maanantaina, huhtikuuta 27, 2009

Toistuva sotapelkuruus

Näistä miehet eivät kerro vaimoilleen: 11 salaisuutta

Teloitetun veljen varjo
Sota oli uuvuttanut veljen. Pikkusisko oli kuullut hänen sanoneen isälle, ettei jaksa enää tappaa.

Kunniallinen kuolema on parempi kuin häpeällinen voitto, isä oli vastannut.

Eino Henttu oli päätöksensä silloin jo tehnyt.

Pari viikkoa myöhemmin kirkkoherra tuli kylään. Anja Virolainen näki hänet jo ikkunasta ja tiesi heti: Eino ei palaa.

- Äiti alkoi huutaa, eikä siitä huudosta ollut tulla loppua. Pelon ja menetyksen tunne oli valtava, Virolainen muistelee elokuun päivää.

Viestintuoja kertoi sotamiehen kaatuneen rintamalla ja ruumiin jääneen sinne. Yksityiskohtia hänellä ei ollut 24-vuotiaan Eino Hentun kohtalosta kertoa.

Niitä Hentut saivat odottaa viikkoja.

Aikaa kului, mutta Einoa ei tuotu kotiin haudattavaksi. Viimein tuli kenttäpapin kirje. Eino Henttu oli teloitettu toistuvasta sotapelkuruudesta.
HS Toinen mies:
Miesasiaa

- Minulla olisi vähän miesasiaa.

- Mene muualle tekemään ne!

- Oletko sinä miehenä koskaan kokenut epätasa-arvoa tai syrjintää?

- Minäkö?

- Niin. Sinä juuri. Oletko kokenut?

- Tuota täytyy kysyä meidän naisväeltä.

- Tasa-arvoa ovat pitkään edistäneet naiset.

- Se on oikein hyvä.

- Kuinka niin?

- Naiset tietävät parhaiten, minkälainen tasa-arvo miehelle kuuluu.

- Mikseivät naiset joudu armeijaan?

- Siinä nyt on ajateltu, kieltämättä vähän epätasa-arvoisesti, että miehillä olisi mukavampaa vuoden verran ihan vaan omissa oloissaan.

- Toisaalta naiset synnyttävät lapset.

- Mitä sitten?

- Lasten kasvattaminen on naisten armeija.

- Mitä se on armeijan käyneille miehille?

- Amatöörimäisesti läpiviedeyt rättisulkeiset.

- Koulutusjärjestelmämme sopii selvästi paremmin tytöille kun pojille...

- Ei mitään huolta!

- Miksei?

- Ei opiskelu innosta enää tyttöjäkään.

- Naiset elävät keskimäärin seitsemän vuotta vanhemmiksi kuin miehet.

- Se se naisten kannalta vasta epätasa-arvoista on!

- Kuinka niin?

- Sano yksikin nainen, joka nauttii vanhenemisesta.

- Miksi naiset sitten suostuvat asumaan tai menemään jopa naimisiin miehen kanssa?

- Pahin vihollinen on pidettävä aina niin lähellä kuin mahdollista.

- Miksi näissä tasa-arvoasioissa pannaan miehet ja naiset aina vastakkain?

-Eiköhän se ole pelkkää mielikuvituksen puutetta.

9 kommenttia:

Jorma kirjoitti...

"10. Toivomme pysyvämme parikymppisinä"

Tästä miehet eivät kerro vaimolleen? Suuri salaisuus? Kuka edes haluaa pysyä parikymppisenä? Nuorekkaana ehkä monikin, mutta että parikymmpisenä?

Mortimer kirjoitti...

