keskiviikkona, huhtikuuta 20, 2005

Miksi hyvännäköisiä partnereita suositaan?

Peggy
kysyy kommenttiosastolla:
Eli jos _todella_ haluaa vain uskollista, monogaamista suhdetta, niin kannattaa etsiä pulska tai ruma ihminen. Pätee varmaan niin miehiin kuin naisiin? Miksi ihmiset eivät sitten halua "pelata varman päälle" vaan yhä vain jatkuu kauniiden, komeiden ja solakoiden metsästys?
Ihmiset saavat suuremman "hyödyn" valitsemalla hyvännäköisen kumppanin kuin todennäköisemmin uskollisen, väkivallattoman tai kotitöitä tekevän kumppanin. Voidaan ajatella evoluutiobiologisesti, että hyvännäköisiä kumppaneita valitsemalla saadaan suurempi lisääntymishyöty kuin muita hyviä ominaisuuksia valitsemalla.

Jos ihminen kuitenkin kannattaa sosiaalista konstruktionismia - kuten useimmat sosiologit tai naistutkijat tekevät, niin heidän näkökulmastaan ei ole perusteltua syytä olettaa, että hyvännäköisten kumppaneiden preferointi olisi mitään muuta kuin kulttuurinen konstruktio, joka voidaan muuttaa milloin tahansa. Loogisen sosiaalisen konstruktionistin (tod. näk mahdoton käsite!) näkökulmasta ihmiset voitaisiin yhtä hyvin opettaa preferoimaan mitä tahansa ominaisuuksia kumppanissa. Evoluutiobiologistin näkökulmasta tuollainen yritys olisi tuhoon tuomittu.

Asiassa on myöskin havaittavissa sellainen sukupuoliero, että miehille ei tuota erityisiä vaikeuksia myöntää, että he valitsevat kauniin naisen silläkin uhalla, että tämä on todennäköisemmin uskoton, väkivaltainen tms. Miehet pystyvät myöntämään itselleen ja muille, että kyse on tietoisesta valinnasta, jonka mahdollisten seurauksien kanssa pitää vain elää.

Naiset sitä vastoin yrittävät kiven kovaan kieltää sen, että partnerin todennäköistä uskottomuus- tai väkivaltaisuustaipumusta tms. voisi pystyä päättelemään yhtään mistään. Naiset eivät siis pysty elämään sellaisen minäkuvan kanssa, jossa he ovat tietoisesti valinneet komean miehen uskottomuuden ja väkivaltaisuuden uhallakin.

KTM kirjoittaa:
Monien Henryn kirjoitusten implisiittisenä viesinä tuntuisi olevan, että naisten pitäisi suosia AT-miehiä, koska he olevat kilttejä, uskollisia jne. Häneltä tuntuu unohtuvan se, että aito ATM on naisen silmissä ihan yhtä vastenmielinen kuin iho-ongelmainen tonnikeiju miesten silmissä.
Ei se minulta ole unohtunut. Oleellista tässä on se, että alempitasoisuus on suhteellinen, ei absoluuttinen käsite. Sen todistaa ulkomailla usein suurta suosiota nauttivat suomalaiset ATM:t. Yhteiskunnan rakenne olisi tasa-arvon saavuttamiseksi saatava sellaiseksi, että ATM:n suhteellista asemaa parannettaisiin niin, että heidän markkina-arvonsa nousisi tasa-arvoiselle tasolle muiden kanssa. Tai ainakin olisi pyrittävä parantamaan heidän asemaansa tietoisesti tuollaisella politiikalla sen sijaan, että mennään päinvastaiseen suuntaan. ATM:n vastenmielisyydestä on siis mahdollista päästä eroon (ainakin osittain) yhteiskunnallisilla toimilla niin, että naisten suhtautuminen ATM:iin muuttuu positiiviseksi kuin taikavoiman vaikutuksesta. Ilman, että naisten täytyy aktiivisesti työkennellä omien preferenssiensä muuttamiseksi.

Ei kommentteja: