Mediamyytit elävät

Usko, toivo ja bullshit:

Eivätkä jo ajat sitten asenteelliseksi, puolueelliseksi ja metodeiltaan vääristeleväksi vuonna 1997 toteutetun "Usko, toivo, hakkaus" -kyselytutkimuksen johtopäätökset milloinkaan katoa julkisuudesta? En luule paljon liioittelevani, kun totean, että päivittäin saa lehdistä lukea ja tv:stä kuulla, että suomalaisnaisista 40 prosenttia on kokenut parisuhdeväkivaltaa joskus ja että 20 prosenttia elä parhaillaan väkivaltaisessa suhteessa. Väkivallaksi määriteltiin mm. se, että joku mies on käyttäytynyt tavalla jonka nainen eli kyselyn vastaaja "on kokenut seksuaalisesti uhkaavaksi". Aviopuolison suhteen väkivallaksi luokitellaan myös "kiinni pitäminen", "painostaminen" ja uhkailu sekä naisen kokemukset väkivallan uhasta. Näin maailmoja syleilevällä määritellyllä väkivaltaa kokeneiden prosentin olisi luullut olevan paljon korkeampikin.

Ongelma on siinä, että kyselytutkimuksista oiotaan mutkat suoriksi ja todetaan yksiselitteisesti ilman sen kummepia varauksia, että "20 prosenttia suomalaisnaisista elää väkivaltaisessa parisuhteessa". Suuri osa lukevasta yleisöstä on autuaan tietämätön tutkimuksen löyhästä väkivalta-termin määrittelystä, ja tulkitsee näiden naisten tulevan hakatuiksi, potkituiksi, kuristetuiksi, teräaseella lyödyiksi, ammutuiksi ja/tai raiskatuiksi parisuhteessaan. Puhutaanhan otsikossakin "hakkauksesta". Suomalainen uhrifeminismi, jolle tämä tutkimus on jo kymmenen vuoden ajan muodostanut älyllisen selkänojan ja ehtymättömän argumenttiarsenaalin, on tehnyt parhaansa edistääkseen juuri tällaista tulkintaa.

Tasa-arvokeskustelu on täynnä tarkastamattomia väitteitä, päättömyyksiä, suoranaista valehtelua ja kollektiivista syyllistämistä. Tietyt väitteet ovat saaneet niin vahvan ja yleisesti hyväksytyn aseman, ettei niiden totuudellisuutta enää haluta tai uskalleta kyseenalaistaa, vaikka ne alunperin ovat olleet hyvin kiistanalaisia, ylitulkittuja, vääristeltyjä tai suoranaista höpöhöpöä. Tuon surullisenkuuluisan 20 prosentin tai "joka viidennen suomalaisen miehen" (tekijänä) voisi mainita "naisen euro on 60-80 senttiä", "parisuhdeväkivallan tekijä on lähes aina mies", "suomalainen yhteiskunta hyväksyy naisten alistamisen", "naiset saavat samasta työstä vähemmän palkkaa", "Suomi on Euroopan väkivaltaisin maa" jne.

Em. Hesarin jutussa naisen oloja Suomessa kuvaamaan oli valittu ilmeisesti haastateltavana olleen Natalie Gerbertin (Monika-naiset) seuraava kertomus:

"Suomalainen mies piti virolaista vaimoaan kolme vuotta kettingillä sidottuna navetassa, kuin koiraa."

Ei markkinapalkkaa

Tasa-arvo-lehti:

Tasa-arvo-lehden vuoden 2008 ensimmäisessä numerossa ruotsalainen oikeustieteen tohtori Per Norberg pohtii peittääkö markkinoihin vetoaminen syrjinnän. Hän on tutkinut Lundin yliopistossa, millainen rooli markkinaperusteilla on palkkauksessa ja miten markkinat suhteutuvat tasa-arvokysymyksiin. Norberg ja hänen tutkijakollegansa ovat havainneet, että markkinalogiikasta johdetut palkkausperusteet ovat monin tavoin ongelmallisia. Pahimmillaan ne peittävät sukupuoleen liittyvää palkkasyrjintää. Ylitarkastaja Anja Nummijärvi tasa-arvovaltuutetun toimistosta uskoo, että markkinatematiikka tulee olemaan Suomessakin tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. "Markkinapalkka-asia on tullut esille tasa-arvovaltuutetun toimistoon tulleissa yhteydenotoissa. Joskus se liittyy yksittäisiin palkkasyrjintäepäilyihin, joskus asiasta tiedustellaan yleisemmällä tasolla. Markkinapalkkaperustelu on puhuttanut esimerkiksi ammattikorkeakoulujen opettajien palkkaerojen yhteydessä, teknisen alan opettajilla kun on ollut korkeammat palkat kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan opettajilla”, Nummijärvi kertoo.

