Jokainen nainen yökerhossa tietää saavansa miehen, jos kuka tahansa kelpaa. Ainoa tapa voittaa jotain, on saada mies, jota muutkin naiset haluavat. Kun illan pari-kolme Keniä on jaettu, loput naiset tyytyvät nukkumaan yksin ja kuiskimaan keskenään siitä, kuinka inhottavan epäsiveellisiä naisia nuo Kenien kainaloihin päätyneet ovatkaan. Ja jotenkin vielä niin kauhean ylpeän näköisiä.
Nainen tavoittelee aina oman epäpätevyytensä tasoa. Toisin sanoen miestä, joka olisi saanut hieman paremmankin, mutta tyytyi sitten jostain tuntemattomasta syystä vähempään. Nainen haluaa prinssin, joka on liian hyvä ollakseen totta ja sen saatuaan, joutuu ennemmin tai myöhemmin toteamaan, ettei se sitten yllättäen totta ollutkaan.
Osittain tästä seuraa se suuri paradoksi, että nainen kaipaa tulla huomioiduksi, mutta ei kestä huomiota tarjoavia miehiä. Itseasiassa naiset ovat sitä kiinnostuneempia miehestä, mitä täydellisemmin mies jättää naisen huomioimatta. Myös parisuhteen aikana miehen on säännöllisesti todistettava naiselleen, että vientiä riittäisi edelleen. Vain toisten naisten kiinnostus on naiselle varma todiste siitä, että hän on itse voitolla.
keskiviikkona, marraskuuta 21, 2007
Naiset
17. Erityisen veristä on taistelu Kenistä (9/100):
Naisia suositaan kirjastossa
Pamfletti: Naisten suosikit pääsevät kirjastoon, porno ei:
"Aineistoa valitaan usein perustein, jotka eivät kestä julkista kritiikkiä. Esimerkiksi pornografiaan suhtaudutaan automaattisen torjuvasti, mutta perustelut ovat aika henkilökohtaisia", Poroila sanoo.
Porno torjutaan tavallisesti lastensuojeluun vedoten, mutta:
"Kenelläkään ei ole tarjota mielipiteitä vahvempia todisteita siitä, että pornografia tai seksuaalisuus sinänsä olisi lastensuojelullinen ongelma."
Poroila ei pamfletissaan nimeä tiettyjä kirjoja, jotka olisivat hänen mielestään joutuneet hiljaisen sensuurin kouriin. Sellaista olisi vaikea todistaa. Ennemminkin hän kokee, että naisvaltaiset kirjastot suosivat naisten kuluttamaa aineistoa.
Esimerkiksi väkivalta-aiheisia teoksia ei jätetä kokonaan hankkimatta, mutta hankitaan niukasti. Homeopatiakirjoja taas esimerkiksi on pääkaupunkiseudun kirjastoissa sadoittain.
"Suurin osa portinvartijoista on naisia, ja sillä voi hyvin olla vaikutus kirjastojen yleisiin valintalinjauksiin."
tiistaina, marraskuuta 20, 2007
Hupia aprillipäiväksi
Rape: now women can bite back.
Rapex - dubbed the 'rape trap' - is a product worn internally by women. The hollow inside is lined with rows of razor-sharp hooks, which are designed to latch on to a rapist's penis during penetration. They can only be removed by a doctor.FAQ.
Does this mean I cannot have sex with my husband or partner?Anti-rape condom with TEETH ready to hit market - and rapists
Yes you can, but you will not wear it when you are with your husband or partner in bed, unless you are in a violent relationship and you do get raped by your husband or partner. The choice is then yours whether to wear it or not.
Is it legal?
Yes it is, as it is neither lethal nor fatal.
Will women not use this to frame men?
Of course it is possible, as everything can be abused. But there will be legal consequences.
Won't I forget the device is in?
You could, but the empty applicator should remind you!
What about date rape?
Very good question!! If you are out on a date you can either insert the device before going out, or if during the date you are uncomfortable about your date partner, excuse yourself to the bathroom and insert the device. For the first time there is now incriminating evidence, it will no longer be your word against his!
a possible non rapist, ex boyfriend revenge scenario?: "ha ha, APRIL FOOLS!, NEVA GONNA GET IT." the woman taunted, as the man rolled on the ground in pain taking the fetal position in a pool of blood, "oooh, good one!"
Ammattien arvostus
Sano että olet parturi:
Insinöörin ihastus.
Ja aivan eri asia on se, miksi suomalaiset arvostavat tai kertovat arvostavansa. Sitä ei kansalaisilta kyselty, joten asiaa kannattaa pohtia.Kiinnostaisi tietää, mistä lista ammattien arvostuksesta oikein kertoo? Miksi valokuvamalleja ei arvosteta, vaikka kaikkia naiset haluaisivat olla sellaisia?
