Miesten törkeät seksihalut

Olen oikeastaan aika yllättynyt, miten hyvin blogiyhteisö on antanut hiljaisen hyväksyntänsä tasa-arvoa edistäville kirjoituksilleni. Arvostelua on tullut lähinnä vain Arawnin ja Birdyn blogien suunnalta, eikä sieltäkään kovin usein. Voisi kuvitella, että toisinaan jopa radikaalitkin käsitykseni tasa-arvo-ongelmien laadusta saisivat osakseen enemmänkin kritiikkiä, mutta luultavasti perusteltuja aiheita kritiikille ei ole edes olemassa.

Enää ei puutu oikeastaan kuin että saisin levitettyä oikean käsityksen tasa-arvon tilasta ja miesten huonommasta asemasta päättäjien ja yhteiskunnan tietoisuuteen, jotta tasa-arvon epäkohtia voitaisiin alkaa poistamaan lainsäädännön keinoin.

Kaunokainen purkaa Elleissä kokemaansa törkeää käytöstä miehen osalta:

"Olen ollut ystävä erään miehen kanssa jonkin aikaa siis vain ja ainoastaan Y-S-T-Ä-V-Ä enkä mitään muuta koska kyseinen mies ei minua kiinnosta seurustelu mielessä ollenkaan ja olen tehnyt sen hänelle aivan selväksi olemme tapailleet silloin tällöin käyneet leffassa ym sellaista tavallista mitä nyt ystävät yleensä tekevät. Olen ollut häntä kohtaan ystävällinen ja kohtelias ja miten tämä älykääpiö palkitseekaan sen: sanomalla minulle päin naamaa että haluaa mennä kanssani sänkyyn haluaa rakastella kanssani ja tuottaa minulle nautintoa edes yhden illan ajan!!!!

Olin pitänyt häntä ystävänäni ja hän on koko ajan vain himoinnut pöksyjeni sisälle. Minua kuvotti ihan kirjaimellisesti pitkän aikaa. Ja taas kerran jouduin päätymään tulokseen että useimmat miehet eivät ainakaan minusta halua pelkästään ystävää,koskaan en ole kelvannut ystäväksi kenellekkään vaan aina miehet vaativat jotain enemmän. Ja se kiukuttaa ja itkettää."

Kommentteja Kaunokaisen kirjoitukseen:

- Tällaiset miehet eivät arvosta tarpeeksi naisen oikeutta olla oman seksualisuutensa "papitar". Kuten aiemmissa keskusteluissa kavi ilmi on olemassa niin alikehittyneita miehia joiden pää on mennyt sekaisin pornofilmien likaisesta ja epästabiilista naiskuvasta.

- Eikö mies nimenomaan ole tekopyhä, esittäessään kaveria pillun toivossa, vaikka naispuolinen on määritellyt suhteelle rajaksi pelkän ystävyyden?

- Minulle on käynyt samoin kuin sinulle monta kertaa. Miehet joita on pitänyt ystävinä yrittävätkin jotain muuta ja tunnen itseni nöyryytetyksi, petetyksi ja minua kuvottaa. Olen todella vihainen miehelle ja itselleni. Koko ajan, kun kuvittelin miehen haluavan olla ystäväni, hän onkin vain ollut ystävällinen vain päästäkseen housuihini. Miten olin taas niin tyhmä, että luulin saaneeni oikean ystävän?

Miesten ehkäisypillerin valmistus on vihdoinkin loppusuoralla.

Höh, miksi lakkauttaa tarpeellinen naisvirkamiehiä koskeva sääntö?

Punkin pitäisi jo kuolla

Jos-ohjelmassa oli mukana Pelle Miljoona ja muita punkkareita. Heidän sanomansa oli kapina järjestelmää vastaan. Kapinointi on tietenkin helppoa ja hauskaa, mutta jos vallitsevan järjestelmän tilalle ei ole esittää toimivaa käytännön vaihtoehtoa, niin kapinasta ei ole paljoa iloa. Punkkareiden paasaminen kuulostaa äkkinäisen korvaan kuin että kapinallisuuden takana olisi paljonkin ajatuksia, mutta juuri mitään konkreettista ja todennäköisesti toimivaa on vaikea löytää.

Feministispainotteinen bändi Kastraatio kertoo: "Toimimme tutulla punk-periaatteella "pääasia että on hauskaa, ja että edes yrittää, ei osaaminen ole niin tärkeää". Tuo periaate on tullut minulle valitettavan tutuksi feministien kirjoituksia lukiessa.

Juuso ja Veli-Matti ovat punkkareita:

"Juuso sanoo punkin olevan vaihtoehto, joka on ensisijaisesti ajatuksia, vapautta ja alistumattomuutta vallitsevia oloja kohtaan. Jos saisin muuttaa maailmaa yhdellä asialla, niin poistaisin ihmisilta rahanhimon. Sillä saisi varmasti muutoksen moniin asioihin, Vellu pohtii."

Mihin Punk pyrkii?

"Punk pyrkii avaamaan ihmisten silmät. Se vastustaa kaikkea väärää: riistoa, ahdasmielisyyttä, väkivaltaa, politiikkaa, normaali elämää, luonnon tuhoamista, kidutusta, ym."

Suuresti juovat suomalaiset odottavat viinan hinnan alennusta.

Leikkausonnettomuus, jota ei toivoisi pahimmalle vihamiehellekään.

Ilta-Sanomat syväanalyysissä

Ilta-Sanomat kertoo, että Jasmin Mäntylän pahoinpitelijä oli hänen kihlattunsa. Jonkun pitäisi tosissaan neuvoa Jasminia miehenvalinnassa, varsinkin kun muistaa edelliset hoidot Dannyn, Ilkka Kanervan, sekä ex-homoaviomiehen. Luultavasti Jasmin menee kuitenkin seuraavaksi kimppaan Tauskin kanssa ja kaikkihan arvaavat, mitä siitä seuraa. Feministit ja profeministit yhteen ääneen: "Miehet ovat kollektiivisesti syyllisiä Jasminin pahoinpitelyihin. Jasmin ei ole vastuussa omista miehenvalinnoistaan. Suurimpia syyllisiä ovat kiltit nörttimiehet, jotka antavat hiljaisen tukensa naistenhakkauskulttuurille."

Otsikko Ilta-Sanomissa: Välimeri kallistui. Jutusta ei selviä, mihin suuntaan(tähän väliin spontaania naurua).

Ilta-Sanomat:

"Nainen lupasi tatuoida ystävättärensä hartiaan kukkasen, mutta tatuoikin sanat Olen vasikka."

Tuohan on maailman vanhin jippo, johon kenenkään ei pitäisi enää langeta. Minullakin lukee tatuointi "Feminismi rulez!" perseessä(lisää spontaania naurua). Lapset, miettikää tarkkaan, kenet päästätte tatuoimaan itseänne.

Ville Itälä tekee paljastukseen, joka voi vaarantaa hänen poliittisen uransa. "En ampunut lapsena ritsalla ikkunoita."

Mitähän tämä tahtoo tarkoittaa?

"Kossu halvempaa kuin koskaan. Hintaetu keskiolueen nähden on romahtanut."

Ihan kivasta elämästä löytyi laululintu.

Feminismin tarkastelua

City-lehden naiskolumnisti arvostelee totaalikieltäytyjä Jussi Hermajaa:

"Vielä enemmän nolottaa, kun ajattelee, mitä Hermaja pakenee: muutamaa hassua kuukautta suomalaisessa vankilassa, jossa olot ovat lokoisammat kuin suurimmassa osassa maailman koteja."

Jotenkin tuntuu siltä, että armeijaa käymättömillä naisilla ei ole mitään oikeutta patistella miehiä armeijaan tai sen vaihtoehtona vankilaan. Jos tuonkin kolumnin kirjoittajalle asetettasiin pakko mennä armeijaan, niin luultavasti blondia ei löydettäisi koko Euroopan mantereelta.

On tietenkin mukavaa pakottaa miehiä armeijaan uhraamaan mahdollisesti jopa henkensä, kun itse ei tarvitse tehdä mitään, mutta joku raja härskiydessäkin tulisi olla.

Poimintoja Suomi24:n feministikeskusteluista:

"Jopa patriarkaatti pelästyi, kun tv näytti naisten seksikeskustelua Miljonääri Jussissa. Taas vaaditaan naisia vaikenemaan kiltisti ja piilottamaan oma seksuaalisuus."

Mikä ihmeen elävä myytti tämä naisten seksuaalisuuden piilottelupakko oikein on? Miesten vastaavansisältöisten puheiden näyttäminen televisiossa ei tulisi kuuloonkaan. Naiset ovat paljon vapaampia kertomaan sekstailuistaan ilman, että heitä leimataan sioiksi.

"Olen itsekin uhri, silmittömän, ennalta-arvaamattoman katuväkivallan. Näin näitä perheväkivaltatapauksiakin kuvataan. Uhri sanoo aina, ettei ollut mitenkään osallinen, eikä voinut mistään tietää, että nyrkkiä tulee. Itse en ollut omaan kohtalooni muuten osallinen, kuin että olin väärässä paikassa väärään aikaan. Siihen ne yhtäläisyydet sitten loppuvatkin perheväkivaltaan verrattuna. Nimittäin, nainen palaa "rikospaikalle", usein jopa samana iltana, vapaaehtoisesti. Usein monet estelevät, mutta hänen on päästävä. Minun ei olisi tullut mieleenikään!

Naiset haluavat elää väkivaltaisissa suhteissa. He ovat niin riippuvaisia miehistä, ettei muuta vaihtoehtoa ole. Tasa-arvon aikana harmittaa varmaan montaakin tämä lause, ja se varmasti moneen kertaan kumotaan, mutta muistakaa, että ennen kuin nainen hakee edes apua väkivaltaiseen suhteeseensa, hänellä on takanaan keskimäärin 35 väkivaltatilannetta kotona...ja silloinkin haetaan apua, että voidaan edelleen jatkaa. Ei siis lähdetä suhteesta vielä sittenkään..."

"Kysyttiin myös miksi tytöt pettää. Vastaus oli hyvin mielenkiintoinen. Koska heidän pitää näyttää pojalle että kyllä he pärjäävät ja kyllä he saavat muita. Jäinkin pohtimaan, tätäkö on naisen elämä? Näyttämistä vastakkaiselle sukupuolelle? Kun itse olin nuori nuo hommat oli poikien heiniä, miten tämä nyt näin päin on kääntynyt?"

Jos pettäminen olisi pojille yhtä helppoa kuin tytöille, niin pojat pettäisivät kymmenen kertaa enemmän kuin tytöt. Tällä hetkellä tyttöjen ja poikien pettämisluvut ovat yhtä suuret, koska tyttöjen helpommat mahdollisuudet pettämiseen ja poikien suuremmat halut pettämiseen suunnilleen tasapainottavat toisensa.

"MTV3:n ohjelmassa 45 minuuttia haastateltiin venäläistä ihmiskaupan uhriksi siepattua naista, Ninaa. Ohjelmassa kuvattiin laajamittaista ja erittäin tuottoisaa venäläistä naiskauppaa, naisia pidetään vankeina, huumataan, myydään ulkomaille ja kotimaassa, niskuroivat hakataan. No niin järkyttyneet, kertokaapa, järkyttikö tämä ohjelma? Järkyttääkö tämä todellisuus?

Ei se järkytä, koska kyseessä on laiton toiminta. Jos lakeja ei noudateta, vika on lain täytäntöönpanossa. Jos tuollainen toiminta olisi laillista Suomessa, niin sitten se voisi järkyttääkin. Syyttävän sormen pitäisi osoittaa poliisia kohtaan, ei vapaaehtoista seksikauppaa kohtaan. Ei autoiluakaan kielletä sen takia, että jotkut ajavat ylinopeutta.

Koirankakkaskandaali

Oikein käy sääliksi Pinserin Riittaa, kun hän kerrankin sanoo poikkipuolisen lausahduksen "on ilmoja pidellyt"-postausten sijaan, niin puolet lukijoista kertoo lopettavansa Pinserin lukemisen. Ehkäpä Pinserin linja on vetänyt puoleensa sellaisia ihmisiä, jotka eivät kestä nähdä itselleen vastakkaisia mielipiteitä tai muuten vaan harkitsemattomia lausahduksia. Jos tämän blogin lukijat repisivät pelihousunsa jokaisen huonosti harkitsemani lauseen jälkeen, olisin lukijamäärissä jo tuhansia kappaleita pakkasen puolella.

Mitä sitten oikein tapahtui, että tällainen skandaali pääsi syntymään? Riitta kirjoitti:

"Koiraa ulkoiluttaessani olen muutamaan otteeseen törmännyt miehenpuoliin, jotka koiran nähdessään alkavat mulkoilla merkitsevästi ja jupista äänekkäästi seurassaan liikkuville, pienille lapsille: "Älä vaan mene sinne ojanpenkalle, siellä on kaikkialla koirien kakkaa ja pissaa."

