Devlin kertoo kirjassaan paljastavansa, "mitä todella tapahtuu kun seksi on vapautettu, ja miksi näin tapahtuu." Hän nojaa kirjassaan pariutumisen markkinanäkökulmaiseen tarkasteluun ja evoluutiopsykologiaan. Innoituksensa hän kertoo saaneensa samoista lähtökohdista, mistä internetin manosfääri on syntynyt. Manosfäärin ytimenä on mieskeskeinen tapa tarkastella sukupuolten välisiä suhteita, eli mitä miehet haluavat ja mikä on miesten etu. Se on näkökulma, joka puuttuu tyystin valtamediasta.
Päinvastoin kuin manosfäärissä yleensä, Devlin on sydämeltään konservatiivi, jonka mukaan ennen vanhaan sukupuolijärjestelmä oli nykyistä parempi. Paluuta vanhaan ei Devlinin mukaan kuitenkaan ole: on löydettävä uusi konservatiivinen ratkaisu. Devlinin yritys yhdistellä pariutumismarkkinoiden analyysi konservatiiviseen moraalipuheeseen on kunnianhimoinen, siinä missä manosfääri pitää vanhan sukupuolijärjestyksen palauttamista lähes toivottomana yrityksenä.
Devlinin konservatiivisten sukupuolitapojen hehkutus saattaa aiheuttaa feministeissä typertymistä, mutta "naisellisten paheiden suitsiminen" johtanee väistämättä feministiseen raivoon. Feminismin perusidea on miehisten paheiden tarkastelussa ja suitsimisessa, samalla kun feminiinisyyden negatiivisista puolista vaietaan. Naisten ikiaikainen oikeus uhriuteen on edelleen voimakas imperatiivi, jonka haastamisella on vaikea saada sulkia hattuun, koska herrasmies ei arvostele naiseutta.
Jos teosta tarkastellaan yhteiskunnan jatkuvuuden kannalta, tullaan väistämättä Suomessakin tuttuun syntyvyyden alenemiseen, jonka juurisyyn Devlin löytää feminismistä. Feministinen utopia tarjota naisille kaikki vaihtoehdot aina vapaasta seksistä työuriin johtaa väistämättä äitiyden arvostuksen rapautumiseen. Voidaan sanoa, että Devlin on monella tapaa oikeassa yhteiskunnan kestävyyden kannalta, mutta saako hän kannatusta ideoilleen? Ihmisten enemmistölle demografinen konkurssi ei ole oikea ongelma, eikä siitä saa ainakaan syyttää naisia.
Devlinin kirja pitää sisällään poliittisesti epäkorrektia puhetta, jota on ilo lukea ympäripyöreän hymistelyn tai feministisen miesten syyttelyn sijaan. Kirjan moraalisesta sanomasta ja sen tarjoamasta utopiasta voi pitää tai olla pitämättä, mutta pariutumisen analyysi ja feminiinisyyden vikojen ruodinta pitävät kuitenkin pääosin paikkansa. Kirjan runsas kritiikki feministejä kohtaan toi lähes kyyneleen silmään, etenkin kun feministejä kuvaava lause "naiset, jotka kadehtivat miehen roolia" piirtyi verkkokalvolle.
965 kommenttia:
«Vanhin ‹Vanhempi 401 – 600 / 965 Uudempi› Uusin»Vihreiden Iiris Suomela poltti päreensä eduskunnan raiskauskeskustelussa - varapuhemies huomautti puhuttelemaan asiallisesti
Lähetekeskustelu ”Raiskauksen määritelmä suostumusperustaiseksi - Suostumus2018” -kansalaisaloitteesta nostatti tunteet pintaan eduskunnassa keskiviikkona.
Erityisen kuumana kävi vihreiden Iiris Suomela, joka on toiminut helmikuussa 2018 käynnistetyn suostumuskampanjan vetäjänä.
Huhtikuussa eduskuntaan noussut Suomela kävi voimakkaasti perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kimppuun.
Halla-aho oli aiemmin sanonut omassa puheenvuorossaan, että hän ei ole muodostanut lopullista kantaansa käsillä olevaan kansalaisaloitteeseen, mutta kertoi suhtautuvansa siihen skeptisesti. Halla-aho sanoi pitävänsä raiskaus- ja väkivaltarikoksista annettuja lieviä rangaistuksia suurempana ongelmana kuin suostumuksen puutetta, joka kansalaisaloitteessa on nostettu keskeiseksi raiskauksen määritelmäksi.
”Voidaan palata siihen myöhemmin”
Suomela korosti raiskausten uhrien näkökulmaa ja sitä, että poliisi kirjaa vuosittain ”noin 1 200 raiskausta, ja niistä vain 200 päätyy tuomioon”.
– Silloin olennainen ongelma ei ole tuomioiden kesto vaan niiden puute, Suomela sanoi.
Suomelan mukaan ongelma on sekin, että poliisin kysymykset kohdistuvat uhriin sen epäillyn tekijän sijaan.
Suomela iloitsi siitä, että suostumuksen puute on kirjattu myös hallitusohjelmaan.
– Keskeinen este tälle muutokselle oli tässäkin salissa istuvat konservatiivit, jotka ovat sulkeneet korvansa oikeusoppineiden ja raiskausten uhrien vaatimukset.
Sitten Suomela pudotti pomminsa, joka sai salissa aikaan melkoisen hälinän ja välihuutojen kuoron.
– Onpa tässä salissa myös ihmisiä, jotka ovat taannoin kirjoittaneet blogiinsa toivovansa poliittisten vastustajiensa joutuvan raiskatuiksi, eivätkä ole pyytäneet tätä anteeksi eivätkä vetäneet sanojaan takaisin.
– Niin nyt tuntuu aika erikoiselta, että yhtäkkiä raiskaukset huolestuttavatkin. Tuntuu aika erikoiselta kuulla kiitoksia siitä, että tämä aloite on nyt tuotu eduskunnan käsittelyyn. (tauko) Ja tästähän on olemassa todisteita.
PS:n Leena Meri pyysi puhujapöntössä ollutta Suomelaa kertomaan, kuka on sanonut ja missä.
– Voidaan palata siihen myöhemmin, se ei ole nyt olennainen asia tässä, Suomela kuittasi.
Halla-ahon tapaan lähes kaikki puhujat kiittivät puheenvuorojensa alussa kansalaisaloitteen tekijöitä.
Suomela ei siis maininnut Halla-ahoa nimeltä, mutta hän lienee viitannut Halla-ahon blogikirjoitukseen 20.12.2006.
Siinä Halla-aho sanoi, että hänen on vaikea tuntea sympatiaa raiskausrikosten uhreja kohtaan, koska tuntee "houkutusta ajatella, että naiset saavat sitä, mitä pyytävät".
– Koska näin ollen yhä useampi nainen tulee joka tapauksessa raiskatuksi, toivon hartaasti, että uhrinsa sattumanvaraisesti valitsevien saalistajien kynsiin jäisivät oikeat naisihmiset. Vihervasemmistolaiset maailmanparantajat ja heidän äänestäjänsä. Mieluummin he kuin joku muu. Heihin ei tehoa mikään muu kuin se, että monikulttuuri osuu omaan nilkkaan, Halla-aho kirjoitti tuolloin.
Suomela sai puhemiehen moitteet
Puhetta kesken istuntoa johtamaan siirtynyt eduskunnan toinen varapuhemies Juho Eerola (ps) katsoi aiheelliseksi huomauttaa Suomelaa, joka ensimmäisessä puheenvuorossaan kutsui puhemiestä ”puheenjohtajaksi.”
– Näin tässä puhemies Haatainen hetki sitten lupaili debattia, ja olen suostuvainen tähän debattiin, mutta se edellyttää sen, että edustajakollegaa puhutellaan asiallisesti ja puhemiestä puhemieheksi. Muussa tapauksessa debatti saattaa loppua lyhyemmin kuin ehkä toivottekaan, Eerola sanoi.
Kun Suomela sai toisen puheenvuoronsa, hän käytti termiä ”puhemies”, mutta mielenosoituksellisesti lausui puhemies-sanan venyttäen sitä niin, että paino pysyi pitkään yhdyssanan jälkimmäisessä (mies) osassa.
Toimittaja Sanna Ukkola irtisanoutuu Yleltä
Ukkola ilmoitti irtisanoutumisestaan Twitter-tilillään.
TOIMITTAJA Sanna Ukkola on irtisanoutunut Yleltä. Hän ilmoitti asiasta myöhään keskiviikkoiltana Twitter-tilillään.
”Irtisanouduin juuri Yleltä. Kiitos näistä vuosista!” Ukkola kirjoittaa.
Ukkola twiittasi myös, että ”hänelle saa tarjota töitä”.
Ukkola tunnetaan esimerkiksi Ylen Sannikka & Ukkola -keskusteluohjelmasta. Ukkola on juontanut aiemmin myös Pressiklubia ja Ylen Aamu-tv:tä. Hän on myös kirjoittanut keskustelua herättäneitä kolumneja.
Fingerpori Torstai, 19.9.
Iiris Suomela kutsui eduskunnan puhemiestä taas puheenjohtajaksi ja sai pyynnön muuttaa tapansa – ”Saa nähdä”
Kansanedustaja Iiris Suomela aiheutti toisen kerran polemiikkia kannanotollaan eduskunnan puhemiehen tittelistä.
KANSANEDUSTAJA Iiris Suomela (vihr) sai eilen eduskunnan puhemieheltä välihuomautuksen puhutteluetiketistä eduskunnassa.
– Arvoisa puheenjohtaja! Hyvät kanssaedustajat, Suomela aloitti puheenvuoronsa.
Eduskunnassa on ikiaikainen perinne aloittaa puhevuorot puhuttelemalla puhemiestä.
Paikoin kiihkeäksi äitynyttä keskustelua kuunnellut, ja kotvan kuluttua puhemiehen korokkeelle puhetta johtamaan ryhtynyt varapuhemies Juho Eerola (ps) joutui muistuttamaan kansanedustajia hyvistä keskustelutavoista ja Suomelaa puhemiehen puhuttelusta.
– Olen suostuvainen tähän debattiin, mutta se edellyttää sen, että edustajakollegaa puhutellaan asiallisesti ja puhemiestä puhemieheksi. Muussa tapauksessa debatti saattaa loppua lyhyemmin kuin ehkä toivottekaan, Eerola totesi puhemieskorokkeelta.
EDUSKUNNASSA on puhemies, ja Suomela on omana kannanottonaan halunnut puhutella puhemiestä puheenjohtajaksi.
Suomela käytti puheenjohtaja-sanaa jo kesällä ensimmäisessä eduskuntapuheessaan. Silloin asia meni ensin olankohautuksella, kun Suomelan ajateltiin tehneen lapsuksen.
Suomela kuitenkin sanoi kesällä IS:lle, että hän käytti puheenjohtaja-sanaa kannanottona, ja tästä nousi kohu.
– Termi on sukupuolittunut – onhan sen päätteenä -mies. Eduskunnan puheenjohtaminen ei ole sukupuolesta kiinni, ja siksi kutsun eduskunnan puheenjohtajistoa puheenjohtajiksi, Suomela totesi kesällä.
Varapuhemies Eerola oli silloinkin puhetta johtamassa, ja kuvitteli muiden tapaan Suomelan puheenjohtaja-sanan käytön olleen vahinko ja lipsahdus.
Eilen Eerola siis Suomelan kannanottoon puuttui salikeskustelussa.
Eerolan välihuomautuksella oli vaikutusta, ainakin hetkellisesti, sillä myöhemmin keskustelussa Suomela käytti perinteistä tapaa aloittaa oma puheenvuoronsa.
– Arvoisa puhemies, Suomela aloitti puheenvuoronsa Eerolan huomauttelun jälkeen.
SUOMELA sanoo IS:lle, että hän puhui eilen taas tarkoituksella puheenjohtajasta.
Suomela ei ottanut kantaa, aikooko hän nyt lopettaa puheenjohtaja-sanan käytön eduskunnan suuressa salissa.
Oliko eilinen myös kannanotto?
– Jos sanotaan, että keskustelu lakkaa siihen, että joku sanoo puheenjohtaja, totta kai siinä paine on, mitä sanoo ja mitä ei sano. Toisaalta monelta perussuomalaiselta lipsahti puheenjohtaja, mitään ei tapahtunut. Auki jäi, mikä siinä oli Eerolan linja, Suomela vastasi.
Käytittekö puheenjohtaja-titteliä kannanottona?
– Puhemies viittaa sanana mieheen. Se päättyy sanaan mies. Se on niin sukupuolittunut termi kuin voi olla. Minusta se on selvää. Ja selvää on, että sitä pestiä on pitänyt hallussa muutkin kuin miehet, ja sitä termiä on paikallaan päivittää.
Kumpaa termiä aiotte itse käyttää?
– Saa nähdä, Suomela vastasi.
Perustuslain mukaan ”kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Jos kansanedustaja rikkoo tätä vastaan, puhemies voi huomauttaa asiasta tai kieltää edustajaa jatkamasta puhetta.”
Koraani naisten silmin
Helsingin yliopiston tutkijaa Mulki Al-Sharmania kiehtoo se, miten nykyajan musliminaiset tulkitsevat uudelleen Koraanin tekstejä, joilla perustellaan naisen alisteista asemaa avioliitossa ja julkisessa elämässä.
KUVASSA on kolme naista.
Yhdellä on kasvot peittävä niqab, toisella huivi päänsä peittona ja kolmannella hiukset valtoimenaan. Arabiankielinen teksti alla sanoo: älä lokeroi minua.
Kuva on peräisin Egyptin mielenosoituksista arabikevään aikoihin, ja se koristaa islamilaisen teologian yliopistonlehtorin Mulki Al-Sharmanin työhuonetta Helsingin yliopistossa.
Hän on Yhdysvalloissa väitellyt antropologi, joka on tutkinut varsinkin islamilaista perheoikeutta, siirtolaisuutta, avioliittoja sekä islamilaista feminismiä.
ÄSKETTÄIN Al-Sharmani nimettiin Helsingin yliopiston islamin ja Lähi-idän tutkimuksen uudeksi apulaisprofessoriksi. Hän on perehtynyt klassiseen islamilaiseen lainoppiin, mutta tuntee myös toisenlaisia tapoja tulkita islamia.
Al-Sharmania kiehtoo etenkin se, miten nykyajan musliminaiset osallistuvat uskonnollisten tekstien tulkintaan.
”Olen kiinnostunut siitä, miten vuosisatojen aikana islamilaisia tekstejä koskeva tieto on kertynyt ja miten tietyistä tulkinnoista tuli hallitsevia”, hän sanoo.
ISLAMILAINEN feminismi voi kuulostaa ristiriitaiselta käsitteeltä. Termi juontaa juurensa 1990-luvulle ja on hyvin kiistanalainen, Al-Sharmani sanoo.
Jotkut käyttävät islamilainen feminismi -käsitettä löysästi viittaamaan kaikkeen sukupuolten tasa-arvoon liittyvään, jos kyseessä sattuvat olemaan musliminaiset.
Al-Sharmani on perehtynyt islamilaisiin naistutkijoihin, jotka tutkivat sukupuolta ja islamin kirjallista perinnettä. He tekevät järjestelmällistä tutkimusta islamin käsitteistä, joilla perustellaan naisen alisteista asemaa avioliitossa ja julkisessa elämässä.
Nämä tutkija-aktivistit eivät kyseenalaista Koraanin pyhyyttä, mutta he haastavat monet sen patriarkaaliset tulkinnat. Uranuurtajia alalla ovat esimerkiksi egyptiläinen Omaima Abou-Bakr ja iranilais-brittiläinen Ziba Mir-Hosseini.
”He tutkivat vaihtoehtoisia tapoja tulkita pyhiä tekstejä. Heille on tärkeää, että se tapahtuu nimenomaan islamilaisista lähtökohdista. Se on islamilaista feminismiä, koska se pohjautuu islamin pyhään kirjaan”, Al-Sharmani sanoo.
AL-SHARMANI antaa esimerkiksi Koraanista suuran 4:34. Kohdan tulkitaan yleensä tarkoittavan, että mies on avioliitossa naiseen nähden ylemmässä asemassa.
”Koraanin jakeen arabiankielisellä termillä on monta merkitystä, mutta sen merkitykseksi on vuosisatojen kuluessa vakiintunut, että mies on naisen käskynhaltija ja auktoriteetti”, Al-Sharmani sanoo.
Miehellä on tulkinnan mukaan taloudellinen velvollisuus elättää vaimo, ja vaimolla on velvollisuus olla seksuaalisesti miehen käytettävissä.
Se ei kuulosta kovin feministiseltä.
Mutta asiaan keskittyvät naistutkijat sanovat esimerkiksi, että jae viittaa miehen taloudelliseen vastuuseen perheen hyväksi eikä anna ylivaltaa suhteessa naiseen. He kiinnittävät huomiota muihin Koraanin jakeisiin, jotka määrittävät avioliittoa rakkauden, kiintymyksen ja myötätunnon kautta.
”Heidän näkemyksensä on, että hallitseva tulkinta on ristiriidassa Koraanin yleisen eettisen näkemyksen kanssa, joka korostaa ihmisten tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.”
Janni Hussi raivostui Juhani Tammiselle – "Olemme melkein vuodessa 2020 ja yhä saa kuulla tällaista"
Juhani Tammisen erikoinen episodi Suurimmassa pudottajassa sai eilen uusia käänteitä.
Jupakka alkoi kun Tamminen oli poistunut miehen valmentajana toimineen Janni Hussin tietämättä ohjelma alueelta kesken kuvausten. Hussi ihmetteli miehen toimintaa ja kyseenalaisti tämän joukkuehengen ymmärtämisen.
Suivaanutunut Tamminen otti yhteyttä Ilta-Sanomiin ja haukkui Hussin sekä kyseenalaista tämän valmentajantaidot. Iltalehdelle mies totesi, ettei "kukaan teinityttö huutele hänelle viisauksia”.
Hussi toteaa nyt. että Tammisen ulostulo on asiaton.
– On harmillista, että olemme melkein vuodessa 2020 ja edelleen naisena saa kuulla alentavaa tytöttelyä, Hussi viestittää.
– Minusta saa kukin olla mitä mieltä tahansa ja minusta ei ole pakko pitää. Mutta kun asiaan sotketaan väkivaltaiset puheet, niin mennään rajan yli ja se ei ole enää ok.
Tamminen jätti ohjelman keskiviikkoisen finaalilähetyksen kuvaukset väliin ilmeisesti jonkinlaisena mielenosoituksena.
Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansioluetteloa
”Suurin osa ihmisistä ei kutsuisi häntä edes tutkijaksi”, toinen kreikkalaistutkija arvioi.
KREIKKALAINEN Eleni Antoniadou, 31, on kotimaassaan ja ulkomailla palkittu huippututkija. Suhteellisen nuoresta iästään huolimatta hän on ehtinyt työskennellä asiantuntijatehtävissä niin kantasolujen, keinoelinten kuin avaruuslääketieteen parissa ja kouluttanut astronautteja Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinnolle Nasalle.
Tai niin hän on itse sanonut, ja monen vuoden ajan kaikki uskoivat, kertovat muiden muassa kreikkalaislehti Kathimerini ja brittilehti The Telegraph.
Antoniadou on ollut niin vetävä roolimalli, että aiemmin tänä vuonna hänestä tuli The Telegraphin mukaan ensimmäinen kreikkalainen, joka sai toimia esikuvana Barbie-nukelle.
Palkittu hän on, ja näköis-Barbiekin on täyttä totta. Uskomaton ura vaikuttaa kuitenkin osoittautuvan juuri siksi, ilmeisesti liian uskomattomaksi pitääkseen paikkansa.
ANTONIADOUTA on haastateltu kymmenissä kreikkalaisissa tiedotusvälineissä, mutta ilmeisesti yksikään niistä ei ole selvittänyt hänen taustojaan riittävän tarkasti epäilysten heräämiseksi. Antoniadoun taustan epäselvyydet alkoivat saada huomiota vasta viime viikolla, kun Kreikan opetusministeri Niki Kerameus oli myöntänyt hänelle palkinnon tieteellisistä saavutuksista.
”Hänen intohimonsa tiedettä kohtaan innostaa meitä kaikkia ja täyttää meidät toiveikkuudella”, Kerameos perusteli The Telegraphin mukaan.
Kreikkalainen bioinformatiikan apulaisprofessori Costas Bouyioukos Paris Diderot’n yliopistosta Ranskasta alkoi ihmetellä, miten Antoniadou oli ehtinyt saavuttaa niin paljon ollakseen vasta kolmekymppinen. Bouyioukos alkoi selvittää Antoniadoun työhistoriaa ja totesi laajalle levinneessä Facebook-päivityksessään, että tämä ei vaikuta koskaan työskennelleen Nasassa vaan suorittaneen vain sen tarjoaman kesäkurssin.
”Suurin osa ihmisistä ei kutsuisi häntä edes tutkijaksi”, Bouyioukos päätteli.
Nasa vahvisti The Telegraphille, että Antoniadou ei ole työskennellyt avaruushallinnolle. Se ei kuitenkaan sulkenut pois mahdollisuutta, että hän saattaisi työskennellä jollekin alihankkijalle.
BRITANNIAN yleisradio BBC kertoo, että valeuutisia paljastava Greek Hoaxes -ryhmä tyrmäsi Antoniadoun väitteen, että hän olisi valmistanut maailman ensimmäisen keinohenkitorven, joka olisi siirretty onnistuneesti potilaalle. Ilmeisesti Antoniadoulla oli jatko-opiskelijana jotain tekemistä leikkauksen kanssa, mutta todellisuudessa mainitun tapauksen potilas kuoli, koska hänen kehonsa hylki siirrettä. Antoniadou väitti kuukausia potilaan kuoleman jälkeen, että potilas elää normaalia elämää.
