Seksibudjettialijäämä

Onko suomalaisilla miehillä oikeus vaalia reviiriään ulkomaalaisilta miehiltä? Mennäänpä hetkeksi käymään ulkomailla tai Suomessa asuvien ulkomaalaisten luona. Monille ulkomaalaisille miehille oman maan tai rodun naiset ovat heille kuuluvaa omaisuutta, joihinka muihin rotuihin tai maihin kuulumattomat miehet eivät saa sekaantua. Esimerkkinä voisi mainita mustalaiset. Nuo samaiset miehet, jotka pitävät rotunsa tai maansa naisia omaisuutenaan, harrastavat kuitenkin mahdollisuuksiensa mukaan itse seksiä muihin rotuihin tai maihin kuuluvien naisten kanssa. Tuo kuulostaa noitten miesten näkökulmasta katsottuna loistavalta strategialta.

Suomessa ei ole vastaavaa naisten omistuskulttuuria, mikä antaa naisille mahdollisuuden harrastaa vapaasti seksiä ulkomaalaisten kanssa. Suomalaiset naiset ovat tunnetuista syistä haluttua seuraa ulkomailla. Ulkomaalaisten miesten flaksi on myöskin Suomessa varsin mainio. Lopputulos on se, että ulkomaalaiset miehet pääsevät harrastamaan runsaasti seksiä suomalaisten naisten kanssa, mutta suomalaiset miehet eivät pääse harrastamaan vastaavassa määrin seksiä ulkomaalaisten naisten kanssa, koska monissa maissa miehet pitävät naisensa tiukassa seksuaalikurissa. Suomalaiset miehet joutuvat siis kärsimään seksibudjettialijäämästä.

Jos Suomeen tulee lisää pakolaisperheitä, joissa naiset pidetään tiukassa kontrollissa - siinä missä miehet harrastavat seksiä suomalaisten naisten kanssa sen minkä ehtivät - niin suomalaismiehet joutuvat kärsijän osaan. Onko suomalaismiehen vain nöyrästi alistuttava seksivarannon karkaamiseen ulkomaisten miesten haltuun? Miten seksibudjettialijäämä saadaan tasapainotettua?

Iltalehti tutustuu kolmekymppisten naisten elämään. Haastateltujen naisten ammatit ovat lehtihaastatteluille tyypillisesti epätyypillisiä ja trendikkäitä: Stylisti, kansanedustaja ja suunnittelija. Anni Sinnemäki arvioi miehiä seuraavasti: "Miehissä on hyvää, että he yleensä keksivät paljon tekemistä, eivät väsy kovin helposti, pitävät elokuvista ja naisista. Huonoa on, että miehet eivät välttämättä osaa rentoutua." Vai eivät miehet osaa rentoutua? Eivätkös miehet ole useimmiten liiankin rentoja sohvilla löhötessään ja muutenkin?

Iltalehti kertoo myöskin Tallinnalaisen "seksiorjan" elämästä: "Omistaja ei pakota jäämään, mutta töitä on tehtävä, jos talossa asuu. Sonja voisi lähteä kuukauden irtisanomisajalla. Miksi hän ei lähde? - Kysymys on typerä. Mihin menisin? Ei ole asuntoa, ei passia, ei rahaa...Kaduilla Sonja on kulkenut paljon. Hän on myynyt itseään parikymppisestä saakka, ensin maaseudulla ja sitten Tallinnan ilotaloissa. Niistä hän joutui lähtemään, koska joi liikaa...Sonja kertoo elämästään kotikaupungissaan Viron maaseudulla. Siellä oli ystäviä, joita hän kaipaa.- En voi palata kaiken tämän jälkeen. Häpeän, eikä kukaan ymmärrä kuitenkaan." Minun ymmärtääkseni tuossa tarinassa ei ole mitään orjuuteen viittaavaa. On kurjia ihmiskohtaloita, painostusta ja liian suuri viinanhimo. Tämäkö on olevinaan sitä feministien kovasti mainostamaa seksiorjuutta?