Tänään harkitsin äänekkään monologin pitämistä koiralleni: "Katso Totti, tuolla on itsekäs ihminen, jonka kersojen päivähoitopaikkoihin, kouluihin ja liikuntahalleihin meidän verorahat käytetään. Eiköhän se ole menossa ostamaan kaljaa meidän muiden kustantamilla lapsilisillä."

Onneksi olen jalo ihminen ja pidin tällä kertaa suuni kiinni. On kyllä vahinko, että usein juuri käytökseltään karkeimmat ja muutenkin yksinkertaisimmat ovat kaikkein innokkaimpia lisääntymään."

Kirjoitus on tietenkin koomisuudessaan yliverto - varsinkin kun siinä moititaan muita karkeudesta ja yksinkertaisuudesta samalla, kun itse syyllistytään vastaaviin synteihin lähes karikatyyrisesti. Lukijan täytyy kuitenkin olla aika sätky vetääkseen herneet nenään tuollaisen lukemisesta. Muistakaa, huonokin huumori on huumoria, eikä siitä ole soveliasta suuttua.

On parempi, että bloggaaja kirjoittaa harkitsemattomasti ja huonosti, kuin että hän hymistelee yhdenpäiväisiä jorinoita, jotka eivät herätä ihmisissä minkäänlaisia tunteita.

Mitä itse asiaan tulee, niin kyllähän koiranpaskottajat käyvät monille ihmisille helposti hermojen päälle. Itse kun en ole koirallinen, vaan kissallinen, niin en ymmärrä koko koiran paskottamisesta klo 6 aamulla saatavaa iloa. Kissahan on yksinkertaisesti parempi lemmikki kuin koira. Se paskoo itsekseen, sitä voi komennella naama punaisena(kuten koiraakin, tosin se ei koskaan tottele, vaan toimii aina päinvastoin) ja aina kun sijoitus Pinserin top-listalla laskee, sille voi antaa kunnon selkäsaunan(Please, älkää lopettako lukemista! T: Kissa).

Jatkokirjoitus Pinserissä tarttuu anonyymiin kommentointiin. Minä voin kertoa, että anonyymi kommentointi toimii ihan siinä kuin nimellinenkin ja paremminkin. Anonyyminä tulee sanottua sellaista, mitä ei nimellään sanoisi ja sitähän kunnon keskustelu juuri kaipaa. Anonyymi kommentoija tiivistää asian näin:

Henkilökohtaisesti en seiso kommenttini takana yhtään vähempää, kirjoitin sen sitten nimimerkillä tai omalla nimelläni. Jos ei kiinnosta lukea kuin positiivisia olalletaputtelukommentteja blogiyhteisön jäseniltä niin poistakaa anonyymien kommentointimahdollisuus.

Antaa vain tulla lisää koirankakkaa Blogistaniin, niin nähdään vaihteeksi vähän säpinää.

Tutkimus kertoo, että kissan kuola on koiran kuolaa puhtaampaa.

Sarjassamme kirjoituksia, jotka herättävät lukijassa oikeasti aiheen huoleen, Tommipommi: "Kuulin puhelimessa, että mummuni on nykyään osittain ihminen ja osittain robotti."

Läski-Ilta

Ajankohtaisen kakkosen läski-iltakin tuli sitten nähtyä. Keskustelu oli ihan mukavaa, mutta televisiokeskusteluille ominaisesti oleellisiin kysymyksiin ei saatu kunnon vastauksia, vaikka toimittajilla olikin tällä kertaa tavallista enemmän sitkeyttä. Miksi vanhemmat kasvattavat lapsestaan läskin? Eräs keskustelijoista totesi, että vastuu lapsen lihomisesta on vanhemmilla, koska ei voida olettaa, että lapsi osaisi tehdä oikeita valintoja syömisensä suhteen. Voivatko vanhemmat tehdä lapselleen paljon suuremman karhunpalveluksen kuin kasvattamalla tästä paksukaisen? Olisi ollut mukava nähdä ohjelmassa vanhempia - jotka ovat kasvattaneet lapsestaan paksukaisen - vastaamassa, millä oikeudella he pilaavat lapsensa tulevaisuuden?

Sinikka Mönkäreeltä kysyttiin kyllä, saavatko ihmiset olla niin lihavia kuin haluavat muiden kustantaessa heidän sairautensa, mutta sekin kysymys jäi puolittain ilmaan. Kolmas asia mikä tuollaisissa läskikeskusteluissa toistuu aina samana on se, että mukana olevat paksut naiset ovat ainakin omien sanojensa mukaan joko 1)laihduttavia/laihtuneita tai 2)oman painonsa hyväksymään oppineita. Missä ovat ne painostaan ja mässäilystään kärsivät ja häpeilevät naiset? Olisi kiinnostavinta kuulla niitä joilla ongelma on, eikä niitä, jotka ovat sen jollakin tasolla jo ratkaiseet.

Kutrikin oli mukana hyvällä panoksella. Ne jotka eivät Kutria tunne, niin voin kertoa, että hänet tunnetaan julkisuudessa ehkäpä parhaiten tavastaan käydä tirkistelemässä tämän blogin kirjoituksia. Tässä poimintoja Kutrin keskustelufoorumilta:

- Ohjelmasta jäi sellainen tunne, että läskit saavat pitää kilonsa. Tässä maassa on tärkeää se, että jokainen saa olla sellainen kuin haluaa, oli se sitten terveellistä tai ei. Mitään yhteistä punaista lankaa ei mielestäni löytynyt, vaan kaikki tuntuivat olevan tyytyväisiä omaan olemukseensa juuri sellaisena kuin se tällä hetkellä on.

- Se kaikkein lihavin nainen (tummat hiukset), joka sanoi että heillä syödään kotona ihan superterveellisesti eikä koskaan herkkuja ei vaikuttanut kovinkaan tyytyväiseltä ihmiseltä, kuten hän itse väitti. Hänellä oli usein tyhmeä ilme ja tuskastuneita mielipiteitä. Näytti aika negatiiviselta...oli vain pakko kommentoida, kun hän niin monta kertaa vakuutti olevansa niin onnellinen ja tasapainoinen, mutta minusta ei ihan siltä näyttänyt.

- Jos ihminen on tyytyväinen elämäänsä, ei sitä silloin tarvitse painottaa. Eli puhui potaskaa se pullukka.

- Olen tutkinut paljon ihmisten kehon kieltä, ja sen kropan asennot ja ilmeet viestitti äärimmäisen epämukavaa oloa ja huonoa mielialaa. Kyllähän sen asennekkin oli jotenkin inhottavan hyökkäävä. Ei siellä kukaan muu käyttäytynyt tuolla tavalla. Siinä oli siis esimerkki ihmisestä joka ei hyväksy kroppaansa.

- Onneksi Toloselle laitettiin jauhot suuhun sen laihdutuspillereistä! Ja kyllä, se tukeva tummahiuksinen täti oli tosi vastenmielinen, tuli mieleen joku pirttihirmu.

- Ne ohjelman lihavat keskustelijat kyllä selvästi pillastui, kun puhuttiin siitä, että ylipaino lisää tiettyjen sairauksien riskiä. Yleensäkin kaikki ylipainoiset vetää aina herneen nenään, jos jossain mainitaan, että ylipainolla on yhteyttä joihinkin sairauksiin.

- On ihan vanhempien oma syy, jos lapset eivät suostu syömään kuin tiettyjä ruokia tai juomaan muuta kuin pillimehua. Kyllä vanhempien kuuluu määrätä perheessä, eikä kysellä lapsilta, että mitä syödään.

Nainen ja miljonäärit

Ihanainen kirjoittaa miehistä ja rahasta:

"Raha on mukava lisä miehessä, mutta ei itse tarkoitus. Ihanainen ei ymmärrä Amerikassa järjestettäviä miljonääriklubien treffi-iltoja, joihin valitaan miljönäärin tyttöystäväksi haluavia rahanahneita harakoita, joista Matti Meikäläisen näköisen miljonäärit sitten valitsevat pikadeittaus –metodilla mukavimman."

Jos nainen on markkina-arvoltaan keskinkertainen, hänellä on mahdollisuus hankkia itselleen mies, jolla yksi huippuominaisuus, mutta ei kaikkia huippuominaisuuksia. Jos raha on naiselle tärkeää, niin hänen kannattaa valita itselleen rikas, mutta muilta ominaisuuksiltaan tasottomampi mies.

Jos taas nainen on tasokas ja hän haluaa itseään palvovan miljonäärimiehen, naisen ei kannata ottaa sitä komeaa, naisia naurattavaa toimitusjohtajaa, koska silloin naiselle jää suhteessa se ruikuttajan osa. Rikas mutta ruma mies taas pysyy paremmin naisen otteessa, mikä jokaisen ihanan naisen tulisi tietää.

"Jos Ihanainen olisi ökyrikas miljonäärimies, Ihanainen pitäisi suunsa supussa visusti omaisuudestaan. Kuka haluaa naisen, joka pitää sinusta vain rahan takia? Ei siksi, että olet mukava, kiltti, hyvä sängyssä, komea, vaan vain koska olet rikas. Mitäs jos omaisuus lähtee kävelemään? Niin lähtee sitten muuten vaimokin."

Eli rikkaan miehen kannattaisi näytellä alempitasoista miestä saadakseen "oikeasti" kiinnostuneet naiset seulottua pyrkyreistä? Niin kuin saduissa, joissa prinssi tekeytyy maalaistolloksi ja onnistuu silti hurmaamaan kauneimman neidon sydämen paljastaen lopulta asioiden oikean laidan. Valitettavasti elämä ei ole satua.

Jos rikas mies pitää suunsa supussa rahoistaan, niin hän saa hyvässä tapauksessa iskettyä itselleen 50 kiloa ylipainoisen, Siwan kassalla työskentelevän yksinhuoltajan. Sitäkö tässä haetaan? Naiset on hankittava niillä avuilla, joita itse kullakin sattuu olemaan. Toki olisi mukavaa, jos naisen voisi hurmata älyllään ja komeudellaan, mutta jos noita hyveitä ei ole, niin muutkin keinot käyvät.

Yhtä hyvin naisille voisi sanoa, että miehiä ei kannata hurmata ulkonäöllä, koska sitten kun vanhenet ja ulkonäkösi rapistuu, mies häipyy ulkonäkösi mukana.

"Jos nyt on silmittänyt itselleen miehen, joka sattuu olemaan miljonääri tai vaikka vain erittäin hyvin toimeentuleva, on muutama perussääntö jotka kannattaa muistaa:

1. Ihana nainen ei koskaan kysele miehen rahoista, palkasta tai perinnöstä, sillä hän ei voisi vähempää välittää niistä (esitä nyt edes).
2. Ihana nainen kohtelee rikasta miestä kuin ketä tahansa, mielellään vielä hieman korostetun välinpitämättömästi. Miehet joilla on rahaa, rakastavat myös valtaa ja ovat siis valmiita tekemään myös naisen valloittamiseksi töitä. Rahakkaat miehet myös epäilevät kaikkia yleensä hyväksikäyttäjiksi ja siitä seulasta on hankalaa päästä läpi. Älä koskaan kyseenalaista tai arvostele rikasta miestä!
3. Ihana nainen ei koskaan pyydä miestä ostamaan itselleen mitään tai oleta miehen maksavan, vaan tarjoutuu myös maksamaan itse kahvinsa, ruokansa jne. jotta mies kokee että nainen ei vietä aikaansa hänen kanssaan rahan takia.
4. Ihana nainen suhtautuu annettuihin lahjoihin hämmästyneenä ja ihastuneena, kuin hänelle ei kukaan koskaan olisi lahjoittanut mitään.
5. Ihana nainen muistaa kiittää jokaisesta huomionosoituksesta, lahjasta, kyydistä ja tarjotusta ateriasta.

Näillä säännöillä pääsee melko pitkälle. Myös tavallisten miesten kanssa, sillä ne perustuvat yleisiin hyviin käyttäytymistapoihin."

Nuo säännöt ovat hyviä ja toimivia. Tyhmään miljonääriin ne tehoavat siksi, että hän kuvittelee tosissaan, että nainen ei ole kiinnostunut hänen rahoistaan. Älykkääseen miljonääriin siksi, että hän huomaa, että nainen osaa ja haluaa pelata korttinsa oikein miellyttääkseen miestä. Loppujen lopuksi, mies kuin mies haluaa naisen, joka osaa ja haluaa miellyttää häntä.

Ihastuminen annetuista lahjoista on tehokasta siksi, että se matkii käytösmallina lasten ihastusta heidän saamistaan lahjoista. Tuollaisella lahjoista innostumisella vahvistetaan miljonäärissä sitä käsitystä, että naisen ja miljonäärin hierarkinen suhde on kuin isän ja tyttären välinen suhde, jossa isä käyttää määräysvaltaa ja tytär vaikutusvaltaa.