Keinoelimiä valmistavasta Transplants Without Donors -yrityksestä, jonka toimitusjohtaja Antoniadou väittää olevansa, ei löydy BBC:n mukaan mitään tietoa, eikä sen kotisivuksi ilmoitettu osoite ole käytössä.
ERÄSTÄ Nasan palkintoa, jonka Antoniadou väittää saaneensa, ei The Telegraphin mukaan vaikuttaisi olevan olemassakaan, eikä hänen nimeään löydy listalta Nasan palkitsemista ihmisistä.
Antoniadou vastasi epäilyihin julkaisemalla Facebookissa kuvan Nasan myöntämästä kunniakirjasta, jonka myöntämisperusteeksi on mainittu saavutukset tekoälyn parissa.
”Opin joka päivä uutta ottamalla osaa yksinkertaisiin tai vaikeampiin hankkeisiin, kuten Nasan tekoälyprojektiin, jossa olen ollut mukana viime aikoina”, Antoniadou kirjoitti.
Hän ei vastannut BBC:n tai The Telegraphin haastattelupyyntöihin.
Most men are 'emotionally closer' to their dog than any other human | Metro News
Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiedeartikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parinmuodostuksessa - Tiede | HS.fi
Kansanedustaja Elina Lepomäki: ”Olen päättänyt, että nämä eivät ole mitkään missikisat”
Elina Lepomäki (kok) sanoo ymmärtävänsä hyvin sen, että poliitikkoja arvioidaan myös ulkonäön perusteella. Hän itse on kuitenkin päättänyt olla ottamatta liikaa paineita ulkonäöstään.
KOKOOMUKSEN kansanedustaja Elina Lepomäki, 37, kertoo, että poliitikon uran aikana hänen ulkonäköönsä liittyvät kommentit ovat olleet moninaisia. Lepomäkeä parjataan välillä siitä, että hän on liian vakavailmeinen, ja myös esimerkiksi vaatetuksesta tulee säännöllisesti palautetta – sekä positiivista että negatiivista.
– Kommentteja tulee ihan laidasta laitaan. Välillä tulee esimerkiksi, että onpas hän väsyneen näköinen.
– Oikeastaan vasta julkisuuden kautta olen tajunnut, että minulla on selkeästi vakava perusilme. Ei se aiemmassa työelämässä ollut mitenkään ilmeistä, Lepomäki sanoo ja naurahtaa.
Myös sisäministeri Maria Ohisalo, 34, (vihr) kertoi aiemmin, että hänen ulkonäköään on poliitikon uran varrella kommentoitu paljon – myös ikävästi.
Ohisalo arvelee, että siinä missä nuorten naisten asiantuntijuutta sivuutetaan keskittymällä ulkonäköön, iän myötä naisten on toisaalta vaikeampi päästä näkyville ylipäätään.
– Nainen on siis aina joko liian nuori, vanha, näkyvä tai näkymätön. Tasa-arvossa on tässäkin vielä tekemistä.
Elina Lepomäki on aiemmin työskennellyt muun muassa analyytikkona Nordeassa sekä johtajana Royal Bank of Scotlandissa.
Hän kertoo, että politiikkaan lähtiessä oli jopa yllättävää, kuinka paljon poliitikkojen ulkonäköä kommentoidaan. Lepomäki sanoo kuitenkin päättäneensä, ettei aio antaa ulkonäköön liittyvien kommenttien haitata elämäänsä tai vaikuttaa hänen itsetuntoonsa.
– Ei paineita pysty luomaan kenellekään, vaan se on itsestä kiinni, ottaako niitä vai ei. Olen itse päättänyt, että nämä eivät ole mitkään missikisat.
VAIKKA kuinka yrittäisi olla ottamatta paineita, joskus esimerkiksi eduskunnassa räpsäistyt epäedustavat valokuvat harmittavat.
Aiemmissa työpaikoissa ei ollut niin väliä, olivatko vaatteet ja meikit joka päivä viimeisen päälle, mutta eduskunnassa on toisin.
– Jokainen voi miettiä sitä, millaista olisi, jos omalla työpaikalla olisi sellainen mahdollisuus, että mihin tahansa kellonaikaan voi joku tulla ottamaan kuvan, ja sitten se kuva saattaa olla eri lehdissä jopa vuosia.
– Ei siinä auta muu kuin ajatella, että kuva on mitä on. Jos on aamulla aikaisin vienyt lapset hoitoon ja katsonut, onko heillä kurahousut mukana, niin ei sitä ihan joka aamu kahdeksalta ole kaikkein raikkaimmillaan.
LEPOMÄKI arvelee, että naispoliitikkojen ulkonäköä arvioidaan miespoliitikkoja enemmän ja yksi syy siihen lienee se, että naispoliitikoilla on mahdollisuuksia pukeutua vaihtelevasti toisin kuin miespoliitikoilla. Se taas luo kansalle ja medialle enemmän tilaisuuksia kommentoida ulkonäköä.
Julkinen ammatti pakottaa näyttämään huolitellulta, mutta välillä Lepomäki pysähtyy pohtimaan sitä, paljonko ulkonäöstä huolehtimiseen uppoaa aikaa.
– Olen välillä miettinyt sitä, että jos sen kaiken ajan, jonka käytän hiusten laittamiseen ja meikkaamiseen, voisin käyttää johonkin hyödylliseen, niin olisiko tässä jo väitöskirja tehtynä.
Peltokangas pyysi kuvia synnyttäneistä miehistä – tulikin video
Somekohu ”kohdullisista miehistä” on saanut uusia kierroksia, kun yksi peruskoulun elämänkatsomustiedon oppikirjan tekijöistä on vastannut Peltokankaan videoon omalla videollaan, jossa hän näyttää kuvan, jossa hänen mukaansa on synnyttänyt mies. Oppikirjan tekijä haastaa perussuomalaisten kansanedustajan julkiseen väittelyyn.
Kansanedustaja Mauri Peltokangas kommentoi perjantaina videollaan Otavan julkaisemaa peruskoulun elämänkatsomustiedon oppikirjaa. Tämän 7.-9.-luokkalaisille tarkoitetun oppikirjan mukaan ”mieskin voi synnyttää”. Peltokangas pitää tätä biologisesti mahdottomana.
Se on siinä!
Nyt yksi oppikirjan tekijöistä, Jaakko Lindfors, on julkaissut Facebookissa videovastineen Peltokankaan videoon.
– Mauri pyytää näyttämään hänelle, missä on osoitettu, että mies voi synnyttää. Missä on se Jarkko tai Timppa, joka on synnyttänyt, Jaakko Lindfors sanoo videollaan.
– Se on siinä, sanoo Lindfors näyttäen kirjastaan juuri sen kuvan, joka on laajalti kiertänyt sosiaalisessa mediassakin.
Lindfors jatkaa Peltokankaan läksyttämistä hyvin opettajamaisesti:
– Mauri, sellainen henkilö, joka on syntynyt naiseksi, mutta kokee itsensä mieheksi, hän korjaa sukupuolensa ja hänellä on kohtu, hän voi synnyttää. Dadaa!
– Mauri, sä et päätä opetussuunnitelmista. Sä et päätä mitä kouluissa opetetaan. Sä et päätä mitä oppikirjoja opetuksessa käytetään.
Lindforsin mielestä on hyvä, että poliitikot eivät päätä oppikirjoista.
– Oppikirjoista päättävät pedagogiset asiantuntijat, rautaiset ammattilaiset, meidän maailman parhaat opettajat, Lindfors latelee.
Tämän jälkeen Lindfors vertaa Peltokankaan vaatimusta kirjan poistamisesta kouluista natsien kirjarovioihin. Lopuksi hän haastaa Peltokankaan julkiseen väittelyyn.
– Mauri, mä haastan sut julkiseen väittelyyn. Jos tuut paikalle, saat sen kaipaamasi Jarkon foton ja koko tän oppikirjan meikäläisen omistuskirjoituksella, Lindfors lupaa.
Vasemmistoliiton aktiivi
Jaakko Lindfors on itsekin poliitikko. Hän on ollut vasemmistoliiton ehdokkaana sekä eduskunta- että europarlamenttivaaleissa. EU-vaalisivullaan Lindfors kertoo olevansa Turun Vasemmiston puheenjohtaja, ruotsinkielisen lukion opettaja, opettajankouluttaja, oppikirjailija, filosofian maisteri ja musiikin maisteri.
Helsingin Sanomien vaalikoneessa vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Lindfors kertoi olevansa ”punavihreä historian, filosofian ja elämänkatsomustiedon opettaja”.
Peltokangas vastaa haasteeseen
Mauri Peltokangas kommentoi Suomen Uutisille ottavansa mielellään haasteen vastaan.
– Mielelläni olen kuuntelemassa, jos hän pystyy todistamaan, että mies voi synnyttää, koska sehän on uutinen, joka kirjataan maailmanhistoriaan, Peltokangas sanoo.
– Otan haasteen vastaan julkisesta väittelystä, jos siinä keskustellaan nimenomaan siitä, voiko mies synnyttää, Peltokangas sanoo. Mutta en halua ruveta sellaiseen keskusteluun, jossa vängätään sukupuolenvaihdosleikkauksista tai sukupuolivähemmistöjen identiteeteistä.
Anarkisti Suvi Auvinen oli 15-vuotiaana uskossa ja profetoi: "Opin puhumaan vetoavasti" – nyt hän ennustaa lihantuotannon loppua
Kulttuurivieras Suvi Auvinen on vegaani, feministi ja antifasisti. Miten hänestä kasvoi anarkisti, joka yrittää pelastaa maailman, mutta saa miesten vihat päälleen?
Suvi Auvinen saa vihapostia “hirvittävän määrän”. Sitä tulee aalloissa. Yleensä sen jälkeen, kun Auvinen on sanonut julkisuudessa jotain, oikeastaan ihan mitä tahansa.
– On paljon ihmisiä, jotka vihaavat minua ihan vain vihaamisen ilosta. Ei ole mitään väliä sillä, mitä sanon tai teen, Auvinen sanoo.
– Juttu on se, että minä vitutan.
Pahimmillaan törkyä voi sataa sadan viestin päivävauhtia. Eniten postia lähettävät keski-ikäiset miehet.
– Keskeistä viesteissä on miten toi ämmä kehtaa -ajattelu. “Miksei se ymmärrä olla hiljaa? Anna nyt, kun miehet puhuu. Kuules tyttö, kun mä selitän sulle, että eihän maailma näin toimi”.
Mikä Auvisessa sitten ärsyttää? Ehkä se, että hän on anarkisti. Hänelle anarkismi tarkoittaa ennen kaikkea radikaalia tasa-arvoa. Auvinen on vegaani, feministi ja antifasisti, joka yrittää purkaa epätasa-arvoa ihmisten ja eläinten, sukupuolten sekä etnisten ryhmien välillä.
Näiden asioiden vuoksi hän on vallannut taloja, istunut putkassa ja osoittanut mieltä. Auvinen ei pelkää sanoa, mitä hän asioista ajattelee. Syyskuun lopussa häneltä ilmestyy tietokirja, jossa hän ennustaa lihantuotannon loppua. Jos tutut merkit pitävät paikkansa, siitä syntyy takuuvarma paskamyrsky.
Paitsi ärsyttää Auvinen osaa myös esiintyä, perustella, puhua ja vakuuttaa. Joku sanoisi, että hän on karismaattinen. Miten Suvi Auvisesta tuli Suvi Auvinen? Se on merkillinen matka, joka on vaatinut muun muassa uskoontulon ja profetoimista.
Miksi siemenneste on miehelle niin suuri ylpeyden aihe, että siitä kirjoitetaan elämäkerroissa asti? Saimme asialle selityksen
Mitä miehen ejakulaation palvonta kertoo yhteiskunnastamme?
Julkinen keskustelu siemennesteestä leimahti viikko sitten, kun kirjailija Jari Tervo julkaisi 700-sivuisen teoksensa kansantaiteilija Vesa-Matti Loirin elämästä ja teoista. Kirjassa Loiri. kerrotaan paitsi Veskun uran aallonharjoista ja -pohjista, myös värikkäästä rakkauselämästä.
Useammassa kohdassa teosta eräänlaiseen rooliin nostettiin – hieman yllättäen – taiteilijan siemenneste: kirjassa on muun muassa kohtaus, jossa Loiri liukastuu omaan spermalammikkoonsa ja menettää tajuntansa.
Kirjan jälkimainingeissa kahvipöydissä heräsi keskustelua miesten suhteesta omaan spermaansa. Miksi siemenneste vaikuttaa olevan suurmiehille olennainen, jopa ylpeiltävä osa henkilöhistoriaa?
Jo sukupuolen tutkimus tunnistaa ilmiön, jossa peniksen koon ohella myös siemennesteellä merkitään maskuliinisuutta. Tutkija Lisa Jean Moore on todennut, että esimerkiksi pornografiassa ejakulaatio kuvataan ”siemennesteen erotisoimisena, jopa palvomisena, miehisen laukeamisen kulminoitumisena ejakulaation muodossa”.
Siemennesteellä on keskeinen rooli hedelmöittämisessä, mutta se ei selitä täysin kyseisen ruumiinnesteen korostunutta roolia. Soitimme asiantuntijalle, Sexpon puheenjohtajalle Tiia Forsströmille ja kysyimme häneltä pari valittua kysymystä siemennesteestä.
Miksi miehet jumaloivat sitä?
Tiia Forsström toteaa, että siemenneste todella on naisille yleinen hämmästyksen aihe. Sen syvintä olemusta on monen vaikea ymmärtää.
– Spermalla on hirveän iso symbolinen merkitys, joka ei ole syntynyt sattumalta, Forsström sanoo.
Miehen kyky tuottaa spermaa on Forsströmin mukaan oleellinen osa niin kutsuttua CIS-miehenä olemista.
– Naisilta jää usein ymmärtämättä, miten iso merkitys peniksellä on mieheydessä. Se konkreettisesti kiteytyy siihen. Naisten ymmärtämättömyys käy ilmi siitä, kuinka herkästi pilkkaamme penistä tai naureskelemme pienille tai hassuille peniksille. Siinä osoitetaan syvälle miehen ytimeen ja identiteettiin, ja se käy hirveän kipeää.
Forsströmin mukaan penikseen liittyy oleellisilta osin myös siemenneste, sillä miehen sukupuolielin on ainoa paikka, josta sitä tulee.
– Spermassa kiehtoo myös sen elävyys, eli elävät siittöt. Ne kertovat miehelle siitä, että hän on siitoskykyinen ja elämänvoimainen, Forsström sanoo.
Helpoiten sperman korostuneen merkityksen huomaa silloin, kun sen kanssa on jokin ongelma. Jos siemennestettä ei jostain syystä tule, mies saattaa kokea, että myös hänen potentiaalinsa on vajavainen.
– Jos spermaa tulee vain vähän, se on puheenaihe, tai jos sitä tippuu kärjestä vain vähän, niin sekin puhututtaa. Siitäkin puhutaan, että nyt tulee isot lastit tai lentää pitkälle, Forsström erittelee.
Hän kuitenkin korostaa, että kumppanin ei vasten tahtoaan tarvitse lähteä mukaan ”sperman palvomiseen”.
– On täysin tavallista, että sperma herättää torjuntaa. Siitä on lupa pitää kiinni.
Onko siemennesteen ihailusta haittaa?
– Miksei mies saisi olla yhtä lapsekkaan iloinen omasta peniksestään? Onhan naisiakin on kannustettu iloitsemaan kehostaan, Forsström toteaa.
Hänen mukaansa seksi on edelleen tabu. On kohtuullisen tuoretta, että naisen seksuaalisuuden on lupa olla näkyvää ja voimaannuttavaa. Naiset saavat ostaa seksileluja ja puhua seksistä, mutta Forsström uskoo, että miesten tilanne ei ole aivan yhtä tasavertainen.
– Seuraavaksi tarvittaisiin uusi kierros siihen, että samaa tekevät miehet eivät ole säälittäviä. Meillä on tällä hetkellä erikoinen asetelma, jossa naisen seksuaalisuuden toteuttaminen on voimaannuttavaa, mutta jos mies menee ostamaan seksilelun, se on säälittävää.
Emma Kari kiiruhti ylistämään Saksan ilmastopakettia: ”Toivottavasti muut maat ottavat tästä mallia” – Saksan vihreiltä täysi tyrmäys
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Emma Kari ylisti hiljattain Saksan tuoretta ilmastopakettia.
– Upeaa Saksa! Maan valtava ilmastopaketti on hyvä esimerkki myös meille täällä Suomessa! Kari päivitti Twitterissä.
Tiedotteessaan hän kerti iloitsevansa Saksan ”massiivisista panostuksista ilmastonmuutoksen torjuntaan”.
– Saksan esimerkki on innostava ja rohkaiseva. Toivottavasti muut maat ottavat tästä mallia. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali 2035, ja jotta se onnistuu, mekin tarvitsemme tämänkaltaisia toimia, Emma Kari kirjoitti.
Saksa tuottaa nykyisin noin kaksi prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Maan tavoitteena on leikata päästöjä nykytasosta eli noin 866 miljoonasta tonnista noin 563 miljoonaan tonniin.
– Kyse on siis globaalilla tasolla merkittävästä päästöjen vähennyksestä. Se, että Saksan kaltainen iso teollisuusmaa on valmis näin merkittäviin panostuksiin, kertoo maailman muuttuneen. Toivon tämän esimerkin leviävän nyt muuallekin, Kari kirjoitti.
Kari näyttää olevan asiasta eri mieltä Saksan vihreiden kanssa.
Yle uutisoi tänään, että Saksalaiset ilmastoasiantuntijat ja vihreän puolueen johto tyrmäävät maan hallituksen perjantaina esittelemän ilmasto-ohjelman täysin riittämättömänä.
Ylen mukaan vihreät vaatii isoja muutoksia pakettiin. Yle siteeraa saksalaislehteä.
– Aiomme käyttää kaikkia keinoja, jotta ilmastoa suojeltaisiin tehokkaammin, sanoi vihreiden toinen puheenjohtaja Annalena Baerbock Frankfurter Allgemeine Zeitungille.
Ylen mukaan Saksassa myös ilmastoasiantuntijat ovat pettyneitä esitykseen.
– Hallitus toimii, ikään kuin meillä olisi aikaa 200 vuotta [estää ilmastonmuutos]. Jos olisi, niin toimenpiteet olisivat ihan hyviä, mutta meillä on vain 15 vuotta, sanoi Ylen mukaan RTL-kanavan haastattelema ilmastotaloustieteilijä Volker Quashning.
Purra: Miten kukaan suomalainen voi sanoa, että burkini on vain pala kangasta?
Yhdenvertaisuusvaltuutettu kertoi muutama viikko sitten, että kaikkien uimahallien tulisi sallia burkinin käyttö. Valtuutetun mukaan burkinikielto voi olla syrjintää. Lisäksi valtuutettu suositteli yksityisten suihkutilojen rakentamista uimahalleihin. Tähän asti osa Suomen uimahalleista on kieltänyt burkinissa uimisen.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra on kommentoinut kriittisesti burkinia, burkaa ja muita islamilaiseen uskontoon ja kulttuuriin kuuluvia naisten ja tyttöjen vaatekappaleita useasti ja todennut, että ne eivät kuulu tasa-arvoiseen Suomeen.
– Tällä kertaa ”ah-niin-liberaalien hyvien ihmisten” – eli siis burkinia puolustavien suomalaisten – hyökkäys Twitterissä oli tavallistakin massiivisempi, kirjoittaa Purra blogissaan.
– Heidän mielestään se sopii Suomeen. Heidän mielestään se on vain pala kangasta, eikä meillä pitäisi olla mitään sanomista siihen, miten ihmiset pukeutuvat. Näille ihmisille burkini on kuin kiinalainen curry kana tai vietnamilainen pho-keitto – asia, joka on tullut Suomeen monikulttuurisuuden ja maahanmuuton seurauksena, ja johon ei liity mitään sen kummempaa, Purra hämmästelee.
Burkini on osa alistusjärjestelmää
Purran mukaan ihminen, jonka mielestä burkini ”on vain iso uimapuku, melkein kuin märkäpuku tai ihan sama kuin ristiriipus” ei ymmärrä historiaa tai kulttuuria, ei yksilönvapauden, demokratian tai sukupuolten välisen tasa-arvon mekanismeja tai edellytyksiä. Burkini ei ole muotivirtaus eikä nykyaikaa.
– Burkini on osa laajaa islamiin kuuluvaa järjestelmää, joka joko alistaa tai ainakin arvostaa naista vähemmän kuin miestä. Se kertoo, että nainen on pohjimmiltaan miehen omaisuutta, ilman autonomiaa. Naisen tulee peittää itsensä, naisen tulee suojella siveyttään, naisen tulee palvella miestä. Islamin mukaisesti elävät miehet ja naiset eivät ole tasa-arvoisia keskenään missään asiassa, mikäli ymmärrämme tasa-arvon, kuten se tavataan länsimaissa ymmärtää, Purra sanoo.
Purran mukaan burkini on pienempi paha kuin se, että musliminaiselta on kielletty koko uinti tai että hänen pitää pukeutua kaapuun, mutta että Suomessa ei voi ottaa ”pienemmän pahan” moraalista näkökulmaa.
– Perustavanlaatuiset arvomme joko ovat tai eivät ole – ja tällä hetkellä ne selvästi eivät ole, koska emme vaadi kaikkia täällä asuvia ihmisiä noudattamaan samoja asioita.
Why Are Marriage Rates Down? Study Blames Lack Of 'Economically-Attractive' Men - Study Finds
Yle: Nyt puhuu Isis-Sannan tytär Sumeya, 13: ”Olin kaksi kuukautta naimisissa, sen jälkeen mun mies ammuttiin”
Sumeya kertoo Ylelle, että hänen päälleen syljettiin koulussa Suomessa.
