♥ Tänään satun fillarimatkalla kaupunkiin kuuntelemaan haastatteluohjelmaa "miesasiamiehistä", uusintaa kesältä, ja sentään nyt muistan minäkin ketkä ovat vihollisiani, keiden paskantärkeää äijäasennetta voisi hävittää millä tahansa pommeilla palvellen silti dialektiikkaa kunniallisesti.Viitattu radio-ohjelma.
♥ EDELLEEN olen samaa mieltä kuin Tulvan Anne Moilanen, että näiden Malmin, Laasasen, ja miessakilaisten äijäkohkaajien kanssa EI pidä yrittääkään keskustella. Täytyy vain odottaa niiden kyllästyvän odottamaan mediamahdollisuuksiaan, sillä mistään muusta ei niiden "asiassa" ole kysymys kuin kapeimmasta mediamarginaalin huomiontarpeesta. Tasa-arvosta tai muusta humanistisesta ne eivät ole oikeasti kiinnostuneet, puhumattakaan, että käsittäisivät niistä mitään. On TÄSMÄLLEEN OIKEIN että miessakilaisia ja muita "miesasian" edustajia ei huolita TANEn tai minkään muunkaan instituution keskustelijoiksi, sillä yhtäkään järkevää käsitystä SUKUPUOLIEROSTA ne eivät ole kyenneet ilmaisemaan. Miten siis ne pystyisivät puhumaan sukupuolten tasa-arvosta?
torstaina, tammikuuta 01, 2009
Käsitys sukupuolierosta puuttuu
Markku Soikkeli:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
36 kommenttia:
Yllä oleva Markku G. Soikkelin teksti on taas kunigasesimerkki siitä, kuinka naistutkimuksen alaisen ns. kriittisen miestutkimuksen edustajat ovat niitä kaikkein hulluimpia. Arto Jokinen on toinen ja tämä Soikkeli on yksi. Muita ei kait juuri ole. Tosin en tiedä miten ja miksi sci-fi "kirjailija" Soikkeli esiintyy jonain sukupuoliasioiden tai yleensäkkään mies tai naistutkimuksen edustajana? Mikäs tutkija hän on?
Täysin sekaisin oleva homososiaalinen profeministi, joka louskuttaa leukojaan epätoivoisesti saadakseen itse mediahuomiota. No jotain kait ko. hemmon on tehtävä kun ei kirjailijan työ vissiin elätä... minusta Soikkeli voisi mennä imemään sitä symboolista tissiä, jonkun vain pitäisi hänelle se ensin hommata...
Markun linkkilista on maanmainio esimerkki meemien klusteroitumisesta. Otteita:
Maan Ystävät
Globalisaatio.net
Ilmasto.org
Oikeutta Eläimille
Animalia
Greenpeace
Kansalaisten bioturvayhdistys
Muutoksen Kevät
Vegaaniliitto
Vapaa Vuotos
Joukkoliikennefoorumi
Lumituuli oy
Vaihda virtaa
Suomen Luonnonsuojeluliitto
Vihreä liitto
Naisunioni
SeTa
KePa
ViRiDis-verkkolehti
ViSiO
Anarkismin portaali
Autonomiset Opiskelijat
Aseistakieltäytyjäliitto
Rauhanpuolustajat
Sosialistiliitto
Amnesty (Suomi)
VASUDHAIVA KUTUMBAKAM
Totuus Olkiluodosta
Ajattele miten liikut
Vapaa-ajattelijain liitto
Ekokylät & Rihmasto
Livonsaaren yhteisökylä
Boikotti!
Voin vain kuvitella sitä kognitiivisen dissonanssin määrää, joka vaaditaan anarkismiportaalin ja sosialistiliiton esittämiseen samalla listalla.
Tulee mieleen toinen Tampereella asuva sielunveli tuolle Soikkelille: Seppo Lehto.
Oikeastaan voisi pitää Lehtoa järkevämpänä fanaatikona - hän ei sentään ole esittävinään edes että olisi kykenevä jonkinlaisiin dialogeihin.
Kuvaa aika hyvin tätä "eliittiä" että jopa niinkin maltilliseen kaveriin kuin Malmiin, (miksei myös Henryyn), tämä Soikkeli suhtautuu suorastaan käsiinkosketeltavalla raivolla, ja tämä raivopurkaushan ei ole ensimmäinen. Ehkäpä Henryn kannattaisi hankkia joku pippurisuihke jos aikoo liikkua Tampereella, tuo kaveri voi olla oikeasti vaaralllinen.