On mielenkiintoista, että ihmiset ylipäänsä ovat halukkaita panemaan ammatteja arvostusjärjestykseen. Miksei voisi ajatella, että jokaisen ihmisen työpanos on yhtä tärkeä ja että jokainen ammatti on yhtä arvokas.
Mikä tarve ihmisillä on rastittaa ruutuun, että arvostavat erityisen vähän juontajan tai valokuvamallin työtä? Käyttäytyminen kun kertoo toista.
Vaikka vihjaat kaupan tiskillä, että olet palomies (ammattien arvostuksessa 2.) tai kätilö (8.), niin nöyremmän palvelun ja maireamman hymyn saavat kuitenkin juontaja (350.) ja valokuvamalli (378.).
Kirurgi, lääkäri, erikoislääkäri, ylilääkäri, silmälääkäri, hammaslääkäri ja terveyskeskuslääkäri vievät kymmenestä kärkisijasta seitsemän.
Kärkikymmenikön muut ammatit ovat palomies, sairaanhoitaja ja kätilö.
Arvostetuimpia ammatteja ei niinkään yhdistä terveydenhoito, vaan hyvin hoidettu julkisuuskuva.
Jokaista lääkäriä ja jokaista kätilöä pidetään osaavana. Ihmiset eivät tosipaikan tullen muista, että on olemassa toheloita palomiehiä ja tumpeloita kirurgeja. Kaikkien kirurgien pöydälle ei todellakaan ole yhtä turvallista kömpiä.
Silloin kun asiakkaat pystyvät itsekin vertailemaan saamansa palvelun laatua, ammatin arvostus on vähäisempää. Ja aivan eri asia on se, miksi suomalaiset arvostavat tai kertovat arvostavansa. Sitä ei kansalaisilta kyselty, joten asiaa kannattaa pohtia.
On mielenkiintoista, että ihmiset ylipäänsä ovat halukkaita panemaan ammatteja arvostusjärjestykseen. Miksei voisi ajatella, että jokaisen ihmisen työpanos on yhtä tärkeä ja että jokainen ammatti on yhtä arvokas.
Mikä tarve ihmisillä on rastittaa ruutuun, että arvostavat erityisen vähän juontajan tai valokuvamallin työtä? Käyttäytyminen kun kertoo toista.
Vaikka vihjaat kaupan tiskillä, että olet palomies (ammattien arvostuksessa 2.) tai kätilö (8.), niin nöyremmän palvelun ja maireamman hymyn saavat kuitenkin juontaja (350.) ja valokuvamalli (378.).
Kirurgi, lääkäri, erikoislääkäri, ylilääkäri, silmälääkäri, hammaslääkäri ja terveyskeskuslääkäri vievät kymmenestä kärkisijasta seitsemän.
Kärkikymmenikön muut ammatit ovat palomies, sairaanhoitaja ja kätilö.
Arvostetuimpia ammatteja ei niinkään yhdistä terveydenhoito, vaan hyvin hoidettu julkisuuskuva.
Insinöörin ihastus.
maanantaina, marraskuuta 19, 2007
Ulkomailta
Daddy dearest: Many men are finding out they are not the father after all.
MEN'S groups are calling for mandatory paternity testing of all newborns as it emerges a record number of men are finding they are not the fathers of children they believed to be theirs.3 Young Boys Arrested In Rape Case. Police say the boys -- who are 8 and 9 years old -- are in a Cobb County youth detention center but could face adult criminal charges.
Almost a quarter of paternity tests conducted by one of Australia's largest DNA laboratory companies show the man submitting a sample is not the father, compared to an estimated one in 10 "exclusions" 10 years ago.
sunnuntaina, marraskuuta 18, 2007
Rakel
Suomalainen nainen:
Eniten minua kummastuttaa suomitytön parjauskeskusteluissa toistuva oletus, että pukeutuminen tai säärien pituus vaikuttaisi sänkykäyttäytymiseen. Ulkonäkö kun ei tietääkseni ole millään tavalla verrannollista seksuaalisuuteen. Laittamaton rumilus ei ole automaattisesti frigidi, eikä pitkäsäärinen pimu seksipeto. Itse persjalkaisena suomalaisena väitän, että tuulipukuinen pyöreä nainen saattaa olla kaiken nielevä ja kokeileva seksimaanikko siinä missä minihameinen missityyppi voi olla totaalikieltäytyjä. Seksikkyys kun ei ole kiinni vaatetuksesta tai vartalon mallista, vaan asenteesta.
perjantaina, marraskuuta 16, 2007
Otto Haltia
Jättisade:
Naisiin ja lapsiin kohdistuvat julmuudet ovat aina tehneet sielulleni erityisen pahaa. Luettuani tapauksesta päässäni kohisi. Tuli tappohalut. Sinänsä tuollainen tapaus on Suomessa tuiki tavallinen. Väkivaltaisen maan ikivanhoja perinteitä on se, että muijia vedetään turpaan. Naisia kuolee perheväkivallan uhreina käsittämättömät määrät.