Miehet viehättyvät kaikista eniten, jos nainen imitoi käytöksensä sopivilla osillaan 11-vuotiasta tyttöä. Katsokaa vaikkapa kauniita filmitähtiä naisia Conanin haastatteluissa ja heidän elehtimistään. Se ei ole Paavo Lipposmaisen(tai feministimäisen) arvovaltaista ja tietäväistä, vaan 11-vuotiaan tytön eloisan hupakkomaista käytöstä.

Ihmisiä vaivaaviin liian lyhyisiin sähköpostiosoitteisiin(iki.fi jne.) on vihdoinkin löydetty ratkaisu.

Yläluokkaisuus

Akateemisuuden vaatimus deitti-ilmoituksissa on keskustelupalstojen vakiopuheenaihe viikosta toiseen. Isosisko on oivaltanut totuuden siemenen akateemisuuden vaatimuksen takana. Akateeminen-sanalla haetaan yläluokkaista kumppania, mutta sitä ei tohdita tai ymmärretä sanoa suoraan.

Yleensä akateemisuuden vaatimus esiintyy nimenomaan naisten deitti-ilmoituksissa. Naiset perustelevat kriteeriään sillä, että kumppanin tulee olla samalla aaltopituudella, kun keskustellaan taiteesta tms. Mitä minä olen avioliittoja nähnyt ja varsinkin lapsellisia avioliittoja, niin en ole kyllä havainnut, että taidekeskustelujen merkitys liittojen onnellisuudelle olisi ollut kovinkaan merkittävä.

Tärkein asia, mitä naiset akateemisuuden vaatimuksellaan oikeasti hakevat on se, että kumppanin kaveripiiri koostuu laadukkaista, yläluokkaisista henkilöistä, joiden mukana nainen pääsee itsekin piireihin. Vaikka joku ei-akateeminen mies olisikin kuinka ihana tahansa, nainen ei halua kokea sitä, kuinka miehen mopokerhon putkimieskaverit kokoontuvat kotiin ryyppäjäisille. Toinen tärkeä asia akateemisuuden vaatimuksessa on akateemisuuden korrelaatio älykkyyden ja miehen yläluokkaisten, rikkaiden vanhempien mahdollisen olemassaolon kanssa.

Kun Akateeminen-sanaa aletaan purkaa kumppanille asetetuissa vaatimuksissa, niin huomataan, että sanan takana on useimmiten hyvin vähän itse akateemisuuteen liittyvää. Väärällä alalla olevat akateemiset ihmiset eivät yhtäkkiä kelpaakaan, kuten Markku kirjoittaa. Ja toisaalta, jos heitetään esiin ei-akateemisia ammatteja, niin havaitaan, että monet niistä olisivatkin naisen kumppaniehdokkaalle ihan kelvollisia: Poliisi, palomies, muusikko, johtaja, yrittäjä, taiteilija, tanssija...

Miksi amismies ei kelpaa, keskustellaan Elleissä:

- Itse voin sanoa, että akateeminen mies tuntuu kiinnostavammalta siksi, että minulle tärkeää ei ole ainoastaan luonne, vaan myös yhteiset intressit ja ajatusmaailma.

- Teknilliset korkeakoulut eivät todellakaan lisää yleissivistystä ja anna perinteistä universaalia yliopistokoulutusta. Mutta sen kyllä tekevät humanistiset alat, nimen omaan yliopistoilla.

- Tässä oli puhe yleissivistyksestä, jota hankitaan lähinnä yliopistossa ja lähinnä humanistisilla aloilla. Tekniikkaa ei siis lueta yleissivistykseen eikä insinöörit ole koskaan muodostaneet älymystöä.

- Akateemisuus ja yleissivistys eivät välttämättä korreloi. Tunnen akateemisia, jotka eivät tiedä mistään mitään oman alansa ulkopuolella, siis eivät todellakaan mitään, jos maailman tapahtumista keskustellaan.

Mies, jos olet liian empaattinen, voi käydä näin.

Pubiruusut kunniaan

Rivot puheet Miljonääri-Jussissa ovat herättäneet keskustelua. Iltalehti kertoo, että Jussi joutuu tekemään valintansa varsin rääväsuisten naisten joukosta:

"Tyttöjä luonnehdittiin myös "jälkiteineiksi baarihoroiksi", "juopoiksi ämmiksi" ja "pubiruusuiksi", jotka ovat luokkaretkellä MTV3:n kustannuksella. "Kuvottavaa katsella", yksi katsoja tiivisti."

Kauhistelu on mielestäni turhaa, sillä emme elä enää Juurakon Huldan ajassa, jossa kirkasotsaiset elovenätytöt käyttivät viatonta viehätysvoimaansa. Nykyajan naiset ovat suurelta osaltaan rääväsuisia pubiruusuja ja sen faktan kanssa meidän on vain tultava toimeen.

Subtv:n ohjelmapäällikkö Maaretta Tukiainen puolustaa ohjelmaa:

"On oltava niin, että myös naiset voivat puhua miehistä objektivoivasti. Ohjelmassa esiintyneiden tyttöjen mielestä ilmeisesti niin on sopivaa tehdä myös televisiossa. Miehet ovat aina saaneet puheissa käsitellä naisia, viimeksi oli julkista keskustelua naisuutisankkureiden valintaperusteista. Tämä on tyypillistä, naisia voidaan muka aina arvioida ulkonäön ja seksuaalisuuden perusteella, miehiä harvemmin."

Asiahan on lähinnä päinvastoin. Naiset voivat vertailla miehiä "kumman kaa" tyyliin ja kaikki pitävät noita juttuja hauskoina. "Olisitko mieluummin Hjalliksen vai Halmeen kanssa?" kertoo kysymyksenä, että kummatkin miehet ovat suunnilleen saman seksuaalimarkkina-arvon omaavia ja monille naisille karseita partneriehdokkaita. Jos miehet alkaisivat viljellä samanlaista huumoria televisiossa, niin tuomio olisi ankara.

Pubiruusut puhuivat ohjelmassa myöskin "sen" koosta ja sanoivat, että "sen" pitää olla iso. Jos miehet puhuisivat televisiossa "sen toisen" koosta ja sanoisivat, että sen pitää olla neitseellisen tiukka, eikä äidillisen väljä, niin miehiä pidettäisiin sikoina.

Oikeita mielipiteitä kirjoittaa samasta aiheesta ja viittaa Ilta-Sanomien keskusteluun, josta löytyy mm. tällaisia kommentteja:

- Uskomatonta! Mistä Mtv on onnistunut löytämään ohjelmaan noin aivottomia, suustaan ja moraaliltaankin siivottomia naisia, joilla jo kotikasvatus näyttää mättäneen pahan kerran. Amerikkalainen versiohan oli suorastaan tasokas näytelmä verrattuna tähän totaalisen alatasoiseen tekeleeseen.

- Nuorten naisten laatutaso on nykyään luvattoman heikko. Ruokaa ei osata laittaa, mutta rietastelun kirjossa ollaan sitten sitäkin valveutuneempia. Ei ole näistä naisista äideiksi.

- Amerikkalaisessa versiossa daamit olivat trimmattuja ja laitettuja, ja meillä Suomessa huonohiuksisia ja huonohampaisia, puhumattakaan tyylistä tai vartaloista....Tätä lisää!! Naurattaa vieläkin !

Petteri Ahomaa kertoo ohjelman leikkauksesta näin:

"Juuri enempää ei voi mitään ohjelmaa sensuroida kuin tuota jaksoa oli sensuroitu. Jätimme pois ihan kauheita juttuja, joita tytöt päästivät suustaan. En edes kehtaa sanoa niitä punastumatta."

Norjalaishuumori ei vaikuta kovin hauskalta ainakaan muutamasta esimerkistä päätellen. Kristopher Schau kysyy Alan Shearerilta, mitä Alan tekee peniksellään pissimisen jälkeen. Sama koomikko on aiemmin suututtanut eläinaktivistit käyttämällä kuollutta sikaa moottoriveneenä.

Arvio miestenlehdestä

Tuuhea on verkkolehti, jossa oli tällä kertaa asiaa miehistä. Pääkirjoittaja Susanna Laaksonen:

"Kun kaksi sinänsä arvovapaata ja maailmassa tärkeää termiä, "mies" ja "lehti" yhdistetään, niin lopputulos viittaa heikkoon henkiseen tasoon."

Ja jos yhdistetään "nainen" ja "lehti", niin silloin se huono henkinen taso vasta saavutetaankin. Naiskolumnistit kun ovat aina väärässä.

Jouni Varanka syyllistää kaikki miehet joittenkin miesten tekemistä rikoksista:

"Sukupuolten välinen epätasa-arvo koostuu monista tekijöistä, joista useimmin mainittuja ovat palkkaepätasa-arvo, naisten aliedustus päätöksenteossa sekä naisiin kohdistuva väkivalta. Kun ihminen ensimmäisen kerran todella ymmärtää, että nämä ovat todellisia asioita eivätkä pelkkiä tilastolukuja, syntyy voimakkaita tunteita.

Miehelle tyypillinen ensimmäinen tunne on syyllisyys. Ongelman laajuuden tiedostaminen tapahtuu usein vihaisen naiskumppanin ei aina niin ystävällisen ja myötätuntoisen kätilöinnin seurauksena: "Raiskaisinko itse, jos tietäisin, että en koskaan voi jäädä kiinni? Sivuutanko naisten kommentteja ja tunteita miesten kuuntelemisen kustannuksella?" Ja niin edelleen. Oma osuus ongelmassa antaa aihetta mietteliäisyyteen. Tämän lisäksi miestä voi vaivata epämääräinen kollektiivinen syyllisyys. Hänestä tuntuu, että hän on miehenä jotenkin vastuussa muidenkin miesten, menneistäkin teoista ja että hänen itsensä tulisi jotenkin muuttua."

Täytyy kyllä sanoa, että ei koskaan tullut pieneen mieleenikään tuntea syyllisyyttä toisten miesten tekemistä rikoksista. Jos mies vihjaa naisille heidän omasta osuudestaan vaikkapa väkivaltaisten miesten suosimiseen, miestä pidetään sikana. Ilmeisesti miehiä voi kuitenkin syyllistää heidän olemattomasta vastuustaan muitten miesten väkivaltaan liittyen.

Jouni käsittelee miesten tapoja paeta omaa vastuutaan kollektiivisesta syyllisyydestä:

1) Väistäminen: "En minä kuitenkaan voi sille mitään". Tasa-arvokysymykset ovat laajoja ja ongelmat ovat monien ihmisten toiminnan seurausta. Yksi mies voi tehdä niin kovin vähän.

2) Ulkoistaminen:"En se minä ollut. Minä kyllä kuuntelen ja kunnioitan aina naisia. En lyö, en raiskaa. Ne on ne pahat miehet, jotka ovat vastuussa kaikista ongelmista." 'Pahojen miesten' pitäisi parantaa tapansa, ei minun. Variaatio: Toisinaan ulkoistaminen johtaa toimintaan. Tällöin mies saattaa ryhtyä osoittelemaan muita miehiä sormella oikeutettua vihaa uhkuen. Kaverit saavat tuta, ettei blondivitsejä enää saa kertoa ja spontaani luento (muiden) miesten pahoista teoista on jatkuvasti kielen alla. Oma syyllisyys ikään kuin siirretään toisten miesten kannettavaksi."

Mikä helvetin "oma syyllisyys" siirretään toisten miesten kannettavaksi? Jos kiltti ja ujo mies ei kelpaa naisille, niin pitääkö sen lisäksi tuon kiltin miehen pitäisi tuntea syyllisyyttä väkivaltaisten miesten puolesta, jotka naiset ovat ehdoin tahdoin ovat valinneet kumppaneikseen? Onko typerämpää vaatimusta ennen kuultu?

Jounin neuvo tilanteen korjaamiseksi ei ole tästä maailmasta:

"Suurempi vastuunotto näyttäytyy gordionin solmun ratkaisuna. Tiskiharjaan ja pölynimuriin tarttuminen tuo miehen lähemmäksi kodin ydintoimintoja. Samalla syyllisyys korvautuu ylpeydellä ja vihainen puoliso onnellisesti sohvalla lekottelevalla Afroditella..."

Voinhan minä tarttua tiskiharjaan, mutta mistä se Afrodite siihen sohvalle oikein ilmestyy? Joo, baareissa ja deittineteissä saa todellakin tehtyä naisiin vaikutuksen sanomalla, että "minä poika olen kova imuroimaan ja jynssäämään tiskiä".

Onko koko profeminismin idea kiertää puukkoa kilttien alempitasoisten miesten vatsassa syyllistämällä heidät väkivaltaisten miesten rikoksista ja neuvomalla heitä olemaan vielä kiltimpiä, eli entistäkin huonommin naisille kelpaavia?

Tuuheasta löytyy myöskin mielenkiintoisen oloinen artikkeli transhumanismista.

Piti oikein siristää silmiä tänään kun luin Keskisuomalaisesta Jorma Heinosen kolumnia. Jossakin kohdin Jorma kirjoitteli suunnilleen näin: "Mellunmäen ala-asteella Panu 6v, puhuu Ylempitasoisista Mehiläisistä(YTM) ja Ylempitasoisten Mehiläisten fasistisesta pahuudesta...". Tuo kirjoitus ei liittynyt kolumnissa oikeastaan mihinkään, eikä sitä selitelty mitenkään. Kuinkahan monella Keskisuomalaisen lukijoista oli edes hämärä aavistus siitä, mistä oli oikein kyse?

Unen puute nukuttaa

Harvat ihmiset tulevat toimeen 6 tunnin yöunella ja vaikka joistakin ihmisistä voi tuntua päivällä ihan hyvältä lyhyiden yöunien jälkeen, niin se johtuu useimmiten siitä, että ihmiset tottuvat muutaman päivän jälkeen vähän unen aiheuttamaan alentuneeseen suorituskykyyn.

Unen puute pidentää reaktioaikoja, vähentää luovuutta, huonontaa muistia, estää oppimista ja huonontaa kykyä tehdä hyviä päätöksiä nopeasti. Itse olen huomannut, että unen puute heijastuu suoraan blogikirjoittamiseen. Väsyneenä kirjoittaminen tuntuu rutinoituneelta ja kirjoitusvirheitä tuppaa tulemaan sana sanan perään.

Ilta-Sanomat kertoo, että Pääministeri Matti Vanhanen kehottaa kansalaisia mm. omakotitaloasumiseen, rantamökkeilyyn ja suvunjatkamiseen. Hyvä Matti, olen kanssasi aivan samaa mieltä. Voisitko kuitenkin seuraavassa lausunnossasi kertoa, mistä tuollaisen omakotitalon, rantamökin ja suvunjatkamisseuran saa oikein hankittua?

Mihin lie perustuvat, mutta täältä löytyy listoja mm. maskuliinisimmista ja feminiinisimmistä etunimistä. Suomalaisia maskuliinisiä miesten nimiä ovat listan mukaan ainakin Tuomas, Mikko ja Jukka. Kaikkein maskuliinisin nimi on Milorad. Feminiinisin nimi on Emeline. Perisuomalainen naisen nimi Hjördis ei ollut päässyt sadan feminiinisimmän nimen joukkoon.

Myydäänköhän näitä tarroja Suomessa?

Päivän sarjakuva: Miljonääri-Jussi.

Ryöpytysvakuutus

Panu Rajala valittelee Hesarissa, kuinka hänestä on tehty lehdissä kansakunnan sylkykuppi pelkän sopuisan eron takia. Juttuhan menee niin, että jos jollakin julkkiksella on "pyhimyksen" tai sankarin imago, niin media ei voi lähteä mustamaalaamaan tuota sankaria, vaan sen on myötäiltävä jutuissaan hänen sankarin imagoaan. Jos sen sijaan julkkis on leimautunut antisankariksi, kansa odottaa, että hänet ryvetetään oikein kunnolla pienimmästäkin aiheesta. Media ei voi lähteä taistelemaan kansan "tietoa" vastaan, vaan sen on pönkitettävä kansan ennakkoluuloja. Muuten lukijat katoavat.

Julkkis voi ottaa "ryöpytysvakuutuksen" tulevia skandaalinpoikasia varten olemalla vaatimaton, ryhtymällä lastenklinkan kummiksi, luomalla itselleen kunnollisen perheenisän imagon tms. Tuolloin media ei voi lähteä tekemään skandaalia joutumatta itse mustamaalaajan epätoivottuun osaan. Jos sen sijaan julkkis on itsevarma, ylpeä, kehuu saavutuksillaan tai omaisuudellaan, niin hän on vapaata riistaa sylkykupiksi, sillä ihmiset haluavat kateuksissaan nähdä tuollaista ihmistä nöyryytettävän.

Sama kaava pätee myöskin blogin pitämiseen. On luotava itsestään vaatimattoman, herkän, feminististä diskurssia tinkimättömästi noudattavan miehen imago, niin saa lukijoiden sympatiat puolelleen. Pahinta on väittää itseään komeaksi tai kauniiksi, kuten esim. Ihanainen tekee. Fiksumpaa on ottaa ryöpytysvakuutus tuolta osin taivastelemalla huonoa menestystään vastakkaisen sukupuolen parissa, kuten minäkin teen.

Minun paheeni ovat mm. vaatimattomuuden ja feministisen diskurssin kunnioituksen puute, mikä tekee minusta oivallisen riistan ryöpytykselle vähänkin virheellisen kirjoituksen jälkeen. Suurin paheeni on tietenkin "ryöpytysimmuunius" - tapa jolla latistan emotionaaliset solvaukset loogiseen ja asialliseen käsittelyyn, mikä saa ryöpyttäjän vaikuttamaan usein epäjärkevältä.

Ihminen voi siis varautua tuleviin henkilökohtaisiin väärinkäyttäytymisiinsä hankkimalla itselleen etukäteen niin hyvän imagon, että hänestä uskotaan parasta mokienkin jälkeen. Toinen tapa on "mokailla" jatkuvalla syötöllä yrittämättä edes pitää minkäänlaista positiivista imagoa ala Matti Nykänen/blogiPanu, jolloinka henkilöstä muodostuu omalla tavallaan positiivinen ja kiinnostava reppanaimago.

Miljonääri-Jussi alkaa vaikuttaa yhä enemmän paritusohjelmaparodialta. Jussi esittelee nyrpeille tytöille Ranskan nähtävyyksiä, mutta on itse liian feminiini saadakseen ketään ihastumaan itseensä. Tyttöjä ja hovimestaria kuvaa yksi sana; tyylittömyys. Onhan se nyt aika kamalaa, kun porukan naisellisin henkilö on Jussi. Tytöt ovat juuri niin karseita, kuin mitä ensivaikutelma antoi ymmärtää: "Meillä on tyttöjen kanssa sellainen sääntö, että kakkoseen ei anneta"..."Mä olen kokeillut kakkosta, mutta se pitää tehdä tyylillä, pitää olla kunnon liukasteet"..."Mä olen ollut naisen kanssa, jos se kiinnostaa teitä."..."Mulla on siviilissä useampikin vakkarihoito."

Seksirobotteihin on vielä matkaa, mutta hajun voi jo ostaa purkissa.

Hitler oli vegetariaani

Pihvijärjestön mainoskampanja "Hitler oli vegetariaani" on ollut jymymenestys ja se on kasvattanut pihvin myyntiä huimat 867% kolmen kuukauden aikana. Kuvat Hitleristä ja SS-joukoista syömässä porkkanoita on tehnyt paljon hallaa kasvinsyöjille. John Wayne on nyt yhtä kuin pihvi, Hitler on yhtä kuin rehut.

Kasvissyöntijärjestöt vakuuttelevat puolestaan, että Hitler ei ollut vegetariaani ja pitävät väitettä myyttinä:

"The idea that Adolph Hitler was a vegetarian is one of those enduring myths. So what are the facts? The truth is that Hitler loved meat, and especially game birds. His favorite dish was stuffed and roasted squab (baby pigeon). He also enjoyed rich cakes and pastries."

Vegetaarijärjestöt ovat itse aloittaneet shokkimainoskampanjoilla vaikuttamisen ja saavat nyt maistaa omaa lääkettään. Kuluttajajärjestöt järjestävät omia mainoskampanjoitaan PETA:a(People for the Ethical Treatment of Animals) vastaan, koska PETA mm. vastustaa kaikkia eläinkokeita ihmistautien(AIDS, leukemia jne.) voittamiseksi.

Kirjasta Hitler´s table talk löytyy Hitlerin omia käsityksiä hänen kasvissyönnistään:

"I am no admirer of the poacher, particularly as I am a vegetarian."

"The only thing of which I shall be incapable is to share the sheiks' mutton with them. I'm a vegetarian, and they must spare me from their meat."

"One may regret living at a period when it's impossible to form an idea of the shape the world of the future will assume. But there's one thing I can predict to eaters of meat: the world of the future will be vegetarian."

Loppukevennyksenä suloisia lapsia eläinasuissa.

Hämärää peliä Ikuisessa Kahvitauossa

Visa Kopun paluulinkeistä löytyy aika ihmeellisiä sivuja ja eräs ajatuksia herättävimmistä on Eve Smith Skullasonin sivu. Onko Ikuisella Kahvitauolla uusi sivukonttori, vai onko peräti niin, että Ikuinen Kahvitauko on kopio Even kovalla vaivalla kirjoittamasta sivustosta?

Valehtelu onnistuu parhaiten puhelimen välityksellä:

"Kirjoitettu valehtelu jää mieleen vainoamaan. 37% valehtelusta tapahtuu puhelimen välityksellä, 21% kasvoista kasvoihin ja 14% mailin kautta. Maili ei ole suosittu väline valehteluun, koska viestit jäävät muistiin. Puhelimessa valehtelu ei paljastu helposti senkään takia, että fyysiset valehteluvihjeet jäävät pimentoon."

Ehkäisypillerit muokkaavat naisten miesmakua:

"Ehkäisypillereitä käyttävät naiset ovat enemmän macho-tyyppisten miesten perään, kun taas pillereitä käyttämättömät naiset suosivat herkempää miestyyppiä.

Pillereitä käyttävät naiset saattavat haksahtaa machomiehiin, jotka ovat heille sopimattomia pitkäaikaiseen suhteeseen. Pillereitä käyttävä nainen saattaa valita miehen, jonka hän huomaa raskaaksi tullessaan ja pillereiden käytön opetettuaan täysin sopimattomaksi itselleen. Lyhyisiin suhteisiin pillereitä käyttävät naiset valitsevat välittävämpiä miehiä, kun taas pillereitä käytämättömät naiset valitsevat lyhyisiin suhteisiin machompia miehiä."

Fantastista, eiks je?

Iltalehdestä löytyy Miljonääri-Jussin todennäköisesti kuolemattomiksi nousevia lausahduksia:

- Mä näin ku se heitti öögaa koko ajan, se oli kyl cute.

- Siis loistavaa et te ootte täällä. Great!

- Ja tota hei, mä uskon, et teistä pidetään täällä fantastisesti, kokonaisvaltaisesti hyvää huolta. Okei.

- Muutama siinä avas suun, mitä mä aattelin et se oli ihan jees.

- Tääl me ollaan kaikki, eiks je?

Naisviha puhuttaa Elleissä ja vihan alkusyy kyseenalaistetaan "pettämättömällä" logiikalla:

"Viittaus siihen, että miesten korkeampi itsemurhakuolleisuus oli riippuvainen naisten deittikäyttäytymisestä, on täyttä paskan jauhantaa. Miehet tekevät itsareita, koska juovat ja ovat masentuneita."

Crazy finnish girl oli minulle uusi blogituttavuus. Hän valista amerikkalaisia maastamme tähän tyyliin.

No, We do not have Viking funerals. Yes, I have heard the joke "Are you Finnished?" before. No, I don't think it's too amusing.

Masennus on terve reaktio

Näkökulmasta löytyy vaikuttava kirjoitus nykyajan ihmisten masentuneisuudesta:

"Hallitseva mustavalkoinen voittajien ja häviäjien kulttuuri tuottaa kuin tehdas henkisesti rampautuneita ihmisiä. Ei ainoastaan yhteiskunnan rattaista pudonneiden "häviäjien" vaan myös "menestyjien", joita riivaa alituinen voittamisen pakko ja paine, mielenterveys on vaarassa, sanoo filosofi Mikko Lahtinen.

Kilpailu vie Lahtisen mielestä eristyneisyyden kulttuuriin, jossa ihmissuhteet eivät enää perustu keskinäiseen kunnioitukseen ja luottamukseen, vaan narsistiseen oman edun ajamiseen ja toisten kylmään hyväksikäyttämiseen. Perheestä on tullut taistelukenttä, jossa kaikki kyttäävät toisiaan ja jokainen yrittää repiä toisesta irti kaiken mitä pystyy.

Kuka on todella häiriintynyt: nykymenosta tolaltaan mennyt häviäjä vai rahanahneuden voimalla itseään eteenpäin piiskaava menestyjä? Ihminen, jonka mieli on särkynyt hektisessä elämänmenossa, omaa herkkyyttä ja avoimuutta ympäristönsä tapahtumille, kun taas kaikesta läpi puskeva pärjääjä on niin paatunut, ettei kykene herkistymään juuri millekään ja juuri sen vuoksi menestyy.

Eikö ihminen, jonka lähes ainoa tunne on lähes maaninen tavaran- ja rahanhimo, ole inhimilliseltä, moraaliselta ja filosofiselta kannalta katsottuna hyvin sairas? Ja eikö yhteiskunta, joka asettaa tällaisen ihmisen ihanteekseen, seiso pahasti päälaellaan?

Mielenterveysongelmista kärsivän voi näin nähdä ihmisenä,joka on alkanut herätä tästä sairaasta unesta. Masentunut,jolle mikään tavallinen ei enää maistu ja joka kokee normaalina pidetyn elämäntavan onttona ja epätodellisena, on aivan oikeassa: se on onttoa ja epätodellista, vieraantunut kauaksi aidosta ihmisyydestä ja ihmisen arvoisesta elämästä.

