Poikien mielestä on karmaisevaa, että jokin oppiaine ja tieteenala uskaltaa tärisyttää heidän turvallista lintukotoaan, eli perhettä ja perheen ja vanhemmuuden kautta uusinnettavia sukupuolirooleja. Heidän väitteensä on, että luonto ja geenit ovat perheen puolella. Voi kuinka epätoivoista!
Miksi nämä (ilmeisesti edelleenkin äitinsä napanuorassa roikkuvat) pojat eivät sitten perustele myös kaikkea muuta perhe-elämää luonnon ja biologian vaatimuksilla, eli toisin sanoen luonnonmukaisuudella? Pitäisikö meidän esimerkiksi ryhtyä järjestämään maailmaan kulkutauteja ja nälänhätiä, jotta luonto saisi hoitaa karsintahommat?
Olen varma, että niin Osmo Tammisalo kuin Jussi K. Niemeläkin ovat aikuiseksi kasvaessaan epäonnistuneet irrottautumisessa äidistään. Äiti on liian pelottava ja iso hahmo yhä heidän mielessään; epäonnistunut irrottautuminenhan oikeastaan vain suurentaa edelleen tätä äitipeikkoa. Äidinpelosta kertoo jo heidän kirjansa nimikin, Keisarinnan uudet (v)aatteet.
He koettavat vain naamioida pelkonsa naistutkimuksen (ja feminismin) vastaiseksi kamppailuksi, sillä se näyttää jotenkin miehekkäämmältä.
Miksi Tammisalo on muodostanut itselleen kompleksin häneltä ilmiselvästi puuttuvasta insinööriydestä?
Naistutkimuksen kritiikki, joka jo perustaltaan on täysin pielessä, lienee siis vain Tammisalon itseterapointia, oman miehisyyden epätoivoista todistelua.
keskiviikkona, syyskuuta 20, 2006
Feminististä palautetta Tammisalolle ja Niemelälle
Yhteiskuntakriittinen feministi:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
12 kommenttia:
Kaksi sanaa tuli mieleen tuota Yhteiskuntakriitikon tekstiä lukiessa: Koira ja kalikka. Mikä mielleyhtymä sekin lienee. Samalla oma henkilökohtainen lintukotoni järkyttyi pahan kerran, monestakin syystä.
Kumma juttu kun kaikki, jotka ovat tuota läpyskää kritisoineet, ovat tarttuneet sanoihin "luonnontieteellisen tutkimuksen perusteet". Sitten on alettu miettimään, että jaa, luonnontieteelliset, luonto, hmm. kyllä tästä nyt pitää sanoa jotain. Selvästi ei ole mitään käsitystä siitä, mitä tarkoitetaan luonnontieteellisen tutkimuksen perusteilla. Jo pelkästään se, että feministien kritiikki tuota pamflettia vastaan on ollut niin huonoa (menty henkilökohtaisuuksiin, ei ymmärretä, millä perusteilla on kritisoitu), on peruste koko naistutkimuksen lopettamiselle. Tai jos ei lopeteta, niin otetaan ns. tieteellinen metodi käyttöön.
Ruokamon tag-linessä muuten lukee, että "Toistemme sättimisen sijaan arvostelu pitää kohdistaa instituutioihin ja rakenteisiin ja niitä edustaviin vallanpitäjiin." LOL
Voisi tietty yrittää hakea sitä kritiikkiä muualtakin kuin blogeista? Onko kirjaa kritisoitu lehdissä, tiedelehdissä yms?
Valitettavasti Ruokamon kritiikki on laadukkain feministien esittämä kritiikki.
Toisena Kaisa Ruokamon arvostelun kohteita sallinette minun huomauttaa, että ilmeisesti Jakke Holvas on ainoa arvion tehneistä (Helsingin Sanomat 6.9.06) joka on LUKENUT pamflettimme. Naiset (Anne Moilanen & Kaisa Ruokamo) ovat tehneet arvionsa Holvaksen jutun perusteella, joka poikkeaa melkoisesti ns. perinteisestä kirja-arviosta. Siinähän oli haastateltu kahta tahoa, Yrjö Hailaa ja Sara Heinämaata, jotka kommenttien perusteella EIVÄT OLLEET LUKENEET pamflettiamme.
Helsingin Sanomat eivät myöskään JULKAISE vastineitamme meitä kohtaan esitettyyn olkiukko- & ad hominem -kritiikkiin.
http://keisarinna.blogspot.com/
Henry: Entäpä onko kukaan naistutkimuksen puolelta kritisoinut pamflettia? Eivätkös kaikki naistutkijat ole tässä blogissa lähes oletusarvoisesti feministejä? Ketkä muut feministit ovat kitisoineet? Voiko olla, että Ruokamo on liki ainut?
https://listserv.uta.fi/cgi-bin/wa?A2=ind0608c&L=naistutkimus&T=0&P=1443
Kunnioitettavan määrän kritiikkiä Ruokamo on kehittänyt, ilmeisesti siis lukematta itse pamflettia. Onko tämä nyt sitten yleisemminkin naistutkijoiden tapa toimia? Enintään luetaan kirjojen takakannet ja muiden kommentit, ja sitten aletaan suoltamaan tekstiä omien tuntemuksien mukaan?
Kaisa Ruokamo ei taida olla naistutkija. Ainakaan hän ei tunnu kuuluvan yhdenkään yliopiston henkilökuntaan enkä löydä mitään hänen julkaisujaan.
Profiilista... Occupation: Journalist. Tämä nyt oli oikeastaan se viimeinen asia, jota olisin osannut odottaa. Kirjoitustyylistä sitä ei ainakaan voi mitenkään päätellä.
"Tämä nyt oli oikeastaan se viimeinen asia, jota olisin osannut odottaa. Kirjoitustyylistä sitä ei ainakaan voi mitenkään päätellä."
Aamen.
Lähetä kommentti