Jätä miehet rauhaan

Kirjan Jätä miehet rauhaan(Cheryl Bernard, Edit Schlaffer) perusviesti on se, että naisen tulee rakastaa enemmän itseään ja vähemmän miestään. Miestä ei kannata yrittää muuttaa eikä naisen kannata yrittää muuttaa itseään. Kirjan pohjavire on feministinen, vaikka nimi saattaisi antaa ymmärtää muuta.

Kirjan kirjoittajat arvostelevat ihmissuhdekirjallisuutta siitä, että niissä annetaan paljon ohjeita, mutta että ne eivät muuta mitään. Moderni nainen uskoo psykologiseen tietoon. Kun naisella on ongelma, hän kääntyy asiantuntijan puoleen ja uskoo, että ongelma on ratkaistavissa oikean tekniikan avulla. Usein ongelmana on mies, jolloinka nainen etsii ohjeita korjatakseen miehen. Tai sitten korjattava ongelma on naisessa itsessään. On tietenkin hiukan paradoksaalista, että kirja, joka antaa samantyyppisiä analyysejä ja ohjeita naisille kuin muutkin ihmissuhdekirjat, arvostelee muita kirjoja noitten ohjeitten antamisesta.

Kirjassa seikkailevat ylempitasoiset ihmiset. Eräs kirjan esimerkkinaisista oli pettynyt, kun hänen miehestään oli tullut vain keskitason johtaja. Kaikki kirjassa esiintyvät ihmiset ovat älykkäitä, lahjakkaita ja aikaansaapia tai ainakin olisivat, jos he eivät erehtyisi jäämään kotirouviksi. Eräässä kirjan esimerkkitapauksessa voivotellaan presidentti Reaganin neuvonantajana ja suurlähettiläänä olleen naisen kohtaloa, kun hän luopui omasta urastaan ja meni naimisiin hotelliketjun omistajan kanssa. Kirjassa pidetään itsestäänselvänä, että nainen ottaa itselleen niin menestyvän miehen kuin pystyy, eikä ymmärretä tai osoiteta ymmärtävän sitä, että juuri siinä on usein ongelmien alkulähde.

Kirjan naisilla on menestyvä ja kunnianhimoinen mies. Siitä seuraa ongelmia. Naiselle tulee paine tai houkutus jäädä kotiin ja jättää uransa. Mies keskittyy itsensä kehittämiseen siinä missä nainen ajautuu sivuraiteelle. Miestä näkyy harvoin kotona. Nainen alkaa vaatia mieheltään lisää aikaa, mikä loitontaa miestä entisestään. Välttääkseen stressin suhteessa mieheen naisen tulee seistä omilla jaloillaan ja antaa miehen olla vastuussa omasta itsestään.

"Nainen tahtoo muodostaa parin kaikkien sääntöjen mukaan, mutta mies haluaa pysyä itsenään, mutta sellaisena jonka elämää suhde helpottaa. Kykenemättömyys solmia suhteita tai vaikeus näyttää tunteita eivät ole syynä siihen, että monet miehet vihaavat keskusteluja suhteen laadusta ja tavoista parantaa suhdetta. Siksi, että suhde sellaisenaan sopii miehille erinomaisesti ja jokainen muutos voi olla vain muutos huonompaan suuntaan. Naisen parannusehdotukset eivät siis ole todellisia parannusehdotuksia miehen näkökulmasta. Mies jättää ne rekisteröimättä niin kauan kuin pystyy ja toivoo, että nainen pian lopettaisi niistä puhumisen. Jos nainen jatkaa vaatimistaan ja lopulta suuttuu, miehelle tulee tilaisuus leimata nainen hysteeriseksi ja hermostuneeksi ja jatkaa vaikenemistaan."

Kirjassa puidaan Jean-Paul Sartren ja Simone de Beauvoirin suhdetta. Suhdetta, joka on ollut esimerkkinä monille feministeille ja jossa Simone ei tarrautunut Sartreen kuin takiainen, vaan antoi tämän rillutella omien "bändäriensä" kanssa. On helpompaa katsella muita naisia sormien lävitse jos mies sattuu olemaan suurmies. Tavallisiin liittoihin tällaisista esimerkeistä ei saa paljoakaan aineksia. "Naiset ovat pikkuhiljaa tajunneet ettei prinssiä ole olemassa. Mutta sen sijaan että he alistuisivat tuohon he tahtovat väkisin muuttaa saatavilla olevan materiaalin toisenlaiseksi"

"Mitä enemmän mies ja nainen pitävät kiinni riippumattomuudestaan ja mitä itsenäisemmin molemmat kehittävät persoonallisuuttaan, sen todennäköisempää on, että heidän suhteensa tyydyttää molempia. On paradoksaalista, että suhde on usein onnistunut silloin kun molemmat osapuolet eivät ponnistele mitenkään tietoisesti sen eteen."

"Loppusanat: Rakkaus on niin hyödyllistä miehille, että on uskottava heidän keksineen sen. He kehräävät rakkauden vuoksi silkkisen, tahmean verkon; sitten he istuvat sen reunalla ja odottavat kärpästä." On huomattava, että puhuessaan miehistä kirjoittajat tarkoittavat ylempitasoisia miehiä. Muilla ei ole väliä tai he eivät ole miehiä ollenkaan.