Ottaen huomioon tuon että Soikkeli raivoaa "mediahuomiosta", osa tuosta purkauksesta on varmaan tulkittava niin, että Soikkeli raivoaa siitä ettei juuri häntä ole kutsuttu mediaan. Hänhän on käyttänyt itsestään nimitystä "eliitti". Käsittääkseni tuohon eliittiin kuuluu Soikkelin lisäksi ainakin Arto Jokinen. Varman myös tuo toinenkin tamperelainen postmoderni feministinen sosialisti-akateemikko-vegaani: Jiri Nieminen
Se noissa jaksaa ihmetyttää, miksi esim. Malmia ja minua jaksetaan projisoida naama punaisena "äijäkohkaajiksi", kun todellisuudessa olemme yhtä luppoisia kuin kaksi söpöä siiseliä.
PS: sisäpiirin huhuna kulkee tieto siitä, että helmikuussa Soikkeli voi joutua kohtaamaan lisää miesasiamiesten mediamahdollisuuksia.
"Tasa-arvosta tai muusta humanistisesta ne eivät ole oikeasti kiinnostuneet, puhumattakaan, että käsittäisivät niistä mitään."
Soikkelina minua huolestuttaisi kovasti ajatella ylläolevaan tyyliin. Jos vastapuoli näyttäytyy noin idioottina ja käsityskyvyttömänä, niin silloin vika voi hyvinkin löytyä oman pään sisältä.
Tasa-arvo ja muut humanistiset jutut eivät ole konseptina niin monimutkaisia ja tajuntaaräjäyttäviä asioita, etteikö niitä voisi pintapuolisesti ja kiinnostavasti selittää kelle tahansa seiskan kannessa persoonallisuuttaan esittelevälle julkkikselle.
Jos moista ymmärrystä ei kuitenkaan saavuta edes vastapuolen kanssa, joka aktiivisesti hakeutuu keskusteluyhteyteen, niin silloin kaikki ei todellakaan ole kunnossa. Aikuisten maailmassa vika löytyy silloin yleensä sieltä päästä, jossa rähjätään naama punaisena.
Pahintahan feministiselle hegemonialle on se, että ne joutuvat keskustelemaan ja perustelemaan, miksi miesten ongelmat puuttuvat tasa-arvopolitiikasta. Siihen on vaikea keksiä mitään hyviä perussteluja ja silloin ihmiset huomaisivat, että kyseessä on ideologinen dominaatio, jolla ei ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa. Niin kauan kuin vaientaminen onnistuu, hegemonia ei ole vaarassa.
Markku Soikkeli, olet tehnyt itsestäsi pellen - taas kerran.
Huvittavaa tämä, että miesasia halutaan kahlita omiin ongelmiinsa ja että suora puhe asioista koetaan (henkilöitynä)öykkäröimisenä.
Päällimmäisenä minulle tulee taas mieleen se tosiasia, ettei markkina-arvoteorian (tai oikeamminkin: vakiintuneen rodunjalostusopin) manualisointi ole toivottavaa, koska tällainen asettaisi koko sivistysyhteiskuntana itseään pitävän kansanryhmän hyvinkin
outoon valoon ja saattaisi myös aiheuttaa new age-henkistä asennemuutosliikehdintää ja muutoksia parinvalintapreferensseihin. Asioiden paljastumisen myötä tietty on olemassa toinenkin vaihtoehto ja se on se, että ihmiset vähitellen alkavat avoimesti myöntää olevansa tai haluavansa olla fasisteja sukupuolista kanssakäymistä koskevissa asioissa, jolloin taas päästään tutkimaan asiaa uudelta kantilta.
Kyllä tuo yleinen ja kiivas vastarinta, jota soikkelikin ansioituneesti tekee, on jotensakin ihan ymmärrettävää(kin). Laasanen jne. ovat juuri näitä "henkilöitä", jotka pyrkivät tuomaan päivänvaloon näitä perin sikamaisiakin kuvioita pariutumis- ja muilla heterosuhdemarkkinoilla, ja ko. henkilöiden lyttääminen on ehkä tehokaskin tapa jarruttaa asioiden tulvimista suurviestimiin.
Itse olen
verrattain iloinen Laasasen teoksesta "Naisen seksuaalinen valta". Olen ostanut niitä 12kpl ja huolehtinut, että minulle tärkeiden ihmisten kirjahyllyistä löytyy tämä ajankohtainen, tavallaan aika vaatimatonkin mestariteos.
Miesasian tulevaisuus on jännittävä juttu. Se on koko ajan tuntunut aika paikallaan polkevalta prosessilta ja se ei toki tarkoita, etteikö tällä liikehdinnällä olisi edes konkreettista mahdollisuutta saavuttaa suurempaakin yleisöä. Erityisen tärkeänä pidän henk.koht. sitä, että nuoremmat ihmiset kiinnostuisivat näistä pohdiskeluista ensin. Kun kaupalliset julkaisut (ja isommatkin mediat) raportoivat Laasasen näkemyksestä "palkkatasa-arvo tekisi naisista vauraampia" tuli sellainen olo, että tässä on nyt uutisoitu jotain olennaista, mikä arvatenkin sai monet vanhemmatkin ihmiset säpsähtämään kahvipöydissään.