Niin tapettiin myös tämä mies. Arndt Pekurinen on yksi suuri esikuvani. Tavallaan sivareiden vastine Mannerheimille. Ei vain edelleenkään taideta koulun historian tunneilla paljoa puhua Pekurisesta. Taitaa olla edelleen aikamoinen häpeä Suomelle, kun sentään Einstein ja 60 brittiläistä kansanedustaakin paheksui Pekurisen kohtelua. Ja toisaalta ehkä siksi, että Pekurinen voisi olla vääränlainen esikuva nuorille. Pekurinen jos kuka kieltäytyi täyttämästä (vahingollisia) maskuliinisia rooliodotuksia.

Siinä mielessä eri asia kuin tuossa teloitetun veljen tarinassa, että Pekurista tuskin edes innokkain armeijan mies kutsuu pelkuriksi. Btw. Olen aika varma että jos Pekurinen eläisi tällä hetkellä, niin hän olisi mukana miesliikkeessä.

Jorma kirjoitti...

Itse kyllä arvostan huomattavasti enemmän aseistakieltäytyneitä neuvostoliittolaisia. Paljonkos heistä puhutaan Suomen kouluissa, saatikka sitten Venäjän?

tympeäNörttö kirjoitti...

Jorma ihmetteli:
"Kuka edes haluaa pysyä parikymppisenä? Nuorekkaana ehkä monikin, mutta että parikymmpisenä?"

Mää, mää haluun! Aikuisuus on ollut vain yksi suuri pettymys. Mieluummin olisin jopa vaikka teini. Yli kolmekymppisiin ei kannata luottaa.

Anonyymi kirjoitti...

Ruotsissa eniten rikosilmoituksia raiskauksista EuroopassaRuotsissa tehdään vuosittain 46 ilmoitusta 100 000 asukasta kohden, mikä on neljä kertaa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Suurta eroa selittävät osittain eri maiden oikeusjärjestelmien erilaiset käytänteet ja luokitukset. Tutkimuksen mukaan raiskaus on silti yleisempi rikos Ruotsissa kuin muualla Euroopassa. Tätä selitetään muun muassa korkealla alkoholinkulutuksella, vapaalla seksuaalisuudella ja sukupuolielämän aloittamisella jo nuorella iällä.

Homo

Jorma kirjoitti...

"Yli kolmekymppisiin ei kannata luottaa."

Voi olla, olen tosin jäävi kommentoimaan. Itse olen pääsääntöisesti pitänyt ikääntymistä myös ihan hyvänä asiana. Ehkä sitä ei ole sen viisaampi kuin ennenkään, mutta onpa ainakin elämänkokemuksen mukanaan tuomaan perspektiiviä. Mitä vanhemmaksi on käynyt, sitä helpommin on tullut myös naisten kanssa juttuun.

Anonyymi kirjoitti...

Pekurinen sai kyllä täysin sitä mitä tilasi eli kuulan kalloonsa.
Voihan sitä aina ihailla miehen päättäväisyyttä, mutta samoilla perusteilla voi ihailla myös kahden viiksivallun päättäväisyyttä mennä aivan loppuun saakka valitsemallaan tiellä.

Sodan aikana olisi ehdottomasti pitänyt teloittaa myös Hella Wuolijoki joka sentään oli pystyttänyt Suomeen NKVD:n tiedusteluverkoston! Perkele pistää vihaksi kun tämmöisiä isänmaan pettureita päästettiin kuolemantuomion seulan lävitse samalla kun joku Pekurinen ammuttiin. Jos Wuolijoki olisi ollut joku keskimääräinen kommari, hänet olisi varmasti teloitettu.

- Syltty

Mortimer kirjoitti...

Kylläpä täällä jaetaan kuolemantuomioita. Superkyttä ei ilmeisesti sitten hyväksy siviilipalvelustakaan, sillä juuri sitä Pekurinen ajoi. Hän ei kieltäytynyt palvelemasta maataan, vaan olisi ottanut vastaan mitä tahansa siviilityötä. Hänen visionsa oli hyvin samankaltainen kuin nykyinen siviilipalvelus.

