lauantaina, helmikuuta 27, 2016

Sukupuoli-identiteetti ei ole sama asia kuin sukupuoli

Demarinuoret kirjoittaa otsikolla ”Äärimmäisen loukkaava” – Demarinuoret tyrmää täysin Perussuomalaisten Nuorten ”avoimesti syrjivän kampanjan”.

Minä en ainakaan halua ottaa ihmisiltä oikeutta "ilmaista sukupuoltaan haluamallaan tavalla". Se ei vaikuta myöskään olevan perussuomalaisten nuorten tavoite.

Demarinuoret kirjoittavat:
Ahdasmielinen lokerointi kuvaa paremmin Perussuomalaisten Nuorten ajatusmaailmaa kuin mitään muuta.
Valtio on hyvin ahdasmielinen lokeroija, eikä Demarit ole ajanut valtion suorittamaan lokerointiin muutosta. Valtio jakaa ihmiset varsin tiukasti miehiin ja naisiin.

Oman identiteetin määrittely
  1. Koen olevani Napoleon
  2. Koen olevani musta lesbofeministi
  3. Koen olevani marsilainen orava
  4. Koen olevani kanadalainen
Ihminen saa kokea olevansa mitä haluaa. Kokemus omasta identiteetistä on kuitenkin aivan eri asia kuin se, mitä ihminen oikeasti on.

Monet pähkähullut kokevat mitä erilaisimpia identiteettejä, mutta yhteiskunta ei kohtele heitä koetun identiteetin mukaan.

Mitä tarkoittaa itsensä tunteminen mieheksi/naiseksi?

Miltä tuntuu kokea itsensä mieheksi tai naiseksi? Muiden kokemuksia on mahdoton tietää, koska voimme tietää ainoastaan oman pään sisältömme.

Koenko minä itseni mieheksi? Ehkä, en minä tiedä. En minä koe paljon mitään. Pitäisi varmaan tietää vertailun vuoksi, millaista on tuntea itsensä naiseksi. Saattaa olla, että minä en koekaan itseäni oikealla tavalla mieheksi.

Transumiehet haluavat pukeutua naisten vaatteisiin, laittaa huulipunaa ja käyttäytyä naisellisesti. He haluavat eroon pippelistä, karvoista ja matalasta äänestä. Jos tuollaiset halut sisältyvät naisen identiteettiin, niin silloin minä en ole nainen. Toisaalta on olemassa paljon naisia, joilla ei ole mitään hinkua naiselliseen käytökseen.

Yhteenveto

Valtio määrittää sukupuolen hyvin ahdasmielisesti ulkoisten vemputtimien perusteella. Demarit ovat vuosien saatossa olleet usein vallassa, mutta he eivät ole koskaan hakeneet muutosta tuohon asiantilaan, kuten ei mikään muukaan puolue.

Sukupuoli-identiteettiä ei ole järkevää käyttää sukupuolen määrittelyyn - samalla tavalla kuin kansallisuus-identiteettiäkään ei käytetä kansalaisuuden määrittelyyn.

Napoleoniksi itseään luuleva ihminen ei ole Napoleon.

perjantaina, helmikuuta 26, 2016

Sukupuolia on kaksi

Mistä tietää, että sukupuolia on kaksi? No, on olemassa vain kaksi erillistä vessaa. Paitsi tietenkin vammaisten vessa.

Miehillä on pippeli, naisilla on pinppi. Miehet siittävät, naiset synnyttävät.

Sukupuolten jako kahteen on vanhin, ilmeisin ja käytännöllisin lajittelu. Sen lisäksi on olemassa pieni joukko ihmisiä, joka ei sovi selkeästi kummankaan sukupuolen sisään. He ovat välisukupuolisia, poikkeamia, epänormaaleita tai jotain muuta.

Lähes kaikissa dikotomioissa on poikkeuksia. Sukupuolijaossa poikkeuksia on poikkeuksellisen vähän. Esimerkiksi kansanedustajat jakaantuvat selkeästi kahteen sukupuoleen - niin asia on ollut jokaisessa eduskunnassa.

Ihmisen tuntemus omasta sukupuolestaan


Entäpä jos ihminen kokee olevansa vastakkaista sukupuolta? Entäpä jos ihminen kokee olevansa jotakin muuta sukupuolta?

Ihmisen saa lain mukaan kokea olevansa ihan mitä sukupuolta haluaa. Siihen ei kukaan ajatuspoliisi pysty puuttumaan.

Jos ulkoinen sukupuoli ei vastaa koettua sukupuolta, henkilö voi leikkauttaa itsensä oravaksi tai minun puolestani ihan miksi haluaa.

Kokemuksella omasta sukupuolesta ei kuitenkaan ole mitään tekemistä oikean sukupuolen kanssa. Vaikka minä tuntisin itseni mustaksi lesbonaiseksi, joutuisin silti armeijaan, joutuisin käyttämään miesten vessaa, eikä minua edelleenkään päästettäisi lesbojen allasbileisiin. Pariutumismarkkinoiden osanottajat luokittelisivat minut edelleen mieheksi.

Sukupuoli ei määrity oman kokemuksen perusteella, koska kyseessä on ulkopuolinen pariutumismarkkinoiden osanottajien ja yhteiskunnan tekemä luokittelu, eikä suinkaan päänsisäinen tapahtuma.

Poliittinen kamppailu määrittelystä


Sanojen määrittelylle ei ole olemasta korkeinta Jumalan sanaa, joka asettaa ehdottomat merkitykset.

Sukupuolten määrittely on lopputulos poliittisesta kamppailusta.



Itse kannatan kahden sukupuolen käyttöä, koska muu olisi järjetöntä queerfeminististä sanojen vääntelyä. Ei aurinkokuntaakaan mallinneta laittamalla maapallo kaiken keskipisteeksi, koska aurinkokeskeinen malli on selkein.

Ovatko muunsukupuoliset yhtä arvokkaita kuin kaikki muut


Eivät ole.

Evolutiivisesti arvokkaimpia henkilöitä ovat lisääntymiskykyiset yksilöt. He, jotka pystyvät lisääntymään biologisten ominaisuuksien puolesta ja he, jotka pärjäävät lisääntymiskamppailussa.

Arvokkaimpia yksilöitä ovat alfa-urokset, jotka laittavat tiineiksi valtaisan joukon naaraita. Seuraavana asteikossa on synnyttävien naisten suuri joukko. Arvoasteikon pohjalla lojuu suuri joukko alempitasoisia miehiä, synnyttämättömät naiset, ehdat homoseksuaalit sekä pienen pieni joukko lisääntymään kykenemättömiä muunsukupuolisia.

Maskuliiniset miehet ja feminiiniset naiset ovat arvokkaimpia yksilöitä sekundaaristen sukupuoliominaisuuksiensa puolesta, koska muut ihmiset arvottavat heidät korkeimmalle pariutumismarkkinoilla.

Sanojen tasolla kaikki "sukupuolet" ynnä muut poikkeamat voidaan tietenkin määritellä yhtä arvokkaiksi, mutta huulien heiluttelu ei tuota todellista yhdenarvoisuutta käytännön elämässä.

perjantaina, helmikuuta 19, 2016

Feministien rivit rakoilevat ruskeiden feministien paineessa

Feministien parista kuuluu yhä enemmän riitasointuja. Mitä enemmän feministejä työntyy areenalle, sitä ankarammaksi käy taistelu vallasta ja rahasta.

Laura Honkasalon kirjoitus
kertoo ristiriitojen lisääntymisestä.



Ärtymyksensä ilmaisee myös Katleena Kortesuo:
Olen kypsynyt tietynlaiseen feminismiin.

Tuska iski ensimmäisen kerran jo pari vuotta sitten, kun Naisasialiitto Unionin jäsenyyttä ei avattu miehille. Aivan kuin jalkovälissä roikkuisi jokin todiste naisvastaisuudesta.