Räpyläpölkystä löytyy linkki Petteri Jussilan kotisivulle:

"Petteri on markkinointijumala, joka pelastaa maailman ColActive-ternimaitokapseleilla. Petteri on Suomen James Bond ja Robin Hood. Petteri on vielä enemmän!"

Petteriä ei voi syyttää ainakaan vaatimattomuuden suomalaisesta perisynnistä. Minäkin tahtoisin tuollaiset kotisivut, mutta kehujia ei löydy mistään.

Sarjassamme omituisia irrallisia lainauksia, Yksityisetsivä: "Kannattaisi siis uskoa mieluummin jääkaappiin kuin Jeesukseen."

Aggressiiviset ihmiset tupakoivat

Lovelacen testin kautta löytyi muutamia kiinnostavia linkkejä. Oli virkistävää vaihteeksi nähdä artikkeli, jossa arvosteltiin Moveable typellä kirjoitettuja blogeja. Moveable typeä syytetään jutussa ensinnäkin "TrackBack"-toiminnosta, joka sekoittaa hakukoneet turhalla roskalla - joskin yhtä hyvin arvostelun kärjen voisi osoittaa hakukoneiden algoritmien suuntaan. Sanoja Blogosphere, Travelblog, Blogroll, Moblog ja Blogstream arvostellaan jutussa karseiksi.

Blogeja arvostellaan samojen aiheiden loputtomasta käsittelystä,

- Presidential elections
- The economy
- Political parties
- Blogging
- Open source software

mutta kuten listasta näkee, jutun arvostelun kärki ei oikein osu suomalaisiin blogeihin. Moveable typeä arvostellaan myöskin huonosti suunnitelluksi monilta osin, koska sen ovat tehneet suunnittelijat, eivät ohjelmoijat.

Koska juuri nyt on Blogistanissa käynnissä "joukkopako"-keskustelu itse ylläpidettyihin bloggausympäristöihin, niin olisi mukava kuulla enemmänkin niitä koskevista ongelmista. Mitä olen omin silmin havainnut, niin on aika tavallista, että ihmisten omat julkaisualustaviritykset ovat olleet aika ajoin pahastikin solmussa.

Hyökkäävät ja aggressiiviset ihmiset ovat syntyneet polttamaan tupakkaa, kertoo tieteellinen tutkimus. Itse en ole koskaan polttanut, enkä oikein edes ymmärrä tupakoinnin viehätyksen päälle, mutta minähän olenkin lauhkea kuin lammas. Hyökkäävät ja aggressiiviset ihmiset voivat olla koukussa tupakkaan jo ennen kuin he ovat polttaneet ensimmäistäkään savuketta, koska heidän aivonsa reagoivat nikotiiniin eri lailla.

Omina havaintoinani olen ollut huomaavinani, että tupakoitsijat ovat keskimäärin paljon "levottomampaa" ja lyhytjännitteisempää sakkia kuin tupakoimattomat. Mitä olen käynyt mielisairaalassa vierailuilla, niin havaitsin, että lähes kaikki siellä olevat polttivat. Eivätkä vain polttaneet, vaan vetivät sätkää lähes pakkomielteisesti. Voisin ihan mutulla veikata, että seesteisen rauhallisissa henkilöissä, kuten minä, on aika vähän tupakan polttajia.

Kohta nettisurfailuun saa hajunkin mukaan! Tuskin maltan odottaa XXX-sivustoille pääsyä. Tosin pieru-spämmi voi osoittautua tukalaksi kokemukseksi.

Uutisankkureiden ulkonäkö

Iltalehti kertoo, miksi seksielämä jumittaa.

"Suomalaisten yleinen tyytyväisyys seksielämäänsä on ollut laskussa koko 1990-luvun. Suurimmat ongelma-alueet ovat partnerin haluttomuus sekä liian romanttiset kuvitelmat yhteiselämästä ja erotiikasta. Arjen todellisuus vastaa vain harvoin kuvitelmia. Liian suuret odotukset ovat nykyajan vitsaus.

Haluttomuus on naisilla tavallisempaa kuin miehillä, sillä siitä kärsii ainakin jossain elämänsä vaiheessa noin puolet naisista. Hyvin usein kyseisestä ongelmasta ilmoittaa kärsivänsä 13 prosenttia naisista ja melko usein peräti neljännes. Miehillä oma haluttomuus hankaloittaa yhteiselämää hyvin usein vain parilla prosentilla ja melko usein kymmenellä prosentilla."

Juu, olen huomannut, että liian suuret odotukset seksin suhteen ovat minulle ja monille muille miehille vitsaus. Odotukset siitä, että sitä seksiä saisi edes joskus.

Ilta-Sanomissa kirjoitetaan uutisankkureiden kauneuskriteereistä:

Nelosen uutisten vastaava päätoimittaja Marjo Ahonen vastasi eilen Helsingin Sanomissa Aaltosen arvosteluun. Ahosen mukaan ankkurin työssä pärjää ammattitaidolla, ei kauneudella. Hän itse vastaa myös ankkurivalinnoista.

Huomenta Suomea nykyisin juontava toimittaja Ripsa Koskinen-Papunen kertoo, ettei ulkonäköä missään nimessä käytetä MTV3:n ankkureiden valintakriteerinä.

Eli meidän pitäisi uskoa, että uutisankkureiksi tai urheilulosten kertojiksi valikoituu ihan vain sattumalta huomattavan kauniita yksilöitä, kuten Viivi Avellan. Ei mene lävitse.

Joko Ripsa ja Marjo valehtelevat tahallaan tai sitten he ovat vain yksinkertaisia, että he eivät ymmärrä edes omia kriteereitään. Samalla tavallahan monet erityisen kauniit ihmiset sanovat, että heille merkitsee kumppaninvalinnassa vain lähinnä sisäinen kauneus, mutta jostain ihmeellisestä syytä heidän kumppaninsa ovat ulkoisestikin sieltä kauneimmasta päästä.

Ilta-Sanomat:

"Meillä oli ihan tavallinen perheriita, jossa ei kukaan käynyt käsiksi kehenkään, sekä Virpi että Tauski vakuuttavat"...

...katsos meillä päin on ihan tavallista, että Virpi hakataan ensin kunnolla mustelmille ja sitten Tauski lähtee häämatkalle ex-vaimonsa kanssa. Joillakin muilla ihmisillä tavallinen elämä on tietenkin ihan jotain muuta.

Qlogger-skandaalin varoittamana on syytä varautua Kuukkeli-palkintojen jakamisen ajoitukseen niin, että ainakin kunkin kategorian voittajat ovat jonkinlaisessa toimivassa kunnossa. Varsinkin, kun Qloggerin puolella on pimentyneenä useampikin potentiaalinen voittajaehdokas. Olisi harmi, jos palkinnot nostaisivat blogit mediassa esille ja palkinnonsaajat olisivat tyyliä: Paras blogikirjoitus - "Sorry. This account has exceeded its monthly traffic limit. Please check back soon."

Jos Kuukkelit olisi jaettu nyt ja voittajina olisivat olleet esim. Mitvit ja Tommipommi, niin kylläpä Kymmenen uutisten kevennyksessä olisi ollut aihetta hihittelyyn.

Kyynisyys

Jonathan Duffy analysoi aikamme kyynistyvää ilmapiiriä:

"Ihmiset luottavat instituutioihin vähemmän kuin koskaan; hallitukseen, mediaan ja suuriin yrityksiin. Jos luottamus jatkaa vähenemistään, jotkut teoristit ennustavat huonoa tulevaisuutta, sillä luottamus on sivilisaation kulmakivi. Ilman sitä emme vaivautuisi nousemaan ylös sängystä.

Kyyisyys - miltei automaattinen usko, että sinulle valehdellaan - ei ole uutta. Eniten ihmiset uskovat lääkäreihin ja opettajiin. Filosofi Onora O'Neill sanoo, että kyynisyys on vastaus informaation täyteiseen aikaamme."

Seiska kertoo, että Tauski on mukiloinut Virpiä, jonka jälkeen Virpi vaellellut kaupungilla päämäärättömänä ympäriinsä. Vastanaineiden häämatkakin Thaimaaseen on vielä tekemättä. Virpi kertoo, että hän lähtee kyllä matkalle, kun hän on sitä niin paljon odottanut. Tauski taas sanoo, että hän lähtee häämatkalle ex-vaimonsa kanssa. Jutussa puhutaan avioerosta, mutta jos Virpi on kestänyt 10-vuotta toisena naisena, niin eiköhän hän pienen hakkauksenkin kestä. Ja jos ei kestä, niin kyllä Tauskille ottajia riittää, onhan hän kuitenkin loppujen lopulta aika ihana mies.

Hauska tarina opiskelijasta, jota luullaan professoriksi Kiinassa

Uusin Ilman naista sarjakuva.

Kasvata poikasi luuseriksi

Isosisko kirjoittaa:

"Tytöt ja pojat ovat erilaisia, mutta biologialla ei ole tämän kanssa juuri mitään tekemistä. Sukupuoli on opittua. Ihmisistä aletaan syntymästä alkaen tehdä tyttöjä ja poikia. Siksi pojat ovat poikia. Poikia olisi kuitenkin mahdollista kasvattaa erilaisiksi. Heistä ei tarvitse tehdä ”poikia”. Minulle tuli mieleen, että heistähän voisi kasvattaa vaikka alistuneita ja nujerrettuja, hiljaisia, hiljennettyjä ”tyttöjä”, niin koulu sopisi heillekin eikä tarvitsisi enää väittää, että koulu syrjii heitä."

Voin kai olettaa, että Isosisko kasvattaa ainakin omat poikansa koekaniineina hiljaisiksi alistujiksi, joita kiusataan ja joista kasvaa tyttöjen halveksimia luusereita. En tiedä yhtään tervejärkistä äitiä, kuka kasvattaisi pojastaan vapaaehtoisesti alistuneen ja nujerretun, mutta toisaalta, eiväthän feministit muutenkaan oppejaan terveen järjen päälle perusta.

Päivän sarjakuva tähän skandaaliin liittyen: Persoonattomuuden huippu.

Koulumaailman tasa-arvo

Tulipa katsottua televisiosta A-talk, missä mukana oli mm. Marjo Vuorikoski, joka oli tutkinut ja päätellyt, että tytöillä menee koulussa huonommin, johtuen pääasiassa piilostereotyyppisistä kasvatusmetodeista. Marjo osoittautui noin livenä nähtynä juuri sellaiseksi höpö-tädiksi kuin mitä olettaa saattoi. Naiseksi, joka ei mene paskallekaan, jollei hän ole lukenut tutkimusta, että vessassa käynti on hyväksi terveydelle.

Marjo ihmetteli, että poikia pidetään koulussa seikkailijoina ja tyttöjä kiltteinä nykertäjinä. Mutta eikö asia ole muutenkin niin? Pojat seikkailevat pienestä pitäen tehden vaarallisia temppuja, kun taas tytöt hakeutuvat turvallisuuteen? Eivät nuo käsitykset ole opettajien piilokasvatuksella väkisin tekemiä malleja. Jos miettii vaikkapa skeittaamista, niin kuinka paljon skeittaavia tyttöjä näkee? Eipä juuri yhtään, koska skeittaus rohkeine ja vaarallisine temppuineen on pojille ominaista toimintaa.

Kun muut keskustelijat sanoivat, että huonosti menestyvistä oppilaista selvä enemmistö on poikia ja että tytöt viihtyivät koulussa paremmin, niin Marjolla ei ollut siihen mitään järkevää vastausta. Marjo alkoi vain toistelemaan, että tyttöjä pidetään kiltteinä ja poikia villeinä. Kun pojista tehtiin yleistyksiä, Marjo sanoi, että poikia ei pitäisi yleistää. Tytöistä hän teki kuitenkin yleistyksiä sen minkä kerkesi.

Eräs opettaja ohjelmassa sanoi, että jotkut pojat saattavat osata kieliä paremminkin kuin tytöt, mutta koska heidän oppinsa on tullut netistä ja peleistä, niin koulussa ei arvosteta sellaista kielitaitoa.

Suomi on saanut taas hieman uutta mainosta maailmalla.

Suomi-tietokilpailu osoittautui minulle ylivoimaiseksi(12/20)

Antisosiaalisuuden syy ja alkujuuri

New York Post kirjoittaa:

Ekspertit varoittavat, että lapset, jotka leikkivät ruumiin toimintoja matkivilla pilailuleikkikaluilla, saattavat kehittyä epäsosiaalisiksi. Tuollaiset lelut rikkovat tabuja ja hämärtävät rajan sosiaalisen ja epäsosiaalisen käyttäytymisen välillä.

Pieruvitsit, vessahuumori ja kiinnostus ruumiintoimintoihin on osa esipuberteetin luonnollista kehitysvaihetta. Vaikka vanhemmat pitäisivätkin tuollaista käytöstä hauskana, niin silti heidän kannattaisi pitää lapsensa erossa ruumiintoimintohuumorista. Muuten lapsesta saattaa kehittyä epäsosiaalinen.