Yle on haastatellut 13-vuotiasta Sumeyaa, joka on elänyt yli viisi vuotta terroristijärjestö Isisin alueella. Hänen äitinsä on aiemmin julkisuudessa ollut Isis-vaimo Sanna.
Sumeya on ollut puoli vuotta al-Holin pakolaisleirillä Syyriassa.
Sumeya kertoo Ylelle olleensa kahdeksan vuotta vanha, kun perhe oli lähtenyt Suomesta. Hän kertoo pitäneensä enemmän elämästä islamilaisessa valtioissa kuin Suomessa.
–Koska Suomessa aina joku sylkäs mun päälle koulussa tai jotain tällaista, vaikka mulla oli vain tavallinen huivi, ei peittävää niqabia.
Sumeyan äiti Sanna päätti lähteä Syyriaan, kun aviomies oli puhunut hänet ympäri.
Sumeya kertoo menneensä naimisiin kalifaatissa ollessaan 13-vuotias. Äiti Sanna oli aiemmin kertonut, ettei tytär ole oikeasti mennyt naimisiin.
–Olin kaksi kuukautta naimisissa, sen jälkeen mun mies ammuttiin. Se oli siinä, hän kertoo Ylelle.
Sumeya kertoo, että hän ei välttämättä halua palata Suomeen vaan mieluummin jonnekin muualle. Hänen äitinsä Sanna on kertonut aiemmin haluavansa Suomeen. Yle ei tavoittanut Sannaa tuoretta kommenttia varten.
Ruotsalaislääkäri Nemam Ghafouri kertoi Iltalehdelle lasten oloista leirillä. Hänen mukaansa lapsista tulee Isisin silmissä aikuisia jo kymmenvuotiaina.
Häntä haastateltiin alun perin englanniksi CNN-uutiskanavalle. Hän kertoi CNN:lle, että elämä oli hyvää Syyriassa, mutta sota pilasi elämän.
–Todellakin haluan palata takaisin Suomeen, hän kertoi CNN:lle.
Sanna on ollut naimisissa marokkolaisen putkimiehen kanssa.
HS-gallup: PS 19,8, kok 17,3, SDP 17,3
Keskustan kannatus putosi ensi kertaa alle 12 prosentin.
Perussuomalaiset jatkaa Helsingin Sanomien gallupissa suurimpana puolueena 19,8 prosentin kannatuksella. Toisena ovat kokoomus ja SDP 17,3 prosentin kannatuksella. Kolmen kärjessä ei ole tapahtunut juuri muutosta edelliseen mielipidemittaukseen verrattuna.
Neljänneksi suosituin puolue on vihreät 14,2 prosentin kannatuksella. Vihreiden kannatus on noussut 0,5 prosenttiyksikköä edellisestä. Keskustaa kannatti kyselyssä vain 11,9 prosenttia vastaajista. Puolue on pudonnut ensi kertaa HS:n gallupissa alle 12 prosenttiin.
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen puolueiden yhteen laskettu kannatus on 56 prosenttia. Se ei ole juuri muuttunut kuukauden takaisesta mittauksesta.mittauksesta.
Mielipidemittauksen teki Kantar TNS. Tutkimus tehtiin elokuun 26. päivän ja syyskuun 22. päivän välisenä aikana ja sitä varten haastateltiin puhelimitse 2 236 ihmistä. 26 prosenttia vastaajista ei kertonut kantaansa. Tutkimuksen virhemarginaali on suurimmilla puolueilla noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Pirkka-Pekka Peteliuksen huoli miesopettajista sai Li Anderssonin naurahtamaan - ”Nyt meillä on yksi jääkiekkoilija, joka tekee aika hyvää työtä tässä”
Pirkka-Pekka Petelius kaipaa lisää miehen malleja opetukseen.
Sivistysvaliokunta järjesti tiistaina opetusministeri Li Anderssonin (vas) ja tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk) julkisen kuulemisen eduskunnan Arkadia-salissa.
Tilaisuudessa kansanedustajat esittivät ministereille kysymyksiä. Ensimmäisen kauden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius (vihr) nosti esille kysymyksessään miespuolisen opetushenkilökunnan houkuttelemisen alalle.
– Kun katson, millä tavalla pojat pärjäävät koulussa huonommin, herää huoli. Suomi on viimeisimpien tutkimusten mukaan OECD-maiden kärjessä tyttöjen ja poikien lukutaidossa. Nyt minua huolestuttaa se, että pojat ovat kiihtyvällä vauhdilla putoamassa tästä pärjäämisen kelkasta. Onko mitään tutkimusta siitä korrelaatiosta, että minun käsitykseni mukaan koko koulutus- ja kasvatusalalle tarvittaisiin miehiä, Petelius kysyi.
– En ole kuullut, millä tavalla tämä korreloisi, jos ei suoraan opetukseen, siis tiedonhankinnalliseen, tämä on tasa-arvokysymys siinä mielessä. Mutta kasvatuksellisessa mielessä siitä voisivat hyötyä kaikki, jos siellä olisi miehen malleja enemmän, syrjäytymisen ehkäisemisen mielessä, Petelius jatkoi.
Ministeri Andersson vastasi kysymykseen hieman myöhemmin.
– Petelius kysyi, tarvitaanko miehiä opettajina, Andersson sanoi ja naurahti.
– Joidenkin tutkijoiden mukaan tarvitaan ymmärtääkseni. On toki niin, että heikosti pärjäävien poikien problematiikka, kyllä se on laajempi (asia), kuten tuossa aiemmin kävin läpi. Ainakin itse tunnistan tarpeen lukevista miesesikuvista, missä ne ovat? Nyt meillä on yksi jääkiekkoilija, joka tekee aika hyvää työtä tässä, ehkä heitä voisi olla hieman enemmän, Andersson totesi.
”Ei ratkea vain tuolla”
Andersson sanoo Iltalehdelle, ettei hänen ollut tarkoitus naurahduksellaan mitenkään kommentoida Peteliuksen kysymykseen.
– Ehkä lähinnä se, että on aika paljon muitakin havaittuja toimenpiteitä, mitä pitäisi tehdä tyttöjen ja poikien oppimiserojen kaventamiseksi. En usko, että se ratkeaa vain tuolla, vaikka lämpimästi kannatan, että meidän työmarkkinat olisivat vähemmän sukupuolittuneita. Tarvitaan muitakin toimenpiteitä.
Anderssonin mukaan poikien ja tyttöjen oppimisen eroja tullaan tarkastelemaan osana hallituksen kolmevuotista perusopetuksen laatu- ja tasa-arvohanketta, joka käynnistyy ensi vuonna. Sen pohjalla käytetään muun muassa tietoja valtioneuvoston tilaamasta selvityksestä (2018), jossa selvitettiin keinoja poikien heikomman pärjäämisen selättämiseksi peruskoulussa.
Esimerkiksi erityisen tuen ja erityisopetuksen vahvistaminen tukee poikia, koska heikosti pärjäävät pojat ovat suurin riskiryhmä, Andersson sanoo.
Andersson: Lankinen tekee hienoa työtä
Opetusministeri korostaa, että poikien kannustaminen lukemiseen ja kirjoittamiseen on tärkeä pohja oppimiselle. Andersson kertoo kaipaavansa lisää esimerkkejä pojille siitä, että kirjan voi ottaa mukaan esimerkiksi treenireissulle. Andersson sanoo viitanneensa julkisessa kuulemisessa Suomen jääkiekon MM-joukkueen maalivahti Kevin Lankiseen.
– Hän tekee mielestäni erittäin hienoa työtä tässä lukuliikkeen tiimoilla.
Eli kaipaat lisää Kevin Lankisia roolimalleiksi?
– Kyllä.
Lankinen on kertonut julkisesti lukemistaan kirjoista ja perustanut hiljattain myös Lankisen lukupiiri -sivuston Facebookiin. Lankinen valitsee syksyn aikana lukupiiriin häntä kiinnostavia kirjoja, joista voi keskustella ryhmässä. Jäsenet voivat myös jakaa ryhmässä kirjavinkkejään.
Sivistysvaliokunnan kuuleminen löytyy eduskunnan sivuilta. Peteliuksen kysymys kohdassa 1:06 ja Anderssonin vastaus 1:27.
Varusmiehet ja -naiset kertoivat mielipiteensä intin yhteistuvista – yksi huolenaihe nousi ylitse muiden
Ovatko varusmiehet ja -naiset valmiita yhteistupiin? Takaisivatko sermit yksityisyyden? Aliupseerioppilaat vastaavat.
Yhteistuvista on keskusteltu Puolustusvoimissa ja Varusmiesliitossa pitkään. Nyt Puolustusvoimat valmistelee kokeilua jossakin joukko-osastossa.
Tässä vaiheessa on vielä alleviivattava, että kyse on kokeilusta, jota vasta valmistellaan. Mikäli kokeilu toteutuu, se tulee perustumaan vapaaehtoisuuteen.
Yhteistupiin siirtyminen vaatii ennen mahdollista toteutumistaan vielä puolustusministeriön hyväksynnän. Kun naisten vapaaehtoinen palvelus alkoi vuonna 1995, ministeriö antoi erillistuvista määräyksen. Tämä määräys on kumottava, ennen kuin naiset ja miehet voivat nukkua samoissa tuvissa.
On aika luovuttaa puheenvuoro tupiin.
Naisten tupa
Kaartin jääkärirykmentin esikunta- ja viestikomppanian viestilinjan aliupseerioppilaat suorittavat palvelustaan Helsingin Santahaminassa. Tupien ovet ovat avoinna. Naisten tuvassa majoittuu viisi oppilasta. Heistä on paikalla neljä.
– Ajatus on kokeilemisen arvoinen. Naisilla olisi yhteistuvassa nykyistä matalampi kynnys tutustua muihin joukkuelaisiin, oppilas Alexandra Dahl toteaa.
Emma Kilpelä ei ole muodostanut vahvaa mielipidettä yhteistuvista. Kokeilulle hän ei kuitenkaan näe esteitä.
– En ole puolesta enkä vastaan. Yhteistupia voisi hyvin kokeilla – kaikenlaista muutakin täällä kokeillaan. Siten voisi katsoa, toimiiko se vai ei.
Oppilas Milla Tyyskä arvioi, että tiedonkulku voisi olla yhteistuvissa nykyistä jouhevampaa.
– Alkuun yhteistupa tuntuisi varmaan oudolta. Uskon, että siihen kuitenkin tottuisi.
– Meillä on ihan hyvän kokoinen tupa. Täällä voi kuitenkin olla myös sellaisia tilanteita, että joukkueessa on vaikka vain yksi nainen. Silloin hän saattaa päätyä naisten tupaan toiseen joukkueeseen ja tietojen kertominen voi unohtua, Tyyskä kertoo.
Silloin tällöin yhtenäiseen varustukseen on tullut viime hetkellä muutoksia, joita ei ole kerrottu naisten tupaan. Asia on yksinkertaisesti unohtunut.
Alexandra Dahl huomasi tiedonkulun haasteet etenkin palveluksen alussa.
– Peruskoulutuskaudella tieto ei aina kulkenut naisten tupiin, vaikka olimme samalla käytävällä.
Varusnaiset arvioivat, että yksityisyyden puute voisi tuntua yksittäisistä ihmisistä pahalta. Ihmiset ovat erilaisia, Alexandra Dahl muistuttaa.
– Jotkut ottavat esimerkiksi vaatteiden vaihtamisen toisen sukupuolen edessä toisia vakavammin. Kaikki murehtivat kuitenkin omaa kroppaansa, eivätkä kiinnitä niinkään huomiota muihin. Ei se ero olisi välttämättä kovin suuri nykyiseen verrattuna, Dahl toteaa.
Puolustusvoimat on harkinnut yhteistupakokeiluun yksityisyyttä parantavia sermejä. Naisten tuvassa ajatus saa myönteisen vastaanoton. Emma Kilpelä arvioi, että sermit voisivat helpottaa totuttelua yhteiselämiseen.
– Se olisi hyvä kompromissi niille, jotka eivät ole asiasta (vaatteiden vaihtamisesta) niin varmoja.
Naiset haluavat muistuttaa, että varusmiespalveluksen aikana yksityisyydestä on joka tapauksessa tingittävä. Yhteisteltat ovat kaikille tuttuja ja harjoituksissa varusteita voi joutua vaihtamaan yllättäen muiden edessä. Muut tuvat tulevat myös tutuiksi.
– Oma tupa on tietysti läheisin paikka. Lisäksi pyörimme paljon toisten tuvissa saman joukkueen sisällä kyselemässä tunnelmia, Sara Vertanen kertoo.
Naiset vaikuttavat valmiilta ainakin kokeilemaan yhteistuvassa elämistä. Annetaan puheenvuoro miehille.
Miesten tupa
Sisällä istuu odottamassa yhdeksän viestilinjan aliupseerioppilasta. Yhteistuvista on selvästi käyty keskustelua.
Yleinen mielipide on se, että kokeilu kannattaa toteuttaa. Varusmiehet löytävät yhteistuvista kuitenkin myös ”selkeitä haittapuolia”.
– Minusta tuntuu, että yhteishenki kasvaisi paremmin, kun olisimme samassa tuvassa, Klaus Vainikainen kiteyttää.
Huonot puolet liittyvät varusmiesten mielestä siihen, että ”ollaan tekemisissä nuorten miesten kanssa”.
Kolumni: Iranilainen nainen kuoli futisfaniutensa takia – Fifan pitää toimia kaksinaismoralistisen stadionkiellon purkamiseksi
Johanna Nordling kirjoittaa tällä viikolla Sahar Khodayarin karmeasta kohtalosta.
Suomessa tytöt ja naiset ovat tuttu näky jalkapallo-otteluissa – niin tuttu, että jo tämän itsestäänselvän lauseen kirjoittaminen tuntuu oudolta. Vielä oudompaa on kuitenkin se, että Iranissa naiset eivät saa mennä katsomaan miesten pelejä.
Sahar Khodayari meni silti. Hän oli 29-vuotias, Esteghlalin, kahdeksankertaisen Iranin mestarin, suuri fani. Hän jäi kiinni. Khodayaria uhkasi puolen vuoden vankeustuomio, mutta ennen oikeudenkäyntiä hän sytytti itsensä tuleen oikeustalon ulkopuolella. Hän kuoli, futisfaniutensa tähden.
***
Sahar Khodayarin kamala kohtalo pysäytti tänä syksynä jalkapallomaailman. Iranin johto sai paljon kritiikkiä, myös maan sisältä.
Esteghlalin epävirallinen, englanninkielinen Twitter-tili kirjoitti itsekriittisesti ja katkerasti: ”Rakas Saharimme poltti itsensä kuoliaaksi. Hän kannatti meitä, vaikka politiikka teki siitä laitonta hänelle, mutta mitä me voimme tehdä tukeaksemme häntä? EMME YHTÄÄN MITÄÄN. Me olemme pelkureita.”
Iranin maajoukkuekapteeni Masoud Shojaei yhtyi terävään yhteiskuntakritiikkiin. Hän kutsui Khodayarin kuolemaa ”vastenmielisen ajattelun tulokseksi”, jota tulevat sukupolvet eivät voisi ymmärtää.
Jopa Fifa, futiksen kansainvälinen kattojärjestö, vaati selväsanaisesti Irania kumoamaan naisten stadionkiellon. Toisaalta Fifa on vaatinut sitä jo vuosien ajan ilman kunnon painetta sanojensa takana. Fifa voisi jopa sulkea Iranin pois kansainvälisistä kilpailuista, mutta mitään ei ole tapahtunut.
***
Khodayarin, ”sinisen tytön”, kuolema voi kuitenkin johtaa vielä muutokseen. Iranin urheiluministeri tiedotti, että Teheranin Azadi-stadionille rakennetaan naisille omaa sisäänkäynti, erillinen katsomonosa ja naistenvessoja. Lisäksi poliisiyksiköt asetetaan vahtimaan naisten turvallisuutta.
Remontin jälkeen naisten toivotaan pääsevän ainakin maaotteluihin. Lopullisen luvan siihen voi tosin antaa vain maan yltiökonservatiivinen, uskonnollinen johto.
Teema on nähtävästi johdolle vaikea – naisten stadionkielto on kestänyt jo lähes 40 vuotta. Vain muutamassa, yksittäisessä, kansainvälisesti näkyvässä ottelussa Iran on kulissityyliin päästänyt pienen naisryhmän stadionille.
Taannoin Iranin isännöimässä lentopallomiesten maaotteluturnauksessa ei nähty edes pienryhmää. Iran lupasi etukäteen päästää naisia halleihin, ilmoitti asettavansa myyntiin miesten ja naisten lippuja. Kumma kyllä naisten liput olivat kuitenkin aina loppuunmyydyt. Pelit pelattiin lopulta vain miesten silmien edessä.
Jalkapallo ei saa nyt taipua samaan, muka-yhteistyön ansaan. Khodayarin kuolemasta on tultava seurauksia – pysyviä muutoksia.
...ja vielä
Iranin valtion edustajat ovat perustelleet naisten stadionkieltoa milloin milläkin syyllä. Naisten ei ole sopiva nähdä ”puolialastomia” miehiä, kuulla kirosanoja tai kokea mieskatsojien huonoa ja väkivaltaista käytöstä. Kuulostaa kaksinaismoralistiselta maassa, jossa naisia voidaan väkivaltaisesti rangaista ties mistä pikkuasiasta. Kuten stadionille menosta.
Turtiainen: Lapsille syötetään sukupuolipropagandaa oppikirjassa – ”Tässä maassa alkoi tapahtumaan täysin seinähulluja asioita ex-presidentti Tarja Halosen aikana”
Kansanedustaja Ano Turtiainen on jättänyt tänään eduskunnan kansliaan kirjallisen kysymyksen ”lainvastaisesta sukupuolen rekisteröimisestä ja epäasiallisen oppimateriaalin tuottamisesta”.
Kyseisestä asianomaiselle ministerille suunnatusta kirjallisesta kysymyksestä käy ilmi kansanedustaja Ano Turtiaisen huoli siitä, että 7-9-luokkalaisille suunnatussa Kompassi-elämänkatsomustiedon oppikirjassa levitetään lapsille haitallista ja väärää tietoa.
– Tässä maassa alkoi tapahtumaan täysin seinähulluja asioita ex-presidentti Tarja Halosen aikana. Nyt tuo kaiken maailman hulluus on jo mädättänyt lähes jokaisen julkisen liiterin ja niissä työskenteleviä virkaloisia, kirjoittaa Turtiainen Facebook-päivityksessään.
Valheellista ja sekavaa tietoa
Turtiaisen asianomaiselle ministerille osoitetussa kirjallisessa kysymyksessä mainitaan seuraavaa:
– Kyseisessä kirjassa väitetty tapaus on valheellista tietoa tai jos kyseinen synnyttävä henkilö voidaan todeta juridisesti mieheksi, hän on vahvistettu kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen lainvastaisesti, koska hän on lisääntymiskykyinen. Mikäli kyseessä ei ole juridisesti mieheksi rekisteröity henkilö, välittää kyseinen oppimateriaali lapsille valheellista tietoa siitä, että myös mies voisi muka synnyttää. Vastuullinen oppimateriaali lapsille ei voi sisältää näin sekavaa tietoa.
Mies ei voi synnyttää
Kysymyksestä selviää myös mitä laissa transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta sanotaan:
”Henkilö vahvistetaan kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009) tarkoitettuun väestötietojärjestelmään merkitty, jos hän: 1) esittää lääketieteellisen selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja että hän elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa sekä siitä, että hänet on steriloitu tai että hän muusta syystä on lisääntymiskyvytön.”
– Jokainen täysjärkinen ymmärtää, että mies ei voi synnyttää. Ei edes translain sallima naisesta mieheksi muutettu henkilö voi synnyttää, koska lain mukaan sukupuolen muutos edellyttää kyseisen henkilön lisääntymiskyvyttömyyttä, sanoo Turtiainen.
SUOMEN UUTISET
Hyvää päivää ystäviä, nimeni on Antonio Laura, Tukholmasta, Ruotsista, muutama päivä sitten luin verkossa lähetettyä kommenttia siitä, miten palata entinen rakkauspartneri, kopioin myös sähköpostiosoitteen miehelle Oduduwa, jolla on suuret valtuudet palata takaisin entinen rakkaus.
Olin niin epätoivoisesti palannut aviomieheni takaisin kotiin, koska meillä oli kaksi lasta aviomiehenä yhdessä, vain muutama kuukausi sitten meillä alkoi olla ongelmia viestinnässä, koska hän matkusti uutta työsopimusta varten, hän kertoi vitsaillen minulle, että hän on tavannut yhden naisen siellä, missä hänet sijoitettiin työhön. Sitten luulen, että se oli vain rento ystävä tai kollega, joka työskenteli hänen kanssaan, varoitan häntä olemaan erittäin varovainen. hän lupaa, että heidän välillä ei ollut mitään, uskoin häneen, koska tiedän, että hän rakastaa minua yli 3 vuotta, olemme olleet yhdessä aviomiehenä ja vaimonsa. muutama viikko sitten meillä oli riita, koska viestintämme oli heikentynyt, tapasin häntä tästä ikävästä viestinnästä ja hän lupaa muuttua siitä lähtien, kun hän on pahempi ja hän ei vastannut viesteihini, en enää puheluita häneltä. ystäväni, joka asuu samassa maassa, jossa aviomieheni työskentelee, kertoi minulle nähneensä mieheni toisen naisen kanssa puistossa. Soitin aviomiehelleni ja hän kieltäytyi ottamasta puhelinsoittoa. sitten kirjoitin hänelle sähköpostiviestin, olin niin yllättynyt, että hän vastasi minulle ja kertoi sen välissä, että hän on löytänyt uuden rakkauden ja hän on tyytyväinen tähän uuteen ladyn. itkin ja pyysin häntä palaamaan takaisin minulle. hän kieltäytyy minulta ottamasta yhteyttä häneen tai lähettämästä hänelle viestiä. Olin niin turhautunut, että sanoin ystävälleni Jennylle, että ystäväni kehotti minua ottamaan mieluummin yhteyttä henkiseen profeettaan Dr.Oduduwan rakkausloitsun järjestäjään käynnistämään rakkausloitsun osan, jotta hänet palata kotiin luokseni. Olen sellainen henkilö, jota en ole koskaan ennen elämässäni uskonut rakkaudenloitsutaikuutta. Olin erittäin epätoivoinen palauttamaan rakkauden takaisin, yritin sille yrittää, otan yhteyttä Dr.Oduduwan sähköpostiosoitteeseen (dr.oduduwaspellcaster@gmail.com) Muutama minuutti myöhemmin sain vastausviestin Oduduwalta ja hän lupaa auttaa auttamaan minua tuomaan hänet takaisin Rakastaa minua enemmän kuin koskaan ennen luotin rakkauden oikeinkirjoitusmenettelyyn. Sitten ostin joitakin loitsuainesosia, joita tarvitaan rakkausloitsun onnistumiseen. vain kaksi päivää sen jälkeen kun rakkausloitsu aktivoitiin ilmaan. Aviomieheni Anders soitti minulle puhelimitse anteeksi anteeksi, me molemmat puhuimme niin kauan niin kauan ja hän kuulostaa niin onnelliselta palata takaisin kotiin mahdollisimman pian.