Vastustan sukupuoleen perustuvia hyvä veli -kerhoja, mutta asia ei ratkea sillä, että pidetään yllä hyvä sisko -kerhoja.

Tuska iski toisen kerran tammikuussa, kun luin Rosa Meriläisen kolumnin. Hän kuulemma laittaa ystävänsä parisuhteen edelle.

En tiedä hänen parisuhteittensa laadusta, mutta kun olen valinnut elämänkumppanini, pidän yhtä hänen kanssaan. (Ja jos asiat menevät pieleen, ottaisin eron siksi että suhde on huono, en siksi että kaverit ovat tärkeämpiä.)

Tuska iski kolmannen kerran eilen. Minut oli liitetty pyytämättä salaiseen Facebook-ryhmän, joka on naisten verkosto. Siellä on ajatuksena jakaa työpaikkailmoituksia, sparrata toisia ja tukea ihmisiä heidän urallaan.
Jopa Atlas Saarikoski pöyristyi feministiryhmän sisäisistä puhdistuksista Kölnin selkkauksen aikoihin.


INTERSEKTIONAALISTEN FEMINISTIEN VALLANKAAPPAUS

Kenellä on enemmän uhripääomaa kuin naisella? Aivan oikein: ruskealla naisella, joka on kaksinkertaisesti alistettu.

Koko Hubaraa voidaan kutsua uhripääoman maksimoinnin mestariksi.
Koko ei ole pelkästään ruskea nainen, hän on myös juutalainen, eli sukupuolisorron, rasismin ja holocaustin potentiaalinen uhri. Palestiinalaiset ja juutalaiset sorron uhrit samassa paketissa naiseuden lisäksi.

Alkujaan Koko oli valkoisehko tyttö nimeltä Shirley. Shirleyllä oli ilmeinen uhripääoman vaje. Shirley keksi plankata naamansa,vaihtaa nimensä gorillanimeen Koko ja perustaa blogin nimeltä Ruskeat tytöt. Hallelujaa! Rahaa ja mediakutsuja alkoi tulvia joka suunnasta.

Ylivoimainen uhripääoman Suomen mestari oli syntynyt, vaikkakin rotudopingin avustuksella.

Koko Hubaralla on niskalenkkiote valtavirtafeministeistä, jotka harmikseen edustavat "vain" valkoisia yläluokkaisia naisia.

Kun Koko Hubara päätti arvostella Finlandia -palkinnon voittaneen äärifeministin kirjaa, reaktiot kirjoitukseen kertoivat uhripääoman vallasta. Hubaraa kohtaan osoitettiin poikkeuksellista ymmärrystä täysteilauksen sijaan (jonka hän olisi ansainnut). Kukaan feministipiirin osallistuja ei uskalla uhmata uhripääoman kuningatarta, koska uhmaus johtaisi oman aseman järkkymiseen.

Laura Honkasalo huomasi kauhukseen, mikä efekti Kokon uhmaamisella oli:
Tietysti kun kiertävä kirjoitelma käsittelee omaa alaa, tulee helposti haksahdettua kommentoimaan. Esimerkiksi ns. Hubara-gateen osallistuminen oli emämoka. Siitä jäi vain typerä ja nöyryytetty olo, koneen ääressä itketti. Aikaa ja energiaa meni hukkaan valtavasti, ja lopputulos on yhtä tyhjän kanssa.
Laura sai kokea saman efektin, johon miesasiamiehet ovat alati tuomittuja. Uhripääoman haltijan uhmaamisesta jää nöyryytetty olo ja lopputulos on yhtä tyhjän kanssa.

ENNUSTUS TULEVASTA

Valkoiset feministit tulevat menettämään asemaansa intersektionaalisille feministeillä, jotka ratsastavat taisteluun ihonväri edellä.

Valkoisen valtavirtafeministin uhripääoma kalpenee ruskeiden feministien kohtaaman sorron rinnalla.

Vallanvaihto ei tule sujumaan kitkatta. Tulemme näkemään yhä useampia feministiryhmästä potkittuja vanhan ajan feministejä, jotka eivät hallitse yhä monimutkaistuvaa poliittisesti korrektia kielenkäyttöä.

Ruskeat feministit valtaavat media-ajan virallisina sorron toteemeina.

tiistaina, helmikuuta 09, 2016

Missä sijaitsevat maahanmuuttokeskustelun ääripäät?

Seuraava koomikko Iikka Kiven FB-postaus sattui silmään:
Toiselta laidalta esimerkkejä löytyy: perussuomalaisia kansanedustajia, Rajat kiinni -liike, Suomen vastarintaliike, Soldiers of Odin, nettivihanlietsojat ja polttopullojen paiskojat.
Mainitut tahot eivät edusta rasistista ääripäätä.

Jyri Paretskoi kirjoitti:
Tolkun ihminen ei hekumoi ajatuksella, että kansanedustaja tai hänen lapsensa raiskattaisiin.
Voipi olla totta, mutta raiskauksella hekumointi (mitä se sitten lieneekään...?) ei myöskään edusta ääripään ajattelua.

Mikä voisi olla rasistinen ääripää?

Rasistinen ääripää saattaisi esimerkiksi haluta ampua kaikki rajan yli pyrkivät pakolaiset ja laittaa vääränrotuiset pakolaiset keskitysleireihin.

Nettivihaajat tai kaduilla kävelevät "sotilaat" eivät sijaitse lähelläkään tuota rasistista ääripäätä - kansanedustajista puhumattakaan.

Mikä on suvaitsevainen ääripää?

Suvaitsevainen ääripää voisi esimerkiksi ajaa rajat-auki politiikkaa, joka rahoitetaan yhteisillä rahoilla. Esimerkiksi monilla maahanmuuttobisneksen hyötyjillä voi olla tuollainen motiivi.

Äärisuvaisevainen levittää yltiöpositiivista propagandaa pakolaisista, eikä ota kritiikkiä kuuleviin korviinsa.

Missä sijaitsee Paretskoin tolkun ihminen?

Jos äärirasistille annetaan arvo 10 ja äärisuvakille arvo yksi, niin Paretskoin kuvaama tolkun ihminen asettuu noin arvoon 3, eli suvaitsevaisten puolelle.
Tolkun ihminen on valmis auttamaan apua tarvitsevia, mutta ymmärtää, että rajalliset resurssit on suunnattava kaikista hädänalaisimmille. Tolkun ihminen ymmärtää, että viranomaiset tekevät työnsä, tunnistavat todelliset turvapaikan tarvitsijat ja käännyttävät muut pois.
Paretskoin "tolkun ihminen" ei näytä olevan kovin vahvoissa järjen voimissa, jos hän kuvittelee viranomaisten ottavan maahna todellisia turvapaikanhakijoita.Kaikista hädänalaisimmat ovat pakolaisleireillä, eivät rajoillamme kolkuttelemassa.
Tolkun ihminen osaa keskustella kriittisesti maahanmuuttopolitiikasta, mutta hänelle kriittisyys ei tarkoita sitä, että osaa keksiä mahdollisimman paljon ulkomaalaistaustaisia halventavia nimityksiä.
Totta, mutta kyky keskusteluun ei vielä kerro mitään "tolkun ihmisen" maahanmuuttokritiikin asteesta. Vastustaako tolkun ihminen sukupuolijakaumaa vääristävää maahanmuuttoa? Mielestäni tolkun ihmisen pitää vaatia, että ainakin puolet maahan otettavista pakolaisista on naisia. On täysin tolkutonta tehdä maasta miesvoittoinen ja sitä mukaa epävakaa.
Tolkun ihminen haluaa, että yhteiskuntaamme sopeutumattomat käännytetään takaisin, mutta osaa myös antaa arvoa niille, jotka kotoutuvat ja osallistuvat yhteiskuntaamme sen täysivaltaisina jäseninä.
"Tolkun ihminen" kuulostaa naiivilta. Ei Suomesta käännytetä ketään pois sen takia, että henkilö ei "sopeudu, kotoudu tai osallistu" yhteiskuntaan.