Lakien aatelia

Kalle Määttä. Etärahapelien sääntelystä. (pdf)

Ministeriö nettipokerin kimppuun tappiot nollaavalla lailla.

Keskustelu.

Betsson: Nettipelirajoitukset koskemaan myös RAY:tä ja Veikkausta.

Mies perheessä

Perhe työssä, työ perheessä. (pdf)

Koti osoitettiin lisäksi naisen "valtakunnaksi", jossa nainen kantaa päävastuun perhevelvollisuuksien hoidosta toimimalla kotitöiden, lastenhoidon ja työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvien tehtävien jakajana ja "työnjohtajana". "Työnjohtotehtävissä" toimiva nainen vaatii puolisoltaan osallistumista ja työpanosta (perinteisen kurimallin heteronormatiivisuudesta esim. Jokinen 2005). Naiset voivat "joutua patistelemaan miehiä" kotitöiden tekoon ja "valvomaan miten hommat sujuu". Naisten esitettiin tekevän usein työn ja perheen yhteensovittamista koskevat päätökset, muun muassa päättävän lastenhoitoon liittyvistä asioista ja puolisoiden loma-aikojen järjestelyistä. Naiset saattavat myös rajoittaa miesten osallistumista kotitöihin ja lastenhoitoon: naiset eivät "aina anna miesten hoitaa pieniä lapsia" tai "sulkevat miehet pois lastenhoidosta".

Perinteisen työnjaon purkamisen kautta voisivat miehet myös oppia ymmärtämään ja arvostamaan kotia ja naisten tekemää työtä, sekä kehittyä "ihmisenä" esimerkiksi "löytämällä itsestään uusia ulottuvuuksia".

Kotona naisten pitäisi "lakata tekemästä kaikkea itse", vaatia apua, oppia "tinkimään" tai "laskemaan rimaa" kotitöiden tulosta ja laatua arvioitaessa. Naisten pitäisi luovuttaa vastuuta miehille ja oppia luottamaan miehen taitoihin.

Antifeminismi

Dealing with Anti-Feminism.

Kirjasta poimittua

Nyt riitti! Tasa-arvoa arkeen (Jennie Sjögren s. 17-18):

Feminismin määritelmä 1. Naiset ovat alisteisia miehille ja 2. Tämä asetelma tulisi korjata. Jotta määritelmä toimisi, täytyy kuvailla, miten naiset ovat alistettuja. - - Sanakirjamääritelmän nerokkuus on siinä, että kukaan ei voi väittää, ettei olisi feministi. Ei ole mahdollista todistaa, etteikö tilanne olisi tämä. Ihan älyllisesti on pakko myöntää, että rakenne on tämä.

Vanhanen haluaisi naiset kotiin?

Lauantaisauna pannaan:

Jakomäen uimahalli on suljettu lauantaisin suomalaisilta ja uima- ja saunavuorot on varattu yksinomaan maahanmuuttajanaisille.

Demarinaisten aloitteesta maahanmuuttajanaisille räätälöidyt omat uimahallipäivät ovat saaneet osakseen voimakasta kritiikkiä hallin muilta käyttäjiltä.

Pravda tiedottaa

Miehen päässä ei oikeasti naksahda.

Tänäkin viikonloppuna joku suomalainen mies ottaa kunnon kännit, saa raivarit ja käy naisensa kimppuun. Hyvällä tuurilla syntyy vain mustelmia, mutta jos pahasti sattuu, tulee naisesta ruumis. On se ihme homma. Harvemmin mies pääsee näissä jutuissa hengestään. Miksi näin päin?

Men in tough spot with kids. Fear of sexual predators, who are usually male, raises suspicions.

Hillary: "No Woman is Illegal"

Ihannemies

pitäisikö naisia lähestyäkin?

Toisinaan kuulee ja saa lukea, että naisia pitäisi lähestyäkin, ja he pitävät siitä. Heti perään saa kuulla että "mennään vaan bailaan ja joku rasittava nössö tulee heti jankkaa" tai että joku inhottava läskipervo on kaupassa ahdistellut jne. jne. jne.

Paljon tekee mieli tehdä aloitteita, kun kaikki on joko inhottavaa lähentelyä tai surkeaa jankkaamista.