Tänään aviomieheni on palannut takaisin kotiin kanssani juuri nyt hauskaa aikaa aviomiehenä ja vaimona.
Kiitos ja kiitos Dr.Oduduwalle hänen voimakkaasta rakkausloitsuvoimastaan työssä. on erittäin helppoa ja yksinkertaista aloittaa rakkausloitsu-osa palauttaaksesi rakkautesi ja huolenpidon puolisostasi.
Suosittelen vilpittömästi Dr.oduduwaa jokaiselle, joka etsii rakkautta, rakkauden loitsua palauttaakseen entisen, rakkaus SPELL PORTION PALAUTTAA REKISTERÖIDYT Avioliitto, RAKKAUS SPELL PYSÄYTÄMISEKSI. LOVE SPELL PORTION löytääksesi todellisen rakkauden kumppanin.
se toimi minulle ja uskon, että se toimii myös sinulle.
WhatsApp-numero: +79268011965
Leikkasi rakastajansa peniksen puutarhasaksilla - argentiinalaisnainen sai 13 vuoden vankeustuomion
Pahvilaatikon päältä parrasvaloihin – Miksi Greta Thunberg vetää puoleensa setäraivoa?
Greta Thunberg on toisille pyhimys ja messias, mutta netin harmaat sedät kihisevät raivosta.
Greta Thunbergillä on palava katse ja tukka leteillä. Sujuvasanainen 16-vuotias on noussut vuodessa sukupolvensa merkittävimmäksi ääneksi lännessä. Ainakin sen osan ääneksi, joka on huolissaan ilmastonmuutoksesta.
Viimeksi alkuviikosta YK:n ilmastokokouksessa New Yorkissa Thunberg tykitti tunnepitoista tekstiä ilmaston tilasta. Kyyneleitä pidätellen hän syytti päätöksiä jahkaavia aikuisia sukupolvensa tulevaisuuden varastamisesta.
– Ettäs kehtaatte, Thunberg tiuskaisi häntä kuunteleville maailman johtajille.
Toisille Greta Thunberg on messias. Hänen vanavedessään sadattuhannet nuoret ja lapset ovat osallistuneet perjantaisiin koululakkoihin ympäri Eurooppaa. Hän on keulakuva nuorisoliikkeelle, jollaista ei ole nähty vuosikymmeniin.
Toisaalta netin keskustelupalstoilla Thunberg on avoimen vihan kohde. Nettisedät kihisevät raivosta: "Millä oikeudella tyttö puhuu? Ettäs kehtaa!"
Greta Thunbergin kiivaimmat vastustajat tuntuvat olevan kitkeriä vanhoja miehiä. Keskustelupalstojen pikaluvun perusteella ruokottomuuksia suoltavat samat globalisaation päähän potkimat miehet, joiden osattomuuden etenkin populistiliikkeet valjastavat vaalien alla käyttövoimakseen.
Tie Tukholmasta Time-lehteen
Tukholman yliopiston teatteritieteen professori ja sukupuolentutkimuksen tutkija Tiina Rosenberg on seurannut Greta Thunbergin taivalta tarkkaan.
– Vuosi sitten hän aloitti istumalla pahvilaatikon päällä valtiopäivätalon edustalla. Nyt hän on ollut jo Time-lehden 20 vaikutusvaltaisimman henkilön listalla.
Vuoden aikana Greta Thunberg on omalta osaltaan tehnyt näkyväksi sen, kuinka kahtiajakautunutta yhteiskunnallinen keskustelu on. Hän on tehnyt sen myös hyvin dramaattisesti, kuten kiivas ja tunteikas puhe New Yorkissa osoitti.
– Hänessä yhdistyy nuorten ihmisten hätähuuto planeettamme kohtalosta. Samalla hänellä on vastassaan ilmastonmuutoksen kieltäjät, Rosenberg sanoo.
Draaman tajua ja strategista ajattelua on siinäkin, että esimerkiksi maailman johtajien edessä YK:ssa Greta Thunberg lasketteli tunteittensa lisukkeeksi lukuja ja faktaa. Vaikka paljon henkilöityykin Thunbergiin, hän myös osaa siirtää huomiota asia-argumentteihin.
– Jos ette minua usko, uskokaa tiedettä, Greta Thunberg on muutamaan otteeseen sivaltanut.
Maailmaa vavisuttavaa puhetta
Professori Tiina Rosenbergin mukaan olennaisinta Greta Thunbergissä on se, että hänen mukanaan kulkee "totuuden henki". Hän sanoo sen, minkä me jo tiedämme. Totuus vain kerrotaan nuoren ihmisen äänellä.
– Nuori tyttö puhuu totuutta, joka vavisuttaa maailmaa, Tiina Rosenberg sanoo.
Keskeistä on tietysti sekin, että hän nojaa sanottavansa tietoon ja tutkimuksiin sekä perää niiden pohjalta poliittista tahtoa.
Asetelma on latautunut, koska nuoren tytön harteilla on taakka patistaa johtajia ajassa, jota synkimmissä skenaarioissa kuvaillaan kohtalon hetkeksi.
Lisädraamaa tulee siitä, etteivät päättäjät todennäköisesti näe omana elinaikanaan ilmastonmuutoksen rajuimpia vaikutuksia, mutta sen sijaan Greta Thunberg ja hänen ikätoverinsa joutuvat elämään niiden läpi.
– Teillä on valta päättää, tehkää jotain, Greta Thunberg patistaa maailman johtajia.
Tiedämme, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii toimia, jotka muuttavat elämäämme ja pakottavat kenties luopumaan jostain. Tässä kohdin harmaiden panttereiden sisällä läikähtää ja nettipuheenvuorot alkavat: "Millä oikeudella tämä 16-vuotias tyttö vaatii..."
Taistelu on siis mitä suurimmassa määrin sukupolvien välinen.
Puhdas ja korruptoitumaton
Julkisuus maalaa Greta Thunbergistä kuvaa eräänlaisena superihmisenä tai ekoevankelistana. Häneen peilataan uskoa ja toivoa. Toisille hän on pyhimys tai Jeanne d'Arc, kuten historioitsija Dick Harrison on häntä Svenska Dagbladetissa kuvannut.
Jenni Kokanderin kolumni
Siivoan, koska se on kivaa, en siksi, että olisin patriarkaatin sortama
Koen jopa vähän loukkaavana sen, kun joku määrittelee sieluni liikkeitä vain sen perusteella, että olen imurin ystävä, Jenni Kokander kirjoittaa.
Luin kesän lopulla Hesarista Katja Marteliuksen kolumnin ”Jos luulet siivoavasi vapaasta tahdostasi, olet väärässä”. Kirjoitus toisti samaa vanhaa kaavaa periytyvästä marttyyrin taakasta, patriarkaatista ja sukupuolirooleista, ja olipahan Martatkin vedetty mukaan soppaan.
Varmasti teoriat Marttojen aivopesusta, esiäitien haamuista ja yleistykset sohvalla vuosisatoja pötkötelleistä valkoisista heteromiehistä voivat pitää joidenkin kohdalla paikkansa.
Minun näkökulmastani tällaiset kirjoitukset toimivat parhaiten selityksenä sille, ettei tarttis siivota. Onhan se nyt kiva jakaa siivousta kritisoiva kirjoitus Facebook-seinälle, pötkähtää päikkäreille viikkaamattomien vaatteiden keskelle ja ajatella, että minä olen itsenäinen nainen enkä mikään mielenvikainen suorittaja ja sovinistien kynnysmatto.
Itse koen jopa vähän loukkaavana sen, kun joku määrittelee sieluni liikkeitä vain sen perusteella, että olen imurin ystävä. Minä en siivoa, koska minun täytyy, vaan koska se on kivaa. Eikä vain kivaa, vaan inspiroivaa, jännittävää, palkitsevaa ja monella tapaa tyydyttävää.
Jos minulla olisi kaikki maailman aika, en varmaan muuta tekisikään kuin hinkkaisin taikasienellä uuninluukusta pinttyneitä rasvajälkiä.
Unohdettu ja vähän rasittava kansanosa näyttää kiinnostavan vain yhtä puoluetta
Monilla puolueilla on hienot kampanjat ja somestrategiat, mutta kuuntelu ja läsnäolo ovat hukassa.
SIIRRYIN politiikan toimittajaksi melko tasan kymmenen vuotta sitten, juuri kun poliittinen asetelma heilahti paikoiltaan ja perussuomalaisten kannatus alkoi nousta.
Tuolloin vuoden 2011 eduskuntavaalien alla alettiin varovasti keskustella, pitäisiköhän perussuomalaiset ottaa neljänneksi mukaan kolmen suuren puolueen puheenjohtajien välisiin vaaliväittelyihin. Puolueen suosio oli vaaleja edeltävissä gallupeissa alkanut nousta.
Kun katsoo perussuomalaisten menestystä kolmissa viime eduskuntavaaleissa, jälki on ollut tasaista: ensin 39, sitten 38 ja nyt viimeksi taas 39 paikkaa.
Silti tuntuu kuin muissa puolueissa perussuomalaisia pidettäisiin yhä jonkinlaisena tilapäisenä häiriötilana. Muiden toiveikkuus oli suurta, kun puolue vuonna 2017 hajosi ja jäljelle jäänyt perussuomalainen puolue näytti kuihtuvan.
Toisin kävi. Eduskunnassa on taas tuvan täydeltä ensikertalaisia perussuomalaisia.
OLIN viime kesäkuussa perussuomalaisten puoluekokouksessa Tampereella. Sunnuntaina oli puoluekokouksille tyypillinen kakkospäivä, kun kiihdyttävät henkilövalinnat on edellispäivänä tehty ja osa porukasta lähtenyt jo kotimatkalle. Oli poliittisten puheiden aika.
Puheenvuorot käsittelivät muun muassa sisäilmaongelmia, tuulivoiman haittoja, jätevesiasetusta. Yksittäisen ihmisen kokemuksia vääryydestä. Maahanmuutosta ja EU:sta oli vähemmän puhetta.
Moni puhui kuin viimeistä päivää, ikään kuin peläten, että kohta joku taas sulkee mikrofonin tai lyö luuria korvaan.
Mutta tässä puoluekokouksessa sai puhua. Eivät puhujat edes halunneet ratkaisuja ja vastauksia, kunhan joku kuunteli.
MATTI RISTINEN, laulaja Kari Tapiota elokuvassa Olen suomalainen esittävä näyttelijä, kertoi HS:n haastattelussa (11.9.) havainnon mökkipaikkakunnaltaan Taivalkoskelta. Ristinen oli ollut siellä kevättalvella käymässä. Lumituiskun keskeltä Sokoksen edestä oli erottunut yksi ainoa teltta, perussuomalaisten koju. Muita ei näkynyt.
Monilla puolueilla on hienot kampanjat ja somestrategiat, mutta tämä unohdettu ja vähän rasittava kansanosa ei tunnu niitä kiinnostavan. Kuuntelu ja läsnäolo ovat hukassa.
Kuten Jussi Halla-aho sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, ne syyt, minkä takia perussuomalaisia äänestetään, eivät ole kadonneet mihinkään. Muut puolueet ovat luovuttaneet areenan perussuomalaisille yllättävän helposti.
Kirjoittaja on HS:n politiikan toimittaja.
Videopelien harrastajat käyvät ”kylmää sotaa”, jossa vastakkain ovat konservatiiviset ja suvaitsevaiset arvot – laantuuko se koskaan?
Kulttuurisodassa taistellaan vastakkaisista arvoista. Pelimaailmassa kamppailu on ollut vuosien ajan erityisen näkyvää.
”NÄIN hakkaat ärsyttävän feministin Red Dead Redemption 2:ssa.”
Suurin piirtein noin otsikoitu video (”Red Dead Redemption 2 – Beating Up Annoying Feminist,”) ilmaantui Youtubeen vuosi sitten.
Villin lännen aikaan sijoittuva Red Dead Redemption 2 on Grand Theft Auto -videopelisarjan luojan Rockstar Gamesin viimeisin luomus, joka ilmestyi viime vuoden lokakuussa. Sitä pidetään yhtenä videopelihistorian merkkipaaluista, ansaitusti.
Youtube-käyttäjä Shirrakon julkaisemalla videolla ei ole mitään tekemistä Rockstar Gamesin kanssa. Pelin ideana on, että sen valtavan laajassa avoimessa maailmassa kukin pelaaja voi käyttäytyä miten valitsee.
Videossaan käyttäjä Shirrako hyödyntää tätä vapautta ja esittelee, kuinka tekee väkivaltaa pelistä löytyvälle suffragettihahmolle. Video sai Youtubessa toista miljoonaa katselua ja runsaasti kannustavia kommentteja.
SIINÄ yksi ilmentymä videopelien maailmassa jatkuvasti käynnissä olevasta hiljaisesta sodasta.
Sitä käydään Youtubessa, Twitterissä ja anonyymeillä keskustelupalstoilla, kuten Redditissä ja 4Chanissa.
Se tuo hieman mieleen kylmän sodan, jota käytiin toisen maailmansodan päättymisestä vuoteen 1991, Yhdysvaltain ja sen liittolaisten sekä Neuvostoliiton ja muiden itäblokin maiden välillä.
Oikea kylmä sota oli maailmanpolitiikkaa. Taustalla oli kamppailu kahden ideologian, lännen kapitalismin ja idän kommunismin välillä. Suurvallat valmistautuivat ratkaisemaan kiistan pahimmassa tapauksessa aseellisesti.
Lopullinen taistelu olisi todennäköisesti tarkoittanut maailmanlaajuista ydintuhoa. Sitä ei koskaan tullut, mutta aina välillä suurvaltojen suhteet kiristyivät entisestään ja ydinsodan uhka nousi otsikoihin ja ihmisten puheisiin. Kylmä sota velloi kaiken taustalla, aaltoillen ja välillä esiin ryöpsähdellen.
PELIMAAILMAN kylmässä sodassa ei ole kyse valtiosuhteista tai aluejaoista, mutta ideologinen kamppailu siinäkin on taustalla. Sitä kutsutaan nykyään yleisesti kulttuurisodaksi.
Kärjistettynä kulttuurisodassa taistellaan vastakkaisista arvoista: ovat suvaitsevaiset ja moninaisuutta korostavat sekä konservatiiviset, ”miehiset” arvot.
Tappaja valkoisella ratsulla ohjelmatiedot | Iltapulu.fi
YLE TV1 La 28.09.2019 klo 23.30
Vuonna 2008 Mariann Poulsen meni naimisiin Tanskan pahamaineisimman murhaajan, Peter Lundinin, kanssa. Samaan aikaan kotona häntä odotti kumppani kymmenen vuoden ajalta ja heidän yhteinen lapsensa. Mitä oikein tapahtui?
Yhteiskuntaluokka ohjaa valintoja jo Tinderissä – riitoja tulee kun koulutetut ja elämänkoululaiset joutuvat törmäyskurssille
Erot luokkataustassa leimahtavat esiin parin arjessa ja riitatilanteissa, sanovat tietokirjailijat Katriina Järvinen ja Laura Kolbe.
KUN koulutettu nainen selaa Tinderiä, hän saattaa ajatella, että onpa kivannäköinen mies. Kirjoittaakin vielä hyvin. Sitten tulee lause, johon kiinnostus tökkää: koulutus elämänkoulu. Nainen pyyhkäisee seuraavaan vaihtoehtoon.
Tietokirjailija, psykoterapeutti Katriina Järvinen käyttää tätä esimerkkiä siitä, miten luokkatausta vaikuttaa pariutumiseen. Samoin voi olla miehillä. Jos mies esimerkiksi on putkimies ja nainen puolestaan it-projektipäällikkö, mies saattaa miettiä, että ”mikähän kermaperse tuokin on”.
– Ei sanota, että tuo on eri yhteiskuntaluokkaa kuin minä mutta on se siellä taustalla, Järvinen huomauttaa.
Samaa mieltä on historiantutkija, professori Laura Kolbe. Kun hän tarkastelee omien vanhempiensa, lastensa, lähipiirinsä ja itsensä elämänkokemusta, valinnat näyttävät jatkavan yllättäen samantyyppistä kaavaa.
– Eroavaisuudet ovat asia, mistä ei puhuta. Kun rakastutaan ja kositaan, eihän silloin edes mainita sanoja luokka, yhteiskunnalliset erot tai sosiaalinen identiteetti, vaan se tapahtuu paljon hiljaisemmalla virityksellä. Asiat lutviutuvat tietyllä tavalla, ja luokka on se yhteinen nimittäjä.
JÄRVINEN ja Kolbe kirjoittivat yhdessä tietokirjan Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa (Kirjapaja) vuonna 2007. Heidän uusin tietokirjansa Sopivia ja sopimattomia – Lempi, luokka ja suomalainen parisuhde (Kirjapaja) sai alkunsa luokkakirjasta saadusta palautteesta. Eräässä tilaisuudessa Järvistä näet lähestyi nainen, joka kertoi tajunneensa oman parisuhteensa ongelmien johtuneen pitkälti hänen ja hänen miehensä erilaisista luokkataustoista.
Mitä nuoremmasta suomalaisesta on kyse, sitä todennäköisemmin hän ajattelee parisuhteensa olevan yksilöllinen valinta. Mutta kysykääpä samaa häneltä 20 vuoden kuluttua. Kirjailijat sanovat, että mitä vanhemmaksi 1990–2000-luvuilla syntyneet varttuvat, sitä luultavimmin hekin havahtuvat huomaamaan yhteiskunnan, ajan hengen ja perhetaustojen vaikutuksen parisuhteeseensa.
Kun kaksi ihmistä alkaa elää yhteistä arkea, mukana seuraa tutkijoiden mukaan paljon hiljaista tietoa siitä, miten ollaan yhdessä ihmisiksi.
– Jos pariskunta on rakastunut, se on that’s it. Sitten ihmissuhteen rakosista alkaa tirskua hiljaista tietoa, kulttuuriperintöä, perheen tapaa olla. Yhtäkkiä huomataankin, että nämä kaikki asiat tihentyy siinä parisuhteessa.
TAUSTOJEN eroavaisuudet voivat johtaa riitoihin.
– Koulutetussa keskiluokassa pyritään koko ajan jotakin kohti. On joogakurssia, työpaikan vaihtoa, jatko-opintoja, itsensä kehittämistä. Työväenluokassa ollaan, ja elämä on enemmän syklistä. Mennään maanantaista perjantaihin ja perjantaista maanantaihin ja joulusta kesään. Siinä tulee usein riitaa, että toinen ei yritä mitään ja toinen stressaa niin paljon, Järvinen toteaa.
Kolbe huomauttaa, että jos suurista vuositapahtumista, kuten joulun ja juhannuksen vietosta on täysin erilainen käsitys, ollaan pian törmäyskurssilla.
Parisuhteissa väännetään eniten rahasta seksin ja taloustöiden ohella.
– Suhde omistamiseen on tosi kiinnostavaa. Itse tulen leväperäisestä venäläissuomalaisesta perheestä, jossa kaikki raha pitää laittaa kulutukseen ja elämässä pitää olla iloa ja huvituksia. Sitten tulin perheeseen, jossa porvarillinen hyve on säästäminen, Kolbe kertoo.
Helluntailaisesta työläisperheestä kotoisin olevalle Järviselle nousee hätä raha-asioissa, koska hänellä ei ole turvapuskureita. Niukasti elävän ihmisen voi olla vaikea sovittaa arkea yhteen ihmisen kanssa, joka tulee maailmasta, jossa kaikki aina järjestyy. Sitä voi valittaa rahanpuutetta mutta yhden puhelinsoiton jälkeen tilille ilmestyy kummasti rahaa.
Isä, äiti ja fetissi
Kaikilla perheillä on salaisuuksia. Toiset pysyvät salassa, kun taas toiset paljastuvat ja muuttavat kaiken. Emilie ja Christel kertovat, miten heidän isänsä salainen seksuaalisuus paljastui ja muutti heidän perhettään. (U)
Nuoret qatarilaiset oudoksuvat paljasta pintaa kaduilla – ihmettelivät länsimaista käsitystä naisten asemasta maassa: ”Jos qatarilainen mies suututtaa vaimonsa...”
Ilta-Sanomat haastatteli Dohassa nuoria qatarilaisia, jotka kommentoivat niukkoja asuja.