Arno Kotron ja Hannu T. Sepposen toimittama kirja Mies vailla tasa-arvoa on ilmestynyt. Vaikuttaa siltä, että herra Kotro ryyppäsi takavuosina vähän liikaa viinaa. Miten kukaan voisi muuten olla huolissaan miesten asemasta ja väittää sitä pokerinaamalla jopa uhanalaiseksi?
Robert DeNiro oli Travis Bickle elokuvassa Taksikuski. Travis ajeli mittariautollaan New Yorkin yössä ja näki kaupungin lohduttomuuden. Travis toivoi jättisadetta, joka huuhtoisi kaiken saastan pois kaduilta. Pidän kirjaa Mies vailla tasa-arvoa saastana, täytenä epäolennaisuutena tilanteessa, jossa naisia hakataan säälittä kuoliaiksi. Minäkin olen alkanut odottaa jättisadetta.
Irvokasta touhua
Naistutkimuksen seura palkitsi Tehyn työtaistelun.
Tehyyn kuuluvien hoitajien irtisanoutuminen on valittu vuoden naistutkimusteoksi. Valinnan teki Suomen Naistutkimuksen Seura.
Palkinnon perusteeksi seura totesi sen, että sairaanhoitajien työtaistelu on rohkeaa toimintaa tasa-arvon ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden puolesta.
torstaina, marraskuuta 15, 2007
ATM:n tasoinen nainen?
Kommenttiosastolta poimittua:
- Itsekin muuten ihmettelen, että jos naisen nuoruus on kovaa valuuttaa niin miksi atm:lle kuuluisi kukaan nuori (n. 25 v) nainen? yrität nyt muuttaa luonnonlakeja. lähes kaikille nuorille naisille on niin paljon ottajia että alimmantasoisilla miehillä ei vain ole saumaa. juuri siksi atm:ien olisi syytä katsella sinne ikäjakauman syvään päähän. itse en edes pidä vanhoja naisia mitenkään kauheina epäihmisinä, tietyt mielenterveysongelmatkaan eivät ole niin häiritseviä kuin voisi luulla
- Nörttö: Jos ajatellaan, että on olemassa jonkinlainen perusihmisyys, hyvyys jota voi nähdä kaikissa, niin eikö sitä olisi sama määrä niin nuoressa kauniissa naisessa kuin tympeässä nörtössäkin? Ja jos sen jälkeen paritetaan ihmiset ulkoisten seikkojen puolesta, minua vastaisi se noin 25-vuotias, ei-niin-kaunis haahuilija. Olisimme ikäänkuin samaa tasoa.
- Jos sinä olet ATM, eikö sinun verrokkisi olisi ATN? 25-vuotias ei-niin-kaunis haahuilija ei välttämättä (tai pikemminkin todennäköisesti...) ole ATN.
- Millä saan sinut vakuuttuneeksi, että ujo ja hiljainen nuori nainen kokee hyvin usein olevansa atn? Se, että loppuillasta humalainen nuorukainen tulee iskemään tai että keskellä päivää vanha juoppo vislaa kadulla perään voi kertoa, että seksuaalista kysyntää olisi. Atn-kokemus on juuri se, että kelpaa patjaksi. Huomiotta jääminen on paljon vähemmän satuttavaa. Jos ne suositut megababet jätetään huomiotta, monien tyttöjen ongelma on se, että he kokevat itsensä atn:ksi, vaikka eivät välttämättä poikien mielestä sellaisia ole. Tämä taas johtaa siihen, että he eivät uskalla kerätä rohkeutensa rippeitäkään tehdäkseen aloitetta sille kivalta tuntuvalle nörttipojalle.
Ei rikos?
Huijarit veivät seurankipeiltä miehiltä 80 000 euroa.
- Ehkä uutisessa ei kerrottu kaikkea, ehkä en ymmärtänyt kaikkea, kun en huomannut rikosta. Jos minä pyydän jotakin lähettämään minun pankkitilille rahaa, onko se rikos? Entä jos käytän rahat muuhun tarkoitukseen kuin olin niitä pyytänyt? Entä jos nettipalstalla väitän olevani nainen ja lupailen tapaamista? Entä sitten, missä rikos?