Mielenkiintoista on myös ollut huomata, miten monet ihmiset tavallaan myöntävät markkina-arvoteorian, mutta yrittävät välttää asian julkituomisen siinä kontekstissa, että siinä olisi jotain vikaa. Asiasta ei saisi puhua suoraan. Ei saisi kuvata sitä liian yksityiskohtaisesti tai käsitellä asioita tieteen keinoin, vaan pitäisi tyynesti tyytyä ottamaan nämä raadolliset tosiseikat osana maailman menoa ja suojella sivistysyhteiskunnan statusta siltä tosiseikalta että sen sisuksiin on syöpynyt fasistisia ja ehkä myös täysin vajaaälyisiä toimintamalleja.
Laasaseen usein viitataan yksityisenä, tutkijan titteliä väärinkäyttävänä henkilönä, joka yrittää muuttaa itsensä kannalta epäedullisia
toimintamalleja mieleisiksiin, eli ihmisten mielestä käytännössä on oikein, ettei esimerkiksi naiset kiinnostu Laasasesta, kun taas jos naiset kiinnostuisivat Laasasesta, saattaisivat asiat muuttua hänen kannaltaan mieleisiksi. En ole nähnyt kuitenkaan kenenkään perustelevan sitä, miksi asioiden pitäisi olla mieleisiä vain nykyisen primitiivisen ydinryhmän kannalta tai miten asioiden nykytila sitten todella edustaisi ihmisten perimmäisiä intressejä siinä mihin heidät on luotu. Ihminen on todennäköisesti karkean ja
minusta myös perin vittumaisen historiansa
siivittämänä päätynyt ajattelemaan, ettei Laasanen ja monet, monet muutkaan miehet ole tarpeeksi kunnollisia tyyppejä ja että näin tulee olla ja olemaan jatkossakin.
Bmad
"Olen ostanut niitä 12kpl ja huolehtinut, että minulle tärkeiden ihmisten kirjahyllyistä löytyy tämä ajankohtainen, tavallaan aika vaatimatonkin mestariteos."
Oho, tänks! Vai sinäkö ne kaikki kappaleet olit ostanut. :-)
Kun jonkinlaisen aatteellisen monopolin saavuttanut taho (aks 30-luvulla, 70-luvun radikalismi, vihreät, naisliike, monikultturismi) joutuu kriiikin kohteeksi, alkaa narsistinen raivo.
On ymmärretää että juuri nämä miespuoliset feministit - miehet jotka kuvittelevat naisia mielistellen saavansa näiden huomion - kärsivät eniten kun feminismi murtuu. Naisethan enimmäkseen kaipaavat takaisin patriarkaattiin ja oikeiden, vahvojen mutta hyvien miesten luo - eivät vain osaa sitä irrationalisuuttaan ja emotionaalisuuttaan ilmaista.
Nämä miespuoliset deministit eli naisliikkeen lakeijat ovat samanlaisia ihmisiä kuin aikoinaan yläluokan palvelijat: Lakeijoita -henkisesti eristyksissä vertaisistaan ja koko ajan yrittäen turhaan kurottautua palveltaviensa tasolle.
He ovat tuomittuja katkeruuteen ja sosiaaliseen eristyneisyyteen, kun heidän palveltaviensa Valta murtuu.
Saatana mitä komediaa tuo Soikkeli taas suoltaa.
Aina yhtä altis opiskelijanaisten perään ja feminismiä puolustamaan tukka putkella.
Että ei dialogia, ei, mutta hänen tuomitsevaa monologiaan siis yhä pääsee ilmoille.
Soikkeli on niin kiva - että hän ei voi sietää epäkivoja.
Jukkakin, hei, älä nyt sinäkään noin paskaa enää jauha "oikeista miehistä".
Minäkin olen ostanut yhden kappaleen.
Homo
Kun kattoi tuota Soikkelin suosikki-listaa animaliasta greenpeaceen, niin ehka tuossa valossa esim. Henry on jonkinlainen entisajan hurja viikinki - joka kuuluisi pommittaa.
Luultavasti radiotoimittaja Eve Mantu, ihan kunniaksi hänelle, on osoittanut kiinnostusta miesasiaan havahduttuaan siihen että hän toteuttaa ma-teoriaa omassa elämässään. On siis kertonut blogissaan seuraavaa: Deittailua yt-miehen kanssa, joka ei halunnut sitoutua - mutta siitti lapsen. Sitten yh-äiteilyä ilman miestä.
http://www.vihreatehdokkaat.fi/markku.soikkeli/
Markku Soikkeli varmasti vihaa miesliikettä juuri täällä mainituista syistä, mutta hänellä on myös eräs oikea pointti: "miesliikkeen" piirissä on sama virheellinen aksiooma kuin feminismissä, eli että miehissä ja naisissa ei olisi mitään eroja.