Ensimmäisissä islamilaisessa maailmassa pidettävissä yleisurheilun MM-kisoissa on noussut puheenaiheeksi myös se, että paljaaseen naisihoon suhtaudutaan arabimaailmassa hyvin eri tavalla kuin useimmissa muissa maailman kolkissa. Osa naisurheilijoista on tuntenut olonsa epämukavaksi ja kokenut saavansa epäystävällistä tuijotusta saunamaisissa oloissa jo pakostakin niukassa työasussaan.
Ilta-Sanomat haastatteli MM-stadionin kupeessa sijaitsevassa Villaggion ostoskeskuksessa aiheesta neljä nuorta, koulutettua qatarilaista.
– Länsimaalaiset ihmiset pitävät ehkä oman mediakuvansa perusteella islamia erittäin rajoittavana uskontona, joka alistaa naisia. Lähi-itä näyttää tiivistyvän neljään ajatukseen eli terrorismiin, sotiin, öljyyn ja naisten alistamiseen, huokaisee Qatarin teknillisessä yliopistossa opiskeleva Mohammed Lebdah, 21.
Hänen mukaansa tuijottelu liittyy tottumattomuuteen ja hämmästykseen enemmän kuin vihamielisyyteen.
– Qatar on arabimaailmassa varsin vapaamielinen maa, ja olemme menneet tällä rintamalla valtavasti eteenpäin. Maassamme asuu suuri länsimaalainen yhteisö, ja järjestämme valtavasti kansainvälisiä urheilutapahtumia. Siitä huolimatta me vasta opettelemme tällaista vapaamielisyyttä. Totuus on yhä, ettei paljastava pukeutuminen ole osa kulttuuriamme.
MM-kisojen antidopingosastolla työskentelevä nuori nainen Fatima Albuainain sanoi suoraan, että häntä länsimaalaisten niukka pukeutuminen ajoittain häiritsee.
– Jos joku nainen pukeutuu hyvin niukasti Qatarissa, se osoittaa kulttuuriamme kohtaan epäkunnioitusta. Jos meidän oletetaan kunnioittavan heitä, sen tulee olla molemminpuolista pukeutumisesta alkaen. Länsimainen yhteisömme kunnioittaa meitä pääsääntöisesti hyvin.
Kahden serkkunsa kanssa ostoksilla ollut Albuainain tosin muistutti, ettei missään tilanteessa pukisi ajatuksiaan sanoiksi, vaan pitää ne omana tietonaan.
– Sama koskee miehiä. En ikinä puuttuisi naisen pukeutumiseen, mutta saatan asiaa hieman hämmästellä, sanoi Lebdahin kanssa kahvilla istunut tietotekniikan opiskelija Mohammed Alshawani, 23.
Nuorten miesten oli vaikea ymmärtää länsimaissa yleistä käsitystä, jossa naiset ovat muslimimaailmassa kuin kynnysmattoja.
– Jos qatarilainen mies suututtaa vaimonsa, hän saa raivoisat huudot ja jopa läimäyksen kasvoilleen. Emme me ole siinä mielessä yhtään etuoikeutetumpia kuin länsimaalaiset miehet, Lebdah naurahti.
Seurueen kolmantena istunut kadetti Abdulrahman Alqahtani kertoi sedästään, joka on ollut mukana salissa kaikkien kolmen lapsensa synnytyksessä.
– Sellainen oli joskus täällä tavatonta, mutta nykyään yhä yleisempää.
Naisten pukeutuminen Qatarissa on vaihtelevaa. Pään ja kasvot kokonaan peittävät niqabit ovat yleisiä, mutta ylivoimaisesti yleisin asuste on hiukset peittävä hijab.
– Hijab on minulla aina päällä, kun lähden ulos, mutta Qatarissa ei ole tavatonta, että nainen menee ulos myös hiukset vapaina, Albuainain selitti.
Mohammed Lebdah toki muistutti, että Qatarissa vaikuttaa myös erittäin tiukan linjan muslimeita.
– Kutsumme heitä radikaaleiksi. Heille islam ei ole rauhan uskonto, kuten meille, mutta he ovat vähemmistö.
Etniset qatarilaiset eivät tee kotimaassaan tavallisia töitä; niistä huolehtivat siirtotyöläiset, joita maassa on jopa pari miljoonaa. Heidän kohtelustaan ja työoloistaan esimerkiksi kansainvälisillä ihmisoikeusjärjestöillä on riittänyt huomauttamista. Mielikuva harmittaa Ilta-Sanomien haastattelemia nuoria.
"Tavallinen espoolaishuora" Tiia sai yllättävän oivalluksen asiakkaistaan ja teki uuden aluevaltauksen: "Paljon enemmän puhumista kuin panemista"
Seksiä omassa kodissaan myyvä Tiia Forsström puhuu avoimesti seksityöstä. Nelisen vuotta alalla ollut Forsström yllättyi työn monipuolisuudesta ja kouluttautui seksuaaliterapeutiksi.
Mustaa nahkaa ja kettinkiä. Seksikeinu riippuu espoolaisen omakotitalon makuuhuoneen katosta.
– Täällä on paljon punaista, koska rakastan sitä ja se on niin kornia, Forsström naurahtaa.
Nahkaiset piiskat on kiinnitetty seinälle kauniiseen riviin.
– Kaikki haluaa aina kuvata näitä, Forsström osoittaa nahkapiiskoja.
Forsströmin mukaan piiskojen korostaminen antaa kuitenkin väärän kuvan seksityöstä.
Vaikka "tavalliseksi keski-ikäiseksi espoolaishuoraksi" itseään kuvailleen Forsströmin työhuoneen esineistöä leimaa vahva fyysisyys, on seksiä myyvän naisen asiakastapaamisissa usein kyse myös henkisestä kohtaamisesta.
Totuus työstä selvisi jo ensimmäisillä kerroilla
Forsström oli unelmoinut seksityöstä jo pitkään ennen sen aloittamista. Hän kuitenkin koki olevansa vääränlainen, "täysin epäsopiva" tehtävään.
– Teininä ajattelin seksityöläiset todella upeiksi. Mulla taas oli pömppövatsa ja liian pienet tissit. Ajattelin, että on mahdotonta, että joku pitäisi mua seksuaalisesti viehättävänä.
Kun Forsström aloitti seksin myymisen miehensä kanssa noin neljä vuotta sitten, ei hänellä ollut hajuakaan, mistä on kyse. Hän ei osannut arvata, mitä työn arki todellisuudessa on.
Nyt Forsström kuvailee työtään pilke silmäkulmassa samalla kun asettelee punaisia kuivuneita froteepyyhkeitä kaappiin.
– Lähinnä tämä on pyykkäämistä, pyykkäämistä ja vielä kerran pyykkäämistä.
Jo ensimmäisillä kerroilla Forsströmille selvisi uusi ja melkoisen hallitseva puoli seksityöstä.
– En ollut koskaan ajatellut, miten paljon enemmän tämä on puhumista kuin panemista.
"Tärkeää on tulla nähdyksi"
Kesäkuussa Forsström valmistuikin seksuaaliterapeutiksi. Hän tarjoaa myös ammatillista keskustelutukea ilman fyysistä kontaktia.
Forsström mukaan jokainen tapaaminen asiakkaan kanssa on yksilöllinen ja niin ovat myös heidän ongelmansa ja haasteensa.
– Minun työni näyttää hyvin sen, miten moninaista suomalaisten seksuaalisuuden toteutuminen on. Se skaala on meillä mielettömän laaja.
Forsströmin mukaan sekä seksityön että terapiatyön keskiössä on toisen ihmisen kohtaaminen ja ennakkoluuloton kuunteleminen.
– Tärkeää on se, että sä tulet asiakkaana nähdyksi kokonaisena. Kaikki ne toiveet, pelot ja häpeät. Niin että sä kelpaat ja mä nään sut.
Seksiä kotonaan myyvä espoolaisäiti Tiia paljastaa, miten hänen elämänsä muuttui julkisuuden myötä – "Joka kerta, kun olen ollut haastattelussa..."
Julkisuus monipuolisti maksullista seksiä myyvän Tiia Forsströmin asiakaskuntaa.
Seksipalveluita myyvä espoolainen Tiia Forsström julkaisi viime toukokuussa Ammattirakastaja-kirjan, jossa hän kertoo avoimesti harjoittamastaan seksityöstä.
Kirjan julkaisun myötä Forsström sai runsaasti näkyvyyttä mediassa. Julkisuuden seuraukset ovat olleet pääsääntöisesti hyviä.
– Joka kerta, kun olen ollut haastattelussa, se on poikinut uusia asiakkaita, Forsström kertoo MTV Uutisille.
Forsström ei tullut julkisuuteen seksityönsä kanssa ensi kertaa. Hän tuli aiheen kanssa esille jo vuonna 2016, jolloin julkaisi miehensä Jouni Forsströmin kanssa BDSM-aapisen.
– Voluumiltaan julkisuuden määrä on nyt toki ollut isompi.
Asiakaskunta monipuolistunut
Forsströmin mukaan asiakkaiksi on tullut paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät muuten olisi osanneet tai uskaltaneet hakea maksullista seksiseuraa.
– Esimerkiksi alkukesästä oli tosi iso buusti yli 60- ja 70-vuotiaissa asiakkaissa.
Seksityöntekijöiden suurin asiakasryhmä ovat heteromiehet. Forsström on havainnut, että julkisuuden seurauksena asiakaskunta on monipuolistunut.
– Parien, naisten ja muunsukupuolisten yhteydenotot ovat lisääntyneet. Joka kerta kun julkisuudessa joku puhuu ääneen seksityöstä omalla naamallaan, se madaltaa myös naisten kynnystä olla yhteydessä.
Vaikka julkisuuden vaikutukset ovatkin olleet pääasiassa myönteisiä, Forsström tiedostaa myös näkyvyyden haittapuolet.
– Julkisuus todennäköisesti myös karkottaa osan potentiaalisista asiakkaista.
Seksiä saa myydä, mutta ei markkinoida
Laki sallii seksin ostamisen ja myymisen. Laki kieltää parituksen ja ihmiskaupan sekä seksipalveluiden ostamisen alle 18-vuotiaalta, parituksen kohteelta tai ihmiskaupan uhrilta.
Parituksella tarkoitetaan tilannetta, jossa kolmas osapuoli hyötyy seksin myynnistä ja sitä koskevan lainsäädännön nojalla myös esimerkiksi seksin myynnin mainostaminen on kielletty.
– Tämä on laillista yritystoimintaa, mutta sitä ei saa markkinoida. Yrittäjän näkökulmasta se on absurdi tilanne.
Maksullinen seksi on edelleen tabu
Seksipalveluiden myyminen on edelleen monelle tabu ja harva seksityötä tekevä uskaltaa kertoa työstään julkisesti omilla kasvoillaan. Forsström on omalla toiminnallaan yrittänyt murentaa tabuja.
– Seksityötä tekevät ihmiset ovat seksin ammattilaisia. Heillä on tietoa ja ymmärrystä, jota kenellekään muulle ei välttämättä kerry.
Tällä hetkellä Forsströmillä ei ole suunnitteilla kirjoittaa uutta kirjaa. Kesäkuussa hän valmistui seksuaaliterapeutiksi.
– Nyt keskityn työntekoon sen sijaan, että opiskelen ja puhun aiheesta.
Tiia Forsström on espoolainen perheenäiti, joka myy seksiä omassa makuuhuoneessaan: "Olen tavallinen keski-ikäinen espoolaishuora"
Espoolainen perheenäiti Tiia Forsström myy työkseen seksiä yhdessä aviomiehensä Jounin kanssa. Hän pitää seksityötä työnä muiden joukossa ja haluaa hälventää tabuja puhumalla työstään avoimesti. Tavallinen keski-ikäinen espoolaishuora, hän kuvailee itseään.
Tiia Forsströmin mielessä seksin myyminen on pyörinyt päässä jo pienestä pitäen. Hän oli ”esimurrosikäinen lettityttö”, kun ajatus seksin myymisestä ensimmäisen kerran kutkutti mieltä.
Vieläkään hän ei tiedä, mistä ajatus hänen päähänsä tuli. Ja kesti kolmekymmentä vuotta, ennen kuin pään sisällä pyörineestä haaveesta tuli totta.
Forsström oli harrastanut aviomiehensä Jouni Forsströmin kanssa erilaisia seksuaalisia kimppakokeiluita jo pidemmän aikaa. Siksi seksin muuttaminen työksi ei ollut niin vallankumouksellista kuin se olisi voinut olla.
– Hei Jouni, mä olen miettinyt, että mä haluaisin ihan oikeasti kokeilla seksin myymistä. Niin, että sä olisit paikalla. Voisimme myydä myös kimppaseksiä, avasi Forsström keskustelun parin omakotitalossa Espoossa eräänä tammikuisena päivänä.
Ja aviomies vastasi:
– Mä oon kuule niin mukana. Eihän siinä muuta kuin laitetaan ilmoitus nettiin.
Tunti maksaa 250 euroa
Forsström kertoo työstään kursailemattomasti ja avoimesti tänään julkaistussa kirjassaan Ammattirakastaja.
Tunti seksiä hänen kanssaan maksaa 250 euroa. Hyvin keskimääräinen hinta, hän lisää.
– Hintaani sisältyvät suutelu ja anaaliseksi ja arvonlisävero. Tästä summasta maksan myös vakuutukset ja kaikki kulut. Ja kyllä, kortsut, vibraattorit ja stay up -sukat menevät verovähennyksiin, hän kertoo kirjassaan.
Forsström aloitti seksityön yhdessä miehensä kanssa, mutta myy sitä nykyään myös yksin. Hän on kiitollinen miehelleen, jonka kanssa työn aloittaminen oli aikanaan turvallista.
Vaikkei hänen miehensä olekaan mikään ”ladon kokoinen bodari”, niin yhdessä tekeminen turvasi Forsströmin mielessä sen, että kaikkein väkivaltaisimmat psykopaatit eivät hakeudu asiakkaiksi.
Lapsi totesi äidilleen: Cool
Forsströmin kolmesta lapsesta kaksi nuorinta, tuolloin teini-ikäistä, asuivat isänsä luona, kun äiti aloitti seksityön. Hän halusi kertoa lapsille työstään avoimesti ennen kuin he lukisivat lehdestä hänen antamiaan haastatteluita.
Kummankin lapsen kanssa hän jutteli erikseen, rauhassa kodin terassilla.
– Ensimmäinen totesi kaikkeen ”cool”. Toinen oli kiinnostunut lähinnä siitä, onko homma laillista.
Forsström kertoo, että hänen ja Jounin makuuhuoneen sisustusvalinnat ovat ehkä saattaneet aueta lapsille eri tavalla terassikeskusteluiden jälkeen. Pariskunta ottaa asiakkaat vastaan omassa makuuhuoneessaan. MTV vieraili Jounin ja Tiian kotona kesällä 2016.
Äiti sai kyyneleet silmiin
Esikoiselle ja omalle äidilleen Forsström kertoi suoremmin, heillekin erikseen. Kummankin huolena oli, että onhan työ turvallista.
Äidin kanssa käydystä keskustelusta Forsströmille jäi mieleen kaksi asiaa: seitsemänkymppinen äiti oli kysynyt sellaista, mitä muut eivät olleet ajatelleetkaan: ovatko tapaamiset usein myös terapiasessioita asiakkaille?
Lopuksi äiti oli saanut kyyneleet lapsensa silmiin sanomalla: ”Sä olet varmaan tosi hyvä tossakin”.
Forsström torjuu kirjassa paljon ennakkoluuloja seksityöstä – hän puhuu itsestään tavallisena espoolaishuorana ja kertoo nauttivansa työstään ihan aidosti.
– Osa asiakkaista maksaa nimenomaan siitä, että saa nähdä toisen nauttivan. Sekin voi olla asia, jota ei saa kotoa. Huoran orgasmi on myös tuote.
Seksiä myyvä espoolaispariskunta astui MTV:n suoraan lähetykseen – avaavat seksityön arkea sekä asioita, jotka pysyvät salaisuuksina: "En ole poikkeuksellinen tapaus tällä kentällä"
Minkälainen ammatti on prostituutio? Espoolainen perheenäiti Tiia Forsström myy työkseen seksiä yhdessä aviomiehensä Jounin kanssa. Forsströmit vierailivat Huomenta Suomessa keskustelemassa työstään.
Tiia Forsström kertoo miettineensä seksin myymistä aina, mutta olleensa "liian nynny" ryhtyäkseen toimeen ilman oikeaa henkilöä, joksi aviomies Jouni osoittautui.
Asiakkaita otetaan vastaan laajalla skaalalla.
– Perinteisestä seksistä lähdetään, ilman mitään sen kummempia, mutta on myös erilaisia fetissiasiakkaita. Tarjoamme myös esimerkiksi BDSM-palveluita, Tiia Forsström kertoo.
Työt tehdään Espoossa kotona sijaitsevassa työhuoneessa pääsääntöisesti päiväsaikaan.
"Tosi monet ovat keski-ikäisiä ja korkeasti koulutettuja"
Seksipalveluiden ostamiseen ja myyntiin liittyy Forsströmin mukaan erilaista väärää tietoa. Kaikki eivät ole tietoisia siitä, että seksipalveluiden myynti on Suomessa täysin laillista.
– Osa asiakkaistakin on epätietoisia siitä, saako Suomessa myydä tai ostaa seksiä, Tiia toteaa.
Myös seksiä myyvistä henkilöistä saattaa liikkua paikkaansapitämättömiä stereotypioita.
– Kuulen aika usein, että ihmiset olettavat, että olen hyvin poikkeuksellinen tapaus tällä kentällä. Minähän en ole. Tosi monet ovat keski-ikäisiä ja korkeasti koulutettuja, Tiia jatkaa.
Vapaa-ajan seksistä ei puhuta julkisesti
Varsinainen seksityö oli aluksi parille yhteistä, mutta nykyisin Tiia Forsström myy seksiä myös yksin.
Jouni Forsströmin mukaan tämä ei tuota esimerkiksi mustasukkaisuuden kaltaisia ongelmia parisuhteelle.
– Mustasukkaisuus on luonnonvara, kun se käytetään oikein, Jouni sanoo.
– Työ on työtä ja vapaa-aika vapaa-aikaa. Vapaa-ajan seksistä, meidän keskinäisistä makuuhuoneasioista emme puhu julkisesti, Tiia lisää.
Ensi viikolla odotetaan rumia lukuja suomalaisten syntyvyydestä – Antti Rinne haastattelutunnilla: ”Olen huolissani siitä, keskitytäänkö oikeisiin asioihin”
Pääministeri Antti Rinne linjaa, että syntyvyyttä voidaan Suomessa pyrkiä nostamaan lapsiperhepolitiikalla. Samalla hän korostaa, että kyseessä on vaikea asia.
astokeskuksen tällä viikolla julkistamien ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi tammi-elokuun aikana 30 431 lasta eli 2 014 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.
”Tämä tarkoittaa hankalaa tulevaisuutta, jos ei löydetä keinoja tilanteen korjaamiseen. Mitään nopeita keinoja tämän korjaamiseen ei ole”, pääministeri Antti Rinne (sd) totesi Ylen Pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina.
Suomen väkiluku kasvoi Tilastokeskuksen mukaan tammi-elokuun aikana 6 468 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 12 071 enemmän kuin maastamuuttoja. Myös viime vuonna Suomen väestönkasvu oli yksinomaan nettomaahanmuuton varassa.
Tilastokeskus julkaisee uuden ennusteensa Suomen väkiluvun kehityksestä huomenna maanantaina. Edellinen koko maan väestöennuste julkaistiin marraskuun puolessavälissä.
Vuonna 2018 väestömäärään suhteutettua syntyvyyttä mittaava kokonaishedelmällisyysluku oli 1,41 vauvaa yhtä synnytysikäistä naista kohti, kun edeltävänä vuonna luku oli 1,49 ja vuosikymmenen vaihteessa 1,87. Syntyvyys on laskenut koko 2010-luvun ajan ja lasku on jyrkentynyt vuoden 2015 jälkeen.
Antti Rinne nostaa esiin naisten työurat ja ansiotason.
”Kyllä se tosiasia on, että vanhemmuus on syönyt naisten eläkkeiden tasoa merkittävästi. Naisten työurat ja palkkakehitys on keskeiset asiat, joihin pitää pystyä muuttumaan, jotta ne, joilla on mahdollisuus ja halu hankkia lapsia, pystyvät sen tekemään. Nämä ovat isoja asioita.”
Pääministeri korostaa myös palveluiden merkitystä.
”Olen huolissani siitä, keskitytäänkö oikeisiin asioihin, jos ei esimerkiksi lapsiperheiden palveluita kehitetä. Meidän täytyy koko palveluverkkom kyettävä rakentamaan sellaiseksi, että lapsiperheet kokevat, että heillä on tukea.”
Hän nostaa esiin myös työllisyysasteen merkityksen hyvinvointivaltion palveluiden ylläpitämisessä sekä työperäisen maahanmuuton.
”Mielestäni on ollut jo pitkän aikaa selvää, että me ei selvitä tästä näköpiirissä olevasta kehityksestä ilman työperäistä maahanmuuttoa. Meidän täytyy pystyä 2040-luvulle asti nostamaan työllisyysastetta ja tarvitaan myös työperäistä maahanmuuttoa. Se tarkoittaa sitä, että haetaan toimenpiteitä, jotka edesauttavat koulutetun työvoiman tuloa Suomeen. Nämä kaikki johtavat siihen, että Suomi kestää tämän murroksen, joka on näköpiirissä.”
Kannattaako ystävän kanssa kokeilla kolmen kimppaa? Tämä sinun pitäisi tietää trioseksistä: ”Kolme on kaikista vaikein numero”
Moni ihminen haaveilee kolmen kimpasta, mutta siihen liittyy tiettyjä haasteita.
Täydellisyyden tavoittelu näkyy myös seksissä. Seksielämästä saattaa tulla työuran tapaan projekti, jonka osana kuuluu kokeilla erilaisia asioita, esimerkiksi kolmen kimppaa.