- Kylla kai luulisi taysijarkisella miehella alkavan kellot soida, jos tulee pyynto lahettaa rahaa, vaikka ei ole viela tavattukaan. Eli tyhmaa tassa nyt on rokotettu, ei siis vakavaa.
- En minäkään näe tässä mitään rikosta. Itsehän mies on sitä rahaa antanut. Eihän poliisi puutu siihenkään jos joku epävirallisesti lainaa kyseisen summan eikä maksa takaisin. Mikä tekee tästä tapauksesta niin erikoisen? Suuri summako, onko rikas mies luvannut "löytöpalkkion"? Tätä tapausta voisi verrata siihen, että kerjäläinen pyytää rahaa ruokaan, mutta ostaakin viinaa...
- Vaikka naisten temppu onkin ilkeä, on ollut kyllä miesten omaa tyhmyyttä antaa tuhansien eurojen summia käytännössä tuntemattomalle. Järki ei ole paljon päätä pakottanut.
- Kuka teki rikoksen: Rikas tarkoituksenaan hyötyä seuranhakutarkoituksessa köyhästä, vai köyhä yrittäessään hyötyä taloudellisesti rikkaasta?
keskiviikkona, marraskuuta 14, 2007
Lapintie ratkaisee Tehy kiistan
Itämeren suojelusta:
Mikäli kaikki Itämeren yhdeksän ympärysvaltiota onnistuisivat vähentämään omaa kuormitustaan Kauniston mainitsemat neljä prosenttia olisi koko potti jo 36 prosenttia. Ympäristönsuojelussa pieniä tekoja tekemällä voidaan yhdessä tehdä ihmeitä.Lapintieltä ratkaisu Tehy-kiistaan:
Tänään tarjolla
Menkää kuuntelemaan ja raportoikaa tänne.
TASA-ARVOA! MYÖS MIEHILLE! keskustelutilaisuus
Mitä on miehiin kohdistuva sukupuolinen syrjintä?
Ovatko tasa-arvo ja feminismi synonyymeja?
Tärkeä, pitkään vaiettu aihe vai poikien nurinaa?
Keskustelutilaisuus 14.11.2007 klo 19:00 Koko-teatterissa, Unioninkatu 45, Helsinki
Keskustelemassa Erkki Lampén, Jouni Varanka, Arno Kotro, Virpi Lehtinen, Katja Krohn ja Kari Ketonen
Järjestäjänä Suomen luonneanalyyttinen vegetoterapiayhdistys
tiistaina, marraskuuta 13, 2007
Miehet asialla 2002
Julkaistu: 11.10.2002 Nyt-liitteessä. Anu Silfverberg.
Isyyden lisäksi tasa-arvoon liittyy ikävämpiä asioita, kuten palkkasyrjintä ja väkivalta. Niistä keskustellaan Varangan mielestä julkisuudessa liian vähän.
"Kesän raiskauskeskustelussa toisteltiin vain, mitä naiset voivat tehdä, vaikka raiskaus kyllä liittyy miehiin olennaisesti."
Puhumattomuus liittyy Varangan mukaan siihen, että varotaan syyllistämästä miehiä. "Se miesten reaktio, että 'olenko minä muka syyllinen siihen, että naisia on ennen sorrettu', on mielestäni väärä. Syyllisyydentunto - tai vastuu - herättää siihen, että ennen on tehty väärin ja jos minä en puutu asioihin nyt, olen vastuussa siitä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu."
Sukupuolittunut väkivalta onkin teema, joka löytyy kaikkien miesaktivistien asialistalta. Tasa-arvoa ajavat miehet vaikuttavat yksimielisiltä ainakin kahdesta asiasta: väkivalta on ongelma, ja keskustelua tarvitaan.
"Hyvinvointipalveluissa enemmistö toimijoista on naisia. Vaikka naiset kärsivät enemmän, miksi miehet kuolevat nuorempina?
Jouni Varanka sanoo, että miesten syrjäytyminen ja isyyden sivuuttaminen ovat oikeita ongelmia. Hän suhtautuu asiaan kuitenkin varovaisesti: "Miehillä on luokkana tai ryhmänä paljon etuoikeuksia ja valtaa suhteessa naisiin. On hyvin ongelmallista, jos se sivuutetaan ja tasa-arvoretoriikkaa käyttäen vaaditaan miehille 'sorrettuna sukupuolena' tasa-arvoa. Naisia sorretaan tässä yhteiskunnassa miehiä monin tavoin enemmän."