Paretskoin "tolkun ihminen" on enemmän suvakki kuin rasisti, koska hänellä on naiiveja luuloja viranomaisten kyvystä tunnistaa hädänalaisimmat pakoloiset ja kyvystä poistaa sopeutumattomat pakolaiset. "Tolkun ihmisen" epärealistiset kuvitelmat ovat tolkuttomia juuri sillä tavalla, mistä maahanmuuttokriittiset ovat suvakkeja arvotelleet.

sunnuntaina, helmikuuta 07, 2016

Manosfäärin ideologiat sekaisin

Laasasen ideologioihin on viitattu virheellisesti useissa viime aikaisissa kirjoituksissa.

Saku Timosen blogista löytyy seuraava pätkä:
Neomaskuliinisuuden tai menimismin nimellä kulkevassa liikkeessä yhdistyvät naisvihamielisyys ja seksuaalinen markkina-arvoteoria. Suomessa tätä aatesuuntaa edustavat muun muassa Henry Laasanen ja Timo Hännikäinen.
Minä en edusta uusmaskuliinisuutta. Mutta Hännikäinen edustaa. Roosh V on sekä PUA (pelimiesguru) että uusmaskuliinisuuden kannattaja. Hännikäinen ei kannata PUA teoriaa, eikä Hännikäisen uusmaskuliinisuus ole aivan sama asia kuin RooshV:llä.

Meninismi on feminismille irvaileva huumoriliike, jota minä en myöskään edusta. Kutsun itseäni maskulistiksi tai miesasiamieheksi.

Erilaisten sukupuoli-ideologioiden kartta löytyy tästä.



Miesasiamiehet yrittävät vaikuttaa tasa-arvopolitiikan sisältöön, mutta uusmaskuliinisuuden kannattajat eivät pidä koko tasa-arvon käsitteestä.

Nyt-liite kirjoittaa:
Nyt perutun tapahtuman organisoija on amerikkalainen Daryush Valizadeh, taiteilijanimeltään Roosh V. Häntä kutsutaan muun muassa ”internetin kuuluisimmaksi naisvihaajaksi.”

36-vuotias mies on pokauskulttuurin näkyvimpiä hahmoja ja yksi radikaalin miesasialiikkeen idoleista (meninismistä voi lukea lisää tästä viimekeväisestä Nyt.fi:n jutusta). Suomen meninisteistä esimerkiksi Henry Laasanen on jakanut Valizadehin tekstejä blogissaan.
Roosh V ei edusta miesasialiikettä, eikä edes radikaalia miesasialiikettä, vaan uusmaskuliinisuutta.

perjantaina, helmikuuta 05, 2016

Hämärän heterokultin pro raiskaus tapahtuma?

Iltalehti julkaisee kryptisen uutisen selvittämättä "hämärän heterokultin" taustoja.:

Helsingin uutiset ei vaivaudu selvittämään tapahtuman tarkoitusperiä.


Tapahtuman aiottua sisältöä valaisee esimerkiksi RoK's post Frequently Asked Questions For International Meetup Day On February .
Q: Do permanent tribes have a consistent message that ensures purity of neomasculine thought during the meetings?
A: There is no universal program. Each tribe is encouraged to interpret neomasculinity to suit their local and immediate needs. I don’t know what is best for a German tribe, for example.
Kyse on "heimotapaamisesta", jossa edistetään uusmaskuliinisuutta paikallisten erityistarpeiden vaatimalla tavalla - heteromiesten porukoissa ilman naisia tai homoja.

Mitä tulee Rooshiin, eilisessä kirjoituksessaan Everything You Wanted To Know About Roosh But Were Afraid To Ask hän valaisi taustaansa:
Q: “Are you a rapist?”
No. I’ve never been accused or charged with rape by a single woman. My macho sex writing has been grossly taken out of context by feminists and SJWs. I may be a chauvinist, but I’m not a rapist. See: The Accusation That I’m A Rapist Is A Malicious Lie.
Q: “Why do you want to legalize rape?”
I don’t. Legalizing rape is a notion so insanely absurd I never imagined that people would take it 100% seriously, including politicians. I don’t believe any form of physical violence against men or women should be legalized. I’ve said that “How To Stop Rape” was a satirical thought experiment so many times that it’s clear to me current misinterpretation of it by the media is deliberate.
Q: “Why do you want to teach guys how to rape?”
I teach guys how to be sexually attractive. This includes being confident and masculine, traits that women say they don’t love, but respond favorably to anyway. There is not a single known case of one of my supporters being involved in a crime that has been linked to my writing. If there was, the media would certainly report on it.
Q: “Are you a men’s rights activist?”
No, but I sympathize with their views. I would call myself a neomasculinist.
Q: “Well I don’t think you’re actually pro rape, so what’s your platform neomasculinity about?”
It’s simply the ideas of traditional masculinity combined with modern truths of the world, including the truth that the mainstream establishment is actively marginalizing heterosexual men. You can read details about neomasculinity at “What Is Neomasculinity?

perjantaina, tammikuuta 29, 2016

Cissukupuolisen heteromiehen kuvitelma etuoikeuksistaan

 Totaalikieltäytyjä Visa Savolainen kirjoittaa otsikolla Nettivihan feministiset ulottuvuudet:
Nettivihaa kohtaavat toki toimijat ympäri poliittista kenttää, mutta tuskin on sattumaa, että korkeimpaan vihamuuriin törmäävat maahanmuutosta ja feminismistä puhuvat naiset. 

Saadun nettivihan määrään ja laatuun vaikuttaa keskeisesti yksilön etuoikeudet ja yhteiskunnallinen asema

Naiset, sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvat sekä maahanmuuttajat saavat huomattavasti enemmän ja törkeämpiä vihaviestejä kuin etuoikeutetut valkoihoiset cissukupuoliset heteromiehet. 

Tämän faktan valossa onkin hyytävää, että etuoikeuksistani huolimatta olen saanut jo uupumiseen asti vihapuhetta osakseni. 

Tämä kertoo jotain siitä vihan ja vaientamisen kulttuurista, jota yhteen tai useampaan marginalisoituun ryhmään kuuluvat saavat osakseen.
Visan logiikka on koomisuudessaan huomiota herättävä.


Visa on joutunut kotiarestiin, koska hän on mies. Siitä huolimatta on hän on syönyt ruotoineen feministien väitteen miesten etuoikeuksista. Visa ei ymmärrä omaa alisteista asemaansa.
Saadun nettivihan määrään ja laatuun vaikuttaa keskeisesti yksilön etuoikeudet ja yhteiskunnallinen asema.
Pääsääntöisesti asia on juuri noin. Mitä arvokkaampi henkilö on, sitä enemmän hän saa vihapostia. Esimerkiksi julkkikset ja naiset saavat paljon enemmän vihapostia kuin tavallinen matti meikäläinen.

Jos matti meikäläinen esittää outoja mielipiteitä, ketään ei kiinnosta - hyvässä tai pahassa.
Tämän faktan valossa onkin hyytävää, että etuoikeuksistani huolimatta olen saanut jo uupumiseen asti vihapuhetta osakseni. 
Tavallinen mies saa parhaiten vihapalautetta luopumalla miehisyyden normien noudattamisesta, kuten naisten, lasten tai isänmaan puolustamisesta. Ihan kuten Visa on tehnyt.
Naiset, sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvat sekä maahanmuuttajat saavat huomattavasti enemmän ja törkeämpiä vihaviestejä kuin etuoikeutetut valkoihoiset cissukupuoliset heteromiehet. 
Visa mielestä Teemu Selänne ei saanut paljoakaan vihaista palautetta mielipiteidensä ilmaisemisesta, koska Teemu on etuoikeutetuista etuoikeutetuin. 

