Väkivaltaa ovat kuitenkin tappojen ja murhien (ainoat Tötön väkivallaksi luokittelemat teot) lisäksi muun muassa pahoinpitelyt, ryöstöt, raiskaukset ja niiden yritykset, tarpeeton aseistautuminen, uhkailu, haistattelu, huutaminen, liikennesääntöjen noudattamatta jättäminen ja piittaamattomuus toisten turvallisuudesta, jo päiväkodeista alkava ja työpaikoille jatkuva kiusaaminen ja syrjintä, pelkojohtaminen, lasten retuuttaminen, etuilu ja vaikkapa lumisessa Helsingissä korostuva koiran pissattaminen toisten ovienpieliin.

Listaa voi jatkaa kukin omilla havainnoillaan loputtomiin. Niin kuin Johanna Korhonen asian ilmaisi: "Suomalainen väkivallan kulttuuri on kaikenkattava ja itsestään selvä osa elämänmenoa."

Olisi toivottavaa, että merkittävässä asemassa olevat tiedeyhteisöjen jäsenet, jotka jopa Tötön tapaan toimivat yhteiskuntatieteiden alueella, eivät sortuisi näin alkeelliseen positivismiin ja tietojen manipulointiin.

Suomi on maa, jolla on vahvat ja laajat perinteet erilaiselle väkivallalle. Jollemme pyri laajasti vaikuttamaan sen vähentämiseen maan hallituksesta aina neuvoloihin ja koteihin asti, Suomi myös pysyy väkivaltaisena.

psykoterapeutti
filosofian tohtori
Helsinki

Matala ääni tuo naispoliitikolle uskottavuutta

Keski-ikäiset naiset vaikenevat viinanjuonnistaan

perjantaina, tammikuuta 15, 2010

Roman Schatz ruoskii Suomi-miestä

Roman Schatz
Suomalaisilla miehillä on kaiketi äärimmäisen turvaton olo, kun he niin tarvitsevat niitä pyssyjään. Tai sitten heillä on poikkeavan pienet kikkelit, ja he kompensoivat nolouttaan pistooleilla - urheiluautot kun ovat niin kalliita ja epäkäytännöllisiä näillä leveysasteilla.

Ainakin puolet suomalaisista miehistä on asehulluja, jotka enemmän tai vähemmän avoimesti ihailevat natsi-Saksan sotilaallisia saavutuksia, ja joiden käsitys kulttuurista rajoittuu Ramboon, Rammsteiniin ja Remekseen. ( Halla-ahon kommentti )

Kaarina Hazardin haastattelu ykkösen aamutv:ssä.
"Tämähän on vain mediakritiikkiä..." (n. 13 kertaa toistettuna) "Ihmiset eivät vain ymmärrä".

Kirjoitukseni Ilta-lehdessä (Hazard?)

Lisäys: Viikon Valopää: Pirkko Mäkinen
Tämänkertaiseen Viikon Valopää -titteliin oikeuttava suoritus on etäisesti verrattavissa siihen, jos raittiusjärjestön puheenjohtaja toikkaroisi umpihumalassa tai eläintensuojelija unohtaisi lemmikkinsä umpihankeen.

Vähän tuollaisesta suutarin lapsella ei ole kenkiä -touhusta oli kysymys, kun apulaisoikeuskansleri antoi tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkiselle pyyhkeitä siitä, että tämä oli aikoinaan mukana sorvaamassa päätöstä, joka rikkoo kylmästi yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa.

torstaina, tammikuuta 14, 2010

Ihailtavaa rohkeutta?

Hazardin Halme-ryöpytystä kiitellään: ”Ihailtavaa rohkeutta”
Kaarina Hazard saa kiitosta viestintäoikeuden tutkijatohtori Päivi Tiilikalta.

Petri Sarvamaa: Halme, Hazard ja demokratia
Sen sijaan haluan julkisesti ilmoittaa näkemykseni siitä, että Kaarina Hazardin kirjoitus on fasismia.

Suomessa elää ja voi hyvin ns. ”kulttuuri-intellektuellien” piiri. Hazardin kirjoitus on ansiokas vain ja ainoastaan yhdestä syystä; hän paljastaa julkisesti ne ihmismielen alhaisimmat syöverit, joissa monet näistä ihmisistä kieriskelevät. Tiedän ja tunnenkin aivan liian monta tämän lajin edustajaa. He esiintyvät suurina humanisteina, mutta olisivat mielenlaadultaan kelvanneet erinomaisesti esimerkiksi juutalaisten tuhoamisleirien kaasuhanan vääntäjiksi.