Vallankumous tulossa
Aamulehti Torstai 8. marraskuuta 2007. Ylänurkka. Maila-Katriina Tuominen:
Tehyn taistelu oikeudenmukaisen palkkapolitiikan puolesta enteilee koko kansakuntaa koskettavaa vallankumousta. Tehyläiset ovat nyt etujoukko, joka muistetaan vielä vuosikymmentenkin päästä.
Miksi? Siksi, että he nostavat naiset peräämään oikeuksiaan kaikilla muillakin työelämän alueilla. Tehyn kamppailu on vasta virittelyä sille, mitä tapahtuu, kun kaikki naiset tajuavat Kaarlo Kramsun runoin sanoin: Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit' ei hanki.
Tehyssä on tietenkin myös miesjäseniä, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että tässä on kyse naisten oikeudesta tasa-arvoiseen kohteluun työmarkkinoilla.
Palauttakaa mieleenne uutiskuvia tupo-neuvotteluista ja siitä, miten rähjääntyneen näköiset miehet avaavat yömyöhään neuvotteluhuoneiden ovet ja kertovat saavutetun tuloksen.
Vääntö on ollut kova, sitä kukaan ei epäile.
Mutta miksi niissä pöydissä ei juuri naisia näkynyt? Onneksi nyt näkyy.
On syytä muistaa, että yli puolet ihmiskunnasta on naisia. Suomalainen hyvinvointivaltio ei olisi kehittynyt ilman naisten osaamista ja ammattitaitoa.
Kun tehyläiset ovat nyt valmiita puolustamaan oikeuksiaan, toivottavasti myös muiden alojen naiset kokoavat voimansa.
Mitä tapahtuisi, jos kaikki työelämässä olevat naiset menisivät lakkoon? Suomi pysähtyisi, kuolema kulkisi voittajana kodeissa ja kaduilla.
Nyt on hyvä tehdä ajatuskoe. Mitä tapahtuisi, jos kirjastolaitos sulkisi ovensa, ostoskeskusten kassat ja myyjät lähtisivät tyynesti kävelemään, opettajat jäisivät kotiin, siivousalan ja päivähoidon ammattilaisia ei näkyisi missään, pankkien palvelutiskit olisivat tyhjät, tutkijat ja muut pätkätyöläiset jättäisivät työt sikseen ja niin edelleen.
Jo nämä naisvaltaiset ammattiryhmät pystyisivät halvaannuttamaan maan.
Optimistisesti toivon, että Tehyn työtaistelu ennakoisi suurta yhteiskunnallista muutosta, jonka voimana ovat kaikki naiset.
Tasa-arvon mallimaana pidetystä Suomesta on hiipimällä ja salaa tullut kova luokkayhteiskunta, jossa tuloerot noudattavat sukupuolijakautumaa.
Miesten ja naisten ansiokehitys kulkee täysin eri tahdissa.
Se on häpeällistä ja paljastaa kiusallisella tavalla sen, mitä palkkapolitiikasta vastaavat todella ajattelevat naisten osaamisesta ja pätevyydestä.
Suomalaiset naiset ovat koulutettuja, koulutetumpia kuin miehet. Suomalaiset naiset tekevät ja osaavat mitä vain. Siitä on maksettava.
Naiset, meissä on voimaa!
Tehyn taistelu oikeudenmukaisen palkkapolitiikan puolesta enteilee koko kansakuntaa koskettavaa vallankumousta. Tehyläiset ovat nyt etujoukko, joka muistetaan vielä vuosikymmentenkin päästä.
Miksi? Siksi, että he nostavat naiset peräämään oikeuksiaan kaikilla muillakin työelämän alueilla. Tehyn kamppailu on vasta virittelyä sille, mitä tapahtuu, kun kaikki naiset tajuavat Kaarlo Kramsun runoin sanoin: Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit' ei hanki.
Tehyssä on tietenkin myös miesjäseniä, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että tässä on kyse naisten oikeudesta tasa-arvoiseen kohteluun työmarkkinoilla.
Palauttakaa mieleenne uutiskuvia tupo-neuvotteluista ja siitä, miten rähjääntyneen näköiset miehet avaavat yömyöhään neuvotteluhuoneiden ovet ja kertovat saavutetun tuloksen.
Vääntö on ollut kova, sitä kukaan ei epäile.
Mutta miksi niissä pöydissä ei juuri naisia näkynyt? Onneksi nyt näkyy.
On syytä muistaa, että yli puolet ihmiskunnasta on naisia. Suomalainen hyvinvointivaltio ei olisi kehittynyt ilman naisten osaamista ja ammattitaitoa.
Kun tehyläiset ovat nyt valmiita puolustamaan oikeuksiaan, toivottavasti myös muiden alojen naiset kokoavat voimansa.