Soikkeli vain vaatii asian huomioonottamista luultavasti siitä syystä, että uskoo faktan tuntuvan länsimaisista naisista niin inhottavalta että he vastustavat tästä syystä miesasiaa.
...sillä yhtäkään järkevää käsitystä SUKUPUOLIEROSTA ne eivät ole kyenneet ilmaisemaan.
Mitä hän on tuolla yrittää sanoa? Millainen sitten olisi järkevä käsitys?
Miesaktivismin leimaaminen äijäilyksi tai taantumukselliseksi on tosiaankin outoa. Ilmeisesti se on, kuten Henry sanoi tekosyy kieltäytyä keskustelusta. Toinen vaihtoehtoinen syy voi olla että nämä ihmiset eivät ole ymmärtäneet miesasiaa oikein. Ehkä näiden ihmisten kuva miesaktivismista on muodostunut pääasiassa siitä miten naisliikkeen radikaalein siipi esittää miesasian.
Outoa siltikin, sillä äijäilyyn luulisi liittyvän tosi paljon mm. machoilua, uhoa, riskikäyttäytymistä jne. Julkisuudessa esillä olleista miesaktiiveista en ole nähnyt ainuttakaan jota sana macho kuvaisi. Tuntuu siis siltä että feministit haukkuvat väärää puuta, sillä ne miehet joihin feministien oletus miesasiamiehistä sopii, eivät ole kovinkaan aktiivisia tasa-arvokeskustelijoita.
Olisi kiva tietää vähän kyseisen henkilön (Soikkeli) taustoista. Hän saattaa mahdollisesti herkässä kehitysvaiheessa olla altistunut huonolle miehen mallille, tai sitten miehen malli on puuttunut kokonaan, ja/tai äidin miehiin pettyminen on muokannut hänen varhaiskehitystään. Profeministeillä näyttää olevan yhteistä sokeus maskuliinisuuden hyville puolille.
Jösses noita linkkejä, paria poikkeusta lukuunottamatta.
Terveysvinkkejä -linkin takaa löytyy mm. 5. Ihmisellä ei ole erikoisasemaa biosfäärissä. Maailma ei ole olemassa ihmistä varten. Elämänä tunnettu aineen ominaisuus on materian estetiikkaa; kärpänen, puu ja ihminen ovat täsmälleen samanarvoiset.
On vähän ristiriitaista että väkivallan vastustajalla on linkejä esim. anarkakismi.net:n kaltaiselle sivustolle. Käykää huviksenne katsomassa millaista materiaalia siellä on.
"Miesaktivismin leimaaminen äijäilyksi tai taantumukselliseksi on tosiaankin outoa. Ilmeisesti se on, kuten Henry sanoi tekosyy kieltäytyä keskustelusta. Toinen vaihtoehtoinen syy voi olla että nämä ihmiset eivät ole ymmärtäneet miesasiaa oikein."
"Ymmärrät" heitä liikaa.
Kun jonkinlaisen aatteellisen monopolin saavuttanut taho (uskontokunta, aks 30-luvulla, 70-luvun radikalismi, vihreät, naisliike, monikultturismi) joutuu kriiikin kohteeksi, alkaa narsistinen raivo.
Kun uskot että aatteen X lopullinen voitto on melkein saavutettu ja sitten joku sanoo että X on huono asia tai ei-ihan-sataprosenttisen-oikeassa niin noin käy.
Ymmärrän toki että miesliikettä on moneksi. Jotkut ovat varmaan maltillisia kritiikissään. Mutta vastustajan maltillisuus ei ole yhtään sen helpompi hyväksyä kuin jytkkyys. Puhdasoppisuus vihaa kaikkea poikkeamista.
Jukka kirjoitti: "Naisethan enimmäkseen kaipaavat takaisin patriarkaattiin ja oikeiden, vahvojen mutta hyvien miesten luo - eivät vain osaa sitä irrationalisuuttaan ja emotionaalisuuttaan ilmaista."
Tietenkin nainen tahtoo oikean, vahvan ja hyvän miehen. En näe miten se on ristiriidassa feminismin (sukupuolten tasa-arvon) kanssa. Patriarkaatin kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Parisuhteessa on kysymys tasapainosta. Heikon naisen on vaikea olla todella vahvan miehen kanssa, vahva nainen ei löydä onnea heikon miehen kanssa.