Sitäpaitsi pasifismi ymmärretään usein väärin. Se ei tarkoita että hyväksytään kaikki ilman vastarintaa. Minä olen aina ollut realisti pasifistina. En mikään puunhalaaja, enkä luule että panssarivaunun kanssa voi neuvotella. Kuitenkin väkivallattomalla vastarinnalla on saatu maailmassa paljon aikaan, mitä ei väkivallalla olisi saatu aikaan. Esim. Gandhi tai Martin Luther King jr. Olisiko Intian itsenäistyminen onnistunut väkivallalla? Tai mustien oikeuksien edistäminen Yhdysvalloissa väkivallalla? Kannattaa myös googlata Alexander Dubcek, Berliinin muurin sortuminen ja kutsuntalakot Suomessa.

Arhi Kuittinen Finnsanity kirjoitti...

"6.Pidämme siitä, että naiset huolehtivat meistä".

Totuuden kertominen ei kuulu monenkaan parisuhde-oppaan suosituksiin. "Avoin keskustelu" määritellään laakista "rakentavaksi keskusteluksi" - kaiken päämäärähän on hyvä mieli hyvässä liitossa eikä sitä kannata pilata turhalla kelaamisella tai ruoppauksella.

Sovinnon tekeminen on aina kaunis oletus, illuusio oletetusta ihanteesta ja tavoitteesta. Olemme onnellisia, miksi pilata sitä, ihailkaamme itseämme ja tulevaa ongelmattomuuttomuuttamme. Siihenhän liitto perustuu. Tasapainoiluun.

Oman reviirin suojelu ja rituaalinomainen emotionaalinen rajaaminen kulttuurina, omien tunnistaminen ja omien hyvien puolien korostunut havainnoiminen on aina ollut defenssimäistä, oman heimoideaalin kehittelyä ja oman tarinan kehittelyä. Ja toiseuden tuottamista monella tasolla.

Juoruilu on jännä ilmiö.

Miten juoruilusta nauttivat ihmiset puhuvat hyvinkin laskelmoiden, tarkkaan analysoiden, ongelmien seuraamuksia pohtien ja ilakoiden toisten parisuhteista, ja samalla oman parisuhteen kehityskesustelut ovat sitä epämääräisempiä, lähes aina lepertelyn tasoa. "Ihanaa ettemme ole niin kuin muut". "Kiitos kun olet kärsivällinen - mennäänkö huomenna ostoksille". "Meillä seksi on ihan mukavaa - orgasmi on niin yliarvostettua".

Mutta naistenlehdissä naisia kehotetaan psykoartikkeleissa estottomasti kertomaan tunteistaan ja pettymyksistään miehelle - avoimuuden tähden. Nainenhan ei kestä valheita vaan avoimuutta.

Positiivisuus kuitenkin määritellään naistenlehdissä implisiittisesti positiivisiin asioihin keskittmisenä joten avautuminen on tavallaan vain ns toivegalleria ja tsemppivire.

Nainen tarvitsee kuitenkin yllättäen mediafeminismissä tunnepäästöhetkiä itsestäänselvyytenä vaikka positiivisen elämähallinnan jargonia pidetään samalla itsestäänselvyytenä.

Naisia ei vahingossakaan kehoteta kannustamaan miestä avautumaan samalla skaalalla tuntemuksista ja pettymyksistä. Sehän voisi sekoittaa miehen pään. Tai odottaa analyysiä miehen toiveista parisuhteen muuntamisessa. Mitähän sitäkin tulisi. Se olisi vaarallista. Nainen on nainen ja mies on mies. Ja se on juhlaa olla erilainen?

On ällistyttävää lukea naistenlehtiä, joiden evankeliumi yhä on se että nainen on tunneihminen ja mies lapsenomaisempi status- tai nikkariville.

Minkälaisia miehiä naistenlehdet tms oikein kehottavat naisia sietämään?

"6.Pidämme siitä, että naiset huolehtivat meistä".

Minkälaiseen elämään nais-mieskuvan toimittajat naisia yllyttävät?