Visan mielestä valkoihoiset cissukupuoliset heteromiehet ovat suojattuja vihapuheelta "etuoikeutensa" takia.

Visa ei ymmärrä, että Teemu Selänteellä on hyvin vähän sanavapautta, koska Teemu ei kuulu mihinkään uhriryhmään, joille suodaan oikeus ilmaista mielipiteensä vapaammin. Teemulla on ainoastaan oikeus ylläpitää maitomiehen kilttiä imagoaan olematta mitään mieltä politiikasta.

torstaina, tammikuuta 28, 2016

Elämme matriarkaatissa, emme patriarkaatissa

Patriarkaatti tarkoittaa miesjohtoista yhteiskuntamallia, jossa sananmukaisesti vallitsee isänvalta.

Patriarkaattiteoria on feministien lempilapsi, mutta jopa viimeaikaiset feministien kirjoitukset todistavat väkevästi teoriaa vastaan.

Feministien mukaan vaimo kantaa perheen organisaatiovastuun ja "metatyöt". Feministit eivät näytä ymmärtävän, että organisaatiovastuu tarkoittaa samaa kuin valta parisuhteessa.

Heikki Soini kirjoittaa:
Annan vaimoni päättää suuren osan perheemme asioista, koska ajattelen pääseväni näin itse helpommalla ja voin siten keskittyä asioihin, jotka koen tärkeämmäksi.
Heikki kuvaa tyypillistä tilannetta suurimmassa osassa parisuhteita. Kyseessä on matriarkaatti, jossa valta on naisella.

Anna Paju kirjoittaa otsikolla Kun tasa-arvo tuntuu syrjinnältä.
Vaarasen mukaan miehiä väheksytään ”liitoissa ja sinkkuelämässä”.

Nainen muuttuu parisuhteessa hänen mielestään kenraaliksi, ja mies tämän apuriksi.

Tuota noin. Jos nyt puhumme oikeustoimikelpoisista aikuisista, niin parisuhteesta on kaksi vastuussa. Miehellä on vastuu omasta käytöksestään siinä missä naisellakin.

Etenkään lapsiperheen arki ei pyöri, ellei sen näkyvän tiskikoneen täyttämisen, pukemisen, ruoan laittamisen, pyykin lajittelun, pesemisen, ripustamisen ja kaappiin viikkaamisen, nenän niistämisen ja lelujen lattialta korjaamisen lisäksi tehdä paljon näkymätöntä kotityötä.

Organisointia, suunnittelua ja ennakointia.
Pajunkin päättelystä huokuu matrirkaatin tunnustaminen vallitsevaksi asiantilaksi.

YLE X lainaa Feministien vuoron kirjoitusta:
Feministien vuorossa tutkijat ovat listanneet tutkimuksia, joiden mukaan vastuu kotitöistä jakautuu edelleen epätasa-arvoisesti sukupuolten kesken. Ongelmana eivät kuitenkaan ole pelkästään kotityöt, koska naisille yleensä sälytetään parisuhteessa myös kotitöiden organisointi ja vastuu siitä, että hommat tulevat tehdyksi – niin kutsuttu metatyö.
"Usein puhutaan naisten nalkuttamisesta. Silloin asia kehystetään vähän niin, että naiset tässä nalkuttaa ikään kuin ei olisi mitään syytä."
– Tiina Sihto
Tilanteen saattamiseksi tasapainoon ei siis riitä, että miehet tekevät yhtä paljon kotitöitä kuin naiset. Miesten pitäisi myös osallistua metatyöhön. Muuten toinen on työnjohtaja ja toinen työntekijä.
Nalkuttaminen on eräs vallankäytön muoto, jolla kodin matriarkaattia pidetään yllä.

Feministien vuoro yrittää väittää, että valta sälytetään väkisin naisille, ihan kuin naiset eivät voisi antaa vapaaehtoisesti vaastuuta miehelle.

Tarja Hurme kirjoittaa otsikolla Nainen on kodin työnjohtaja – menikö mieheltä ääni?
Nainen johtaa vauhdilla kotityömaata, koska osaa pitää monta palloa ilmassa yhtä aikaa. Miehen mielipidettä ei välttämättä tarvita.Tunnustan, että näin kävi ruuhkavuosinani. Naisvalitukseenkin olen langennut.

”Kun nainen työpäivän jälkeen astuu sekaiseen eteiseen, hän saattaa äityä nalkuttamaan huomaamatta, että muu huusholli on kunnossa, ruoka odottamassa, tiskikone tyhjennetty. Hän keskittyy siis siihen, mikä on huonosti, ei siihen mikä on hyvin.” Näin vastasi kysymykseeni arvostuksesta nelikymppinen mies työpaikkalounaalla. Kolmikymppinen ja viisvitonen täydensivät: ”Eivät kotityöt harmita, mutta se, että nainen aikatauluttaa ne usein perustelemattomasti. Kaikki on tehtävä ”nyt”, vaikka juuri olisi lätkämatsi alkamassa.”
Tarja myöntää sortuneensa matriarkaatin ylläpitoon.

Yhteenveto

Heli Vaarasen kirjoituksesta kimmonneet vastineet osoittavat kaikki samaan suuntaan: naiset käyttävät valtaa perheessä.

Feministit yrittävät vastineissan kääntää matriarkaatin miesten syyksi: miesten pitäisi väkisin ottaa puolet vallasta naisilta. Feministit eivät tietenkään käske naisia luopumaan vallastaan.

Heikki Soini sanoo kuitenkin viisaat sanat: "Annan vaimoni päättää suuren osan perheemme asioista, koska ajattelen pääseväni näin itse helpommalla". Heikki on oikeassa: naisvalituksen kanssa ei voi eikä kannata kilpailla.

tiistaina, tammikuuta 19, 2016

Mikä on naisten ahdistelun perussyy?

Hesarin mielipideosastolla kysytään: Miksi miehet ahdistelevat?

Ahdisteluun on olemassa kaksi perustavanlaatuista syytä.
  1. Biologinen seksuaalinen halu naisia kohtaan.
  2. Suuri naisten seksuaalisuuden tarjonnan vaje.
Jos seksuaalista halua naisia kohtaan ei olisi olemassa, miehillä ja naisille ei olisi juurikaan motiivia olla tekemisissä toistensa kanssa.

Luonnossa seksuaalinen ahdistelu on normi, ei poikkeus. Kun uroskoira näkee nartun, uroskoira lähtee haitelemaan nartun pyllyä - lupaa kysymättä. 

Jos naisten tarjoamaa seksiä olisi tarjolla yllin kyllin, miehet olisivat harrastamassa seksiä, eivätkä suinkaan vonkaamassa sitä naisilta.

Elämässä kysymys on pohjimmiltaan selviämisestä ja lisääntymisestä

Tehokkaammin lisääntyvän miehen geenit leviävät eteenpäin.

Mitä kovemmin mies jaksaa vongata naisia normeista ja laeista piittaamatta, sitä tehokkaampaa on hänen lisääntymisnsä. Lähi-idän miehet ovat tuossa suhteessa ylivertaisia suomalaiseen nössömieheen verrattuna.
Kaikissa kulttuureissa osa miehistä näyttää ajattelevan, että naisten ahdistelu on ok. Muutenhan sitä ei tapahtuisi.
Minnan logiikka on virheellinen. Miesten halu naisten seksuaalisuutta kohtaan on pohjimmiltaan niin voimakas, että sitä yritetään toteuttaa laeista ja normeista piittaamatta.
Vai täytyykö vain alistua ja todeta, että näin on ja tulee jossain määrin aina olemaan?
Näin tulee aina olemaan, koska elämässä on kyse lisääntymisestä, eikä siitä, mikä on "OK".