Pariskunnat saattavat haluta makuuhuoneeseensa "kolmannen pyörän" tuomaan petihommiin jotain uutta. Joskus toinen parisuhteen osapuolista haluaa seksuaalisia tekoja, joita toinen osapuoli ei halua toteuttaa mutta todistaa kyllä.
Sinkut saattavat ajatella, että mitä enemmän käsiä ja vehkeitä, sitä kiinnostavampaa seksi on. Kolmen sinkun välisessä seksissä poistuu myös jännite seurusteluvaatimuksista.
– Silloin seksi on seksiä eikä mitään muuta ehkä helpommin, Sexpon koulutuspäällikkö ja seksuaaliterapeutti Veera Uusoksa sanoo.
Parisuhteissa kolmen kimpassa on seksin lisäksi kyse paljolti myös valtarakenteista, minkä vuoksi siihen liittyy suurempia haasteita.
Tyypillisesti mies haluaa maata kahden naisen kanssa
Tyypillisesti juuri pariskunnat etsivät seksiinsä mukaan kolmatta pyörää. Erityisesti heteromiehet näyttävät haaveilevan kimppakivasta kahden naisen kanssa.
– Kahden naisen välinen seksi on heteromaailmassa enemmän ok kuin kahden miehen välinen seksi. Jos esimerkiksi miettii pornogenreistä niin sanottua lesbopornoa, niin sehän on heteromiehille suunnattu, Uusoksa sanoo.
Joidenkin teorioiden mukaan miesten halulle harrastaa seksiä kahden naisen kanssa samanaikaisesti voi olla myös biologista pohjaa. Enemmän fantasia lienee kuitenkin kulttuurisesti opittu.
Miesvoittoinen kolmen kimppa puolestaan on lähempänä ajatusta kahden miehen välisestä seksistä, joka on edelleen osalle ihmisistä vaikeasti sulateltava ja vaiettu asia.
Omat halunsa ja rajansa pitää ymmärtää
Oli kolmen kimpan kokoonpano mikä tahansa, tärkeää on tuntea oma seksikäyttäytymisensä: halunsa ja rajansa. Kun seksissä on mukana kolme ihmistä, pitää ottaa huomioon monen ihmisen tarpeet ja suhteet toisiinsa.
Avoin keskustelu ennen seksiä, sen aikana ja jälkeen auttavat navigoimaan tilanteen keskellä. Tämä pätee osallistujien sukupuolijaosta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.
Pariskuntana kolmen kimppaan lähtevien tulee ymmärtää suhdedynamiikkansa ja se, mitä he ovat lähdössä tekemään. Parin tulee keskustella, mitä seksi heille tarkoittaa ja missä heidän rajansa menevät. Jos esimerkiksi ajattelee seksin olevan rakkauden osoitus, ja sitten näkee kumppaninsa harrastavan seksiä toisen ihmisen kanssa, voi syntyä pelkotiloja ja mustasukkaisuutta.
Pariskunnan ei tule myöskään unohtaa kolmatta ihmistä ja kolmen kimppaa koskevat keskustelut olisikin hyvä käydä kolmistaan. Vaikka pari tuntee toisensa seksuaalisesti, ”kolmas pyörä” välttämättä ei. Uudelle osapuolelle tulee antaa aikaa tutustumiselle ja muistaa, että keskustelu myös seksin aikana on tärkeää. Pariskunnan tulee olla myös selvillä, miksi kolmas ihminen haluaa harrastaa seksiä heidän kanssaan, jos kyse ei ole rahasta.
Kolmen kimpassa, kuten seksissä ylipäätään, tulee muistaa ehkäisy. Kun touhuamassa on useita ihmisiä, ehkäisyväline – oli se sitten kondomi, suuseksisuoja tai hanskat – tulee vaihtaa aina jokaisen reiän välissä.
”Ikää oli noin 30 vuotta, mutta pukeutui kuin isoisäni ja käyttäytyi myös” – lukijat kertovat deiteistään, jotka eivät unohdu
Jos jokin asia tökkii heti treffien alussa, asiasta voi olla vaikea päästä yli.
On niitä, jotka eivät maksa. Ja niitä, jotka puhua papattavat hullun kiilto silmissä.
Niitä, jotka eivät puhu mitään, jotka juovat ja sammuvat jo parista. Sekä niitä, jotka yrittävät heti päästä kahvilla käpälöintiasteelle, ja niitä, jotka kutsuvat treffeille mukaan kymmenen kaveriaan ja puhuvat heidän kanssaan kahden keskisen juttelun sijasta.
Kyse on treffikumppaneista, joiden tapaaminen tuppaa jäämään yhteen kertaan.
– Karmeimmat treffit itselläni? Mies vei kotiinsa, yhtäkkiä soi puhelin, ja mies sanoi käyvänsä äkkiä äidillään 100 metrin päässä. Oli siellä tunnin. Olin juuri tekemässä lähtöä, kun se tuli takaisin. Oli kuulemma käynyt vaan syömässä kotona, avautuu listauksen tehnyt nainen Vauva.fi:n keskustelupalstalla.
Karmeimmat treffikokemukset voivat saada suorastaan kylmät väreet kulkemaan selkää pitkin, kuten ilmeni aiemmasta jutustamme.
– En tiedä, mikä siinä on, mutta jos heti treffien alussa joku tökkäsee, niin en kerta kaikkiaan pääse siitä asiasta yli Peli on menetetty kerta kaikkiaan. Vain nykyisen aviomieheni kanssa kaikki meni jo ekoilla treffeillä nappiin. Siitä tiesinkin, et se on se "oikea", tiivistää eräs nainen.
”Huonoja riittää”
– Noita huonoja treffejä kyllä riittää. Kerrankin yksi mies pieraisi ravintolassa ja sitten naureskeli kuinka hauskaa. Argh, sanoo yksi keskustelija.
Hänellä on muitakin tympeitä kokemuksia.
– Mies oli treffeillä aika hiljainen ja leffaan mentäessä alkoi salissa näprätä puhelintaan. Kun sitten kysyin, että mitäs nyt, niin hän yli-innokkaasti että irkkaa! Juu arvatkaas meninkö tämän jälkeen vielä drinksuille (koko leffan ajan räpläsi puhelintaan ja oli siis kahvilassakin jo sen kanssa leikkinyt). Oli vielä irkkikanavalla ihmetellyt, miksi niin halusin leffan jälkeen kotiin enkä drinkeille.
Toisen kerran tunnelman tappoi se, kun pankkikortti ei toiminutkaan kahvilassa.
– Mies maksoi kahvini (ei leivostani) kyllä, mutta koko treffien ajan muistutti, että se kahvi maksoi sitten sen x summan verran. Jep, eipä pahemmin enää kiinnostanut tuon jälkeen, kun koko ajan jatkuvalla syötöllä muistutti, eikä mitenkään vitsinä vaan ihan tosissaan, että olen hänelle nyt sen jonkun 1,50 euroa velkaa.
"Peniskalastelu" on uusi deittailutrendi - lue, mistä oikein on kyse
Deittailumaailma pursuaa erilaisia ilmiöitä.
Deittailumaailma on täynnä kummallisia ilmiöitä, joille halutaan antaa erilaisia nimiä.
Näistä tunnetuin on varmaankin ”ghostaaminen”, eli viestittelyn tai deittailun loppuminen toisen osapuolen selittämättömään katoamiseen. Uutisoimme hiljattain uudesta ”situationship”-termistä, jolla kuvataan suhdetta, jota ei uskalleta tai haluta määrittää varsinaiseksi suhteeksi, sekä ilotulituksesta, jossa ihminen seurustelee toisen kanssa vain esitelläkseen suhdetta muille ja luodakseen itsestään paremman vaikutelman.
Nyt Mirror-lehti raportoi uudesta trendistä, nimittäin "cockfishingista", eli vapaasti suomennettuna peniskalastelusta. Ideana tässä ilmiössä on esimerkiksi Tinder-sovelluksessa liioitella oman peniksensä kokoa. Ihmiset ovat muun muassa muokanneet oman elimensä kokoa erilaisilla sovelluksilla sekä törkeästi jopa käyttäneet jonkun tuntemattoman ihmisen alastonkuvaa, jotta pystyvät tekemään vaikutuksen toiseen osapuoleen.
Trendi ei kuitenkaan tee jokaiseen vaikutusta, sillä harvoin ihmiset haluavat, varsinkaan kysymättä, kuvaa toisen peniksestä. Sen takia kyseinen ilmiö liitetään dickpickien, eli peniskuvien, lähettelyyn. Ja sitähän se onkin, vain hieman muokattuna.
Prisma-perheily ei kiinnosta naisia – mies halutaan nyt kevytsuhteeseen
”Helpompi lähteä, kun ei enää miellytä.” Onko sitoutuminen poissa muodista?
”Olin pitkässä parisuhteessa, mutta en voinut kuvitellakaan meneväni koskaan naimisiin. Tunnen sen sitouttavan liikaa ja on helpompi lähteä, kun ei enää miellytä. Olen myös kova flirttailemaan ja tunnen, etten saisi enää tehdä niin, jos olisin naimisissa”. Näin perusteli nainen nimimerkillä Minea Iltalehden kyselyssä, miksi vaimon rooli ei kiinnosta häntä.
Väestöliiton parisuhdetiimin esimies Heli Vaaranen lanseerasi termin kevytsuhde jo yli kymmenen vuotta sitten. Vaarasen mukaan kyse on etenkin nuorten aikuisten parisuhteista, joissa kumpikaan osapuoli ei kunnolla sitoudu toisiinsa. Sen jälkeen Suomessa on käynyt kiihtyvä vauvattomuusbuumi. Eikö sitoutuminen enää kiinnosta?
Ei ajankohtaista omassa parisuhteessa
Ainakin epävarma elämäntilanne jarruttaa lisääntymissuunnitelmia, kumppani ei välttämättä halua lapsia ja muut asiat kiinnostavat enemmän kuin prismaperheily. Asiaa selvittäneessä vuoden 2018 Perhebarometrissa kaksi kolmasosaa alle 40-vuotiaista lapsettomista naisista vastasi, että halu tehdä muita kiinnostavia asioita oli liittynyt siihen, että he eivät olleet suunnitelleet lasten hankintaa. Moni vastaaja arvioi, että joutuisi luopumaan nykyisestä elämäntilanteestaan lasten takia. Myös omat tai kumppanin kesken olevat opinnot, epävarma työtilanne tai pieni koti jarruttivat erityisesti alle 30-vuotiaiden vauvasuunnitelmia.
Melko moni Perhebarometrin vastaaja koki myös, ettei lapsenhankkiminen ole ajankohtaista omassa parisuhteessa. Alle 30-vuotiaista naisista tätä mieltä oli lähes puolet lapsettomista naisista ja 30–39-vuotiaistakin kolmasosa. Miksi lapset eivät sovi omaan parisuhteeseen? Onko kyse samoista ajatuksista kuin Minealla?
Miksi maailmat eivät kohtaa?
Tutkimusprofessori Osmo Kontula arvioi Väestöliiton tietovuodossaan, että ainakin erilaiset arvot ja tulevaisuudensuunnitelmat voivat helposti törmätä toisiinsa.
”Paradoksaalista on, että naiset kertoivat miehiä useammin suunnittelevansa lasten hankintaa, ja miehet puolestaan eivät kohdanneet sopivaa kumppania lasten hankkimiseksi. Miksi nämä kaksi maailmaa eivät kohtaa? Ohjaavatko nykypäivän kumppanivalintoja ensisijaisesti asiat, joilla ei ole juuri mitään tekemistä perheen perustamisen kanssa”, Kontula pohtii.
Selviääkö pareille vasta vuosien yhteiselon jälkeen, ettei kumppani olekaan mutsi- tai faijamateriaalia?
”Tähän havahdutaan ehkä vasta vuosien yhteiselämän jälkeen. Tämän vuoksi intressit perheen perustamiseksi jäävät usein kohtaamatta. Lopputuloksena on, että aika monien toiveet lasten hankinnasta eivät pääse koskaan toteutumaan”, Kontula jatkaa.
Henkinen kasvu, oletko valmis?
Nimimerkillä Hot wife kirjoittaneen naisen mukaan pitkä avioliitto vaatii molemmilta osapuolilta kapasiteettia henkiseen kasvuun.
”Se ei ole helppoa, mutta todella palkitsevaa. Vaikeuksia kohdatessa monilta puuttuu osaaminen ja rohkeus, silloin on helpompi löytää syitä toisesta, luovuttaa ja erota”, hän pohdiskeli pian 20 vuotta jatkuneesta liitostaan.
Lukijat kertovat, miten oma luokkatausta vaikuttaa parisuhteeseen ja kumppanin valintaan: ”Pidän ’koulutettua’ naista stereotyyppisenä perfektionistina”
Ilta-Sanomien lukijat kertovat, miten omat ja kumppanin taustat vaikuttavat parisuhteeseen.
KUINKA HELPOSTI leimahtaa rakkaus perusduunarin ja korkeasti koulutetun virkamiehen välille?
Ilta-Sanomat kertoi perjantaina, miten yhteiskuntaluokka vaikuttaa parisuhteisiin ja pariutumiseen. Luokkatausta ja koulutus ohjaavat valintoja jopa Tinderissä asti. Puolestaan parisuhteessa taustojen eroavaisuudet voivat johtaa riitoihin.
Ilta-Sanomat kysyi lukijoilta, millainen tausta heillä on puolisonsa kanssa, ja miten se on vaikuttanut heidän suhteisiinsa.
Moni lukija kertoi kokevansa samanlaisen koulutustaustan tai sivistyneisyyden vaikuttavan omaan kumppanin valintaan ja myös parisuhteen onnellisuuteen.
”En osaa juoda pikkusormi pystyssä punaviiniä”
Tulemme puolisoni kanssa varallisuuden ja arvojen suhteen hyvin samanlaisista kodeista. Koulutustasomme ja palkkammekin on melko yhtenevät. Liittomme on kestänyt hienosti, kun ympärillä ihmiset ovat eronneet kuka mistäkin syystä. Ehkäpä näillä asioilla on todella merkitystä. Kestävä suhde
Itse duunarina pidän ”koulutettua” naista stereotyyppisenä perfektionistina, joka tarkkailee jokaista askeltaan. Tykkään oman sosiaaliluokkani naisista. Kaiken ei tarvitse aina olla niin justiinsa. Tulotasoltani olen ehkä nipin napin keskiluokkaa, mutta en osaa silti juoda pikkusormi pystyssä punaviiniä. Toisaalta minua ärsyttää ihmisten lokerointi koulutuksen ja tulotason mukaan. Sivistyksen hankkiminen ei aina ole kiinni siitä, miten pitkään koulun penkkiä on kuluttanut. Thh
Muistan, miten äiti sanoi minulle, että kannattaa valita kumppani, joka tulee samantyyppisestä perheestä, niin pääsee helpommalla. Olin parikymppinen. Sittemmin olen huomannut äidin ohjeen pitäneen paikkansa. Digilöllö/metsänkävijä
Lapsuuden perhe oli duunariperhe. Olen akateemisesti koulutettu, mielekkäässä ja hyväpalkkaisessa työssä. Jos pitäisi valita puolisoksi duunari tai tohtori, niin todennäköisesti se olisi duunari. Omassa työssäni olen huomannut, että tietynlainen arvomaailma on samankaltaisempi duunariperheestä akateemiseksi kouluttautuneiden kanssa kuin akateemisen perheen akateemisesti kouluttautuneiden kanssa. Mietteliäs
Tulotaso ei merkitse niin paljon kuin voisi kuvitella, koska akateemisesti koulutettu porukka alkaa olla uutta köyhälistöä. Vaikka maisterille olisi taloudellisesti turvallisempaa pariutua hitsarin kanssa, niin pidemmän päälle erilainen koulutustausta voi ärsyttää. Sivistyshän ei ole vain lukeneisuutta, vaan myös tiettyä uskottavuutta keskiluokkaisissa piireissä. Siihen kuuluu mm. puhetapa ja käyttäytyminen. B
”Ei tyhjätaskujen kannata vaivautua”
Myös varakkuus vaikuttaa kumppanin valintaan. Eräs lukija huomautti, että erilainen taloudellinen tilanne voi lopulta koitua ongelmaksi parisuhteessa, ellei toinen osapuoli halua toimia elättäjänä.
Jos hakisin seuraa Tinderistä, laittaisin jotenkin, ettei tyhjätaskujen kannata vaivautua (nätimmin ilmaistuna tosin). Kokemuksista tiedän, että liian suuri ero taloudellisessa asemassa on toisille kova paikka, ja toisille tilaisuus vain hyötyä. Varakkaana haluan myös nähdä maailmaa, ja varattomammasta ei saa seuraa, kun ei halua siipeillä tai ei ole vapaa-aikaa eli lomaa. Kohtuudella kustannan kyllä varatontakin, mutta mieluummin kummankin kyettävä osallistumaan yhteiseen elämään. Elättäjäksi alan vain lapsilleni. En elätä toivoja
Uusi väestöennuste vahvistaa synkät pelot – Tilastokeskus: maamme väkiluku lähtee nykykehityksellä laskuun reilun kymmenen vuoden päästä
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2050 väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä pienempi.
Tilastokeskuksen hetki sitten julkistama tuore väestöennuste vuoteen 2040 saakka vahvistaa synkät pelot syntyvyyden kehityksestä Suomessa lähivuosikymmeninä.
Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla.
Maamme väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031. Vuonna 2050 väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä pienempi.
Vuonna 2018 väkiluku kasvoi neljässä maakunnassa ja Ahvenanmaalla. Ennusteen mukaan vuonna 2035 väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla. Vuonna 2040 väkiluku kasvaisi Manner-Suomessa enää Uudenmaan maakunnassa ja sielläkin muuttovoiton ansiosta.
Vuonna 2018 Suomessa oli 60 kuntaa, joissa syntyi enemmän ihmisiä kuin kuoli. Ennusteen mukaan vuonna 2030 kuntia, joissa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, olisi 35 ja vuonna 2040 enää 12.
Tilastokeskuksen tuoreimmassa väestöennusteessa oletetaan, että syntyvyys pysyisi vakiona tulevaisuudessa.
Laskennallisen naisten elinaikanaan synnyttämän lasten määrän eli kokonaishedelmällisyysluvun oletetaan olevan 1,35.
Tilastokeskuksen mukaan oletus on raju, mutta heijastaa tämän hetken syntyvyyden tasoa. Ennakkotilaston perusteella kokonaishedelmällisyyden arvioidaan olevan vuonna 2019 Suomessa 1,32-1,34.
Näkökulma: Kolmekymppiset lykkäävät suuria päätöksiä – syntyvyys sulkeltaa, kun nuoret ovat varpaillaan
Itsekeskeisyydeksi tulkittu innottomuus yrittää lastensaantia lienee pitkälti huolta huomisesta, toimittaja Santeri Lampi kirjoittaa.
Väki harmaantuu, työtä tekevistä käsipareista tulee yhä kovempi pula ja eläkejärjestelmä natisee liitoksissaan.
Jos väestön kehittyminen pysyy nykyisellä tasolla, Tilastokeskus povaa Suomen väkiluvun kääntyvän laskuun vuonna 2031.
Syntyvyyslukujen sukellus huolestuttaa ja hämmentää – vastaava vauvakato muistuttaa surullisen kuuluisaa Japanin tapausta.
Jostain syystä suurella osalla nuorista tulevaisuususko tuntuu hiipuneen.
Elämän suuria päätöksiä lykätään tuonnemmaksi, kunnes ne monen kohdalla uhkaavat karata ulottumattomiin.
MIELIKUVAT vauva- ja lapsiarjesta eivät houkuttele vilkasta sosiaalista elämää viettäviä, urbaaneja yli ja alle kolmekymppisiä.
Tämä käy nopeasti ilmi, kun istahdan yliopistoaikaisten ikätovereideni kanssa kalliolaisen kuppilan pöytään parantamaan maailmaa.
Ensimmäisenä monille tulevat mieleen rapaiset kurahousut, tahritut tapetit, parkuminen ja zombiksi tekevä unettomuus. Sitten ei enää poiketakaan tuosta vain lasillisille tai tapaksille.
Silti epäilemättä suurin osa nuorista toivoo saavansa lapsia jonakin päivänä – mutta ei mieluusti ihan vielä.
MONI kokee, että biologisesti ideaalein hetki yrittää saada lapsia tulee vastaan aivan liian varhain.
Ajatus vanhempainvapaalle jäämisestä puistattaa, kun on vasta päässyt työuran alkuun vuosikausien kovan opiskelun päätteeksi.
Monelle hivuttautuminen mukaan työelämään tarkoittaa harjoitteluiden, määräaikaisuuksien, pätkien ja muiden silppuhommien kahlaamista.
SUURI osa epävarmassa työelämässä seilaavista kolmekymppisistä haluaa välttää viimeiseen saakka tilanteen, jossa he putoaisivat perheellisinä yhteiskunnan tukiverkoston varaan.
Vain ani harva voi suunnitella tulevaisuuttaan vakituisen pestin turvin, levollisin mielin.
Kansallisen lapsistrategian valmistelu ei käynnistynytkään yhtään liian aikaisin.
Sen tavoitteiksi on listattu muun muassa alhaisen syntyvyyden ja lapsiperheköyhyyden haasteiden ratkominen.
EHKÄ nykypäivän kolmekymppiset päätyvät punnitsemaan vaihtoehtoisia elämänvalintoja ahkerammin kuin ennen.
Pähkäiltävää riittää yllin kyllin, sillä vaihtoon voi panna kohtuullisen vaivattomasti niin ammatin, kotimaan kuin elämänkumppaninkin.
Erityisesti perinteisen suoraviivaisesta elämänkulusta näyttävät luopuneen suurten kaupunkien nuoret, kuten muuallakin maailmassa.