Mitä tapahtuisi, jos kaikki työelämässä olevat naiset menisivät lakkoon? Suomi pysähtyisi, kuolema kulkisi voittajana kodeissa ja kaduilla.
Nyt on hyvä tehdä ajatuskoe. Mitä tapahtuisi, jos kirjastolaitos sulkisi ovensa, ostoskeskusten kassat ja myyjät lähtisivät tyynesti kävelemään, opettajat jäisivät kotiin, siivousalan ja päivähoidon ammattilaisia ei näkyisi missään, pankkien palvelutiskit olisivat tyhjät, tutkijat ja muut pätkätyöläiset jättäisivät työt sikseen ja niin edelleen.
Jo nämä naisvaltaiset ammattiryhmät pystyisivät halvaannuttamaan maan.
Optimistisesti toivon, että Tehyn työtaistelu ennakoisi suurta yhteiskunnallista muutosta, jonka voimana ovat kaikki naiset.
Tasa-arvon mallimaana pidetystä Suomesta on hiipimällä ja salaa tullut kova luokkayhteiskunta, jossa tuloerot noudattavat sukupuolijakautumaa.
Miesten ja naisten ansiokehitys kulkee täysin eri tahdissa.
Se on häpeällistä ja paljastaa kiusallisella tavalla sen, mitä palkkapolitiikasta vastaavat todella ajattelevat naisten osaamisesta ja pätevyydestä.
Suomalaiset naiset ovat koulutettuja, koulutetumpia kuin miehet. Suomalaiset naiset tekevät ja osaavat mitä vain. Siitä on maksettava.
Naiset, meissä on voimaa!
maanantaina, marraskuuta 12, 2007
Nettikirja
MITÄ KUULUU VÄINÖ? Puheenvuoroja suomalaisesta miehestä. Toim: Jari Heinonen & Hannu T. Sepponen Erityisen hyvä on Jaakko Myöhäsen kirjoitus sivuilla 101-129:
Laumanisäkkäiden peruspariutumismalli on: Urokset esittäytyvät ( ovat soitimella ) ja naaraat valitsevat. Se millä perusteella naiset valintansa tekevät, on kulttuurisesti säädelty. Nainen ei valitse itselleen yksilöllisesti parasta, vaan sosiaalisesti sopivimman. Miehen näyttöarvo on keskeistä, käyttöarvo tulee vasta toisena. Valinnalla nainen todentaa sosiaalista onnistumistaan. Tästä on useita alalajeja: juppimalli, rokkarimalli, pienemmän pahan malli. Raha, kauneus, asema tai maine ovat arvossaan. Käänteisesti tuttu on parempi kuin outo.
Naisten on vaikea kantaa vastuuta tästäkään perustavanlaatuisesta valinnasta. Siksi he koettavat kääntää tilanteen ja antavat ymmärtää, että mies on ottanut naisen. Siksi miehet jäävät tietämättömiksi tapahtumien todellisesta kulusta ja kuvittelevat, että he ovat voineet itse jotenkin vaikuttaa tilanteeseen ja ovat siksi alttiita emotionaaliselle manipulaatiolle. Miesten kulttuuri tukee voimakkaasti tätä väärinkäsitystä.
Miesten on hyvin vaikea edes hyväksyä sitä ajatusta, että he yksilöinä
(miesten tarkoittamassa mielessä) eivät tule tässä valintaprosessissa oikeastaan lainkaan käsittelyyn. Miehestä on hyvin loukkaavaa, että häntä ei arvioida suhteessa siihen, mitä hän on (omassa mielessään) vaan suhteessa siihen tavoitekuvaan, jollainen naisella on päässään. Naiset tekevät valintansa toisia naisia silmälläpitäen, sen perusteella miltä valinta näyttää muiden naisten silmissä. Tästä prosessista miehet eivät ole tietoisia, vaan kuvittelevat miesten kulttuurissa arvostettujen ominaisuuksien toimivan myös naisten hallitsemassa valintatilanteessa. Miesten kulttuurin mytologiset ainekset eivät vaikuta naisten valintoihin.
Naiset eivät esimerkiksi ota miestä joka on älykäs, jollei mies ole muuttanut älykkyyttään joksikin sellaiseksi suureeksi, jolla on näyttöarvoa (raha tai asema). Näin siksi, että nainen ei aio tehdä mitään miehen kanssa vaan miehen tehtävänä on tehdä asioita naisen hyväksi ja puolesta. Älykkyys (sinällään) on siinä tilanteessa turha ominaisuus, joka on vain naisen suunnitelmien tiellä.