Rakkaus voi tehdä eron terveyden ja sairauden tai elämän ja kuoleman välillä. Tohtori MM Bhamgara sanoo, että seksi on parannuskeino lievään masennukseen ja unettomuuteen. Seksi on hyväksi naisten hiuksille ja iholle, se vähentää A-tyypin persoonallisuuksien vihamielisyyttä, poistaa stressihormoneita ja auttaa immuunijärjestelmää.

Panu kirjoittaa osuvasti tytöistä ja pojista koulumaailmassa.

Huumoria(Varoitus: Linkki saattaa aiheuttaa lapsissa epäsosiaalista käytöstä).

Omituista antiikkia

Omituisen antiikin sivuilta löytää leikkeitä vanhoista lehdistä:

Neekerimaskeeraustuotteita, joita ei saa enää kaupoista.

Apu naisten kiellettyihin seksifantasioihin.

Omituinen ratsu.

Ei mitään uutta auringon alla.

Kumman tien valitset?

Entisajan prostituoitu. Pornoa(K-14).

Kirjasuosituksia seksuaalisesti vapautuneille(ja vähemmän vapautuneille).

New Mexicon aikomuksena on laittaa alkoholilukot pakollisiksi kaikkiin autoihin.

Tietokoneriippuvuus

Naiset kertovat Ellien keskustelussa miestensä tietokoneriippuvuudesta ja sanovat mittansa olevan täyden:

Mieheni viettää paljon aikaa tietokoneen äärellä. Viime yönä hän taas pelasi 4.30 asti aamulla. Itse en pysty nukkumaan, kun hän pelaa, koska näppäimistön nakutus kuuluu yläkertaan. Miehellä itsellään on koko ajan päällä eri rytmi kuin muilla perheessä; nukkuu päivällä, valvoo yöllä.

Myöskään mitkään sopimukset pelipäivistä tai ajoista eivät pidä - hän tekee niin kuin hän haluaa ja minusta tuntuukin, että hän elää vain itselleen ja tässä hetkessä. Perhe on vain rekvisiittana ympärillä ja minä se, joka mahdollistan hänen itsekkään tapansa elää.

Poikakaverini istuu tietokoneen edessa 24h vuorokaudessa! Olen kertonut useaan otteeseen kuinka yksinainen olen ja kuinka pahalta minusta tuntuu kun saan aivan yksikseni olla.

Vaivaako tietokoneriippuvuus tyypillisesti miehiä ja ovatko naiset yleensä se kärsivä osapuoli? Voin kyllä kuvitella, että öitä myöten jatkuvat pelit ja irkkaamiset tekevät hallaa parisuhdesovulle, vaikka itse en ole kumpaankaan noista harrasteista paneutunut. Voin varmaan luokitella itsenikin nettiriippuvaiseksi netissä käyttämäni ajan perusteella, mutta saan oman riippuvuuteni ainakin kuulostamaan terveemmältä kertoessani, että käytän ajan kirjoittamiseen, mitä pidetään yleisesti ottaen hienona ja sivistyneenä ajanvietteenä. Pelit ja irkkaus sen sijaan ovat yleisessä käsityksessä epäkypsän nuorison ajanhukkaa. Miksi pelaaminen on pahempaa ajanhukkaa kuin vaikkapa kirjoittaminen?

Riippuvuutta voidaan määritellä monella eri tavalla. Onko riippuvuutta se, että käyttää aikansa netissä epätuottavasti ja epäjärkevästi, vai onko se sitä vasta silloin, kun riippuvuus alkaa haitata työtä, harrastuksia ja ihmissuhteita?

Tiedemies pohtii sukupuoliroolien merkitystä koulussa ja kysyy:

Kummalla on korkeampi suhteellinen markkina-arvo, 15 vuotiaalla 9½ keskiarvon pojalla vai saman keskiarvon omaavalla tytöllä?

Vastaus on aika itsestäänselvä, mistä päästäänkin siihen, että menestyminen koulussa olisi syytä sitoa keinotekoisesti henkilön markkina-arvoon, jolloinka motivaatio opiskeluun kasvaisi varsinkin poikien keskuudessa räjähdysmäisesti. Naisettomuuden uhan kokevat jäävät häirikköpojatkin pänttäisivät derivointia kuin viimeistä päivää.

Naamioiden takana ottaa kantaa bloggauksen lopettamispuheisiin.

Poliittisesti epäkorrekti ottaa sarjakuvahaasteen vastaan. Varsinkin strippi nyyssiargumentointia kuulostaa kodikkaan tutulta.

Lauseista tehdyt virheelliset päätelmät

Lähes aina kun osallistun keskusteluihin blogini ulkopuolella keskusteluryhmissä ja varsin oikeassa elämässä, minulle sanotaan "mitä sinä tuolla ajat takaa?" tai "aijaa, sinä vain haluat, että..." tms. Onko oletusarvona kaikissa keskusteluissa se, että jonkun asian sanojalla on jokin "salainen" motiivi? Minä olen tottunut siihen, että tarkoitetaan juuri sitä, mitä sanotaan ilman, että takana olisi sen ihmeempiä tarkoitusperiä. Ilmeisesti olen ymmärtänyt käytännön kommunikaation lait väärin.

Miksi ihmisten pitää pehmennellä sanojaan, jotta häntä ei ymmärrettäisi väärin, vaikka hänen sanoissa sinällään kirjaimellisesti ymmärrettynä ei olisikaan mitään väärin ymmärrettävää? Eikö kommunikaatio olisi helpompaa, jos sanoista poistettaisiin kaikki vihjailevat merkitykset? Olisi vain tosia ja vähemmän tosia lauseita. Ei tarvitsisi kysellä, että "oletko sinä joku rasisti/sovinisti/misogynisti" jne.

Jukka Kajava kirjoittaa Miljonääri-Jussista seuraavasti:

"TV-katsojalle tarjotaan naiskuvaa, jonka mukaan raha ja vain se ratkaisee kaiken. Ihmisen arvo alenee. Entä sitten, kun ohjelman naiset alkavat taistellla ohjelman formaatin mukaisesti toisiaan vastaan. Aina pahenee."

George Bush sanoo, että Demokraatit vaarantaisivat USA:n talouden terveyden nostamalla veroja.

Minttu miettii, millaista miestä hän voisi suositella kummitytölleen ja kas kummaa, tuntomerkit sopivat minuun melkein kuin nenä päähän. En ole katkera äidilleni tai exilleni, en ole väkivaltainen, enkä määräile naisia juuri ollenkaan. Jos Mintun suositukset edustavat naisten yleisiä käsityksiä, niin kaiken järjen mukaan täällä pitäisi parveilla kummityttöjä laumoittain.

Kahdeksan vuotias poika läpäisi Microsoftin testin, joka on aikuisillekin vaikea.

Uusi ennätyspusu kesti 31 tuntia 18 minuuttia. Siitä tulikin mieleeni, miksi missään ei järjestetä televisioituja homojen suutelukilpailuita?

Rakkaus on kemikaalinen addiktio

Tiedemiehet ovat havainneet, että rakkaus on kemikaalinen addiktio ihmisten välillä:

Ehkäpä rakkaudettomuuttakin voi hoitaa lääkkeillä. Syvästi rakastuneen aivot eivät näytä samalta, kuin muita voimakkaita tunteita kokevien aivot, vaan samalta, kuin kokaiinia käyttävän aivot. Rakkaudessa aktivoituvat samat mekanismit aivoissa kuin addiktioissa yleensäkin.

Tutkija Helen Fisher kertoo, että rakkautta on kolmea eri laatua: Himoa, romanttista rakkautta ja pitkäaikaista sitoutumista, jotka ovat erillisiä ilmiöitä ja jotka tarvitsevat aivoissa eri kemikaaleja. Noiden ilmiöiden erillisyys tarkoittaa sitä, että on mahdollista rakastaa useampia henkilöitä samanaikaisesti, mutta eri tavalla.

Miehet viehättyvät kauneudesta, naiset rahasta, asemasta ja koulutuksesta. Kun vanhempi, ruma mies kävelee kadulla kauniin nuoren naisen kanssa, suurin osa ihmisistä olettaa, että mies on rikas tai kiinni vallankahvassa.

Tulevaisuudessa voidaan ehkäpä nähdä suoraan aivoista, rakastaako partnerisi sinua todella tai onko aviomiehelläsi himoja kotiapulaista kohtaan.

Jerkcityssä voit tehdä helposti omat sarjakuvasi lisäämällä tekstin puhekupliin. Tein muutaman stripin malliksi: Vanha parta ja anonyymi, sekä Mitvit puhuu pöntön kanssa. Haastan muut bloggaajat ja lukijat tekemään parempia ja hauskempia!

Jos tiedät jonkun kaverisi tai itsesi, jolla n "MyCocksAFloppin", voit lisätä hänet potilaslistaan.

Barbie ja Ken eroavat!

Olin kuulevinani radiosta, että alkoholilukkoja suunnitellaan EU-alueella mahdollisesti pakollisiksi kaikkiin uusiin autoihin. Onkohan kukaan vertaillut tuon operaation hyötyjä ja haittoja keskenään? Vai onko niin, että kun kyse on autoilijoihin kohdistuvasta pakkotoimesta, niin mikään kustannus tai ajanhukka ei ole liian suuri. En tunne asiaa tarkemmin, mutta eikö tuollaisia alkoholilukkoja pysty huijaamaan jonkinlaisilla pumppaussysteemeillä?

Tohtori Marjo Vuorikoski oudoksuu Hesarissa poikien surkuttelua koulussa. Opettajiksi opiskelevat suhtautuvat poikiin myönteisemmin kuin tyttöihin. Poikia pidetään kiinnostavina ja huumorintajuisina, tyttöjä persoonattomana ja tylsänä massana. Vuorikoski väittää: "Koulussa sukupuolistereotypioiden uusintaminen on osa piilo-opetussuunnitelmaa."

Minäkin olen vaihtanut selaimekseni Firefoxin, niin kuin monet muutkin Blogistanissa. Se on nopea ja hoitelee pop-upit tehokkaasti. Tutustuin vasta nyt tarkemmin tabbed browsingiin ja täytyy kyllä sanoa, että se on kätevä ominaisuus siinä mielessä, että kun laittaa sivut samaan kansioon suosikeissa, niin kaikki kansiossa olevat sivut voi aukaista yhdellä klikkauksella. Säästyy muuten paljon aikaa ja hermoja.

Eipä ole ihme, että ihmiset ovat suuttuneet Panu Rajalalle. Soneran haussa toisena on sanoilla "Panu Rajala" väärän Panun päiväkirja. Luultavasti Katri Helenakin on erehtynyt päiväkirjasta. Koko ero taitaakin olla silkkaa väärinkäsitystä! Oikea Panu ei pidäkään Katri Helenaa fasistisen pahana!

Tämäkin päivä oli vielä nähtävä. Barbie ja Ken eroavat!

Miljonääri-Jussi

Miljonääri-Jussin avausjakso on nyt sitten nähty. Jussi vaikutti ihan kohtuulliselta päähenkilöltä, Erja Häkkinen aika ihmeelliseltä juontajavalinnalta, vaikka julkisuusarvoa hänellä toki onkin. Tytöt sen sijaan olivat sen sijaan nippu tyypillisiä pissaliisoja. No, linnan tornista on mukava lorotella. Mikähän siinä on, että amerikkalaiset tytöt ovat tällaisissa sarjoissa paljon aikuismaisempia kuin suomalaiset kanssasiskonsa?

Ohjelman seuraamisessa tulee vakava uskottavuusongelma, koska Jussin markkina-arvo on ihan eri sfääreissä kuin kuin kenenkään noista pissiksistä. On vaikea uskoa, että Jussi todella rakastuisi juuri keneenkään valittavissa olevista tytöistä. Sama ongelma oli alkuperäisissäkin sarjassa, joskaan ei aivan yhtä räikeänä kuin suomalaisessa versiossamme. Markkina-arvoteknisesti tämän tyyppiset sarjat ovat uskottavampia, jos päähenkilönä on nainen, kuten Unelmien poikamiestytössä oli asian laita.

Jussin tyyli on kyllä ärsyttävän stadilainen("se oli kyllä cute, mut ei mua harmita", "Tietsä niinku, tietsä niinku...") ja en tiedä olenko liian kriittinen, mutta tyttöjen taso ei tosiankaan tehnyt vaikutusta. Ennustan voittajaksi sitä parhaiten ruskettunutta tyttöä tai Terhiä.

Mikä on optimaalinen tapa parittaa naiset ja miehet keskenään? Vastaus ei ole yksiselitteinen. Parituksessa voidaan hakea esim. maksimaalista tyytyväisyyttä tai mahdollisimman pientä tyytymättömyyttä. Loppuohje pilaa hyvän matemaattisen päättelyn, sillä oikeassa elämässä on otettava huomion kaikki asiaan liittyvät muuttujat. Lukijakysymys: Miksi naisten ei yleisesti ottaen kannata tehdä aloitteita miehille ajatuksenaan avioliitto tai vakava suhde?