Epätodennäköinen yhdistelmä:

Ihannemieheni:

- 20-50 -vuotias
- 175 - 190 cm
- Hoikka vartalotyyppi.
- Harrastaa urheilua, mutta ei missään tapauksessa lihasten kasvatusta!
- Rock-henkinen, mikä näkyy myös vaatetuksessa. Ei kuitenkaan meikkaamisena ja goottityylinä.
- Ei häpeä ruumintoimintojaan, mutta omistaa myös tilannetajua. Ei siis piereskele työhaastatteluissa ja hautajaisissa :-)
- Osaa puhua englantia.
- Matemaattisesti ja teknisesti lahjakas, mutta ei halua hankkia korkeakoulututkintoa.
- Kova tekemään töitä ja myös säntillinen: ei ikinä poissaoloja tai myöhästymisiä työpaikalta.
- Kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Hän voi olla esimerkiksi työpaikkansa luottamusmies tai mukana kunnallispolitiikassa.
- Hyvin matala, Johnny Cash -tyyppinen ääni.
- Hän kiivastuu ihmisoikeusrikkomusten vuoksi.
- On voimakkaasti hellyydenkipeä. Hän vihaa pornoa, mutta rakastaa naisia ja heistäkin vain yhtä kerrallaan.
- Hän inhoaa runkkaamista, mutta käytännössä sortuu mieluummin siihen kuin irtosuhteisiin.
- Ei ikinä puhu julkisesti seksistä ja tunteistaan.
- Ei kiroile, ei juorua, ei valita. Välttää pahanpuhumista parhaansa mukaan.
- Ei käytä alkoholia, huumeita, eikä tupakkaa
- On aito kristitty, ei kuitenkaan pietisti. Osaa lukea Raamattua paremmin kuin minä!!!
- On rohkea, muttei silti tyhmänrohkea yllytyshullu.
- Ei lue tämmöisiä vaatimuslistoja, koska hän ei suomi24-keskusteluissa ikinä vieraile seksiin ja suhteisiin liittyvissä kategorioissa. Häntä kiinnostavat vain yhteiskuntaan ja tekniikkaan liittyvät palstat!

Hannu Lauerma

Mies itkee väärin:

Olen joutunut kiusalliseen valoon epäilyttävässä väärinajattelijoiden joukkiossa, julkisuudessa apinasakiksikin kutsutussa, johon kuuluvat kollegoista myös professori emeritus Esko Länsimies, dosentti Ilkka Taipale, lääkintöneuvos Pellervo Petäys ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen.

Pääasiassa naispuolisten lehtiarvostelijoiden, yliopistotutkijoiden ja kolumnistien yhtäpitävän todistuksen mukaan apinalaumamme on itkenyt ja porannut, ja vieläpä syyttä.

Kiistän tietysti kaiken. Me ei perkele olla itketty. Tai jos vaikka oltaisiinkin, niin ei ainakaan muiden nähden.

Sen sijaan kirjoitimme jokainen erikseen pyynnöstä Arno Kotron ja Hannu T. Sepposen kokoamaan antologiaan "Mies vailla tasa-arvoa" muutamista todennetuista havainnoista, joita kukaan ei ainakaan vielä ole vaivautunut kumoamaan tai tarkentamaan. Vastoin tekaistua uutisointia se ei ole minkään "miesliikkeen" kirja eikä julistus, vaan yksinkertaisesti teemaan nivoutuva kirjoituskokoelma, jossa jokainen vastaa vain omasta tekstistään. Ideologiaa, joka yhdistäisi kirjoittajat, ei ole.

Lukemani arvostelu on minulle tyylilajiltaan kokonaan uutta. Tieteellisten artikkelien nimettömien arviointimenettelyjen ajoittainen räväkkyys on tuttua, mutta vastaaminen siihen on yhteismitallista, parhaassa tapauksessa reilua. Nyt taas tuntuu oudolta yllättäen kuulua kuvitteellisten itku-iikkojen joukkoon, joka perusteitta vaatii etuisuuksia. Niinkös me tosiaan teimme?

Antologiassa esitetyt faktat olisi itse kukin arvostelija tervetullut kumoamaan, mutta tämä ei heitä näytä lainkaan kiinnostavan. Suomen lainsäädäntö sallii kivuliaan sukupuolielimien rituaalisilpomisen vain poikiin kohdistuvana. Perusteetonta sepitettä naisen aivopuoliskoja yhdistävästä suuremmasta radastosta ja siihen liittyvästä paremmuudesta saa opettaa koulussa pikkupojille yhdenkään viranomaisen ärähtämättä, silmänkään värähtämättä. Sadusta on tullut tosi. Pienen pojan roolimallit ovat joko irvikuvamaskuliinisia tappamiseen erikoistuneita robocopeja tai korkeintaan pilkkanaurun kohteiksi sopivia perheenisiä. Vangeista ja yömaja-asukeista valtaosa on miehiä, ja miehelle ominaisten sairauksien hoito ontuu.

