Myyttejä ja tietoa postinjakelusta

MYYTTI: Postinjakajan työ koostuu postinjakamisesta.

Tämä lienee yleinen harhaluulo monelle ihmiselle. Tosiasiassa suurin osa (2/3) postinjakan päivästä koostuu postin lajittelusta ynnä muistä sisähommista postikonttorilla. (tai ainakin koostui silloin, kun minä olin postilla töissä).

Ensin postit pitää laittaa täsmälliseen jakojärjestykseen, ennen kuin piirille lähdetään. Ei posteja voi enää piirille lähtemisen jälkeen ruveta etsimään laukusta.

1. Ensin postit lajitellaan postinumeroittain.
2. Sitten posti lajitellaan piireittäin.
3. Seuraavaksi postinjakaja lajittelee postin kerrostaloittain
4. Lopuksi kerrostalot laitetaan kantojärjestykseen.

(Systeemeitä on toki olemassa erilaisia)

Kerrostalon jakojärjestykseen laittaminen ei aina ole aivan yksinkertaista, koska monissa kerrostaloissa jakojärjestys ei mene numerojärjestyksen mukaan.

MYYTTI: OK, posti ensin lajitellaan ja sitten jaetaan. Siinä on oleellinen postinjakelussa tarvittava tieto ja taito. 

Ei ole. Tavalliset ihmiset eivät yleensä arvaa, kuinka paljon postia tulee...

1. ...virheellisillä ja puutteellisilla osoitteilla.
2. ...poismuuttaneille ihmisille. 

Suuresta osasta postilähetyksiä puuttuu ovinumero tai talonumero. Saajan tai kadun nimi on kirjoitettu väärin tai postinumero puuttuu jne.

Jos esimerkiksi Pupuhuhdantiellä on 20 kerrostaloa, niin Lahtisen Eevan etsiminen pelkän kadunnimen nimen perusteella on melko työläs prosessi.

Kerrostalolähiöissä ihmiset muuttavat todella paljon. Äskettäin muuttaneilla on voimassa oleva osoitteenmuutos, muilla vanhentunut osoitteenmuutos. Toisinaan tulee postia yli 10 vuotta sitten muuttaneille ihmisille.

Jos piirillä asuu 800 taloutta, niin poismuuttaneita viimeisen 10 vuoden ajalta voi olla 2000.

MYYTTI: Postinjakaja voi lukea postiluukustaluukusta taloudessa asuvien nimet.

Ihmisten nimet ovat erittäin huonosti laitettu oviin, mikä pätee sekä kerros- että omakotitaloihin.

Varmaankin noin 1/5 ovia/laatikoita nimi joko puuttuu, se on virheellinen tai osa nimistä puuttuu.

Avoliittojen ja uusperheiden lisäännyttyä yhä enemmän ja enemmän nimiä puuttuua tai postia pitää jakaa samaan luukkuun jopa 5 eri nimellä.

Kerran minulle mm. sattui niin, että laukussa oli erääseen luukkuun postia 4 nimellä, mutta luukussa oli vielä eri nimi.

MYYTTI: Postinjakamisen oppii päivässä

Oppiihan sen päällisin puolin, jos henkilöllä on lahjoja. Joillakin menee oppimiseen viikko, jotkut eivät opi koskaan.

Toisaalta, jos postinjakelijan työn haluaa tehdä nopeasti ja laadukkaasti (eli niin, että oikeat postit menevät saajalle poismuuttaneet poistettuina), jakajan pitää muistaa lähes kaikki piirillä asuvat henkilöt ja suurin osa poismuuttaneista henkilöistä (jotka ovat usein muuttaneet johonkin lähiseudun taloon). Tuon tietomäärän hankkimiseen menee vuosia, mutta jakelusta tulee silloin 30-40 prosenttia nopeampaa ja laadukkaampaa.

Joissakin yrityspiireissä poismuuttaneiden yritysten, yritysten samankaltaisten nimien ja yritysten käyttämien eri nimien muistaminen on valtava urakka opittavaksi, varsinkin yhdelle yritykselle voi tulla kymmeniä lähetyksiä päivittäin.