HELSINGISSÄ asuvista 28-vuotiaista naisista 17 prosenttia asuu lapsen kanssa, samanikäisistä miehistä vain noin 8 prosenttia (Yle ).
Heistä moni haluaa todennäköisesti asua lähellä palveluita, vaikka kantakaupungin asuntojen hinnat ovat pilvissä.
Henkinen siirtymä niin kutsuttuun "Prisma-arkeen" voi olla kova pala.
TUNNEN vain harvoja kolmekymppisiä, joilla on lapsia. Yhteiset menot heidän kanssaan sovitaan yleensä kuukausia etukäteen.
Jos isovanhemmat ennen vanhaan ottivat lastenlapsensa avosylin vastaan, moni 2000-luvun ikäihminen täyttää kalenterinsa kirjakerhoilla, golfilla ja matkustelulla.
Vapaaehtoiset lapsenvahdit tuntuvat olevan todella kiven alla.
Suomen ensimmäinen seksinukkebordelli pisti ovensa lopullisesti säppiin – paljon rakkautta saaneet ”työntekijät” myydään eniten tarjoavalle
Unique Dolls -seksinukkebordellin nukkeja kaupataan verkkohuutokaupassa.
Suomen ensimmäinen seksinukkebordelli sulkee lopullisesti ovensa. Helsingin Kannelmäessä toiminut Unique Dolls ehti olla toiminnassa vajaan vuoden.
Ovet laitettiin kiinni jo heinäkuussa teknisten ongelmien takia. Syy oli käytännössä se, että nuket olivat käytössä kuluneita. Tuolloin kerrottiin, että bordellin sulkeminen on väliaikaista.
Nyt ovet ovat pysyvästi kiinni ja nuket kaupan.
– Kyllä. Laitoimme nuket myyntiin, kertoo bordellin isäntä Antti Kurhinen.
Hän ei omista bordellia, vaan toimii sen kasvoina. Seksinukkebordellin omistajat eivät halua esiintyä julkisuudessa.
Kurhisen mukaan bordellin jatkoa pohdittiin jonkin aikaa. Vanhan vuokrasopimuksen umpeutuessa bordellille katseltiin uusia tiloja, joita ei kuitenkaan löytynyt. Lopulta tultiin siihen tulokseen, ettei toiminta ole kannattavaa.
– Tarina on ainakin tällä hetkellä ohi pariksi vuodeksi, Kurhinen kertoo.
Kuvat uusina ja eläköityneinä
Nyt bordellin tähdet Romeo, Candy, Kristina, Yumi, Kristel ja Jennifer ovat myynnissä verkkohuutokaupassa.
Ilmoituksissa on kuvat nukeista uusina ja ”eläköityneinä”.
Kurhinen kertoo, että nukeista on jo aiemmin tullut kyselyjä, ja sen takia ne päätettiin myydä. Sama todetaan huutokaupan myynti-ilmoituksissa.
– Meille on tullut koko tämän vajaa vuoden, mitä olemme olleet auki, niin viestejä siitä, että jotkut ihmiset olisivat todella kiinnostuneita ostamaan meidän kovaa käyttöä nähneet seksinuket! No nyt siihen on mahdollisuus! Laitamme kaikki meidän ihanat työntekijät tänne huutonettiin myyntiin, ilmoituksissa kerrotaan.
Nukeista tarjotut hinnat vaihtelivat maanantai-iltana sadan ja 205 euron välillä.
Tiettyjen nukkejen kohdalla myynti-ilmoituksia tehostettiin yksityiskohdilla.
– Tässä alla on nyt myytävänä Candy, meidän nukketalon supertähti, joka näki paljon kaikkea, myös rajuja väkivaltaisia leikkejä! Hän jos joku on ansainnut eläkkeensä, kerrotaan ilmoituksessa.
– Tässä alla on nyt myytävänä Jennifer, meidän nukketalon toinen supertähti, joka menetti neitsyytensä ensimmäisenä!
Kurhinen paljastaa, että aivan kaikki nuket eivät päätyneet myyntiin.
Esimerkiksi Cherry-nukke oli ”ihan palasina”, eikä sitä kehdattu myydä. Kurhisen mukaan nuken kädet olivat irti.
– Se meni hautaan, Kurhinen kertoo.
Kurhinen mainitsee, että tekoälyseksirobotit kiinnostavat, mutta tällä hetkellä ne ovat liian hintavia.
Asiaa voidaan tarkastella uudelleen, jos hinnat tippuvat, hän sanoo.
Mitä tapahtui 18–27-vuotiaille miehille? Naiset huolissaan uudesta seksi-ilmiöstä
Nuoret heteromiehet vaikuttavat entistä vähemmän kiinnostuneilta seksikumppaninsa tyydyttämisestä, kertoo Cosmopolitan-lehti.
Lehti toteutti kyselyn, jossa selvisi että vain 35 prosenttia milleniaalimiehistä antaa kumppanilleen suuseksiä säännöllisesti. Kyselyyn vastanneista 18-22 -vuotiaista 14 prosenttia oli sitä mieltä, että se ei ole tarpeellista.
Peräti puolet vastanneista 18–27-vuotiaista harrastivat mieluummin seksiä kuin harrastivat minkäänlaista suuseksiä, jossa he olivat antavana osapuolena. Naisten kannalta tilanteen tekee ikäväksi se, että vain melko harva nainen saa orgasmin pelkästään penetraatiosta.
Lehti pohtii artikkelissaan syiksi miesten oraalihaluttomuudelle seksuaalikasvatuksen puutetta sekä elokuvia ja pornoa, joissa naisen nautintoon keskitytään vain harvoin.
– Jos oraaliseksi naiselle päätyy tv-ruutuun, siitä on vaikea nähdä yhtään mitä siinä tapahtuu, lehden haastattelema seksologi Carol Queen kertoo.
Toinen spekuloitu syy kehitykseen on muuttunut deittailukulttuuri, jossa panostetaan pikaisiin seksisessioihin, joissa tavoitteena on vain oma orgasmi.
Lehti toteaa myös, että mediassa oleva käsitys vaginasta on myös liian negatiivinen. Tätä perustellaan sillä, että moni vastaaja listasi haluttomuutensa antaa suuseksiä syyksi sen, että vagina on liian "märkä", "karvainen" tai "haiseva".
– Tällainen käsitys voi johtaa naisilla jopa siihen, että he eivät kehtaa pyytää saada suuseksiä, Queen kertoo.
Kyselyssä kuitenkin selvisi myös, että vanhemmat ja kokeneet miehet antoivat mielellään suuseksiä naiselle. 51 prosenttia 33-vuotiaista ja sitä vanhemmista miehistä uskoi saavansa naiselle orgasmin suuseksin avulla.
– Kun tulemma vanhemmiksi, nautinto seksissä tulee entistä tärkeämmäksi. Emme pane vain pannaksemme, Queen kommentoi tulosta.
Sekslogi antaa naisille myös neuvoja kuinka lähestyä aihetta.
– Asiaa voi lähestyä esimerkiksi vertauskuvalla. Näin Twitterissä, että naiselle orgasmin tuottaminen ilman klitoriksen stimulointia on kuin miehelle orgasmin hankkiminen ilman penikseen koskemista, Queen havainnollistaa.
– Joskus pitää myös sanoa suoraan, että en usko sinun tietävän mitä vaadin kiihottuakseni.
Yhä useampi suomalainen ei halua tai saa ollenkaan lapsia – nyt selvitetään, mistä se johtuu
Yhä useampi suomalainen on lapseton. Nyt haluamme tietää, miksi juuri sinä olet päätynyt elämään ilman lapsia.
Jos syntyvyys pysyy samanlaisena kuin nyt, 15 vuoden kuluttua Suomessa ei ole enää yhtään maakuntaa, jossa ihmisiä syntyy enemmän kuin kuolee. Tänään julkaistun Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku kääntyy nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031.
Ennusteen mukaan vuonna 2035 väkiluku kasvaisi ainoastaan Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla. Näissäkin paikoissa väkiluku kasvaisi ainoastaan sen takia, että ihmiset muuttavat niihin muualta.
Miksi väestön määrä laskee Suomessa näin rajusti? Helsingin Sanomien haastatteleman Väestöliiton tutkimusprofessorin Anna Rotkirchin mukaan syynä on se, että yhä useampi jättää lapset tyystin hankkimatta.
– Suurin syy syntyvyyden laskuun on se, että esikoisia syntyy vähemmän. Se ennakoi sitä, että tällä sukupolvella lapsettomuus tulee olemaan paljon korkeampaa, Rotkirch kertoo HS:lle.
Lapsettomuuden taustalla lukuisia syitä
Lapsettomuudella voidaan tarkoittaa niin vapaaehtoista lapsettomuutta kuin sitä, ettei lapsia saada, vaikka niitä haluttaisiin. Lapsettomuuteen voi vaikuttaa hyvin moni asia.
Vuonna 2018 julkaistun Väestöliiton Perhebarometrin mukaan yksi yleinen syy lapsettomuuteen on esimerkiksi epävarma elämäntilanne. Moni alle 30-vuotias kertoi lapsettomuuden syyksi sen, että haluaa edetä urallaan tai ammatissaan.
Vapaaehtoisesti lapsettomien määrä on Suomessa kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Perhebarometrin mukaan alle 40-vuotiaiden lapsettomuuteen vaikuttaa suuresti halu tehdä muita kiinnostavia asioita elämässä. Moni kertoi lapsettomuuden syyksi sen, ettei halua luopua omasta elämäntyylistään.
Sarjakuvapiirtäjä Kaisa Leka, 40, kertoi Ei äitimateriaalia -kirjassa, että päätyi vapaaehtoiseen lapsettomuuteen, koska kokee, että monet hänelle tärkeistä asioista olisivat vaikeampia lasten kanssa.
– Kaikki, mikä mua on ikinä kiinnostanut, on sellaista, jota olisi vaikeampi tehdä lasten kanssa: taide, meditaatio, pyöräretket ja jooga ovat minulle henkireikiä, elämäntapa ja keskeinen osa persoonaani. Ystäväni, joilla on lapsia, ovatkin sanoneet minulle suoraan, että älä ikinä hanki lapsia, menetät kaiken tuon, hän kertoi.
Myös sopivan kumppanin puute ja ajatus siitä, ettei sovi vanhemmaksi nousivat perhebarometrissa keskeisiksi syiksi siihen, miksi lapsia ei ole hankittu. Monen alle 30-vuotiaan lapsettoman mukaan perheenlisäys ei ole omassa parisuhteessa ajankohtainen asia.
Aika usein lastenhankintaan vaikuttaa myös se, ettei kumppani halua lapsia, vaikka itse haluaisi. Kerroimme aiemmin kolmekymppisestä Niku Hoolista, joka teki valinnan lapsettomuudesta, koska hänen puolisonsa ei halunnut lapsia.
Tyttöystäväni pahoinpiteli minua ohjelmatiedot | Iltapulu.fi
Seuraava esitys:
FRII Ti 01.10.2019 klo 21.05
23-vuotiaalla Alex Skeelillä on takanaan äärimmäisen väkivaltainen parisuhde. Poliisin mukaan kyseessä on yksi vakavimmista perheväkivaltatapauksista, joihin he ovat työssään törmänneet. Alexia pahoinpiteli hänen tyttöystävänsä Jordan Worth, joka tuomittiiin teoistaan seitsemän ja puolen vuoden vankeuteen. Ajatuksia herättävässä dokumentissa nuorimies kertoo järkyttävän tarinansa. Puheenvuoron saavat myös hänen läheisensä, jotka näkivät Alexin ahdingon ja yrittivät turhaan saada häntä lopettamaan vaarallisen suhteen. (Abused By My Girlfriend, dokumentti, Iso-Britannia, 2018)
Abused By My Girlfriend: Alex Skeel feared his partner Jordan Worth would kill him - BBC Three
(193) Alex Skeel Says He Was Waiting to Die in the Hands of His Abusive Girlfriend | Good Morning Britain - YouTube
The terrible crimes of Britain's 'first controlling girlfriend' tell us so much
Alex Skeel - Wikipedia
”Kuuleppa” – Iiris Suomela: Mutuilu on helpompaa miehelle
Vihreiden kansanedustaja syytti ekonomistia ikävästä puhuttelutavasta.
Vihreiden kansanedustaja Iiris Suomelan mukaan sukupuolten väliset kulttuuriset erot itsevarmuudessa näkyvät ”suorastaan kivuliaan voimakkaasti” syntyvyyskeskustelussa.
Hän hämmästelee väitteitä, joiden mukaan ilmiötä olisi pyritty selittämään tutkimuksen sijasta vain arvailulla. Muun muassa Väestöliitto on tutkinut asiaa perhebarometrissään.
– Lähes kaikki hyökkäävät mutuilijat ovat miesoletettuja. Vaikuttaisi siltä, että miehelle on helpompaa mutuilla ja vieläpä lytätä muita puhtaasti mutulla, Iiris Suomela kirjoittaa twitterissä.
Kansanedustaja viittaa selvityksiin, joiden mukaan korkea koulutus, hyvät tulot, työpaikka ja avioliitto nostavat lapsilukua.
– Vastauksia siis on. Ne eivät vain ole suoria tai yksiselitteisiä, koska eri ihmisten tilanteet vaihtelevat voimakkaasti, Suomela jatkaa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki huomautti Iiris Suomelalle twitterissä, että perhebarometri on varsinaisen tutkimuksen sijaan kysely.
– Syntyvyyteen vaikuttavien syiden tutkimus on itse asiassa aika vaikeaa. P.S. Väitteistäsi huolimatta asiasta ei ole selkeää konsensusta, Kotamäki vastasi.
Oppitunti identiteettipolitiikasta
Keskustelu ajautui riitelyyn Mauri Kotamäen käytettyä ilmaisua ”kuuleppa Iiris”.
– Sivuhuomiona: puhutteletko aina ihmisiä aloituksella ”kuuleppa (etunimi)”? Hieman ihmetyttää, että miksi toimit näin. Ei minua haittaa, että minua puhutellaan etunimellä. Ihmettelen vain miksei esimerkiksi miespuolisia kollegoitani kohdella samoin, Iiris Suomela vastasi.
Mauri Kotamäki kertoi tehneensä twitter-haun, jonka perusteella hän on aiemmin käyttänyt ilmaisua kerran miespuoliseen ja kerran naispuoliseen henkilöön.
Hän kuvaili keskustelua oppitunniksi siitä, miten asiasta voidaan tehdä identiteettipolitiikkaa.
– Sananvalinta oli huono – en käyttäisi sitä enää. Mutta siitä sukupuolikysymyksen tekeminen kertoo jotain Iiris Suomelasta.
– Uskonpa, että hän vihjasi, että käytin sanaa, koska hän on naispuolinen. Se oli aika suora syytös sukupuoleen kohdistuvasta syrjinnästä minun osaltani, Kotamäki pohti toiselle keskustelijalle.
Nyt puhuvat kuihtuvan kunnan nuoret miehet: Tämän vuoksi isyys ei houkuttele – Aleksi, 26, kertoo, miten kävi kaverille, joka sai lapsen
Väestöennuste lupaa huonoa 10 000 asukkaan Hämeenkyrölle. Yksi merkittävä syy syntyvyyden laskulle on se, ettei nuorille miehille riitä tarjokkaita puolisoksi.
TASAN eivät käy onnen lahjat. Eikä syntyvyys.
Väestöennusteen mukaan nyt lähes 240 000 asukkaan Tampereen väkiluku kasvaa parinkymmenen seuraavan vuoden aikana lähes 25 000 henkilöllä eli yli kymmenen prosenttia. Kun mennään pätkä Pirkanmaata luoteeseen, tullaan Ylöjärvelle, jossa etumerkki on myös plus: 33 000 asukkaan päälle reilu tuhat lisää.
Mutta seuraavana vastaan tuleekin sitten jo niin sanottu syrjäseutu. Hämeenkyrön asukasluvun ennustetaan putoavan noin 10 500:sta alle 9 800:aan.
Vanhan maalaispitäjän väkiluku on ollut pitkään kasvussa. Nyt Suomi on kuitenkin asennossa, jossa trendi kääntyy miinukselle lähes kaikkialla.
– Onhan tämä kuolemaan päin. Kylillä se näkyy: hiljaista on, hämeenkyröläinen Juha Maja, 30, toteaa – mutta viittaa saman tien luoteissuunnassa seuraavaan kuntaan.
– Ikaalisissa ulkonaliikkumiskielto alkaa kuudelta eikä ihmisiä näy missään!
VÄESTÖENNUSTEEN perusteella Maja tietää, mistä puhuu. Ikaalisissa asukasluku on putoamassa 6 900:sta tuhannella. Siis noin 15 prosentilla.
Koulunkäyntiavustajana työskentelevä Maja on tosin kantanut kortensa kekoon Hämeenkyrön asukasluvun puolesta. Kuukausi sitten Majan puoliso synnytti perheen esikoisen, tytön.
– Lapsenteko ei välttämättä ollut itsellä etusijalla, mutta nyt voi sanoa, että ok juttu. Kauniimpi osapuoli on sen sijaan ollut aina lapsiin päin.
– Minua on aina pelottanut, miten kuinka lapsen kanssa pärjää. Raha on ollut se päällimmäinen epävarmuuden aiheuttaja. Olen aina ollut kova stressaaja, ja välillä olen ollut pitkään työttömänäkin. Eikä nuo palkat ole nytkään niin isoja.
Isomman perheen isäksi Maja ei usko tulevansa. Hänen kaverinsa Juho Uotila, 30, ei tiedä, tuleeko hänestä isää lainkaan. Epätietoisuudelle on yksinkertainen syy.
– Multa puuttuu se Juhan mainitsema kauniimpi osapuoli. Ja sen osapuolen kanssa pitää olla vakaa alusta, Uotila miettii.
Siskojen lasten kanssa touhuamisen ansiosta Uotilalla olisi kaveriaan paremmat pohjat isän rooliin. Se oikea vain puuttuu – kavereiden avusta huolimatta.
– Yksi jos toinenkin yrittää milloin ketäkin yhteen meikäläisen kanssa. Puhutaan vähintään, että nyt olisi tiedossa hyvä tapaus. Mutta vielä ei ole natsannut.
KATSEITA onkin jo suunnattu myös Hämeenkyröä kauemmaksi. Puualan yrityksessä vakityössä oleva Uotila liikkuu laajalla säteellä ja kertoo pitäneensä ”silmiä auki”.
Uotila arvioi, että saman ikäluokan hämeenkyröläisestä miespuolisesta kaveripiiristä noin 60 prosenttia on jo perheellisiä.
– Monen muunkin kuin Juhan kohdalla lapsi on tullut vähän puun takaa. Kaikista ei olisi ekana tullut mieleen isäksi ryhtyminen, Uotila naurahtaa.
Liikenne- ja viestintäministeriö maksoi Kaarina Hazardin kännykkävideoista 50 000 euroa – kymmenestä videosta julkaistiin vain neljä
Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara perustelee ratkaisua videoiden aiheuttamalla ”negatiivisella keskustelulla”.
ILTA-SANOMAT kertoi viime syyskuussa, että liikenne- ja viestintäministeriö tilasi kymmenen Kaarina Hazardin tähdittämää kotikutoista kännykkävideota 50 000 eurolla.
Idea tuli kirjoittajana ja näyttelijänä tunnetulta Hazardilta ja ohjaajana toimivalta Mikko Roihalta, jotka ehdottivat sarjaa, jossa tutustuttaisiin suomalaiseen liikenne- ja viestintäinfraan kansalaisnäkökulmasta. Hankinta tehtiin suorahankintana.
Uutinen herätti vilkasta keskustelua etenkin sosiaalisessa mediassa.
Asiaa käsiteltiin eduskunnassakin, kun Mika Raatikainen (ps) teki kirjallisen kysymyksen, jossa Raatikainen arvosteli ”yhdentekevien ja ylihintaisten videoiden tuottamista verorahoilla”.
NYT on käynyt ilmi, että liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi kymmenestä ”Rakkaudesta infraan” -videosta vain neljä. Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.
Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara, miksi jätitte kuusi videota julkaisematta?
– Ilta-Sanomat kertoi sarjasta kärjellä, jossa toteutustapaa pidettiin huonona ja maksettua palkkiota liian suurena. Tämä aloitti melko ison keskustelun. Tein viestintäjohtajana päätöksen, että hengähdetään hieman ennen uusien jaksojen julkaisemista.
– Sellaista sopivaa hetkeä en kevään ja kesän aikana löytänyt ja päädyin siihen, että riskit uudelle negatiiviselle keskustelulle ministeriötä ja sarjan tekijöitä kohtaan olivat suuremmat kuin se, viestintätuote levittäisi tietoa ja hyvää mieltä infrastruktuurista. Päädyin siihen, että käytämme videoita ministeriön sisäisessä viestinnässä.
Ymmärrätkö niitä, joiden mielestä julkisia rahoja käytettiin projektissa vastuuttomalla tavalla?
– Kaikilla on oikeus kritiikkiinsä. Toki tiesimme, että tämä on tavanomaisesta viranomaisviestinnästä poikkeava tapa kertoa infrasta, harvoinpa siihen rakkaus liitetään, mutta katsoimme, että tämä sopi uudenlaiseen kansalaisviestintään. Mikko Roiha ja Kaarina Hazard olivat silloin olleet myös tekemässä Ylen näyttämää Myrskyn jälkeen -sarjaa, joka sai varsin hyvän vastaanoton.
SUURELLE yleisölle julkaistiin vain neljä kännykkävideota, jotka tunnetaan nimillä Porin satama, Kävely ja pyöräily, Valtatie 4 – Tirri-Tikkakoski ja Saimaan kanava.
Mitkä kuusi osaa jäivät julkaisematta?