Naisten ongelma on: miten luoda uutta omissa suhteissaan. Miten tunnistaa oma tilanne umpikujaksi, jossa vanhat toimintatavat ovat hedelmättömiä? Vanhan ja jo koetun toistaminen on paljon helpompaa. Koska oletusarvoisesti miehet eivät kehity, päättelee nainen että mies ei voi olla hänen epäonnistumisensa syynä. Ainoaksi selitysmalliksi jää yksilökohtainen heikkous ja tämä johtaa toistamispakkoon. Jos nainen on tehnyt elämässään väärän valinnan, hän pyrkii toistamaan saman tilanteen, mutta toisen miehen kanssa. Muuten hän joutuisi myöntämään omat etukäteisoletuksensa vääriksi, ja sitä tulkintaa naisten yhteisö ei tue. Heillähän on (kollektiivina) lopullinen ymmärrys jo hallussaan. Siksi naisten kulttuuri linnoittautuu omiin ennakkoasenteisiinsa, uskomusjärjestelmäksi, dogmiksi. Näin naiset suhteessa miehiin vapaaehtoisesti tuomitsevat itsensä sokeuteen. Jos mies tunnustettaisiin edes mahdollisuudeksi monet ongelmat parisuhteissa jäisivät syntymättä.
Naisten kulttuurissa asiat saadaan, niitä ei tehdä. Jokaisella naisella on esikoisoikeus onneen - äiti (siis kollektiivinen ja myyttinen äiti eli naisten kulttuuri itse) on sen luvannut. Tämä saamisen mystiikka on naisten kulttuurissa hyvin syvällä. Ne asiat, joiden eteen täytyy työskennellä, eivät kanna mukanaan sitä alkuperäistä kokemusta hyväksymisestä, joka on naisen tietoisuudessa keskeistä. Samasta syystä oman halun (esim. seksuaalisen halun) julkituonti on kiellettyä. Jos oman halun muotoilee ja toimii tavoitteellisesti asioiden saamiseksi, ei tulos kuitenkaan ole tyydyttävä, koska sitä ei ole saatu. Toisaalta oman halun ilmaiseminen toisi naisen toiminnan vastuurationaalin toiminnan piiriin ja se on naisille vaikeata. Saamisen mystiikka on naisten kulttuurin keskeistä sisältöä.
Ristiriitaisuuden voisi ehkä kärjistää näin: Valintapaine kohdistuu niihin miehiin, jotka ovat (miesten) yhteiskunnassa menestyneet - rikkaat, tunnetut, kauniit, voimakkaat. Kun naiset tavoittelevat ja valitsevat näitä miehiä, he kuitenkin ovat tavattoman hämmästyneitä siitä, että he toden totta saavat miehiä, joiden käyttäytymistapa ja asenteet vastaavat valtakulttuurin asenteita: hierarkisuutta, vallankäyttöä, naisten vähättelyä ja esineellistämistä, kilpailukulttuuria, väkivaltaisuutta. Naiset kuvittelevat voivansa erottaa henkilökohtaisessa elämässä valitsemansa miehet siitä kulttuurista, joka heidät on tuottanut - kasvattaa valitsemastaan miehestä mieleisensä. Naistenlehdet ovat täynnä itkua ja valitusta siitä, miten suhteessa asiat eivät menneetkään niin kuin piti - äidin ohjeet eivät toimineetkaan. Naiset kuvittelevat voivansa olla vapaamatkustajia (miesten) yhteiskunnan siivellä, kuoria kerman päältä. Kun he yrittävät maksimoida oman henkilökohtaisen menestyksensä (miehen avulla), he samalla tulevat pönkittäneeksi niitä yhteiskunnallisia rakenteita, jotka estävät heitä naisina ( koko ryhmänä ) saavuttamasta tasa-arvoa, samapalkkaisuutta ja seksuaalista riippumattomuutta.
Ristiriita on selkeä. Naiset sanovat tavoittelevansa yhtä ja tosiasiallisesti haluavat toista. Naiset sanovat tavoittelevansa miessuhteissaan niitä asioita, jotka naisten kulttuurissa ovat hyväksyttyjä - keskustelukykyä, ymmärrystä, ristiriitojen välttämistä, emootioita jne. Tosiasiallisesti naiset kuitenkin näyttävät tavoittelevan menestystä (miesten kustantamina) yhteiskunnan näyttämöllä.
sunnuntaina, marraskuuta 11, 2007
Äijäily ei edistä tasa-arvoa
Tua Onnela:
Otan esimerkiksi keskustelun huoltajuuspäätöksistä. Aihe sinänsä on mitä tärkein: on todellinen ongelma, että erotilanteissa lasten päähuoltajaksi nähdään yhä lähes automaattisesti äiti. Joissakin kohdin keskustelu on kuitenkin mennyt älyttömyyksiin.