Koska pikkupoikien esikuvavalikko, todettu aivojen vajavuus, syöpäseulontojen puute, esinahanriisto ja Marinol-humala yömajan märällä puolella eivät tietääkseni koske kirjoittajia itseään, on hieman yllättävää kuulla, että harjoitamme itsesääliä.

Pillitystä oli eri alojen asiantuntijoilta senkin toteaminen, että naisen euro on 80 sentin sijasta 96 senttiä, minkä todettiin onneksi olevan korjaantumaan päin, miehen elinvuosi taas 10,8 kuukautta, tulonsiirto kokonaisuutena miehiltä naisille.

Osoittanee kapeakatseisuuttani, etten ymmärrä, miksi näiden asioiden täysin rauhaisa toteaminen olisi naisvihaa ja sovinismia. Tai itkemistä ja turhaa valitusta, mihin liittyviä termejä Etelä-Saimaan naispuolinen kolumnisti sai mahtumaan kuudesti 320 sanan kirjoitukseensa. Ihmisten sortaminen on väärin kaikkineen. Miehen aseman epäkohdat eivät hyvitä naisten sortamista, eikä päinvastoin. Enempää toimivassa perheessä kuin toimivassa yhteiskunnassakaan ei ole olemassa nollasummapeliä, jossa jompikumpi sukupuoli häviää, kun toisen asemaa korjataan. Olisi harvinaisen umpihullua väittää, ettei rattijuoppouksiin pidä puuttua, koska ylinopeudet tai tiestön huono kunto ovat myös ongelmia. Voitaisiinko mitenkään ajatella, että on toisistaan osin riippumattomia epäkohtia, jotka ansaitsevat huomionsa kukin? Tai että sekä sisään- että uloshengittäminen on mielekästä toimintaa?

Yli kolmekymmentä vuotta on hoettu, että miehen pitäisi – niinku – ilmaista tunteitaan avoimemmin. Onneksi ei ole uskottu niinku. Asiapainotteisessa tuoreessa antologiassa likemmäs tunneilmaisua päätyivät ehkä suuresti arvostamani kirjailijat Matti Mäkelä ja Hannu Raittila. Eivät hekään niin kummoisia suuria tunteita esitelleet, mutta miehen kannalta pätevää arkipaatosta kylläkin. On suorastaan kiehtovaa, että osalle arvostelijoista se edustaakin nyt heikkoa miehuutta: "Kattokaa – se itkee!" Onko kuvitteellinen, itkevää poikaa sormella osoittavan koulukiusaajan asema joillekin akateemisesti koulutetuille tutkijoille tai toimittajille todellakin noin houkutteleva?

Satuilu miehen julkisen tunneilmaisun tärkeydestä onkin syytä haudata hiljaisuudessa. Miestä voidaan kyllä kehottaa ilmaisemaan tunteita. Mutta ei tommosia tunteita.

Matka feminismistä sukupuolinäkökulman huomioon ottavaan humanismiin voi olla pitkä tai lyhyt. Pisin matka vaikuttaa olevan osalla feminismin kainalossa kehittyneestä, outoja muotoja saaneesta miestutkimuksesta, jossa tutkimustuloksien jopa myönnetään määräytyvän teoriataustan pohjalta. Miestutkimusseminaarissa Turussa 5.–6.10. Jarna Soilevuo-Grønnerød ja Markku Soikkeli ilmaisivatkin huolensa siitä, että tästä traditiosta irtautuva miestutkimus vahvistaisi miesten etuoikeutettua asemaa.

Osa naistutkijoista on ilmoittanut, että he eivät lue kirjaa, koska he tietävät lukemattakin, että se on ala-arvoinen. Kyllä he sen lopulta lukevat. Voihan sen julkisessa tilassa naamioida Susan Ruususen Pääministerin morsian -kirjan kansilla.

Verohelpotuksia naisille

Women’s labour income should be taxed less:

In modern Western societies (and elsewhere), differences in labour supply behaviour of men and women are not rooted only in the functioning of markets and firms but originate within the family. For historical and cultural reasons, the relative bargaining power of spouses is still such that men can get away with a lower share of unpleasant home duties. Hence, they can participate more in the market, exercise more effort and earn more than their spouses. The avoidance of family chores allows men to engage in careers that offer “upside potential” in terms of wages and promotions.