Feminismi kohtaa samanlaisia ennakkoluuloja kuin miesaktivismi. En silti tiedä voiko kukaan ottaa vakavasti Soikkelin kaltaista räyhääjää.
Ellu: "Parisuhteessa on kysymys tasapainosta. Heikon naisen on vaikea olla todella vahvan miehen kanssa, vahva nainen ei löydä onnea heikon miehen kanssa."
Usein naiset haluavat pomottaa miehiä ja usein miehet haluavat pomottaa naisia, mikä on minustakin todella huono asia.
En usko kuitenkaan, että ihmisten välillä tarvitsee olla kuitenkaan sellaista tasapainoa että molemmat ovat vahvoja tai molemmat ovat heikkoja. Mutten patriarkaattimielipiteelläni väitä että miehen pitää olla aina 100%:sti vahvempi kuin nainen.
Keskinäinen rakkaus tai ainakin kunnioitus on ainoa mitä todella tarvitaan. Toisen pomotus on ehdoton este suhteen onnellistumiselle. Se, jos mies on naisen tahdoton nalle, on myös täysin mahdoton yhtälö. Heikko mies ja vahva nainen on useimmiten täysin tuhoon tuomittu yhdistelmä.
"Se, jos mies on naisen tahdoton nalle, on myös täysin mahdoton yhtälö. Heikko mies ja vahva nainen on useimmiten täysin tuhoon tuomittu yhdistelmä."
Ei kukaan ihminen ole erityisen vahva. Kyse on yleensä aste-eroista ja usein pelkistä harhakuvitelmista.
Vahvalla naisella on ehkä ongelmia suhtautua miehiin ja itseensä, koska meillä ei ole minkäänlaista kulttuuria miesten suojelemiseen. Vahvakin mies on kasvatettu alusta saakka puolustamaan heikompiaan. Erityisesti kasvatus keskittyy naisten suojeluun ja puolustamiseen. Siinä on heikommankin naisen helppo olla oma itsensä, tarvitsematta pelätä liikoja.
Itseään vahvaksi nimittävät naiset puolestaan tuntuvat näkevän oikein velvollisuudekseen toimia kuin katujyrät, jos vain pienikin mahdollisuus siihen löytyy. Korkeintaan lapset jätetään rauhaan, mutta miestä voi riepottaa sitten senkin edestä.
Tietenkin ajat muuttuvat. Nyt kasvamassa oleva sukupolvi tulee ehkä (toivottavasti) olemaan käyttäytymisessään sukupuolineutraalimpi. Muutos vain ottaa aikansa.
"Tietenkin ajat muuttuvat. Nyt kasvamassa oleva sukupolvi tulee ehkä (toivottavasti) olemaan käyttäytymisessään sukupuolineutraalimpi. Muutos vain ottaa aikansa. "
Minusta tuntuu että naisten ja miesten välinen kuilu on pikemmin kasvussa kun laskussa.
"New York Timesin referoima tutkimus väittää päinvastaista. Kun vapaus lisääntyy, persoonallisuustyyppierot kasvavat"
http://asabiyah.blogspot.com/2008/09/miesten-ja-naisten-persoonallisuuserot.html
Vaikea sanoa, mutta nyky Suomessa naisten ja miesten kuilu on minusta kasvussa.
Varma en ole.
Varmaan tilanne on tällä hetkellä se, että kuilu kasvaa (yleisestiottaen yhteiskunnassa tapahtuu edelleen huonoa rakennekehitystä).
Mitä tulee vahvoihin ja heikkoihin niin aika vaikea määrittää. Toiset ovat suositumpia kuin toiset ja toiset muistuttavat elokuvatähtiä enemmän kuin toiset. Mutta sinänsä olisi hyvin myönteistä kehitystä, jos vastakkaiset luonteet pääsisivät sopuun myös siten, että hallitseva, kaunis nainen voisi ottaa rinnalleen ruikuttajamiehen. Näin esimerkiksi omalla kohdallani on jo käynyt.
Bmad
"Mutta sinänsä olisi hyvin myönteistä kehitystä, jos vastakkaiset luonteet pääsisivät sopuun myös siten, että hallitseva, kaunis nainen voisi ottaa rinnalleen ruikuttajamiehen. Näin esimerkiksi omalla kohdallani on jo käynyt."
Tuo herättää vahvaa toivoa ihmiskunnan valoisasta tulevaisuudesta.
Varmaan tilanne on tällä hetkellä se, että kuilu kasvaa (yleisestiottaen yhteiskunnassa tapahtuu edelleen huonoa rakennekehitystä).