Voit tukea homoavioliittoja julkaisemalla tämän bannerin vaikkapa blogissasi.

Ystävänpäivän jälkeistä viihdykettä

Miehillä on nyt mahdollisuus puhdistautua pornoaddiktiosta ja uskottomuudesta. Käyttäjien todistusten mukaan ohjema todellakin auttaa.

Panu on päässyt mieliteemojensa kimppuun useammassakin Ellien keskustelussa.

Pyörään asennevat vesipyssyt.

Hyvä syy olla matkustamatta Saturnuksen kuuhun.

Näissä kuvioissa on jotain hienoa, vaikka en osaakaan sanoa, mitä niillä oikein tehdään.

Kanadalaisten kadonnut huumorintaju

Ylioppilaslehdessä on parisuhdeasiaa:

"Kaikkea toimintaa tulee arvioida ainoastaan sen kannalta, miten se vaikuttaa parisuhteeseen. Esimerkiksi nalkutus on reiskoille enemmän kommunikaatiota kuin kontroversiaa. On ihanaa, kun nainen kertoo tunteensa ja pystyy keskustelemaan suhteen epäkohdista. Se on paljon parempi kuin nainen, joka hautoo tunteitaan eikä anna kumppanille mahdollisuutta ymmärtää. Nalkutus on rakkauden apostoli."

Pahis kirjoittaa ihmissuhteista ja markkinataloudesta:

"Ominaista ihmissuhteille on, ettei niissä käytetä juurikaan rahaa, vaan homma toimii puhtaasti vaihtokauppoina, joiden kokonaisarvon perusteella ihmiset päättävät kuinka hyviä yhteistyökumppaneita muut ovat. Poikkeuksiakin tietenkin löytyy - seksi on palveluhyödyke, jota on kaupattu myös rahaa vastaan varmaan aina niin kauan kuin rahaakin on ollut."

Itseään netissä myyvä lesboneitsytopiskelija on huutokaupattu 20 200 dollarin hintaan. Yliopiston puhenainen sanoo: "Tämä huutokauppa kertoo opiskelijoiden rahaongelmista." Minulle se kertoo, että jotkut pystyvät selvittämään nuo rahaongelmat vähällä vaivalla.

Suomalaisesta näkökulmasta katsottuna amerikkalaisten uskottomuusskandaalit vaikuttavat paisutelluilta. Jostain syystä suomalaiset lehdet eivät jahtaa juttuja kotimaamme poliitikkojen syrjähypyistä. Jatkuukohan samanmoinen meno amerikassa vuosikymmenestä toiseen, vai tapahtuuko suhtautumisessa uskottomuuteen joku muutos? Muutos voi tapahtua liberaaliin suuntaan tai sitten ehdokkailta aletaan vaatia entistä nuhteettomampaa henkilöhistoriaa.

M&M karkit pakkautuvat pienempään tilaan kuin täydelliset muodot.

Conan O'Brien on suututtanut kanadalaiset vihjailemalla quebeciläisten ovat homoudesta. Conanin ohjelmaa kuvaillaan rasistiseksi roskaksi. Mihin kanadalaisten huumorintaju on oikein hävinnyt?

Lopetuspohdintoja Blogistanissa

Myrsky kirjoittaa osittaisesta kyllästymisestään bloggaamiseen:

"Itselläni eräs bloggauksen olennaisimpia aloitussyitä oli se, että bloggaus oli jotain uutta. Uusi tapa saada ajatuksensa kuuluviin, järjestellä tuntemuksiaan, jakaa linkkejä ystäville, tutuille ja tuntemattomille. Aika ennen Pinserin blogilistaa oli aikaa, jolloin bloggaus haki vielä suomessa muotoaan. Nyt formaatit ovat aika jämähtäneitä, ihmiset mussuttavat tasaiseen tahtiin melko samoista asioista. On sellainen fiilis, että kun on nähnyt yhden blogin, on nähnyt ne kaikki."

Myrskyn kirjoituksen kommenteissa ehdotellaan yhteisblogin perustamista "vanhoille parroille", mikä kuulostaakin hyvältä idealta. Silloin yksittäiselle kirjoittajalle ei tule mainittavaa päivityspainetta. Perttu ennustaa tulevaisuutta kommenteissa seuraavasti:

Itse ennustan blogikulttuurille jalostumisen ajanjaksoa... Ihmiset alkavat ymmärtää mikä toimii ja mikä on tarpeellista ja mielenkiintoista. Kuten edellä mainittin niin yhteisblogit, tarkasti rajatut spesiaaliblogit, yrityksien blogit yms tulevat varmasti kasvamaan. Ilmiö elää ja kehittyy... toivottavasti entistä laajempiin ja hyödyllisempiin mittoihin.

Kutrikin kertoo lopettavansa bloggaamisen tai ainakin siirtyvänsä tauolle. Päätös sai alkunsa tästä keskusteluketjusta. Ei kai Myrskyä nyt jouduta kuoppaamaan omalle hautuumaalleen?

Kysyn vaan ehdottaa imartelevasti tätä blogia parhaaksi linkkiblogiksi Kuukkeli-kisaan. En ole itse mieltänyt blogiani koskaan linkkiblogiksi, mutta kun asia nyt otettiin puheeksi, niin onhan täällä ollut varsinkin viime aikona aika paljon hyviä(?) linkkejä. Linkkien hyvyys riippuu tietenkin siitä, millaisista linkeistä itse kukin lukija sitten pitääkin. Linkeistä ja niiden laadusta tulee aika vähän palautetta, joten on vaikea sanoa, kuinka paljon minun makuni vastaa lukijoiden makua. Itse linkkien löytäminen vaatii aika paljon työtä ja julkaistavaksi päätyy alle 10% vilkaistuista sivuista.

Kysyn vaan arvelee myöskin, että valvonko yöt, koska postaan kirjoitukseni usein ennen kuutta aamulla. Arkinen totuus kuitenkin on, että kirjoitan mieluiten ennen aikaista töihin lähtöäni, koska se on useimmiten virkein hetki päivästäni. Linkkejä keräilen kirjanmerkkeihini aina kun jotain kiinnostavaa tulee eteeni. Mitä enemmän kirjoituksissani on linkkejä tai pelkkiä lainauksia, niin sitä väsyneempi yleensä olen ollut ajattelemaan omia ajatuksia. Eikä pyörääkään toisaalta kannata keksiä aina uudelleen.

Hyvää ystävänpäivää vaan kaikille. Täältä löytyy hyviä kortteja ainakin kaikille epätoivoisille sinkuille, vaihdantatalouteen uskoville ja eroaville.

Sakkoja seksin ostamisesta

Iltalehti kirjoittaa:

Panu Rajala lopettaa verkkopäiväkirjansa pitämisen. Hän vakuuttaa, että esimerkiksi kommentti Katri Helenan iltapuvusta oli tarkoitettu leikilliseksi parodiaksi.

Seiska kertoo Anna-Maija Lankian, keskustan puoluesihteerin Eero Lankian vaimon näkemyksen miehensä lähtemisestä Marjut Frantsin kelkkaan. Anna-Maija kertoo:

"Minä hoidin kodin ja lapset, mutta en valittanut. Perheemme yhteisestä ajasta olivat pois myöskin ne hetket, jotka hän vietti rakastajattarensa kanssa. Eero on käyttänyt minua henkisesti hyväkseen koko sivusuhteensa ajan. Eero muuttui salasuhteen myötä. Hänestä tuli epärehellinen, mutta myös äkkipikainen ja aggressiivinen. Hänestä oli tullut aivan eri mies."

Hesari kertoo, että seksin ostajat ovat saaneet sakkoja ensi kertaa Suomessa järjestyslain nojalla:

"Kun myyjä ja ostaja sopivat seksistä ja lähtevät liikkeelle, poliisi seuraa perässä nähdäkseen, mihin he ovat menossa. Eräässä tapauksessa virkavalta odotti 26 minuuttia taustalla, kun hommia hoideltiin sillan alla."

On mukava nähdä, että Suomen valtiolla on rahaa näinkin laajamittaiseen "rikollisten" valvontaan. Tasa-arvosyyt kuulemma puoltavat sakottamista.

Liikemies Dick Dasenin 61, epäillään käyttäneen yli miljoona dollaria prostituutiopalveluihin. Jotkut yksittäiset naiset ovat saaneet maksuina yli 100 000 dollaria. Voi, voi noita hyväksikäytettyjä naisraukkoja. Kylläpä heille on käynyt köpelösti.

Mooseksen merenjakamistempulle haetaan tieteellistä selitystä. Sopiva tuuli ja ajoitus, muuta ei tarvita.

Voiko mies vaatia aborttia?

Näkökulman keskustelussa kysytään, onko miehellä oikeus vaatia naiselta aborttia:

- On ihan turhaa uikuttaa, että kun se nainen sanoi syövänsä pillereitä ... ruikutirui ... sillä se osapuoli, joka ei lapsia halua on itse velvollinen huolehtimaan myös ehkäisystä.

- Analogisesti naisen on turha ruikuttaa epätasa-arvoisesta asemasta parisuhteessa, jos suhteeseen suostumisen jälkeen mies käyttää vahvemman oikeuttaan ja kiinnittää naisen kettingillä hellan, jääkaapin ja tiskialtaan välimaastoon.

- Periaatteessa ja käytännössä simppelin ratkaisu (jotta ongelmilta vältytään) tuohon kaikkeen on se, että mies vain tiedostaa sen tosiasian, että biologisesti alkujaan pelkkään lisääntymiseen tähtäävällä toiminnalla voi tulla tuloksiakin, jotka eivät enää miehen päätösvallan alla ole, yhteisistäkin sopimuksista huolimatta. Ei siinä sen kummallisempaa ongelmaa ole.

- Nainen on luonnostaan kiinteämmin sidoksissa pieleen menneen ehkäisyn seurauksiin kuin mies. Niinpä tuntuisi järkevältä, että päävastuu ehkäisystä olisi naisella, koska muuten loisimme hänelle ylimääräisen insentiivin jättää itsensä huomiotta ehkäisyasioissa.

- Jos mies vapautetaan elatusvastuusta sellaisen lapsen osalta, jota hän ei ole halunnut, tarkoittaa se, että elatusvastuu lapsesta siirtyy yhteiskunnalle niiltä osin kuin lapsen äiti ei siitä yksin kykene vastaamaan.

- Miehellä ei ole mitään oikeuksia naiseen nähden, kuten ei ole naisellakaan mieheen nähden. Heillä on vain vastuu jälkikasvustaan ja teoistaan. Miehelle tuo jälkikasvu tulee todellisuudeksi vasta syntymän jälkeen, aikasemmin vain, jos nainen niin haluaa. Tämä ei ole oikeudenmukaista eikä tasa-arvoista. Mikä elävässä elämässä sitä on?

KTM esittää kommenttiosastolla oman LTU-dietiin, jota noudattamalla laihtuu. Olen ihan samaa mieltä, mutta ainakaan minun kohdallani kyse ei ole siitä, ettenkö laihtuisi miltei millä tahansa dieetillä - jos vain jaksaisin noudattaa niitä. Mielihyvämekanismini on aika lailla sidoksissa syömiseen ja jos yritän syödä elimistön mielestä liian vähän, mielialani laskee sietämättömän alas. "Liian vähäinen" syöminen on kohdallani suunnilleen sitä, kun että hankkisi itselleen ehdoin tahdoin lievän masennuksen. Laihdutuksen jatkuessa alhainen mieliala vain pahenee ja todennäköisyys kunnon mässsäilyyn kasvaa.

Toinen osa ongelmaa on siinä, että silloin kun syön, tekee mieli syödä suurinpiirtein niin paljon, kun ruokaa löytyy. Jos lopettaa kohtuullisessa vaiheessa, niin olo on hiukan samanlainen, kuin lopettaisi seksiaktin kohtuullisessa vaiheessa. Parhaiten laihdutukseen toimii kohdallani liikunta, joka vähentää ruokahalua ja nostaa mielialaa. Toinen hyvä käytännön kikka on se, että ostaa kotiinsa vain sen, mitä aikoo syödä. Toisaalta, kuinka "luonnollinen" tuollainen elämäntapa on? Väkisin lenkkeilyä ja jääkaapin tyhjänä pitämistä. Onnistuu sinkkuna, kun motivaatio on riittävän suuri, mutta seurustelu kaataa helposti veneen.

On yleinen myytti, että kahvi ja olut poistavat nesteitä kehosta. Ihmisten kannattaa kuunnella janon tunnettaan juoda sitä, mitä mieli tekee. Ja olut käy aivan mainiosti.

Laihdutus ja irkkaus

Valkoinen tausta, mustat kirjaimet linkittää laihdutusartikkeliin ja kirjoittaa viisaasti samasta aiheesta:

"On muuten tietty ihmisryhmä (jonka jäsenet ovat miehiä ja lähes poikkeuksetta luonnostaan laihoja), joka sanoo aina laihdutuskeskusteluissa, että homma on yksinkertainen: "kuluta enemmän kuin syöt". Mitään muuta ohjetta laihduttamiseen ei heidän mukaan tarvita.