Miehen euro on 70 senttiä.

Iltalehti

Puolalainen mies oli pyörtyä tyrmistyksestä mentyään ilotaloon ja löydettyään sieltä työntekijöiden joukosta oman vaimonsa. Saikohan edes alennusta?

Suomessa paljasrintaisia naisia ei päästetä uima-altaisiin.

- Jos nyt tämmöinen tilanne tulisi eteen, niin todennäköisesti se häiritsisi meidän muita asiakkaitamme ja joutuisimme puuttumaan siihen. Suurin osa meidän asiakkaista on kuitenkin lapsia, ja meillä on tietty vastuu jo senkin suhteen, sanoo vesipuiston toimitusjohtaja Aleksi Mattila.

Mitä pahaa Mattila kuvittelee lapsille tapahtuvan, jos he näkevät paljaita rintoja?

Naisten asema harppasi eteenpäin

Rinnat paljaana UIMAHALLIIN!

Uimahalli Ruotsin Sundvallissa on päättänyt sallia naisten uida yläosattomissa.

Tämä tarkoittaa iloista välierävoittoa "Bara bröst"-feministiverkoston suurelle tasa-arvokeskustelulle, joka on ollut vireillä niin Ruotsissa kuin Tanskassakin.

Naisaktivistien mielestä heidän tulisi saada uida rinnat paljaina - saavathan miehetkin. Sääntömuutos olisi "askel kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa".

Meidän toimintamme myötä kysymys on noussut pöydälle ja olemme saaneet keskustelua aikaan seksismistä, naisen vartalosta ja tasa-arvoisemmasta yhteiskunnasta, liikkeen jäsen Astrid Hellroth iloitsee ruotsalaislehti Expressenissä.

Komea mies, mutta pätkä – onko pituudella väliä?

Tasa-arvo perheessä

Tasa-arvo koettelee parisuhdetta:

Ruotsissa tehty uusi yliopistotason tutkimus arkielämän tasa-arvosta todistaa, että rakkaussuhteet, joissa sukupuoliroolit poikkeavat perinteisistä, joutuvat erityisen kovien paineiden alle. Totuttujen mallien kyseenalaistaminen ja tasa-arvoon pyrkiminen koetaan usein uhkaavana, jopa virheellisenä. Erouhka on esimerkiksi suurempi perheissä, joissa naisen osuus perheen tuloista on suuri. Sama koskee perheitä, joissa mies jää työttömäksi. Kun naisesta tulee pääasiallinen elättäjä, perinteet keikahtavat päälaelleen.

Isät uskovat, että äiti hoitaa lasta paremmin.

Linkkejä

Nainen kertoo mitä mies tekee.

Survey finds men have lost their role in society.

YH:t tervemenoa

Vegaaniravintolassa isä vaihtaa vaipan:

Ravintoloitsija Simo Ruottinen, onko kyse kannanotosta?

- Totta kai se on kannanotto tasa-arvon puolesta

Tiede edistyy

Ylipainoisilla lapsilla muita selvästi huonompi kunto.

Väitös: Ravintolaruokien painolastina yhä rasvaisuus.

Tarvitaanko kaikilla aloilla tohtoreita?

Vaikeaa naisillakin

Puoli vuotta selibaattia takana:

Laskin tuossa, että kyllä siitä kohta alkaa olla puoli vuotta, kun viimeeksi munaa sain. - - Seksiä ei ole ollut, en ole halunnut kiirehtiä tai muuten vaan ei ole se asia heidän kanssaan syttynyt. Suudellut kyllä olen, minua on myös kosketeltu ja silitelty. Mutta siitä, että minua olisi pidetty hyvänä, annettu läheisyyttä, hellyyttä ja rakkautta on jo aikaa. Ehkä eräs mies sitä yritti kovasti antaa syksyllä, kun häntä tapailin, mutta tunsin itseni vaivautuneeksi koska hän oli minua useita senttejä lyhyempi. Haluan miehen, joka on miehen kokoinen. Pitkän, lihaksikkaan, komean, luotettavan miehen, joka haluaa olla vain ja ainoastaan minun kanssa.