Miten ahdistelua voidaan vähentää?

 Ahdistelun vähentämiseksi on monia konsteja:
  1. Miesten sosiaalistaminen.
  2. Naisten seksuaalisten tuntomerkkien peittäminen.
  3. Miesten ja naisten eristäminen toisistaan.
  4. Miesten halujen vähentäminen kemiallisesti.
  5. Naislukumäärän lisääminen
  6. Pornon ja muiden seksin korvikkeiden lisääminen.
  7. Poliisivalvonnan lisääminen.
Kaikkia yllämainittuja konsteja on käytetty naisten ahdistelun vähentämiseen - enemmän tai vähemmän tarkoituksellisesti. Mikään niistä ei ole poistanut ahdistelua.

Feministit hyväksyvät vain miehiin kohdistelut toimet ahdistelun vähentämiseksi.

Ahdistelu Suomessa tulee lisääntymään voimakkaasti tulevaisuudessa

Ahdistelu Suomessa on ollut menneinä vuosikymmeninä luultavasti lähellä sitä minimiään, johon on ylipäätään mahdollista päästä liberaalissa yhteiskunnassa.

Ahdistelu tulee lisääntymään kahdesta syytä
  1. Suomeen virtaa pakolaismiehiä, joita ei ole sosiaalistettu välttämään naisten ahdistelua.
  2. Suomen lukumääräsuhde on muuttumassa voimakkaan miesvoittoiseksi.
Miehen sosiaalistaminen ahdistelemattomaksi on vuosia kestävä projekti, joka pitää aloittaa jo nuorella iällä. Vanha koira ei opi uusia temppuja, eikä pakolaismiehestä voi kouluttaa alistuvaa nössömiestä.

Mitä enemmän populaatiossa on miehiä suhteessa naisiin, sitä enemmän yhteiskunnassa tapahtuu ahdistelua.

sunnuntaina, tammikuuta 17, 2016

Saara Särmä töräyttää jälleen

Lisää ihqua feminismiä luvassa vuodelle 2017, ihan kuin feministiseminaareja ei olisi tarpeeksi jo nyt.


Saara särmä töräyttää Kansan uutisissa otsikolla Radikaalia feminismiä.



Radikaalifeministejä syytetään miesvihasta, eikä aina edes syyttä. Alkuperäistekstejä lukiessa paljastuu liikkeen olleen jo omana aikanaan myös paljon muuta. Erilaisten kokoomateosten sivuilta tulee eteen valtava määrä itseironiaa ja viiltävää hauskuutta.
Olen lukenut kilometkin korkuisen pinon feminististä kirjallisuutta, enkä ole löytänyt huumoria mistään. Ilmeisesti kyse on ns. "naishuumorista", jossa nainen sanoo lauseen kuten "Unohdin käsilaukun kotiin" ja siskot nauravat kippurassa naisemme "hassulle" letkautukselle.
  • Radikaalia hauskuus on silloin kun se kirvoittaa vapauttavan naurun. Tällainen hauskuus paljastaa vallan paikkoja, joihin olemme arjessa niin turtuneita, että emme niitä näe. Miespaneelit (pelkästään miehistä koostuvat asiantuntijapaneelit) ovat hyvä esimerkki tästä: ilmiö, joka on ollut jokaisen havaittavissa ja josta pienet piirit ovat kriittisesti keskustelleet. Tarvittiin kuitenkin humoristinen väliintulo, ennen kuin asia sai laajaa huomiota.
Miespaneelitko ovat hauskoja? Sallikaa minun nauraa.

Saara Särmän väitöskirja oli täynnä kirkkoveneitä. Se on Saaran käsitys hauskuudesta.
Minulle feminismi on ennen kaikkea vapauden aate. Se tarkoittaa vapautta olla juuri sellainen kuin on sukupuolesta riippumatta.
Nyt minuakin naurattaa. Mikään aate ei korosta sukupuolen merkitystä yhtä innokkaasti kuin feminismi.
Feministinä pyrin muuttamaan yhteiskuntaa ja kulttuuria sallivampaan suuntaan niin, että vapaus tulisi mahdolliseksi ihan kaikille. 
Miespaneeli kampanja on saanut aikaan reaktion, jossa paneelien järjestäjät yrittävät kuumeisesti saada paneeleihin kiintiönaisia, vaikka naisasiantuntijoita tai keskusteluun halukkaita naisia ei löydy mistään. Mitä sallivuutta siinä on?

Paksuin tuuba tulee tässä
Radikaaleinta on pitää naisista. Tämä pätee on sitten itse mitä sukupuolta hyvänsä. Se, että aidosti pitää naisista on uskomattoman vaikeaa, eikä tapahdu mitenkään automaattisesti. Seksistinen kulttuuri pommittaa meitä kaikkia naisvihalla jatkuvasti. Naisvihan ja seksismin vastapainoksi ei riitä, että ei vihaa naisia. Miehistä pitäminen on helppoa, jokaisen miesyksilön kohdalla voi tehdä valinnan, tykkääkö tästä kyseisestä yksilöstä vai ei. Naisen kohdalla asia ei ole niin suoraviivaista. Seksismi ja naisviha vaikeuttavat kykyämme arvioida tilannetta yksilöllisesti, koska etenkin monet naisiin liitetyt ominaisuudet arvotetaan kulttuurisesti alempiarvoiseksi.
Miksi 90 % syrjäytyneistä ja kodittomista on miehiä. Siksi, että miehistä ei välitä eikä pidä juuri kukaan.

Onko Saara huomioinut, kuinka paljon enemmän tykkäyksiä naiset saavat sosiaalisessa mediassa kuin miehet?
Tuore tutkimus kertoo, että Linkedin naisprofiileista pidetään paljon miesprofiileja enemmän.

Aito naisista pitäminen on sitä, että kunnioittaa naisia, kuuntelee naisten kokemuksia ja näkemyksiä ja uskoo siihen, että nainen voi todellakin olla oman kokemuksensa paras asiantuntija. Monet meistä kyllä rakastavat itselleen läheisiä naisia, äitejä, tyttäriä ja ystävättäriä, mutta eivät kuitenkaan pysty vilpittömästi pitämään naisista.
"Naisten kunnioittaminen" eräs naisille kuuluvista etuoikeuksista, josta miehet voivat vain haaveilla. Juuri kukaan ei edes kehtaa puhuamiesten kunnioittamisesta, koska siitä saa päällee ämpärillisen sontaa.

Kukaan ei kunnioita minua miehisyyteni takia, mitä nyt naiset pitävät yleensä "kunnioittavan" etäisyyden ja "kunnioittavan" välttelyn katsekontaktiin.
  1. Kun nyt vuodenvaihde näyttäytyy meille luontevana tilanteena pyrkiä kohti uutta ja parempaa minuutta, kehtaankin esittää haasteen empatian lisäämiseksi, että ei vain jokainen itse, vaan maailma paranisi.
  2. Itse olen jo vuosia sitten kyllästynyt lukemaan länsimaisen valkoisen heteromiehen angsteista kertovaa kirjallisuutta, jota maailmankirjallisuuden kaanon on pullollaan. Olenkin siis lukenut pääasiassa naisten ja ei-länsimaisten miesten kirjoittamaa kirjallisuutta jo toistakymmentä vuotta.  
Saara näytti "hienon" esimerkin empatiastaan valkoisia heteromiehiä kohtaan...
Lue laajasti ja lue ajan kanssa. Lue naisten, rodullistettujen, ja/tai ei-länsimaalaisten kirjailijoiden teoksia.
No, en varmasti lue.

perjantaina, tammikuuta 15, 2016

Naiset vetivät herneet Vaarasen viisauksista

Heli Vaaranen töräyttää otsikolla Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”.