Ajatellaan, että meillä on laihdutusohje X ja laihdutusohje "kuluta enemmän kuin syöt". Nyt jos laihdutusohjeen X noudattaminen johtaa suurempaan määrään laihdutettuja kiloja, niin on selvää että X on parempi ohje. Vaikka "kuluta enemmän kuin syöt" olisi kuinka totta tahansa, sellaisenaan, niin ei ole mitenkään selvää, että se olisi hyvä ohje."

Loppujen lopuksi hyvä ohje on sellainen, jolla laihtuu ja jota pystyy noudattamaan. Ohjeita osaa antaa kuka vaan, niiden noudattaminen onkin sitten vaikeampaa.

Oikeita mielipiteitä on päättänyt lopettaa tupakoinnin ja irkkailun kertaheitolla. On hiukan outoa, että blogeissa on näkynyt aika vähän juttua irkkaamisen olemuksesta tai irkkikoukkuun jäämisestä, vaikkakin kumpikin lienevät varsin tuttuja ilmiöitä. Lukisin tuollaisia juttuja mielelläni. Ehkäpä irkkaaminen on jotenkin liian arkipäiväistä tai henkilökohtaista sitä paljon harjoittaville henkilöille.

Voisin kuvitella, että irkki on virtuaalinen versio sosiaalisesta todellisuudesta, jossa ihminen tuntee olevansa "oikeasti" elossa ehkäpä puuduttavan arkielämänsä sijaan. Mitä irkkaamisesta sitten jää lopulta käteen ja pitäisikö siitä jäädä jotain käteen? Jos nuori ihminen alkaa irkkailemaan yöt ja sitä jatkuu pari vuosikymmentä neljäänkymmeneen asti, niin onko "oikea" elämä päässyt solahtamaan jotenkin vaihvihkaa ohitse?

Iltalehdessä lukijat ovat raivostuneet Panu Rajalan nettipäiväkirjailutyylistä:

"Katri Helenalle on varmasti ollut nöyryyttävää Panun moukkamainen käytös. Kirjoittaa nyt avoimeen päiväkirjaan tarkkaa kuvausta vieressä istuvasta naisesta, vaikka oma vaimo on ihastuttava keski-ikäinen nainen!"

Testaa, millainen feministi olet?

Linkkejä

Naisten aiheuttama kipu sattuu vähemmän.

Inhimillisen typeryyden lait, ensimmäinen laki: Kaikki aliarvioivat typerien ihmisten lukumäärän.

Tupakointi vähentää naisten raskaaksi tulemisen todennäköisyyttä 40 prosentilla.

Äiti laittaa Petter Solbergin(rallin maailmanmestarin) puhutteluun hänen tavastaan kiroilla.

Makeita luureja.

Asdf:n epäjännittävä selitys.

Jos päiväsi on ankea ja harmaa, mr. Nice saa sinut hyvälle tuulelle.

Katri Helena ja Panu Rajala

Iltalehdestä löytyy juttu otsikoituna: "Julkkiksen nettipäiväkirja - nouseva trendi?":

- Nettipäiväkirjoja on pääasiassa kolmenlaisia. Ensinnäkin on tiedottajien ylläpitämiä uutispäiväkirjoja. Toinen vaihtoehto on julkisuuden henkilön itse pitämä blogi eli eräänlainen lokikirja päivän tapahtumista. Kolmas versio on kunnollinen päiväkirja, joka on syväluotaavampi kaunokirjallinen teos.

- Kansanedustaja Rosa Meriläisen nettipäiväkirja on kursailemattoman avomielinen.

- Tampereen yliopistossa työskentelevä Laura Saarenmaa on puolestaan tutkinut julkisuuden henkilöiden minä-kuvaa ja tutustunut muun muassa Rosa Meriläisen ja Panu Rajalan nettipäiväkirjoihin. Rajalan kaltainen avautuminen on vielä ainutlaatuista, mutta tulevaisuudessa ilmiö saattaa olla kasvussakin. Erityisesti kirjallisesti suuntautuneet henkilöt haluavat ehkä mieluummin kertoa asioistaan omin sanoin kuin muiden toimittamana.

Iltalehdestä löytyy myöskin juttu Katri Helenan ja Panu Rajalan erosta, jossa nettipäiväkirjakin näyttelee oman roolinsa:

- Katri Helenan lähipiirissä on osattu odottaa avioeroa. Moni ihmetteli, että liitto on kestänyt näinkin pitkään. Vaimon arvosteleminen nettipäiväkirjassa ei saanut yhdenkään pariskunnan tuntevan hyväksyntää. Vain kaksi haastateltavaa tunsi sympatiaa boheemiuteen taipuvaista aviomiestä kohtaan. Toinen heistä oli Anna-Kaisa Hermunen, joka arveli Katrin muuttuneen tiukkapipoiseksi nipottajaksi.

- Odotettu ero! Anna-Kaisa Hermunen sanoo. Kyseessä oli varmaankin suuri rakkaus, mutta keski-iässä rakkaudet eivät kestä. Kyseessä oli mielestäni myös vaihtokauppa: Panu Rajala sai tähteyden ja Katri Helenasta tuli professuurska.

- Kollega tuomitsee yksiselitteisesti Rajalan nettipäiväkirjan, josta on voinut lukea aviomiehen ajatuksia vaimostaan. Pöyristyttävää! Keskenkasvuista! Ajatuskin moisesta puistattaa! Kun mies ryhtyy nettipäiväkirjassa moittimaan vaimonsa itsenäisyyspäivän juhlapukua, on jotakin pahasti vialla. Se herätti minut! Puolison julkinen arvosteleminen on äärimmäisen loukkaavaa.

- Mielestäni Panu Rajala kohteli edesmennyttä vaimoaan kirjassaan törkeästi. Hän on maalaisplayboy, joka on ennenkin ollut kuuluisien naisien perään. Sitten hän ei kuitenkaan kestä jäädä parisuhteessa toiseksi!

Ero ei tullut Panu Rajalan nettipäiväkirjaa seuranneille yllätyksenä:

- Professori-kirjailija Panu Rajala, 58, pitää poikkeuksellisen avointa nettipäiväkirjaa kotisivullaan internetissä. Sen palstoilta on saanut turhaan etsiä helliä rakkauden tunnustuksia vaimolle. Jos Katri Helena on mainittu, se on tapahtunut viileästi, yleensä vain hänen ammattiinsa liittyvissä yhteyksissä. Sekin on käynyt selväksi, että kirjailijalla on yhä silmää naiskauneudelle. Rajala tekee havaintoja muista naisista. Katri Helena tuntuu jääneen sivurooliin.

- Vaimon juhlapukeutuminen sai nettipäiväkirjassa toisenlaisen kohtelun: "Katrikin saa hieman valjua kritiikkiä, mihin ei ole tottunut. Vetoaa muodin asiantuntijoihin, jotka pitivät harmaata kaulushaarniskaansa tyylikkäänä ja viimeisen huudon mukaisena. Saattoipa sitä ollakin, mutta aika seksitön, verrattuna... hm, enpä vertaakaan."

Kultainen Kuukkeli spekulaatioita

Nyt kun Kultaisen Kuukkelin ehdokasäänestys on alkanut, on aika aloittaa spekulaatiot voittajista. On muistettava, että voittajan on oltava paitsi hyvä, myös sopiva, sillä sitä tullaan referoimaan missikisoissa, eduskunnassa, EU:n huippukokouksessa ja saattaapa jopa Paavi lausua siitä sanasen.

Suurin ennakkosuosikki on Kysyn vaan, joka edustaa tasaisen varmaa huumorilaatua. Mutta, mutta tuo blogin nimi, josta minä huomauttelin jo Kysyn vaanin aloitellessa, on ongelma. Mitä tapahtuu Blogistanin maineelle, jos Kymmenen uutisten loppukevennys menee suunnilleen näin:

Pirjo: - Urpo, Suomen paras blogi on siis, Kysyn vaan!
Urpo: - Ole hyvä Pirjo, kysy vaan.
Pirjo: - Ei kun tarkoitan, että Kysyn vaan!
Urpo: - No, kysy sitten vaan!
Pirjo: (Ei he...tti, lähetys menee ihan harakoille, kun tuo p...leen Urpo ei tajua mitään...jotain on keksittävä...) - Suomen paras blogi on siis Kristittynä Maailmassa!

Monien mielestä Mitvit kirjoittaa mukavasti ja nauruhermoja kutkuttavasti ja on siten voiton arvoinen, mutta hei, muistakaa nyt, että tässä ollaan valitsemassa vuoden 2003 parasta blogia. Ja kun muistellaan vuoden 2003 alkupuoliskoa, niin havaitaan, että Mitvitin paras kirjoitus tuolta periodilta on tämä.

Kuulostaako tuo mielestänne Suomen parhaalta blogilta vaadittavalta tasolta? Ei minustakaan. Sittemmin Mitvitin ura lähti nousuun tämän klassikkokirjoituksen myötä, mutta minä luulen, että kirjoittaja on vaihtunut jossakin välissä tai sitten lääkitystä lisätty roimasti.

AT-blogi heittää tuulesta temmatun väitteen siitä, että Visa Kopu olisi kuiva blogi. Voin todistaa tuon väitteen vääräksi näin yksinkertaisesti: Avaan nyt selaimeeni Visa Kopun blogin ja luen siitä teille pienen otteen. Tässä kerrotaan, että...että...krooh, krooh....

Ainoaksi mahdolliseksi valinnaksi jää Plöki, joka todistaisi kansalle, että akateemisuudestaan huolimatta blogimaailma ei aina kuulosta siltä. Plökissä paistaa lävitse kirjoittajan persoonallisuus yhdistettynä aatteen paloon ja interblogistisuuteen(jota Panu ennen kammoksui ja minuakin siitä ripitti). Ja ajatelkaa mielessänne naistenlehtien ja television haastatteluja. Kumman haluatte nähdä niissä voittajana paasaamassa tuttua liturgiaansa, Panun, vaiko Rosa Meriläisen?

Syöpä-paita ahdistaa

Aika ja minä kirjoittaa nimimerkkikysymyksestä ja kertoo suosivansa vastuunottoa, mitä nimellään kirjoittaminen hänelle edustaa. Miksi näistä nettikirjoitteluista pitäisi ottaa joku erillinen vastuu netin ulkopuolella ja mikä tuo vastuu olisi? Sitäkö, että jos kirjoittaisi jotain, joka saisi osan ihmisistä raivoihinsa, niin noilla ihmisillä olisi mahdollisuus maksaa takaisin luonnossa häirikkösoitoilla ja ilkivallalla?

Aika ja minä kirjoittaa:"Nimen käyttö herättää luottamusta, joka on kaiken rationaalisen keskustelun perusta." Minussa taas luottamusta herättävät rationaaliset ja järkevän oloiset kirjoitukset. Meillä kaikilla on nimi, mutta tieto siitä, että tuo nimi on olemassa, ei saa minua yhtään sen luottavaisemmaksi, ei edes, vaikka tietäisin sen.

Ja mitä tulee ihmissuhdekeskusteluihin, niin luotan nimellisten sanomisiin paljon vähemmän kuin nimimerkillisten sanomisiin. Nimimerkeillä voidaan keskustella useammin asioiden oikeasta tilasta mitään salaamatta. Nimellisyys tekee häveliäämmäksi ja saa peittelemään keskustelun kannalta relevantteja faktoja. "Käytkö vieraissa?" "En", "En"...Ja näin nimellisten ihmissuhdefoorumi on tullut siihen tulokseen, että kukaan ei käy vieraissa.

Syöpä-paidat ja muut syöpätuotteet ovat mielestäni mauttomia ja saavat aikaan muissa ihmisissä epätoivottavia tunteita. Hiukan samalla tavalla kuin muutkin "statementteja" olemuksellaan ja vaatetuksellaan esiin tuovat ihmiset. Jos kaikki vastaavat järjestöt alkaisivat kerätä rahaa kärsivien auttamiseksi samalla tavalla, niin ympäristön visuaalinen ilme olisi aika rasittava. Feministijärjestötkin alkaisivat kaupitella Raiskaus!-paitojaan raiskausten uhrien auttamiseksi saadakseen aikaan keskustelua. Hmm... Kaakao on ottanut myöskin kantaa syöpä-paitoihin.

Tommipommikin liittää pettymyksekseni Ihmissuhdekommunismiin "pakkonaittamisen", mikä pilaa hienon aatteen mainetta. Minä en ole koskaan, korostan koskaan vaatinut kirjoituksissani naisten pakkonaittamista miehille. Mistä ihmeestä kymmenet kirjoittajat saavat päähänsä viikko toisensa jälkeen liittää "pakkoajatuksia" minun pakottomiin ajatuksiini? Hermot alkavat kohta mennä.

Positiivinen ajattelu ei välttämättä auta syöpäpotilaita parantumaan.