Uusi vuosi, mitä odotan? Luulin että tälle vuodelle olisi ollut pientä säpinää. Kävin joulupyhien aikoihin ja tuossa ennen uutta vuotta erään miehen kanssa treffeillä, mitä kävi? Tämä mies oli asiallinen, hyvä palkkainen, talo olisi löytynyt yms. ja ihan ok näköinen, ei kuitenkaan mikään komistus. Hän ilmoitti minulle tänään, että oli palannut exän luokse takaisin. Ensimmäinen ajatus oli, että voihan vittu. Näin tässä kävi, kerkesin jo kuvitella itseni ja lapseni sekä hänen lapset asumaan yhdessä hänen talossaan, maaseudulla. Minä keittiössä tekemässä ruokaa ja leipomassa pullaan. Saunan jälkeen, kun lapset nukkumassa harrastettaisiin kunnon seksiä ja katsottaisiin yhdessä pornoelokuvia. Mutta kun hetken mietin lisää, tajusin että hyvä kun kävi näin. Ei tuo mies ollut pidemmän päälle sen näköinen, että olisinkohan jaksanut olla hänen kanssaan kovin pitkään. Ulkonäköni perusteella uskon, että paremmankin näköiset miehen minuun lankeaa (kunhan ensin vähän laihdutan). Olen välillä vaan niin helvetin vaikeasti tavoiteltava ja rimani on varsin korkealla. Mutta sanotaanko, että onhan tässä sekin juttu miksi näin, elämässäni on pari pienempää ihmistä miksi jotain tasoa on pidettävä, niin ja tietysti myös itsenikin takia. Kerran jo naimisissa olleena ja luultuani löytäneenä sen oikean, en halua tyytyä rippeisiin, sen pitää olla juuri sitä mitä minä haluan!

Tavoite ja todellisuus.

Anarkofeministi.

Feministinen ideologia

Ideologia tarjoaa käsityksen siitä, miten maailma on järjestäytynyt,
vision hyvästä yhteiskunnasta ja kuinka poliittinen muutos saadaan aikaan. Feministinen ideologia tarjoaa selityksen siitä, miten miesten ja naisten väliset asemat yhteiskunnassa ovat järjestäytyneet, miten niiden pitäisi olla järjestäytyneitä hyvän yhteiskunnallisen järjestyksen saavuttamiseksi ja mitä poliittisia tekoja sen saavuttamiseksi vaaditaan.

Johanna Matero kertoo naistutkimuksen kurssikirjassa Avainsanat. 10 askelta feministiseen tutkimukseen (1996, 245–265, artikkelissa "Tieto") feministisen tiedon sisällöstä seuraavasti:

Feminismi on poliittinen käytäntö ja siten feministinen tieto on aina paitsi poliittista, myös strategista ja ideologista. – – feministinen tutkimus rikkoo tieteen yleistettävyysperiaatetta [jonka mukaan yksittäinen tutkija voidaan korvata kenellä tahansa muulla saman alan tutkijalla] – – Feministinen tutkimus on lähtöisin naisliikkeestä ja toimii kiinteässä yhteydessä siihen. Naisliike tuottaa kysymyksiä ja ongelmia feministisen tutkimuksen selvitettäväksi muokaten siten tutkimuksen suuntaviivoja. – – feministinen tutkimus on osa naisliikettä – – Feministinen standpoint-tutkimus on naisten tutkimista naisia varten naisten kokemuksista käsin ja naisten ehdoilla. – – Feministisen tiedon määrittely sulkeistaa helposti jotkut tarpeet ja lähtökohdat joidenkin toisten kustannuksella.

Perususkomus. Feministisen ideologian perusta muodostuu sen uskomuksen varaan, että "naisten asema on ollut ja on edelleen miesten asemaa huonompi (kaikilla elämänalueilla)." Tuon uskomuksen perustalle rakentuu sen tulkintakehyksen oikeutus, jossa naiset asetetaan uhreiksi ja valta miehille.

Lukuisten tasa-arvoinstituutioiden olemassaolo rakentuu tuon perususkomuksen varaan. Jos todettaisiin, että naisten asema on miesten asemaa parempi, noiden instituutioiden olemassaolo vaarantuisi. Tasa-arvoinstituutioilla on siten intressi pitää yllä perususkomusta.

Tavoite. Feministisen ideologian tavoite on naisten aseman parantaminen. Tavoitteen oikeutus on peräisin perususkomuksesta.

Sosiokulttuurinen perusarvo. Tasa-arvo.

Retorinen perusväite. Tasa-arvo tarkoittaa naisten aseman parantamista. Perususkomuksen mukaan naisten asema yhteiskunnassa on miesten asemaa huonompi. Siitä voidaan loogisesti päätellä, että tasa-arvo tarkoittaa naisten aseman parantamista.