Oikeassahan Vaaranen on - senhän näkee jo sokea piikakin.

Naiset eivät ota kritiikkiä vallankäytöstään innostuneesti vastaan. Minä jos kuka tiedän sen.

Helmi K on tyrmistynyt.
  • Luin jutun myöhään illalla enkä meinannut saada turhautumiseltani unta. Perkele. Melkin kauhulla jään odottamaan kirjoituksen herättämää keskustelua.
Emmi Nuorgam kirjoittaa:
  • Juttujen punainen lanka oli siis se, että koulutetut naiset vähättelevät aviomiehiään, päsmäröivät näitä ja hallitsevat parisuhteissa pelolla, johon miehillä ei ole mitään sananvaltaa. En ole aivan varma, kumpi Vaarasen maalaamista rooleista on loukkaavampi.

Arjen anarkisti kirjoittaa:
  • Tällainen kirjoittelu, jos mikä, on omiaan edesauttamaan vihamielistä suhtautumista feminismiin ja tasa-arvon aatteeseen. Näkyy vaikkapa jo tuossa jomman kumman kohuartikkelin ekasta kommentista. Enkä aio tarkistaa, että kumman. Ja niinpä aion vastata siihen nyt tässä: Ei, menestyvän naisen välinpitämättömyys kumppaniaan kohtaan ei ole feminismin syytä.

LUE

Alistettu, haukuttu mies

Kolumni: Nurkkaan ajetut

maanantaina, tammikuuta 11, 2016

Feministit ovat sotkeneet ahdistelun käsitteen

Tasa-arvovaltuutettu kirjoittaa otsikolla "Jokainen häirintätapaus on liikaa".
Mäkinen ei ota kantaa siihen, onko ahdistelu lisääntynyt aivan viime aikoina. Hänen mukaansa eri tutkimuksia yhdistelemällä voidaan sanoa, että suomalaisista naisista noin 30–40 prosenttia on kokenut seksuaalista häirintää. Aiempina vuosina tehtyjen tutkimusten mukaan häirintää koetaan yleisesti jo koulussa, ja tyttöjen lisäksi kohteina ovat pojat. Nuorille naisille häirintä ja ahdistelu ovat kaikkein yleisimpiä väkivallan muotoja.

Tasa-arvovaltuutetun mielestä on kuitenkin hyvä, että häirinnästä käydään nyt vilkasta keskustelua.

Jokainen häirintätapaus on liikaa
Feministit eivät ymmärrä, mitä eroa on häirinnällä ja HÄIRINNÄLLÄ.

Feministit ovat laajaentaneet ahdistelun ja häirinnän käsitteen koskemaan kaikkea, minkä uhri kokee häiriseväksi.

Seksistiset vitsit ovat häirintää, tyttökalenterit ahdistelua jne.

Se mikä feministeille on jatkuvaa häirintää, on useimmille ihmisille normaalia elämää, johon kuuluu myös se osa seksuaalisuudesta, joka ei ole kaikille yhtä kivaa, mutta joka ei vaaranna kenenkään vapautta.

YLEn feministinen häirinnän käsitteen sotkeminen

Norppa analysoi blogissaan ansiokkaasti YLEn antia:
Yle julkaisi sivuillaan otsikolla "Naistoimittaja houkutuslintuna Helsingin yössä" filmin ja selostuksen siitä, miten rauhassa naiset saivat olla Suomessa vuonna 1969. Jutun tarkoituksena oli ilmeisesti osoittaa, että Helsingin apulaispoliisipäällikkö on niin väärässä väittäessään, että naisten ahdistelu miesjoukon voimin on uusi ilmiö Suomessa. Filmillä näkyvät tapahtumat eivät valitettavasti vahvistaneetkaan toimittajan mielipidettä, joten hän on kirjoittanut filmin yhteyteen selostuksen, jossa vääristelee filmin sisällön mieleisekseen. Selostus on hyvä esimerkki valheellisesta propagandasta.
Lue koko analyysi Norpan blogista. 

sunnuntaina, tammikuuta 10, 2016

SDP:n Satu Taavitsainen levittää valheellista feministipropagandaa

Demokraatti-lehti osallistuu valheellisen feministipropagandan levittämiseen otsikolla SDP:n Taavitsainen: ”Joka 6. minuutti Suomessa nainen joutuu avo- tai aviopuolisonsa pahoinpitelemäksi”

Taavitsainen perustaa väitteensä jo moneen kertaan falsifioituun "Usko, toivo, hakkaus" (1997) tutkimukseen.

Kirjoituksessani Kuinka väkivallan naisuhrien määrä maksimoidaan? (2010) lainataan Hannu Sepposta:
Hannu T. Sepponen kritisoi (2007, kirjassa Mies ilman tasa-arvoa) feministisesti orientoituneita väkivaltatutkimuksia keskittymisestä vain naisuhrien tutkimiseen ja pyrkimyksestä naisuhrien määrän liioittelemiseen. Sepposen mukaan Suomessa suurta huomiota saanut ”Usko, toivo ja hakkaus” -tutkimus (1998) oli metodologialtaan, perusteorialtaan ja johtopäätösten paisuttelemisessa julkisuudessa ainutlaatuinen skandaali yhteiskunnallisen tutkimuksemme historiassa. Tutkimuksen tuloksia yleistettiin niin, että joka viidennen parisuhde olisi väkivaltainen ja että vuosittain altistuisi lyömisen kaltaiselle väkivallalle 90 000 naista. Tästä Suomen Amnesty sai aiheen kampanjalleen ”250 päivittäisestä mustasta silmästä”. Tutkimuksen lähtökohtana oli naisten uhriasema ja miesten syyllisyys, eikä asetelmaa testattu millään tavalla itse tutkimuksessa. Oma lukunsa oli se, miten kritiikittömästi tutkimus otettiin vastaan mediassa. Edelleen vuonna 2007 oikeusministeri ja peruspalveluministeri toistelivat lukuja esimerkkeinä naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä. Suuret luvut saatiin käyttämällä mahdollisimman laveaa väkivallan määritelmää.
 Markku Jokisipilä kirjoitti otsikolla Usko, toivo ja bullshit jo vuonna 2008.
Eivätkö jo ajat sitten asenteelliseksi, puolueelliseksi ja metodeiltaan vääristeleväksi vuonna 1997 toteutetun "Usko, toivo, hakkaus" -kyselytutkimuksen johtopäätökset milloinkaan katoa julkisuudesta? En luule paljon liioittelevani, kun totean, että päivittäin saa lehdistä lukea ja tv:stä kuulla, että suomalaisnaisista 40 prosenttia on kokenut parisuhdeväkivaltaa joskus ja että 20 prosenttia elä parhaillaan väkivaltaisessa suhteessa. Väkivallaksi määriteltiin mm. se, että joku mies on käyttäytynyt tavalla jonka nainen eli kyselyn vastaaja "on kokenut seksuaalisesti uhkaavaksi". Aviopuolison suhteen väkivallaksi luokitellaan myös "kiinni pitäminen", "painostaminen" ja uhkailu sekä naisen kokemukset väkivallan uhasta. Näin maailmoja syleilevällä määritellyllä väkivaltaa kokeneiden prosentin olisi luullut olevan paljon korkeampikin.

Vasemmistofeministit (Halonen, Niinistö) eivät jätä kiveäkään kääntämättä, kun tarjolla on mahdollisuus todistella suomalainen mies kaikkein väkivaltaisimmaksi.

perjantaina, tammikuuta 08, 2016

Feministien radiohiljaisuus Saksan ahdisteluista

Maailmalla huomiota herättää feministien hiljaisuus, vaikka saksalaisia naisia on ahdistelu urakalla.