Kirja arvioita Hazardin kirjasta ja muista

keskiviikkona, tammikuuta 13, 2010

Moraalinen paniikki jatkuu

Hazardin Halme-kolumni nosti moraalisen paniikin Facebookissa
Ludvig Borga -niminen kolumni ruotii rohkein sanankääntein

FB: Iltalehti boikottiin, kunnes Hazard saa kenkää

Aleksi Valavuori: Hazardin kolumnin julkaisusta päättäjät vastuuseen

Naistutkimus ja politiikka

Kaarina Kailo:
Tapa, millä pohjoismaalaiset miehet ovat tukeneet ja puolustaneet "kunniamurhiin" syyllistyneitä maahanmuuttajamiehiä kielii kuitenkin siitä, etteivät edistyksellisten tasa-arvon kärkimaiden miehet ole läheskään niin vapaita väkivallan kulttuurista kuin kuvitellaan. Tästä löytyy räikeitä esimerkkejä Ruotsista, missä naisiin kohdistuvaan väkivaltaan erikoistunutta Eva Lundgrenia ja Feministiska initiativ - feministipuolueen jäsentä Tuula Rosenbergiä on uhattu rajusti, myös levittämällä heidän akateemisen kunniansa mustaavia väitteitä tieteellisestä epärehellisyydestä tai pätevyyden puutteesta. Paitsi että feministipuolueen naiset ovat saaneet tappouhkauksia, heidän kaltoinkohtelunsa ja nöyryyttämisensä ovat totisesti "tasa-arvon" ihmemaan vastine kunnian ja häpeän sukupuolikontrollille. Tekaistut tai liioitellut plagiaatti- syytteet ovat oiva strategia viedä feministi-aktivistien ja poliitikkojen uskottavuus, sekä säädellä heitä kunnianmenetyksen uhalla. Akateeminen kunnianmenetys toimii tehokkaasti sillä se voi johtaa toimentulon menetykseen: kolmen feministipuolueen kiistellyn jäsenen akateemista asemaa on uhattu väitteillä, että heidän akateeminen tasonsa tulee arvioida uudestaan. Jos naista siis ei voida enää kontrolloida länsimaissa seksuaalisen koskemattomuuden vaatimuksella, aina keksitään uusi keino uhata "häirikkönaisen" toimeentuloa ja mainetta. Kunnia/häpeä -säätely on edelleen osa patriarkaatin psykologisia vallanmekanismeja, vain keinot muuttuvat ja sopeutetaan yhteiskuntaan ja aikakauteen. Toki naisetkin voivat uhata miehen mainetta esimerkiksi perusteettomilla raiskaus-syytöksillä. Naisilla ei kuitenkaan ole ryhmänä sitä juridista, poliittista ja taloudellista ylivaltaa, minkä turvin miesten on helpompi alistaa naista.

Ruma totuus miehistä - 10 faktaa

Naislaina

Naistenhakkausmatematiikkaa

Seksin ostoa kielletään tasa-arvoon vedoten

Huulipunabarometri lupaa hyvää naisyrittäjyydelle
Naiselta vaaditaan enemmän kuin mieheltä yrittämisen maailmassa. Siksi Marketta Säkäjärven kehuma Yrittäjänaisten Keskusliitto paneutuu pontevasti naisten tasa-arvoistamiseen.

Naislaina ja Tasa-arvovaltuutetun vastaus.

tiistaina, tammikuuta 12, 2010

Kriittinen miestutkimus

Jyrki J.J. Kasvi: Sukupuolettuneita ennakkoasenteita
Sukupuolettunut mielikuva suomalaisesta perheväkivallasta on tilastojen valossa ilmeisen väärä. Kuitenkin suurin osa julkisista puheenvuoroista toistaa edelleen vanhoja stereotypioita miehistä hakkaajina ja naisista uhreina. Parisuhdeväkivallan vastaisen taistelun lähtökohdaksi tulisikin ottaa se, että jokainen lyönti on liikaa, on lyöjän tai uhrin sukupuoli mikä tahansa!

Kriittinen mies- ja maskuliinisuustutkimus

Ruotsi haluaa poistaa korkeakoulujen sukupuolikiintiöt

maanantaina, tammikuuta 11, 2010

Miehet uhreja useammin

Törkeä perheväkivalta kohdistuu miehiin naisia useammin
Tutkija Venla Salmi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta toteaa, että perheväkivallan miesuhrien näkökulma on suomalaisessa tutkimuksessakin jäänyt syrjään.