Mitä tulee vahvoihin ja heikkoihin niin aika vaikea määrittää. Toiset ovat suositumpia kuin toiset ja toiset muistuttavat elokuvatähtiä enemmän kuin toiset. Mutta sinänsä olisi hyvin myönteistä kehitystä, jos vastakkaiset luonteet pääsisivät sopuun myös siten, että hallitseva, kaunis nainen voisi ottaa rinnalleen ruikuttajamiehen. Näin esimerkiksi omalla kohdallani on jo käynyt.
Bmad
Varmaan tilanne on tällä hetkellä se, että kuilu kasvaa (yleisestiottaen yhteiskunnassa tapahtuu edelleen huonoa rakennekehitystä).
Mitä tulee vahvoihin ja heikkoihin niin aika vaikea määrittää. Toiset ovat suositumpia kuin toiset ja toiset muistuttavat elokuvatähtiä enemmän kuin toiset. Mutta sinänsä olisi hyvin myönteistä kehitystä, jos vastakkaiset luonteet pääsisivät sopuun myös siten, että hallitseva, kaunis nainen voisi ottaa rinnalleen ruikuttajamiehen. Näin esimerkiksi omalla kohdallani on jo käynyt.
Bmad
Varmaan tilanne on tällä hetkellä se, että kuilu kasvaa (yleisestiottaen yhteiskunnassa tapahtuu edelleen huonoa rakennekehitystä).
Mitä tulee vahvoihin ja heikkoihin niin aika vaikea määrittää. Toiset ovat suositumpia kuin toiset ja toiset muistuttavat elokuvatähtiä enemmän kuin toiset. Mutta sinänsä olisi hyvin myönteistä kehitystä, jos vastakkaiset luonteet pääsisivät sopuun myös siten, että hallitseva, kaunis nainen voisi ottaa rinnalleen ruikuttajamiehen. Näin esimerkiksi omalla kohdallani on jo käynyt.
Bmad
Usein naiset haluavat pomottaa miehiä ja usein miehet haluavat pomottaa naisia, mikä on minustakin todella huono asia.
Juuri näitä valtapelejä en oikein käsitä enkä ole koskaan käsittänyt, miten niin moni ihminen kokee jotenkin mielekkääksi sellaisia pelata. Aitous on halveksuttua kamaa, eihän nyt sellaista haluta. Pitää manipuloida ja pelata pelejä ja saada valtaa ja hyväksikäyttää sitä, ja kun siinä onnistuu, osoittaa kiukkuisesti tyytymättömyytensä toisen osapuolen selkärangattomuuteen (mikä on taas osa sitä valtapeliä).
Manipulaatio vaikuttaisi olevan kuitenkin enemmän naisten heiniä (vaikka toki miehetkin sitä koettavat tehdä jonkin verran), on kuin naiset olisivat syntyneet manipulaatio-opas suussa. Mitä muuta itkeminen on kuin manipulaatiota? Aivan sama ilmiö kuin silloin kun vauva parkuu nälkäänsä - siinähän tulee vanhemmille kiire ruokkia napero. Vauva ei tosin tee tätä varmastikaan kovin laskelmoidusti, vaan oikeasti hätää tuntien.
Nainen on sensijaan kykenevämpi ja laskelmoivampi olento, ja kun nainen avaa kyynelhanat, miehelle tulee kiire toteuttaa naisen tahto.
En tiedä, minkä verran tämä reaktio on ohjelmoitu biologiaan, ja minkä verran kyse on yhteiskunnallisesta aivopesusta, mutta varmaa on, että useimpien miesten on vaikea pysyä 'coolina' kun heidän tyttöystävänsä tai vaimonsa herahtaa kyyneliin säälittävä ilme kasvoillaan ja ruikuttaa jostain siinä kyynelehtimisen ohessa.
Miehille ei usein tule mieleenkään, että nainen voisi kyetä moiseen halutessaan, vaan luulee harhautetusti, että kyse on aidosta, pohjattomasta hädästä, joka ottaa ykkösprioriteetin koko universumissa, ja joka on pakko saada loppumaan toteuttamalla tuon herkän poloisen tahto. Eihän nainen voisi itkeä, jos hätä ei olisi aito ja suuri!
Mutta miehet unohtavat, että naisilla on ns. 'äidinvaisto', johon olennaisena osana kuuluu tunteiden täydellinen jäädyttäminen. Olen tämän selittänyt varmastikin montakin kertaa, mutta jos ajattelemme karhuemoa, joka puolustaa pentujaan, onhan selvää, ettei karhuemolla ole varaa tuntea sääliä hyökkääjää kohtaan, tai pentujen elämä voisi olla vaarassa. Täten siis naiset kykenevät täydelliseen sosiopatiaan halutessaan - he voivat näytellä tunteita, vaikka eivät tunne niitä, he voivat täysin eliminoida tunteensa tämän äidinvaiston turvin, eivätkä miehet osaa edes kuvitella että moinen olisi mahdollista.