Tulkintakehys. Feministinen ideologia tarkastelee yhteiskuntaa siitä näkökulmasta käsin, että naiset ovat uhreja, alistettuja, sorrettuja ja huonommassa asemassa. Vastaavasti miehillä on etuoikeuksia, valta yhteiskunnassa, parempi asema ja miehet asetetaan sortajan tai alistajan asemaan. Tulkintakehys ohjaa tutkimuskysymysten valintaa ja lopulta sitä, millaisia tuloksia tutkimuksista saadaan. Usein puhutaan patriarkaatista – miten patriarkaalinen valta ilmenee yhteiskunnassa.

Symbolisen vallan hallinta Keskeinen feministisen ideologian tavoite on sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän julkisen tiedontuotannon hegemoninen hallinta, jolloin sukupuolten välisen tasa-arvon käsitteestä tulee synonyymi feministisen ideologian tavoitteen ja perususkomuksen kanssa. Feministinen ideologia "luonnollistuu" kieleen eli maalaisjärjen mukaiset käsitykset tasa-arvon sisällöstä tulevat sellaisiksi, ettei niiden ideologisuutta huomata.

Tabut. Perususkomuksen vastaiset kysymyksenasettelut ovat tabuja: niitä ei saa feministisessä ideologiassa kysyä ollenkaan. Tabujen rikkomisesta seuraa epäuskoisia kysymyksiä ("Oletko tosissasi?") tai vihaisia reaktioita. Seurauksena voi olla poissulkeminen yhteisöstä. Tabuja rikkovaa miestä nimitellään sovinistiksi, naisvihaajaksi, apinamieheksi jne.

Ma-teoria

Markkina-arvo teorian uudelleenherätys:

- Aiheeseen en jaksa sen enempää kommentoida, kuin että markkina-arvoteoria on myös sikäli virheellinen, että erilaisia ihmisiä viehättävät erilaiset ihmiset. Ei ole olemassakaan ihmistä, joka viehättäisi kaikkia.

- Musta on kyllä äärimmäisen typerää laittaa ihmisä joihinkin tasoihin.

- Toi teoria on täyttä PASKAA.=))

Sinkkumarkkinoiden helvetti

Olisiko kommentteja, rohkaisuja ja vinkkejä siihen, miten ns. sinkkuhelvetistä pääsisi pois? Pitääkö luopua kumppanin etsinnästä täysin? Olen nyt muutaman vuoden (olen nyt 34 v) ollut nettitreffeillä, sinkkubileissä jne., ja tuttavuuksia on kyllä löytynyt. Koskaan ei kuitenkaan mitään pysyvää, vaikka itse yrittäisi. Aina vain jatketaan eteenpäin, levottomasti, etsien jotain. Tiedän kyllä, että itselläkin on vaikeuksia rakastua/ihastua jne, joten en tässä millään miehiä syytä. Mutta juuri tämä toivoton jatkuva liike, ainainen siirtyminen jonnekin muualle, sitoutumisen välttäminen miesten osalta.

Pitäisikö kenties tutustua Ma-teoriaan?

Miehet naisten asialla

Miesfeministejä syytetään oman pesän likaamisesta. Silti he näkevät feminismin ainoana loogisena johtopäätöksenä.

Kaksi opiskelijaa. Toinen katsoo silloin tällöin jääkiekkoa. Toinen harrastaa taistelulajeja ja kamppailuelokuvia. Molemmat opiskelevat kulttuuri- ja taideaineita Joensuun yliopistossa.

Aivan tavallisia nuoria miehiä siis. Tai ehkä ei sittenkään.

– Miesten on muututtava. Esimerkiksi isyys on Suomessa retuperällä, 27-vuotias Jouni Karhu lataa.

– En pidä sanasta tasa-arvo. Tuntuu, että sitä käytetään, kun ollaan sitä mieltä, että kaikki on jo hyvin. Käytän mieluummin sanaa feminismi, 23-vuotias Juhana Venäläinen jatkaa.

Nämä miehet eivät pelkää sanoa ääneen sitä, mitä ei yleensä tiedetä olevan olemassakaan: he ovat feministejä.

Kuten naispuolisiakin feministejä on miesfeministejäkin moneen junaan. Jouni Karhu kutsuu itseään profeministimieheksi.

Profeministimies on vakiintunut nimitys feminismiä ajaville miehille. Suomessa toimii Profeministimiehet ry, jossa Karhukin on toiminut.

