Tatuoinnit ja lävistykset ovat ällöjä
Otsikko edustaa omaa mielipidettäni tatuoinneista ja lävistyksistä. Toiset ovat asiasta varmastikin täysin päinvastaista mieltä. Suhtautuminen tatuointeihin jakaa muutenkin kansan kahtia - toiset inhoavat ja toiset rakastavat. Oma ällötykseni on lähes täysin tunneperäistä. Ei minulla ole noita asioita vastaan mitään erityisiä järkisyitä kuten vaikkapa terveyteen liittyen. Minun on suorastaan vaikea ymmärtää, miksi joku ottaa tatuoinnin tai lävistyksen, koska ne mielestäni ainoastaan rumentavat ihmistä.Tätä aihetta pitäisi varmaan käsitellä hienotunteisesti - jotta ei joutuisi tekemään "Perhosta" - sillä kaikki vankilakundit, mafian miehet ja motoristit ovat tatuoituja. Tatuointi on perinteisesti ilmentänyt sitoutumista johonkin ihmisryhmään, kuten merimiehiin tai vankeihin. Ihmiset liittävät tatuoinnit mielessään vieläkin noihin ja muihin negatiivisväritteisesti julkisuudessa esiintyneisiin ryhmiin. Miksi ihmiset haluavat ehdoin tahdoin osoittaa yhteenkuuluvuutta tuollaisten ryhmien kanssa? Sitä on vaikea ymmärtää, kun ajattelee, miten paljon tatuoinnit ja lävistykset vaikeuttavat vaikkapa työnsaantia.
Miesten tatuoinnit ja lävistykset ymmärrän jotenkin siinä valossa, että Yksilöksi ryhtyminen nostaa enemmän miehen markkina-arvoa kuin itsensä leikkeleminen vähentää sitä. Naisten tapauksessa asia on päinvastoin. Mikään yksilöpyksilöityminen ei korvaa menetettyä kauneutta. Ymmärrän myöskin tatuoinnit siinä tapauksessa, jos kuuluminen johonkin viiteryhmään suorastaan vaatii niitä. Valittaminen lävistysten seurauksista on lähinnä naurettavaa: "Viddu, ne ei ottanut mua töihin, kun mulla oli kilo rautaa naamassa. Ihmisiä ei saisi arvostella heidän ulkomuotonsa mukaan". Ihmisiä arvostellaan joka tapauksessa heidän ulkomuotonsa mukaan. Eniten parinvalintatilanteissa ja paljon myöskin muissa tilanteissa, kuten työhönotossa.
Minulla on sellainen teoria, että mitä enemmän ihmisellä on lävistyksiä, tatuointeja, hassuja hiusmalleja ja omituisia vaateparsia, niin sitä enemmän niiden tarkoitus on korvata persoonan ohuutta. "Viddu, mulla on vihreät hiukset ja niitit takissa. Nyt mun persoonassa on sisältöä." Ihmisillä, joilla on jotain oikeaa tekemistä ei ole aikaa ripustella rautoja nänneihinsä ja kääriä hiuksiansa rastakampauksille. Ihan hiehoahan se on varmaan, jos erikoistehosteet nostavat itsetuntoa, mutta parempi olisi hankkia jotain oikeita itsetunnon aineksia koristautumisen sijaan. Nuorille tytöille sanoisi, että jos mieli tekee nenärengasta tai pientä tatskaa, niin ruvetkaa mieluummin vaikka lenkkeilemään. Kilo rautaa naamassa ja yrmeä ilme ei tee kenestäkään tavoiteltua kuningatarta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti