Yläluokkaisuus

Akateemisuuden vaatimus deitti-ilmoituksissa on keskustelupalstojen vakiopuheenaihe viikosta toiseen. Isosisko on oivaltanut totuuden siemenen akateemisuuden vaatimuksen takana. Akateeminen-sanalla haetaan yläluokkaista kumppania, mutta sitä ei tohdita tai ymmärretä sanoa suoraan.

Yleensä akateemisuuden vaatimus esiintyy nimenomaan naisten deitti-ilmoituksissa. Naiset perustelevat kriteeriään sillä, että kumppanin tulee olla samalla aaltopituudella, kun keskustellaan taiteesta tms. Mitä minä olen avioliittoja nähnyt ja varsinkin lapsellisia avioliittoja, niin en ole kyllä havainnut, että taidekeskustelujen merkitys liittojen onnellisuudelle olisi ollut kovinkaan merkittävä.

Tärkein asia, mitä naiset akateemisuuden vaatimuksellaan oikeasti hakevat on se, että kumppanin kaveripiiri koostuu laadukkaista, yläluokkaisista henkilöistä, joiden mukana nainen pääsee itsekin piireihin. Vaikka joku ei-akateeminen mies olisikin kuinka ihana tahansa, nainen ei halua kokea sitä, kuinka miehen mopokerhon putkimieskaverit kokoontuvat kotiin ryyppäjäisille. Toinen tärkeä asia akateemisuuden vaatimuksessa on akateemisuuden korrelaatio älykkyyden ja miehen yläluokkaisten, rikkaiden vanhempien mahdollisen olemassaolon kanssa.

Kun Akateeminen-sanaa aletaan purkaa kumppanille asetetuissa vaatimuksissa, niin huomataan, että sanan takana on useimmiten hyvin vähän itse akateemisuuteen liittyvää. Väärällä alalla olevat akateemiset ihmiset eivät yhtäkkiä kelpaakaan, kuten Markku kirjoittaa. Ja toisaalta, jos heitetään esiin ei-akateemisia ammatteja, niin havaitaan, että monet niistä olisivatkin naisen kumppaniehdokkaalle ihan kelvollisia: Poliisi, palomies, muusikko, johtaja, yrittäjä, taiteilija, tanssija...

Miksi amismies ei kelpaa, keskustellaan Elleissä:

- Itse voin sanoa, että akateeminen mies tuntuu kiinnostavammalta siksi, että minulle tärkeää ei ole ainoastaan luonne, vaan myös yhteiset intressit ja ajatusmaailma.

- Teknilliset korkeakoulut eivät todellakaan lisää yleissivistystä ja anna perinteistä universaalia yliopistokoulutusta. Mutta sen kyllä tekevät humanistiset alat, nimen omaan yliopistoilla.

- Tässä oli puhe yleissivistyksestä, jota hankitaan lähinnä yliopistossa ja lähinnä humanistisilla aloilla. Tekniikkaa ei siis lueta yleissivistykseen eikä insinöörit ole koskaan muodostaneet älymystöä.

- Akateemisuus ja yleissivistys eivät välttämättä korreloi. Tunnen akateemisia, jotka eivät tiedä mistään mitään oman alansa ulkopuolella, siis eivät todellakaan mitään, jos maailman tapahtumista keskustellaan.

Mies, jos olet liian empaattinen, voi käydä näin.