- Ehkä taustalla on se, että naisen ajatellaan olevan haavoittuvampi uhri ja sillä tavalla halutaan korostaa naisuhrin asemaa, Salmi arvioi.

Vaikka mies on törkeän perheväkivallan uhrina yhä useammin, turvakodeissa heitä näkyy harvoin.

- Silloin kun miehet ottavat meihin yhteyttä, he saattavat sanoa, että poliisilta on tullut vähätteleviä kommentteja tai heille on jopa naureskeltu. Miehiä ei välttämättä oteta vakavasti, kun he pyytävät apua, turvakodin kriisityöntekijä Hanna Mikkonen kuvaa.

HS: Espoon surmien ytimestä paljastuu naisiin kohdistuva väkivalta
"Hallituksen jäsenillä pitäisi Espoon surmienkin kohdalla olla rohkeutta sanoutua suorasanaisesti irti muukalaisvihamielisyydestä."

Frank Johansson

Ratkaistaanko naisiin kohdistuva väkivalta yhteiskunnallisena ongelmana Suomessa sillä, että ulkomaalaisten rikoksentekijöiden karkotuskäytäntöä tiukennetaan? Tuskinpa.

Espoon uudenvuodenaaton traagisten surmien jälkipuinnissa tämä on silti esitetty asian kannalta oleellisena toimenpiteenä. Espoon surmien taustalla – itse asiassa sen ytimessä – on kuitenkin surmiin syyllistyneen toimesta tapahtunut, vuosia jatkunut naisystävään kohdistunut väkivalta, joka on hyvin tyypillinen suomalainen rikos.

Joka vuosi 15–20 suomalaista naista kuolee miehensä tai ex-miehensä kädestä. Tällä kertaa väkivallan jatkuminen ja viranomaisten kyvyttömyys puuttua siihen johti kammottavaan tragediaan, jossa kärsijöiksi joutui väkivallan kohteena olleen naisen lisäksi myös sivullisia.

Naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi tarvitaan toimenpiteitä kolmella tasolla. Ensinnäkin asenteiden täytyy muuttua. Yhteiskunnan kaikilla tasoilla ongelmaa edelleen lähinnä vähätellään.

Yksi esimerkki tästä on pari päivää ennen Espoon surmia taas esillä ollut lööppiviihteen jatkokertomuksena meille välittyvä, entisen mäkihyppääjän vuodesta toiseen jatkuva vaimonsa hakkaaminen.

Toiseksi asennemuutoksen täytyy näkyä sekä uhreille että tekijöille tarkoitettujen tukipalveluiden muodossa. Niitä pitää laajentaa eikä laman varjolla leikata.

Kolmanneksi tarvitaan konkreettisia lainmuutoksia. Näistä asennemuutos on ratkaiseva, mutta vieläkin ylittämättä oleva kynnys.

Kuitenkin analyysiin kohteeksi on nyt ensisijaisesti otettu surmiin syyllistyneen miehen ulkomaalainen tausta. Esimerkiksi sisäministeri Anne Holmlundin agendalla karkotuskäytäntöjen tiukennus on ensimmäinen toimenpide, josta virallisesti tiedotetaan ulospäin.

Pääministeri Matti Vanhasen blogikirjoituksesta pari päivää tapahtumien jälkeen tiedotusvälineet nostivat myös karkotuskäytäntöihin liittyvän pohdinnan varsinaiseksi uutisaiheeksi. Pääministeri pohti samassa tekstissä myös lähestymiskiellon valvonnan parantamista ja aselain tiukennusta. Tämä jäi uutisoinnista kokonaan pois tai sivulauseen tasolla mainituksi, vaikka nämä toimenpiteet ovat tähän liittyvään rikokseen nähden huomattavasti oleellisempia pohdintoja.

Karkotuskysymyksen esille nostaminen vahvistaa inhottavan populistisella tavalla rasistista ja ulkomaalaisvihamielistä ilmapiiriä, joka vallitsee erityisesti verkkoviestinnän eri keskustelufoorumeilla. Niissä vellova syvä muukalaisviha saa tällaisista viranomaispainotuksista ja uutisoinnista lisävauhtia.

Maahanmuuttaja on niin sanottu hyvä vihollinen, jolle ei juuri löydy puolustajaa ja jota esiin nostamalla voidaan sivuttaa varsinaiset ongelmat.

Hallituksen jäsenillä pitäisi Espoon surmienkin kohdalla olla rohkeutta sanoutua suorasanaisesti irti muukalaisvihamielisyydestä, ja tiedotusvälineiden pitäisi vaatia sitä heiltä selkeämmin eikä toimia populismin peesaajina.

Varsinaisia ongelmia – tässä tapauksessa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja aseiden liian helppoa saatavuutta – ei ratkaista muutamien ulkomaalaisten rikoksentekijöiden karkotuksella. Sitä vastoin katseen kohdistaminen ulkomaalaisiin tässä tilanteessa johtaa vaivihkaa rasismin tosiasialliseen hyväksymiseen.

toiminnanjohtaja Amnesty International Suomen osasto

Viron korkeakoulut naisistuvat kovaa vauhtia

Naistutkimus, media ja yhteiskunnalliset ulkonäköpaineet

Henry Laasanen luonnos 2, muste ja lyijykynä paperille, 2010

Päivän feministipropaganda

HS: Mitäpä naisista
Annamari Sipilä

On aika unohtaa pölyttyneet käsitykset Etelä-Euroopan maiden politiikan macho-kulttuurista. Eteläinen Espanja tekee sen, mihin Pohjoismaat eivät kykene tai viitsi. Tammikuun alussa EU:n puheenjohtajamaana aloittanut Espanja on nostanut naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisen yhdeksi päätavoitteekseen. Espanja suunnittelee EU:n yhteistä hätänumeroa ja mahdollisesti lisäkeinoja poliiseille.

Edellinen puheenjohtajamaa Ruotsi sen enempää kuin muutama vuosi sitten unionia ohjannut Suomi eivät ole vastaavaa edes harkinneet.

EU:ta soimataan usein liiasta sääntelyinnosta. Kritiikissä on paljon perää. Unionin virkamiehet ja poliitikot puuttuvat kärkkäästi asioihin, jotka jäsenmaat voisivat hoidella hyvin itsekseenkin oman kaavan mukaan. Kaikkea ei tarvitse yhdenmukaistaa. Kaikkeen ei tarvitse olla yhteistä linjaa.

Siksi onkin hätkähdyttävää, että naisiin kohdistuva väkivalta ei juurikaan kiinnosta EU-poliitikkoja. Pikkuasioista ja ylevistä periaatteista kyllä jaksetaan pauhata, mutta isot ongelmat lakaistaan maton alle.

Espanjan sisäministeri Alfredo Pérez Rubalcaba (vähän alle kuusikymppinen mies) kertoi tällä viikolla Madridissa, että naisiin kohdistuva väkivalta ei ole runsaan kolmen viime vuoden aikana kertaakaan ollut esillä EU-maiden sisäministerien kokouksissa. Rubalcaba on virkaiältään jäsenmaiden sisäministerien vanhin. Hänellä on näin hyvä käsitys kokonaistilanteesta.

Muista rikollisuuden muodoista laidasta laitaan EU:n sisäministerit ovat kyllä keskustelleet. Parisuhde- ja kotiväkivallasta – eivät kertaakaan.

Mistä unionin hiljeneminen johtuu?

Ovatko kansalliset hallitukset ja EU-piirit yhä niin miesvetoisia, että tavallisten naisten kohtaamia ongelmia ei tajuta? Eikö naisten kokema väkivalta ole ehkä tarpeeksi salonkikelpoinen keskustelunaihe? Eikö poliitikkoja yksinkertaisesti kiinnosta?

Rubalcaban mukaan naisten kokemaa väkivaltaa ei osata ehkäistä ja torjua Euroopassa. Yksi syy tähän on se, että monissa EU-maissa parisuhde- ja kotiväkivaltaa ei tilastoida. Naisiin kohdistuva väkivalta "häviää" rekistereistä, koska sitä ei kirjata erityisluonteensa mukaan.

Samalla tieto ongelman laajuudesta häviää. Ja jos ei ole tietoa ongelman koosta ja vakavuudesta, ei ongelmaa pystytä hoitamaankaan.

Tietenkään EU ei ole ollut täysin hiljaa naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Euroopan parlamentissa ongelmaa on pitänyt esillä naisten oikeuksien valiokunta. EU:n virkamieskoneisto eli komissio on tehnyt asiaan liittyviä selvityksiä. EU:n Daphne-ohjelma on rahoittanut runsaan kymmenen viime vuoden aikana satoja hankkeita, jotka yrittävät torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Mutta sisäministerit eivät siis ole tähän viitsineet puuttua.