Tästä tosin ei ole odotettavissa suurta artikkelia valtamedioissa.
- Vortac
Ei kukaan ihminen ole erityisen vahva.
Tavallaan totta, mutta noin laitettuna yleistys menee vähän liian pitkälle. On totta, että useimmat maapallon asukkaat eivät liene erityisen 'vahvoja' (mitä ihmettä tällä sitten tarkoitetaankaan loppujen lopuksi - onko vahvuutta osoittaa heikkoutta vai peittää se? Jne.)..
Mutta että KUKAAN ei ole 'erityisen vahva'? Nyt tietenkin nämä termit ovat sen verran geneerisiä, että keskustelu menee vaikeaksi jos ei tarkasti määritellä, mistä puhutaan, mutta jos ajattelemme historiallisia henkilöitä, niin kyllä sieltä aika vahvaa porukkaa löytyy niin fyysisesti kuin henkisestiin.
Jeesus oli hyvinkin vahva - ei taipunut massan tahtoon ja normeihin suurenkaan kidutuksen ja painostuksen edessä.
Entäs Bruce Lee, joka teki mitä häntä huvitti, vaikka yhteiskunnallinen painostus oli toista mieltä. Heillä ei esimerkiksi ollut kunnolla rahaa edes ruokaan, ja hänen piti silti elättää perheensä - mutta hän ei luopunut siitä minkä tiesi sisimmissään todeksi, ja lopulta saavutti menestyksen. Tuollaiseen ei heikompi pysty.
Entäpäs Gandhi? Väkivallaton vastarinta se vasta kanttia kysyykin - mennä vapaaehtoisesti ottamaan turpaansa ilman että nostaa rikkaa ristiin veljiänsä ja siskojansa vastaan! Mikä voisi olla parempi 'vahvuuden' osoitus kuin tämä?
Jokainen, joka on uskaltanut olla oma itsensä, vaikka suuri joukon painostus olisi koettanut vääntää toisenlaiseen muottiin, on kyllä suoraan sanottuna 'keskivertoa vahvempi' yksilö.
Esimerkkejä löytyisi varmasti lukuisia, jos oikein alkaisi miettimään ja kaivamaan, mutta nämä riittänevät pointin ilmituomiseksi.
- Vortac
"Nainen on sensijaan kykenevämpi ja laskelmoivampi olento, ja kun nainen avaa kyynelhanat, miehelle tulee kiire toteuttaa naisen tahto."
Naturlich, kun ei ole voimaa, pitää käyttää muita keinoja. On sitten täysin yksilökohtaista kuinka helposti nainen itkee ja mistä syystä. Manipuloidakseen itkeminen on tietenkin paskamaista. Onpa vastaani tullut myös miehiä, joita ei aidotkaan kyyneleet ole juuri hetkauttaneet. Kiitos siis antifeministit, kun kerrotte miehille, että naiset vaan huijaa kun ne itkee, ei niitä oikeasti mikään sureta. Kyllä surettaa ja syvästi.
Ellulle kommetti edelliseen:
Robert Wrightin "The Moral Animal: Why We Are, the Way We Are: The New Science of Evolutionary Psychology" toteaa että huijaaminen on paljon helpompaa, jos uskoo itsekin valheeseen. Ihmisen aivot ovat niin rakennetut että ihminen alkaa uskoa valheisiin jotka ovat hänen kannaltaan edullisia.
On helpompi valehdella jos uskoo valveeseen. On helpompi tuohtua emotionaalisesti siitä, että "minua sorretaan" jos todella uskoo itse että "minua sorretaan" sellaissessakin tilanteessa, missä minua ei sorreta mutta minun on edullista uskoa että minua sorretaan.
Valheeseen uskoja ei punastu.
Ihmisen aivot ovat pikemmin ihmisen pr-osasto kuin mikään päättelykone. Ihminen selittää omia tekemisiään parhain päin ja uskoo omiin selityksiinsä.
Ihminen ei tee sitä tietoisesti vaan uskoo usein vilpittämästi emävalheisiin, jos se on hönelle edullista. Ihminen unohtaa tutkimusten mukaan tilanteet joissa oli väärässä ja muistaa tilanteet joissa oli oikeassa.
Toisille ihmiselle tällainen rehellinen epärehellisyys on varmaan tavallisempaa kuin toiselle. En tiedä onko tehty tutkimuksia ko. piirteen sukupuolieroista.
Muistan miten eräs entinen ystäväni ja nykyinen viholliseni A puhui siitä miksei hän ottanut lähimmäistään B huomioon, vaikka B teki kuolemaa syöpään. Hän selitti että "minä en koskaan ymmärtänyt miten pahasti B oli sairas".