Yhdet väittävät vakavissaan, että epätasa-arvoiset päätökset johtuvat sosiaalivirkailijoiden sukupuolesta. Toiset taas menevät äärestä laitaan ja vaativat miehille tasan puolta kaikista huoltajuuksista riippumatta siitä, että keskimäärin äidit kantavat huomattavasti enemmän vastuuta kodista ja lapsista jo ennen eroa.
Meistä jokainen on tavannut sekä naisia että miehiä, jotka ovat esimerkiksi hyviä vanhempia, huonoja vanhempia, vastuuttomia, huolehtivia, herkkiä tai ronskeja.
Miksi meidän on silti niin vaikea käsittää, että sukupuolten keskimääräiset ominaisuudet kertovat vain keskiarvoista eivätkä yksilöistä?
Jos pääsisimme ihmisten leimaamisesta sukupuolen perusteella, myös huoltajuuskiistat hoituisivat auto\hmaattisesti tasa-arvoisella tavalla.
Miehet saattavat olla miehiä
Jouni Varanka: Men in Europe:
- Viime vuosina miehistä on alettu puhua yhä enenevissä määrin miehinä.
- Huomion siirtyminen miehiin tarjoaa suuria mahdollisuuksia mutta myös vaaroja. Jotkut miehet voivat huomion avulla hankkia lisäpontta vaatimuksilleen saada lisää yhteiskunnallisia resursseja.
- Usein on olemassa paljon miehiin liittyvää tutkimusta, joka ei kuitenkaan huomioi sitä, että tutkimuksen kohteena ovat miehet.
perjantaina, marraskuuta 09, 2007
Opetushallituksen julkaisuja: Koulu - sukupuoli -oppimistulokset
Johtopäätökset: koulukeskustelussa rakentuvat "totuudet" ja koulutuksellinen tasa-arvo:
Koulutuspoliittiset ongelmat eivät ole loogisia eivätkä luonnollisia ilmiöitä, vaan historiallisesti rakentuneita, ne ovat vallankäytön seurauksia. Viranomaiset ja mediajulkisuus määrittävät sen, mikä on kulloinkin ongelma: näin syntyvät totuuksien järjestelmät, "regimes of truth" (vrt. esim. Popkewitz 1998). Tyttöjen ja poikien koulunkäynnin ympärille rakentuu seuraavanlaisia "totuuksia":
1) Yleistys "totuutena": pojat menestyvät tyttöjä huonommin koulussa.
2) Arvostus "totuutena": tyttöjen hyvässä koulumenestyksessä on jotain väärää tai epäoikeudenmukaista.
3) Rajautuminen kouluun "totuutena": koulumenestys mitatuissa oppiaineissa on olennaista nuorten myöhemmän menestyksen kannalta.
Tässä artikkelissa olen pyrkinyt purkamaan ja kyseenalaistamaan näitä totuuksia. Lopuksi pohdin, kuinka paljon poikien keskimäärin tyttöjä huonompaa koulumenestystä voidaan tarkastella koulutuksellisen tasa-arvon kysymyksenä.
Rakenteellisesta näkökulmasta miehet ovat naisia vahvemmassa asemassa työelämässä ja muutenkin yhteiskunnassa, tyttöjen keskimäärin paremmista koulutodistuksista ja naisten pidemmästä koulutuksesta huolimatta. Ei ole näkyvissä, että tämä asetelma kovin nopeasti muuttuisi, sillä ikäluokat, joissa naiset ovat miehiä koulutetumpia, ovat jo pitkään olleet työelämässä. Tästä näkökulmasta poikien keskimääräisesti tyttöjä huonompaa koulumenestystä ei voida pitää tasa-arvokysymyksenä.
Myös muiden maiden koulututkijat (esim. Epstein ym. 1998; Kenway ym. 1998; Berrill & Martino 2003) ovat pitäneet ongelmallisena näkemystä, että huomio pitäisi kiinnittää erityisesti poikiin sukupuolena. Kun poikien huonoa koulumenestystä pidetään koulutusongelmana, huonosti menestyvät tytöt unohtuvat, vaikka juuri he jäävät jatkokoulutuksen ulkopuolelle kaikkein useimmin. Poikien ongelmista puhutaan yleistäen, vaikka kaikilla pojilla ei ole ongelmia. Tällaiset näkemykset perustustuvat dikotomisiin näkemyksiin tytöistä ja pojista kahtena kategoriana. Niistä on hyvin vähän apua yritettäessä ratkaista vaikeuksia, joita yksittäiset tytöt ja -pojat kokevat koulussa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)