Ehkä miesministerit ovat ajatelleet, että asia hoituu kansalaisjärjestöjen ja paikallisviranomaisten voimin – jos ovat ylipäätänsä ajatelleet. Ehkä naisministerit ovat miettineet, että oma uskottavuus EU-kokouksissa vaatii keskittymistä terrorismin torjuntaan – jos ovat ylipäätänsä miettineet.

Noin 80 miljoonaa eurooppalaista naista on joutunut kotiväkivallan uhriksi.
Luku ei ole tarkka, vaan se perustuu Euroopan neuvoston keräämiin tietoihin. Niiden mukaan noin neljännes eurooppalaisnaisista kärsii puolisonsa tai muun läheisensä väkivallasta ainakin kerran elämässään. Väkivalta on myös kallista. Espanjassa on arvioitu, että kotiväkivallan kulut ovat 2,5 miljardia euroa vuodessa.

Ehkä asialle olisi aika tehdä jotain. On hyvä, että Espanja jaksaa yrittää. Naiset muodostavat sentään puolet EU:n 500 miljoonan hengen väestöstä.

Murhainfon mies-naiskeskustelu masokisteille.

Seksillä terveempi elämä

Lisäys: Mitä Suomi On? Anne Moilanen (Youtube)

lauantaina, tammikuuta 09, 2010

Moniavioisuus

The End of Marriage

Harmaasusi! Hyvä! Näin palkka tasa-arvo etenee!

Moniavioisuus suomessa

HS: "Monta vaimoa opettaa johtajuutta" (tiivistelmä)
Suomessa on paljon yksin eläviä musliminaisia. Yksi syy lienee moniavioisuus.

Kysymys moniavioisuudesta nousi Suomessa esiin joulukuussa, kun terveydenhoitajat olivat alkaneet ihmetellä yksinhuoltajanaisten tulemista raskaaksi yhä uudestaan. Tilastokeskuksen mukaan 46 prosenttia somalialaista alkuperää olevista äideistä on yksinhuoltajia. Suomalaisäideistä yksinhuoltajia on 18 prosenttia.

Yhdeksi syyksi ilmiöön on arveltu, että Suomessa on muslimien moniavioisia liittoja, joissa miehellä on enemmän kuin yksi vaimo.

Moniavioisten liittojen määrästä Suomessa ei ole edes arviota, koska niistä ei pidetä missään kirjaa.

"Moniavioisuudessa on monia hyviä puolia miehille. Opimme johtajuutta. On vaikeaa olla naimisissa yhden vaimon kanssa – mutta entäpä neljän", kolmen vaimon kanssa avioitunut jakartalainen Rizdam sanoo BBC:n haastattelussa.

HS-keskustelu:
Toimiipa hyvinkin myös kantaväestölle: Olemme tätä selvitelleet tyttöystäväni kanssa ja moni on varmaan porsaanrei'än jo keksinytkin. Lapset kannattaa tehdä ennen avioliittoon astumista ja jos äiti kieltää isyyden selvittämisen avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle ei viranomaisilla ole sitä oikeutta tehdä. Tällöin voidaan maksimoida yhteiskunnalta saadut tuet. Mm. lapsilisän yksinhuoltajakorotus ja kunnan maksama elatusapu on mukava pikkulisä kuukausikassaan. 3 lapsesta nuo korotukset ovat kuitenkin luokkaa 600 ¬ puhdasta tuloa kuukaudessa. Lapsille voi kuitenkin nykykäytännön mukaan hakea isyyden vahvistamista vaikka 5 v syntymästä olisi kulunutkin, joten systeemi on varsin turvallinen, vaikka vanhemmille tulisi riitaakin. Lisäksi isä voi vaivattamosta tunnustaa lapsensa milloin vain tai vaikkapa adoptoida omat lapsensa, jolloin hänestä tulee virallinen isä. Lisäksi tällä keinolla saadaan varsin mukava suoja äidin työttömyyttä vastaan, koska jos äiti joutuu työttömäksi on hänelle lapsikatraan ansiosta turvattu varsin mukava toimeentulo ja hyvänkokoinen asunto. Samassa asunnossa voi sitten työssäkäyvä iskäkin asustella ilmaisiksi kunnan ja valtion piikkiin, kunhan ei sinne virallisesti vain siirrä kirjojaan. Kuntahan maksaa ison yksinhuoltajaperheen asunnonkin.

Tehyläiset saivat palkankorotuksen, muut eivät