– Pidän profeministimies-sanasta, koska se korostaa, että mieskin voi olla feministi. Feminismi sanana korostaa vain naisia, Karhu toteaa.

Juhana Venäläinen sen sijaan haluaa nimittää itseään vain feministiksi.

– Sukupuolimääreet eivät sovi minun feminismiini. Olen feministi ajatuksieni, en sukupuoleni vuoksi, hän sanoo.

Venäläinen ei kuulu Profeministimiehet ry:hyn, mutta on sen sijaan tänä vuonna perustetun Joensuun feministit ry:n jäsen.

Sekä Venäläinen että Karhu ovat opiskelleet yliopistossa naistutkimusta. Se kuuluu heidän puheissaan.

– Ihmistä ei pitäisi määritellä sellaisen piirteen perusteella, johon hän ei voi itse vaikuttaa, kuten esimerkiksi biologisen sukupuolen tai vasenkätisyyden, Venäläinen sanoo.

Karhu puolestaan kertoo hänellä olevan ”sukupuolelle herkkä lähtökohta tasa-arvoon.”

– Sukupuolella ja sillä, mitä siihen liitetään, on merkitystä. Tasa-arvo on jatkuvan neuvottelun tulos.

Molemmat nuorukaiset ovat toden teolla heränneet feminismiin yliopiston myötä, mutta sukupuoli pohditutti miehiä jo aiemmin.

– Minulle sukupuoli näyttäytyi jo nuorempana hassuna asiana. Lukiossa halusin pukeutua vähän toisin ja katsoa reaktioita, Karhu kertoo.

Mutta ihan totta jätkät, mikä teitä nykymaailmassa risoo?

Vanhemmuuden jakaminen ja sukupuolittunut väkivalta nousevat heti esiin. Miehet seuraavat tarkasti myös päivän puheenaiheita, kuten Tehyn palkkakiistaa ja aloitetta seksismin vähentämisestä suomen kielessä.

– Keskustelu mies-päätteisistä sanoista tuo esiin sen, että epätasa-arvo ei ole vain yhteiskunnan pintarakenteissa vaan syvemmällä, esimerkiksi kielessä, Venäläinen toteaa.

Kun mies tunnustautuu feministiksi, on muiden ensireaktio yleensä hämmennys. Juhana Venäläinen uskoo hämmennyksen johtuvan siitä, että miesfeministille ei ole olemassa valmista lokeroa yhteiskunnassa.

Miesfeministi kohtaa myös suoranaista syyttelyä.

– Miesporukassa feminismi näyttäytyy petoksena, Venäläinen pohtii.

– Minulle on sanottu suoraan, että petän oman sukupuoleni, Karhu kertoo.

Venäläistä huvittaa ”miksi teet noin ja noin, vaikka olet feministi”-tyylinen syyllistäminen.

– Mielestäni on olennaisempaa, että miljoona ihmistä muuttuu vähän kuin että kymmenen ihmistä muuttuu paljon.

Epäilevämmin feministimieheen suhtautuvat toiset miehet. Mutta eivät naisetkaan pulmusia ole.

– Täytyy muistaa, että kaikki naisetkaan eivät ole feministejä. Jos olisivat, maailma olisi varmasti erilainen, Venäläinen toteaa.

Hän uskoo, että miesten feministinen tietoisuus on viime vuosina lisääntynyt, vaikka kaikki eivät kutsukaan itseään feministiksi.

On miesfeministeillä hengenheimolaisiakin. Myös Juhana Venäläisen vaimo on feministi.

– Nykyisessä feminismin tilassa voi olla naimisissa tuntematta huonoa omatuntoa, tuore sulhanen hymähtää.

Feministiparin yhteiselo ei aina ole sen helpompaa kuin muidenkaan.

– Täydennämme toistemme feminismiä. Naisen voi ehkä olla helpompi havaita epätasa-arvoisuuksia joissakin sosiaalisissa tilanteissa.

Venäläinen ja Karhu haastavat kaikki miehet ajattelemaan feminismiä uusin silmin.

– Tosiäijä voisi vähintään ajatusleikkinä kokeilla olla feministi. Miksi feminismi ei voisi olla tosiäijää? Karhu heittää.

– Mielestäni feminismi on ainoa looginen johtopäätös. Feminismi ajaa sekä miesten että naisten asiaa, koska patriarkaalinen kulttuuri alistaa molempia. En ole kuullut perusteluja sille, miksi patriarkaalinen yhteiskuntajärjestys olisi hyvä asia, Venäläinen ruotii.