Lara Prendergastin artikkeli Why are feminists refusing to discuss the Cologne sex attacks? pohtii seuraavasti :
It is the kind of story that should make headlines – and should provide ample fodder for writers who like to tackle feminist topics head on. After all, surely this is the very definition of ‘rape culture’? And if the actual attacks aren’t enough to merit a reaction, then how about the suggestion by Cologne’s female mayor that women should adopt a ‘code of conduct to prevent future assault. Is that not the very definition of ‘victim blaming’?
Laran mukaan saksan tapahtumat edustavat feministien parjaamaa raiskauskulttuuria pahimmillaan, mutta feministeistä ei kuulu hiiskahdustakaan. Feministinen Guardiankin kirjoittaa vain kriketinpelaaja Chris Gaylen seksismistä, koska hän oli puhunut tuhmia naistoimittajalle.

Liam Deacon kirjoittaa otsikolla German Feminists: Forget Rapist Migrants, They’re Already Marginalised:


Muslims are “marginalised”, so their crimes must be appeased – cultural relativism in its purist form.
Feministit eivät halua syyttää jo lähtökohtaisesti alistetussa asemassa olevia muslimeita, joten he ovat mieluummin hiljaa.


Toisessa artikkelissa hän kirjoittaa otsikolla German Minister: Critics Of Cologne Migrant Rapists Are ‘At Least As Awful’ As Rapists Themselves.
The interior minister for the German state of North Rhine-Westphalia, within which Cologne is situated, has said people of a right wing persuasion discussing the mass sexual assaults on New Years Eve online are equally “awful” as the attackers and rapists.

“What happens on the right-wing platforms and in chat rooms is at least as awful as the acts of those assaulting the women,” Ralf Jaeger, a member of the left wing Social Democratic Party of Germany, told reporters this morning.
Äärioikeistolaiset keskustelupalstat ovat yhtä paha asia kuin naisten ahdistelu Saksassa, väittää Saksan SDP: edustaja.

Paul Joseph Watson kirjoittaa otsikolla Feminists Denounce “German Born Men” After Migrant Sex Attacks: Pro-refugee activists deflect blame from Muslim rapists.
Feminists responded to the mass molestation of women by foreign migrants in Cologne on New Years Eve by denouncing “German born men”.
Feministien mukaan saksalaiset miehet ovat ainakin yhtä pahoja sikoja kuin ahdistelijamuslimit.


Mörkö-lesbo treffeillä

Katselin eilen Totuuden treffit ohjelmaa, jossa kaksi henkilöä laitetaan sokkotreffeille paljastamaan itsestään totuuksia.



Tällä kertaa treffeillä oli pari lesboa, joista naisellisempi paljastuikin bi:ksi. Toinen oli - omien sanojensakin mukaan - perinteistä mörkö-tyyppiä, jonka ulkonäölliseen markkina-arvopanostukseen sisältyi nähtävästi vain suihkussa käynti, mutta ei paljon muuta.

Loppuratkaisussa mörkö sai pakit, kuten hän pelkäsi.

En ymmärrä lesbojen pariutumislogiikkaa

Ymmärrän jossain määrin homomiesten pariutumista. Homot arvostavat hoikkuutta ja ulkonäköön panostamista: siksi suurin osa homomiehistä pyrkiikin nostamaan markkina-arvoa noilla osa-alueilla.

Lesboissa tuntuu sen sijaan olevan suuri osasto stereotyyppiä mörköjä, jotka eivät panosta markkina-arvossaan mihinkään osa-alueeseen. Kunhan vain toivovat, että treffipartneri ei ole samanlainen mörkö kuin mitä itse on.

Yleensä viehättävän ihmisen pitää olla joko miehekäs tai naisellinen. Mörkö-osaston lesbot eivät ole (eivätkä edes yritä olla) kumpaakaan. Lukuisat homomiehet osaavat päteä joko naisellisuudessa tai Tom of Finland tyyppisessä äärimaskuiinisuudessa.

Jos lesbo on omasta mielestään mörkö, miksei hän laihduta tai käy salilla muokkaamassa kurveja kuntoon? Miksi mörkö-lesbo ei kehitä viehättävää persoonallisuutta?
  1. Eivätkö lesbot ymmärrä markkina-arvoon panostamisen merkitystä? 
  2. Ovatko he vain laiskoja nostmaan markkina-arvojaan? 
  3. Onko oman ulkonäon kohentaminen kiellettyä lesbokulttuurissa? 
  4. Onko monien lesbojen kauneusihanne sellainen, että he pitävät mörkö-tyyppisiä lesboja erityisen viehättävinä?
  5. Eivätkö lesbot pidä kurveista?
Vanhan vitsin mukaan, kun heteronainen tapaa täydellisen miehen, hänellä on jo poikaystävä. Lesboista ei voi parhaalla tahdollakaan heittää samanlaista läppää: "Tapasin täydellisen naisen, mutta hän osoittautui lesboksi." Sellaista ei vain tapahdu.

Olen yrittänyt kysyä lesbojen parinvalintapreferensseistä tai markkina-arvojärjestyksistä, mutta lesboilta ei saa aiheesta mitään järkevää vastausta. Ilmeisesti raadollisten markkina-arvototuuksien kestokyky on heikkoa luokkaa.

Eikö lesboille ole mitään pelinaisopetusten raamattua, jossa neuvotaan, miten pariutumismenestys maksimoidaan?

torstaina, tammikuuta 07, 2016

Matuvyöry on hyväksi feminismin kukistamisessa

Feminismi ajaa yhteiskuntaa kohti väistämätöntä romahdusta, koska feministit pyrkivät siirtämään yhä enemmän resursseja kakkua tekeviltä miehiltä kakkua syöville naisille.

Feministit pyrkivät laajentamaan naisia suosivaa julkista sektoria yhä suuremmaksi ja suuremmaksi - ja he ovatkin onnistuneet tavoitteessaan mainiosti. Suomen valtiofeministinen julkinen sektori on eräs maailman suurimmista.

Matut ovat kuitenkin kyseenalaistaneet naisten aseman kunniakansalaisina. Yhä suurempi osa julkisen sektorin menoista on käytettävä matujen ruokkimiseen naisten etujen sijaan, koska matut ovat naisiakin arvokkaampi uhriryhmä.

Hännikäinen ja maahanmuuttokriitikot

Timo Hännikäinen on sanonut miesliikkeestä, että hän ei usko miesliikkeen menestymismahdollisuuksiin, koska miesten on mahdotonta saada sympatiaa uhriudelleen. Vaikka miesliike olisikin oikeassa monissa vaatimuksissaan, tavoite miesten tasa-arvosta on utopistinen.

Voi olla, että Hännikäinen on pessimismissään oikeassa. .

Minä sanon vastaavan väitteen maahanmuuttokriitikoista.
Maahanmuuttokriitikkojen ja nationalistien taistelu matuvyöryä vastaan on utopistinen.
Olen itse sitä mieltä, että Suomen kannattaisi ottaa pakolaisina pääasiassa aasialaisia naisia, koska he lisäisivät syntyvyyttä ja toisivat mukanaan kaivattua työpanosta suomalaisten pyllyjen pyyhkintään. Sukupuolijakauma tasoittuisi ja pariutumismarkkinat rauhoittuisivat.

Aasialaisten naisten toivominen pakolaisina on kuitenkin toivotonta, koska juuri kukaan valtaa pitävä ei lämpene ajatukselle. 

Suomen pakolaispolitiikka onkin täysin päinvastaista: maahan tulee lähes pelkästään islamtaustaisia nuoria miehiä, jotka tulevat todennäköisesti vain kuormittamaan hyvinvointivaltion rakennetta. Sukupuolijakauma muuttuu voimakkaan miesvoittoiseksi, mikä aiheuttaa epävakautta yhteiskunnassa.