Ko. henkilö A pärjäsikin suht hyvin elämässään. Monta ystävää hän toki on menettänyt mutta koska hänellä on hyvä kroppa ja isot rinnat niin moni mies "ymmärtää häntä" eli uskoo hnen valheisiinsa "vilpittömästi".
Eipä ole aikaakaan kun harrastin ystävän kanssa kahvilapsykologiaan aiheesta. Tällä kertaa topicina oli ihmissuhteissa torjutuksi tuleminen. Miten sitä ei vaan usko tulleensa suhteen tien päähän, ennen kuin toinen vääntää sen rautalangasta ja ehkä inhottavastikin. On parempi sanoa "Meistä ei tule ikinä mitään", koska "En usko, että meistä nyt tulee mitään" jättää liikaa tilaa itsensä huijaamiselle vähän kuvailemallasi tavalla.
Itkutilanteessa voi olla hyvä hetki odotella, että surkeutta kokeva henkilö vähän rauhoittuu ja alkaa ajatella älyllisemmin.
Henkilö A omaa saman ruumiinrakenteen kuin minä. Toisinaan siitä on iloa, toisinaan ottaa aivan aidosti päähän miten ajattelukyky vastapuolen aivoista sen johdosta katoaa. Mitä sellaisilla "ymmärtäjillä" tekee? Täytynee kysyä A:lta?
Se noissa jaksaa ihmetyttää, miksi esim. Malmia ja minua jaksetaan projisoida naama punaisena "äijäkohkaajiksi", kun todellisuudessa olemme yhtä luppoisia kuin kaksi söpöä siiseliä.
Ehkä syynä on sama kiusaajien psykologinen piirre, joka saa heidät kohdistamaan raivonsa kaikista rauhallisimpiin ja väkivallattomimpiin, hyväntahtoisimpiin ja 'kilteimpiin' yksilöihin. Rillipäiset, hintelät nörtithän kouluissakin saavat eniten vastaanottaa näiden omaa epävarmuuttaan hyökkäävyydellä peittelevien pelkurien hyökkäyksiä.
Jos he alkaisivat kohdistamaan raivoaan tahoille, jotka kenties raivoaisivat takaisin, sehän voisi olla pelottavaa! Siinä voisi olla itsekin vaarassa, ja mitenkäs sen oman epävarmuuden ja 'itsetunnon' sitten kävisi? Iiks! Eihän se käy!
Teistä maltillisista tietää, ettette te nosta minkäänmoista kunnon röyhötystä ja metakkaa aiheesta, ettekä ole valmiita puolustamaan totuutta lujin ja määrätietoisin menetelmin samalla tavalla kuin vähemmän maltilliset ja kouhkaavammat tyypit.
Toisinsanoen teistä tietää, että teidän riepottamisestanne ei tule kunnon vastusta eikä harmillisia ja pelottavia vastareaktioita, joten on kaikista turvallisinta kohdistaa nämä hyökkäykset ja syytökset juuri teihin. Ja tietenkin tässä on heille bonuksena se seikka, että jos teidät saadaan selitettyä raivokkaiksi kouhkaajiksi, niin silloin saadaan kenet hyvänsä selitettyä asiattomaksi hulluksi reuhkaajaksi jonka sanoihin ei tule kiinnittää mitään huomiota.
Ehkäpä meidänkin tulisi jättää nuo raivoisimmat femakot rauhaan ja keskittyä kaikista maltillisimpien feministien (onko maltillisia feministejä?) maltillisimpien kommenttien mustamaalaamiseen törkeäksi raivoksi ja hirvittäväksi meteliksi jolle ei saa antaa sijaa yhteiskunnassa... tällöin ne varsinaiset raivopäät vasta kaheleilta näyttäisivätkin.
En tiedä, onko tämä totuus, saati koko totuus asiasta, mutta tällainen teoria nyt tulee mieleen kun asiaa pohdin.
- Vortac
"Ehkäpä meidänkin tulisi jättää nuo raivoisimmat femakot rauhaan ja keskittyä kaikista maltillisimpien feministien (onko maltillisia feministejä?) maltillisimpien kommenttien mustamaalaamiseen törkeäksi raivoksi ja hirvittäväksi meteliksi jolle ei saa antaa sijaa yhteiskunnassa... tällöin ne varsinaiset raivopäät vasta kaheleilta näyttäisivätkin."
Suosittelen että kannattaa hakata vaan päätä seinää. Siitä saa tosin pään särkyä eikä välttämättä kykene vaikuttamaan mihinkään ja joutuu demonisoiduksi yms. yms.
Mutta ainakin sitten vanhana tietää eläneensä oman sydämensä mukaisesti.
Jos elämä olisi äärettömän pitkä kannattaisi olla ehkä varovaisempi mutta onneksi se ei ole.
Lähetä kommentti