Maahanmuuttokritiikki ei tule koskaan saamaan enemmistöä valtiofeministissä valtioissa, kuten Suomessa. Ainut muutoksen mahdollisuus on feminismin romahdus.

Feministit eivät kunnioita tai tarvitse suomalaisia miehiä


(Kuva)

Kautta syksyn saimme lukea feministien kirjoituksia, joiden mukaan suomalainen mies on kaiken pahan alku ja juuri.

Feministi ei opi elämän realiteetteja kuin kantapään kautta. Feministien seminaareissa eletään irti todellisuudesta ja suunnitellaan tasa-arvon valtavirtaistamisen nippeleiden yksityiskohtia näkemättä, että rahat ja suomalaisen miehen into rahoittaa feministien kakunsyönnin projektia on lopussa.

Kuka suomalainen mies edes haluaa lähteä uhraamaan henkeään sodassa feministien puolesta? Henkensä uhraamiselle pitää olla todella hyvä motiivi, eikä oman kuoleman jälkeinen feministien ja matujen orgia täytä hyvän motiivin kriteeriä.

Lisää vauhtia matuvyöryyn

Mitä enemmän matuja tulee, sitä vauhdikkaammin rahat loppuvat naistutkimukselta ja valtiofeminismiltä.

Jokainen suomalainen mies voi antaa oman panoksensa kieltäytymällä valtiofeminismin rahoittamisesta ja maanpuolustuksesta. Pudota hanskat käsistä ja marssi kohti Kelaa.

Jos matuvyöry voimistuu entisestään, minäkin saatan nähdä feminismin romahduksen omana elinaikanani.

perjantaina, tammikuuta 01, 2016

Juuso Erno Alfa-TVn haastattelussa

Miesten tasa-arvo ry:n puheenjohtaja oli Alfa-TV:n haastattelussa.

Haastattelija Harri Lindell oli harvinaisen myötämielinen ajatukselle miesten tasa-arvosta. Hän päätti ohjelman lopuksi jopa liittyä yhdistyksen jäseneksi.


Ohjelman pari katugalluppia olivat jopa koomisia osoittaessaan, että ihmiset eivät tiedä miesten tasa-arvo-ongelmista yhtään mitään, eivätkä edes ymmärrä sanan tasa-arvo merkitystä.
  • Lindell: Miehet joutuvat maksamaan treffeillä ja naiset pääsevät ilmaiseksi ravintolaan... Onko tämä miesten epätasa-arvoa?
Epätasa-arvo pariutumismarkkinoilla johtuu pohjimmiltaan naisten seksuaalisuuden suuremmasta arvosta. Sen seurauksena miehet joutuvat heittämään enemmän voltteja hurmatakseen naisia kuin päinvastoin.

Toisin sanottuna miehet joutuvat maksamaan seksuaalisista suhteista enemmän kuin naiset - tavalla tai toisella .

Jos naisilta perittäisiin sama maksu ravintolaan mennessä, se eivät välttämättä parantaisi miesten asemaa, joiden kannalta on yleensä edullisempaa, että ravinteli on täynnä naisia, kuin että sisäänpääsy maksaa kaikille saman verran, mutta ravintolassa ei ole naisia.


Katugallupin nainen kääntää keskustelun pikemmin naisten epätasa-arvoon, eritoten lastenhoitoon liittyen.



Mitäpä feministiselle propagandalle altistunut kadun ihminen muuta voisi.

Harri Lindell epäonnistuu hyvien kysymystensä lupauksessa näyttävällä tavalla :-)



  • Lindell: Mitä tykkäät korkokenkien kopinasta?
  • Erno: Onhan se ihan kiva kesäinen ääni.
  • Lindell: Olisiko se niin, että ne on yleensä aina naisia, kun rupeet ääntä seuraamaan, että sieltä tulee naispuoleinen henkilö. Se on jonkintapainen asennekysymys kuitenkin: kopina ja naiset. Ja miehillä ei sitten kopise missään, korkeintaan kilisee kassissa.
WTF? Nyt tipahdin kyllä kelkasta.



Katugallupin veteraani on ihan pihalla tasa-arvon käsitteestä, eikä hän halua naisia armeijaan.
  • Haastattelija: Pitäisikö armeijan olla miehillekin vapaaehtoinen?
  • Veteraani: Ei. Ei missään tapauksessa!
  • Haastattelija: Miksei naisia kiväärin varteen?
  • Veteraani: Kyllä se niin rajua touhua on, että itku siellä etulinjassa tulee!

sunnuntaina, joulukuuta 27, 2015

Mamuraiskausten ja suomiväkivallan oleellinen ero

Mamuraiskaukset ovat tyypillisesti ns. puskaraiskauksia, joissa raiskaus tulee naiselle enemmän tai vähemmän ullatuksena.

Suomiväkivalta naisia kohtaan tapahtuu sen sijaan parisuhteen sisällä tai muunlaisessa parisuhteen muodostuksen kontekstissa - harvemmin täydellisenä ullatuksena.

Mamuraiskaukset rajoittavat naisten vapautta liikkua

Ulkona päivystävä ullatusraiskauksen uhka rajoittaa naisten ja tyttöjen liikkumisvapautta.


Mamuraiskausten mielenkiintoinen piirre feministisestä näkökulmasta katsottuna on niiden valtaulottuvuus naisten vapauden riiston näkökulmasta katsottuna. Voisi kuvitella, että feministit haluaisivat lutkamarssinsa takaisin naisten liikkumisvapauden turvaamiseksi.



Mamuraiskaukset ylläpitävät rakenteellista väkivaltaa naisia kohtaan, jota vastaan feminismin luulisi taistelevan täysin voimin.

Parinvalinta, parinvalinta, parinvalinta

Suomalaisen parisuhdeväkivallan välttäminen on lähes täysin naisen omissa käsissä. Pitää vain valita sellainen partneri, joka ei ole väkivaltainen tai joka on naista itseään heikompi.



Jostain kumman syystä naiset haluavat ehdoin tahdoin valita itselleen tunnetusti väkivaltaisen partnerin ja kun murha tapahtuu, feministit ovat sormi pystyssä julistamassa suomalaisen miehen surkeutta.

Parisuhdeväkivalta ei kuitenkaan edusta sellaista naisten vapautta rajoittavaa väkivaltaa, mitä puskaraiskaukset ovat.

Järkevällä parinvalinnalla nainen pystyy estämään joutumisensa parisuhdeväkivallan uhriksi, eikä valinta useinkaan ole edes vaikea - pelkkä vilkaisu miehen naamaan tai parisuhdehistoriaan riittää paljastamaan riskit.

Miksi feministit syyttävät suomimiehiä?

Kuten yllä osoitin, mamuraiskaukset rajoittavat naisten vapautta paljon enemmän kuin suomimiehen tekemä parisuhdevalta, jonka välttäminen on täysin naisen omissa käsissä.



Siitä huolimatta feministit syyllistävät suomimiehiä 6-0, samalla kun he vaikenevat mamujen tekemistä raiskauksista. Miksi?
  1. Manumiehet ovat suominaisiakin ylempänä uhrihierarkiassa. Itseä suurempaa "uhria" on hankala syyllistää näyttämättä sydämettömältä.
  2. Feministit taistelevat rahasta ja vallasta suomalaisia eliittimiehiä vastaan. Hyökkääminen vallattomia mamumiehiä kohtaan ei palvele tuota tavoitetta millään tavalla.
Lähes joka päivä uutisoidaan uusista ullatusraiskuksista, mutta feministit ovat hiirenhiljaa odottaen tilaisuutta syyllistää suomimiestä, koska suomimiehen syyllistäminen palvelee feministien valtatavoitteita.

Mamumiesten syyllistäminen nostaisi suomalaista miestä korokkeelle ja sitä feministit eivät halua missään tapauksessa, koska suomalaisen miehen huono maine on feminismin elinehto.