– En nyt ala sitä avaamaan, mutta kivoja jaksoja ne ovat, olen katsonut niitä monta kertaa harmitellen, että päädyttiin siihen, että niitä ei julkaista. Tämä oli minullekin vaikea päätös.
Videoista suosituin on ollut Kävely ja pyöräily, joka oli katsottu tiistai-iltapäivään mennessä YouTubessa 51 231 kertaa. Ennen IS:n alkuperäistä uutista video oli katsottu vain hiukan yli 500 kertaa.
Videolla Hazard pohtii kävelyn merkitystä.
– Siinä on ruumiit läsnä. Ruumiissaamme jaamme tämän yhteisen paikan ja hetken. Se on todella konkreettista. Se on sitoutumista siihen, mitä juuri nyt tapahtuu, Hazard ruotii.
Videoista käytyyn keskusteluun on osallistunut myös ohjaaja Tuukka Temonen, joka ei pitänyt tekijöiden saamaa korvausta liian suurena. Temonen kiitteli Hazardia hyvästä bisnesvainusta.
– Kaarina on selkeästi kovanluokan myyjä ja businessorientoitunut kaupallisten sisältöjen toteuttaja. Haluan myös onnitella Kaarinaa hyvästä diilistä. Tällaisia haluaisin myös itse osata myydä, Temonen kommentoi Facebook-sivuillaan.
Puolisoiden tulojen epätasapaino johtaa pahimmillaan seksiongelmiin – ”Aletaan laittaa liinoja kiinni” - Elämä | HS.fi
Aku Hirviniemen juristi moitti syyttäjää: ”Syyttäjän perusteluista saa valitettavan käsityksen” - Viihde - Ilta-Sanomat
Näyttelijä Aku Hirviniemen oikeusprosessi saa uusia kierroksia.
TÄMÄ käy ilmi Hirviniemen juristin Jan-Olof Nyholmin laatimasta vastauksesta, jossa hän arvostelee syyttäjää Kaisa Hallenberg-Roinetta.
Käräjäoikeudessa Hirviniemen syytteet kaatuivat, mutta asian puinti jatkuu Turun hovioikeudessa, kun syyttäjä sai jatkokäsittelyluvan. Syyttäjä vaatii Hirviniemelle vähintään 80 päiväsakkoa kahdesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Mahdollisen pääkäsittelyn aikataulusta ei ole vielä sovittu.
Nyholm kummeksuu sitä, miksi syyttäjä ylipäätään haluaa jatkaa oikeusprosessia.
– Syyttäjän perusteluista saa valitettavasti sen käsityksen, että niissä heijastuu hänen henkilökohtainen asennoitumisensa tapahtumien kulkuun, joka näyttäisi irtaantuvan siitä, miten hänen tulisi objektiivisesti virallisena syyttäjänä arvioida tilannetta, Nyholmin hovioikeuteen jättämässä vastauksessa lukee.
Kommentti: Rinteen heikko julkisuuskuva alkaa näkyä mielipidemittauksissa – kepu nousi Ylen gallupissa
Pääministeri Antti Rinteen (sd) päästelemät sammakot alkavat näkyä Sdp:n gallupmenestyksessä, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.
Yle julkisti aamulla gallupinsa.
Siinä on kaksi uutista. Sdp:n kannatus laskee, keskustan kannatus nousee.
Molemmat voi kytkeä myös henkilöön. Sdp:n Antti Rinteen päästämät sammakot alkavat näkyä puolueen kannatuksessa. Se laski 1,3 prosenttiyksikköä (15, 6 %) edellismittauksesta kuukauden takaa.
Keskustan uusi puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni sai Ylen gallupista huomenlahjan. Kannatus nousi suhteellisesti eniten eli 1,2 prosenttiyksikköä, mutta on toki edelleen luokaton, 12,8 prosenttia. Mutta Kulmunilla olisi voinut alkaa ura pahemminkin, jotkut odottivat jopa sitä, että puolueen kannatus olisi tippunut kymmenen prosentin alle.
Jussi Halla-ahon persut menee menojaan, nyt kannatus nousi 0,3 prosenttiyksiköllä (20,9 %). Kokoomus on kakkosena (17,1 %).
RINTEEN ulostuloja ja sekavahkoa esiintymistä ovat ihmetelleet omatkin, muutama eduskuntaryhmän ja ministeriryhmän jäsen naureskelee selän takana suhteellisen avoimesti puheenjohtajalleen.
Se ei ole yleensä hyvä merkki.
Se on huono merkki.
Kun vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen ihmetteli Rinteen puheita mm. Postin ja hoitajamitoituksen suhteen, Rinteen esikunnasta pantiin viestiä tulemaan.
Jos kannatus jatkaa laskuaan, Rinteen asema heikkenee taatusti. Valtioneuvostossa liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd) haastaa kuulemma Rinnettä avoimesti, ja työministeri Timo Harakkakin (sd) seurailee tilannetta, samoin eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman (sd).
Rinne oli helisemässä jo viime syksynä, mutta ennen eduskuntavaaleja gallupit lähtivät nousuun ja Rinne taisteli kuin taistelikin puolueensa vaalien suurimmaksi.
Mutta tilanne voi muuttua.
MONI kysyy, mitä siitä seuraa, jos vihreät ovat suurempi hallituspuolue kuin Sdp. Ero on nyt kutakuinkin prosenttiyksikön verran Sdp:n eduksi, mutta pienenee.
Rinne voi lohduttautua kuitenkin sillä, että gallupien perusteella eivät asetelmat muutu, varsinkaan jos hallitus on yhtenäinen.
Mutta onko se? Ja kuinka pitkään?
Mies, miksi herjaat naisia julkisesti? Kysyimme asiaa viideltä mieheltä, joiden sovinistiset kommentit ovat saaneet meidät suuttumaan – näin he vastasivat
Minkälaista naista sellaiset miehet arvostavat, jotka julkisuudessa halventavat naisia kommenteillaan? Nämä viisi miestä ovat puhuneet julkisesti naisista alentavaan sävyyn. Miksi? Gustav Hägglund, Ivan Puopolo, Henry Laasanen, Timo Hännikäinen ja Ossi Nyman vastaavat.
”Lihava nainen vie minulta kaikki halut. Läski ei vain kuulu naisellisuuteen.”
Näin entinen puolustusvoimien komentaja Gustav Hägglund luonnehti vuosia sitten naisia iltapäivälehden haastattelussa.
Iäkkään kenraalin kommentit esineellistävät naisia. Ne voisi jättää omaan arvoonsa, jos ne olisivat yksittäisiä heittoja. Mutta ne eivät ole.
Myös esimerkiksi kirjailija Timo Hännikäinen ja sosiologi Henry Laasanen ovat tuoneet toistuvasti julki ajatuksia, jotka halventavat naisia.
Luontevin seuraus olisi tuohtumus. Mutta entä jos kokeilisi toisenlaista lähestymistapaa, uteliaisuutta.
Mitä karkeuksia puhuvat miehet oikeasti ajattelevat naisesta? Minkälaista naista he arvostavat? Kysyimme asiaa näiltä miehiltä itseltään.
Kuka nainen kelpaa sinulle, Gustav Hägglund?
Kenraali Gustav Hägglundin ei tarvitse kauan miettiä, ketä naista hän arvostaa.
”Teija Tiilikaista”, tulee kuin tykin suusta.
Tiilikainen on juuri siirtynyt Ulkopoliittisesta instituutista Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtajaksi.
”Hän on muotoillut erittäin hyvin kantojaan turvallisuuspolitiikasta”, Gustav Hägglund perustelee arvostustaan.
Vahva nainen on Hägglundin mielestä sellainen, joka luottaa itseensä, osaa olla esillä ja ottaa kantaa.
”Tietysti tekevällä naisella pitää olla älyäkin. Ei se onnistu, jos on yhtä tyhmä kuin mies.”
Tämän hän sanoo nauraen.
Miksi Hägglund kommentoi taannoin naisen ylipainoa halventavaan sävyyn?
”Se lähti naistenlehtijutusta, jossa kysyttiin, mistä en pidä naisessa. Vastasin, että läskistä. Iltapäivälehdet innostuivat kysymään lisää. Minä sen kummemmin harkitsematta sanoin, että läski vie halut.”
Hägglund toteaa, että feminismi on saanut paljon hyvää aikaan hänen elinaikanaan. Kaikilla pitää hänen mielestään olla samat mahdollisuudet uraan. Jos naisen asema on hyvä, siitä hyötyy myös mies.
”Mutta kyllä nainen saa mielellään olla naisellinen ja mies miehekäs”, Hägglund sanoo.
”Nythän luonnolliset erot ovat menneet sekaisin, kun nämä transsukupuoliset ovat tulleet muotiin.”
Arvostatko ketään naista, Henry Laasanen?
Miesasiamieheksi kutsuttu sosiologi Henry Laasanen on kirjoittanut paljon naisen seksuaalisesta vallasta. Seksi ja parinvalinta ovat hänen mukaansa yhteiskunnallinen taistelukenttä, jossa naisella on kaikki valta.
Mies maksaa seksistä naiselle, tavalla tai toisella, ja naisen seksuaalinen valta aiheuttaa miehelle monenlaisia kustannuksia. Osa niistä ilmenee miehen ahtaana roolina ja suorituspakkona.
Tasa-arvo on Laasasen mielestä monessa suhteessa nollasummapeliä: toisen saavutukset ovat toiselta pois.
Arvostaako naissukupuolen demonisoinut Laasanen ylipäätään ketään naista?
”Kyllä. Katleena Kortesuota”, Henry Laasanen vastaa.
Kortesuo on tietokirjailija ja viestintäasiantuntija, ahkera toimija sosiaalisessa mediassa. Siellä Henry Laasanenkin on tämän ajatuksiin tutustunut. Juuri nyt Laasasta puhuttelee kirjoitus, jossa Kortesuo kertoo lapsena saamastaan kasvohalvauksesta.
”Kortesuo vain toteaa, että ei auta jäädä suremaan, ja elää asian kanssa. Enemmän niin, että hyväksyy itsensä ja menee niillä eväillä, joita on”, Henry Laasanen sanoo.
Hänen mielestään tässä on esimerkkiä feministeille.
”Ei aleta läskipositiivisiksi, että kaikkien muiden pitäisi muuttaa suhtautumistaan. Vähemmän narinaa ja uhriutumista ja enemmän sitä, että otetaan itseä niskasta kiinni.”
Suostumus2018 -kampanjan vetäjä Iiris Suomela sanoo: "Raiskauskokemukset on arkinen asia suomalaisille nuorille tytöille"
IL-TV:n Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa vieraillut kansanedustaja Iiris Suomalainen (vihr) perusti Suostumus2018 -kampanjan.
Iiris Suomela johti Suostumus2018 -kampanjaa ennen kuin hänet valittiin eduskuntaan viime kevään vaaleissa.
Kampanjan tiimoilta Suomela on kuullut raiskausten uhrien tarinoita.
–Ihan jo kampanjan vuoksi monet tulivat kertomaan omista kokemuksistaan. Nopeasti kävi ilmi, että raiskauskokemukset on arkinen asia varsinkin suomalaisille nuorille tytöille, Suomela kertoo.
Suostumus2018 -aloitteen tavoitteena on muuttaa rikoslakia niin, että raiskaus määriteltäisiin suostumuksen puutteen, ei käytetyn väkivallan tai sillä uhkaamisen kautta.
Oheisella videolla Suomela kertoo kohtaamisista raiskausten uhrien kanssa ja lisää Suostumus2018-kampanjasta.
Kommentti: Greta vastaan setien setä – Putin retkuttaa arkkikonservatiiveja
Vladimir Putin tavoittelee lännen arkkikonservatiivien suosiota Greta Thunbergia vähättelemällä, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg ärsyttää tunnetusti konservatiivisia keski-ikäisiä herroja. Tähän on haettu erilaisia psykologisiakin selittäjiä. Suomessa asian erikoisuus on, että vuosikymmeniä holtittomasti ”kukkahattutätiä” hokeneet henkilöt ovat nyt närkästyneitä, kun heitä kutsutaan ”setämiehiksi”.
Thunberg sai kuitenkin kimppuunsa oikein setien sedän, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin liittyi hänen kommentoijiinsa. Moskovan energiafoorumiin osallistunut Putin kutsui 16-vuotiasta Thunbergia ”tietämättömäksi teiniksi”.
– Kukaan ei ole selittänyt Gretalle, että moderni maailma on monimutkainen ja toisenlainen, Putin sanoi.
Putin on varmasti mies, joka tietää kuinka maailma toimii. Hänen maailmansa toimii tavalla, joka on täyttänyt joukkohaudat Kaukasukselta Itä-Ukrainaan ja sieltä Syyriaan saakka.
Venäjän johtaja muistutti, että monet aasialaiset ja afrikkalaiset haluaisivat elää samalla vaurauden tasolla kuin ruotsalaiset. Tämä on sinänsä varmasti totta, mutta siitä voi tehdä erilaisia johtopäätöksiä.
Ystävällinen setä Vladimir
Putin ei ollut niin tyrmäävä kuin Yhdysvaltain kollegansa Donald Trump, joka tyytyi vain ivaamaan Thunbergia twitterissä tämän YK:n puheen jälkeen.
Putinin mukaan ympäristöasioista huolta kantavia nuoria pitää tukea, kunhan heitä ei käytetä omien etujen ajamiseen.
– Olen varma, että Greta on ystävällinen ja hyvin vilpitön tyttö. Mutta aikuisten pitää tehdä kaikkensa, että teinit ja lapset eivät joutuisi äärimmäisiin tilanteisiin, Venäjän presidentti sanoi.
On täysin mahdollista, että Venäjän presidentti sanoi vain mitä ajattelee. Kuten ystävällisillä sedillä on tapana. Mutta Putin on itse kehunut kuinka tarkkaan ajattelee kaikkea mitä sanoo, koska se voi päätyä julkisuuteen. Julkisesti puhuessaan hän ajattelee varmasti vielä tarkemmin. Mitä Putin ajatteli nyt?
Venäjä ilmoitti juuri ratifioivansa Pariisin ilmastosopimuksen, josta Trumpin Yhdysvallat on vetäytynyt. Putinin lausunnot ja teot ilmastoasioissa ovat olleet poukkoilevia. Tähän vaikuttaa se, että Venäjä on suuri fossiilisten polttoaineiden tuottaja. Mutta on täysin mahdollista, että realisti Putin ottaa ilmastonmuutoksen vakavasti.
Ketä nyt narutetaan?
Tämä ei estä vanhaa vakoojaa pelaamasta pikkupelejään. Venäjä on vuosia kosiskellut lännen arkkikonservatiiveja ja uusoikeistoa. Näin se hajottaa länsimaiden politiikkaa ja saa joskus suoria hyötyjäkin itselleen. Pakolaisvirroilla pelottelu on ollut yksi keino tässä, usein netin valetilien kautta toteutettuna, propaganda perussääntöjä noudattaen.
Monet arkkikonservatiivit kuitenkin muistavat Venäjän Neuvostoliittona. Sattumoisin monet heistä pitävät ilmastoaktivisteja jo hippejä ja kommunisteja pahempina. Tähän rakoon Putin iskee mahdollisimman yksinkertaisella tavalla, raivoa herättävää Thunbergia dissaamalla.
Ehkä se Venäjä ei olekaan niin paha juttu nykyteineihin verrattuna, pohtii moni konservatiivinen setämies nyt.
SvD: Laiton poikavauvojen ympärileikkausbisnes rehottaa Ruotsissa
Terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat korjailemaan vakavia komplikaatioita.
Ruotsissa tehdään poikavauvoille tuhansittain laittomia ympärileikkauksia, kertoo ruotsalaislehti Svenska Dagbladet(siirryt toiseen palveluun).
Leikkaukset tehdään usein yksinkertaisesti keittiönpöydillä muutaman kuukauden ikäisille pojille. Leikkaajat ovat useimmiten keski-ikäisiä miehiä, joilla ei ole terveydenhuollon koulutusta.
Miehet mainostavat palveluksiaan sosiaalisessa mediassa. Leikkausten hinta on lehden mukaan keskimäärin 2 000 kruunua, eli noin 200 euroa. Toiminta on jatkunut vuosia.
Ruotsissa olisi myös tarjolla ammattilaisten tekemiä, ei-lääketieteellisesti perusteltuja ympärileikkauksia, mutta niiden hinta on korkeampi; noin 10 000 kruunua.
Ruotsin lain mukaan ympärileikkauksen tekeminen yli kaksi kuukautta vanhoille pojille edellyttää lääkärintutkintoa. Tätä nuoremmille voi tehdä leikkauksen, jos on saanut terveysviranomaisilta erityisluvan. Erityislupia ei ole lehden tietojen mukaan myönnetty kennellekään vuoden 2015 jälkeen.
Yksi lehden haastattelemista "kyökkikirurgeista" oli anonut erityislupaa, mutta anomus oli hylätty, koska hänen käyttämänsä kivunlievitys ei ollut riittävä.
"Jumala takaa, että leikkaus onnistuu"
Svenska Dagbladetin haastattelemien leikkaajien mukaan kysyntää ympärileikkauksille on paljon.
Yksi syy kasvaneelle kysynnälle on Ruotsiin ja muualle Eurooppaan tulleiden muslimimaahanmuuttajien määrän kasvu. Poikien ympärileikkaus liittyy islamiin ja juutalaisuuteen.
Eräs haastatelluista sanoo aloittaneensa leikkaukset, kun hänet sijoitettiin pakolaiskeskukseen Ruotsiin tulonsa jälkeen.
– Torstaina minulla oli eritralaisia ja kurdeja Gävlessä ja yksi syyrialainen Sundsvallissa. Minä käyn myös Norjassa, Tanskassa, Saksassa ja Hollannissa, kertoo eräs miehistä lehdelle.
– Minä en takaa mitään. Teen työtä ja luotan Jumalaan. En voi luvata, etteikö jotain tapahtuisi. Jos olet epävarma, kehotan kääntymään sellaisen puoleen, jolla on lupa.
Toinen haastateltu on luottavaisempi.
– Jumala takaa, että [leikkaus] onnistuu.
Terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat usein jälkeenpäin korjailemaan väärin tehtyjä ja epäonnistuneita leikkauksia.
– Olemme nähneet pahoja infektioita, joista on seurannut suuria ihovaurioita, joita olemme joutuneet leikkaamaan jälkikäteen, kertoo Astrid Lindgrenin lastensairaalan kirurgi ja urologi Jakob Stenman lehdelle.
Stenmanin mukaan pahimmissa tapauksissa lääkärit ovat joutuneet amputoimaan osan ympärileikatun poikavauvan peniksen vartta.
Poikien ympärileikkauksessa poistetaan esinahka siittimen suulta.
Armeijasta ja siviilipalveluksesta kieltäytynyt Valtteri, 19, vältti vankeustuomion laissa olleen porsaanreiän ansiosta – "Ketään ei saisi pakottaa tekemään tuollaista"
Valtteri Harakka, 19, on yksi harvoista totaalikieltäytyjistä, jotka välttivät vankeustuomion Helsingin hovioikeuden tekemän ratkaisun johdosta.
Helsinkiläinen Valtteri Harakka on totaalikieltäytyjä. Hän ei suostunut suorittamaan varusmies- tai siviilipalvelusta.
Päätöksensä vuoksi Valtteri joutui oikeuteen syytettynä asevelvollisuudesta kieltäytymisestä. Rangaistusta hänelle ei kuitenkaan luettu.
13. kesäkuuta 2019 antamassaan tuomiossa Itä-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi Valtterin syytteet. Perusteluna oli, että rikoksesta tuomitseminen olisi ollut syrjintää.
Valtteri sai vapauttavan tuomion, sillä hänen kieltäytyessään palveluksesta voimassa oli laki, joka vapautti Jehovan todistajat asevelvollisuudesta.
”Tavallaan se tuntuu epäreilulta”
Taustalla oli Helsingin hovioikeuden helmikuussa 2018 antama ratkaisu, joka hylkäsi totaalikieltäytyjän syytteen ensimmäistä kertaa sillä perusteella, että tuomitseminen olisi ollut perustuslain valossa syrjintää Jehovan todistajien vapauttamiseen verrattuna.
Jehovan todistajien vapautuslakia ryhdyttiin kumoamaan pian hovioikeuden ratkaisun jälkeen. Erityiskohtelu loppui 1. huhtikuuta 2019 voimaan astuneella lain muutoksella.
Valtterin asia ratkaistiin kuitenkin vielä kieltäytymisen aikaan voimassa olleen lain perusteella.
Valtteri hämmästelee oman oikeusjuttunsa lopputulosta.
– Tavallaan se tuntuu epäreilulta, että vältin rangaistuksen kun satuin kieltäytymään asepalveluksesta juuri oikeaan aikaan, hän tuumii.
Valtteri ei ole ainoa, joka osasi kieltäytyä armeijasta ja siviilipalveluksesta juuri sopivaan aikaan.
Poliisihallituksen tilastojen mukaan vuoden 2019 aikana asevelvollisuudesta tai siviilipalveluksesta kieltäytyneitä on yhteensä 73.
Luku on suuri, sillä aiempina vuosina totaalikieltäytyjiä on ollut vain noin 30-40 vuodessa.
Epäreilu järjestelmä?
Totaalikieltäytyminen tarkoittaa sitä, että asevelvollinen ei suostu suorittamaan mitään asevelvollisuuden muotoa, ei edes siviilipalvelusta. Rangaistuksena totaalikieltäytymisestä seuraa vankeusrangaistus, joka on puolet jäljellä olevan palvelusajan pituudesta.
Sekä ase- että siviilipalveluksesta kieltäytyneiden vapausrangaistuksen kesto on sama, sillä varusmiespalveluksesta kieltäytyneiden palvelusaika muutetaan ensin laskennallisesti siviilipalvelusajaksi. Siviilipalvelus kestää nykyään 347 vuorokautta, jolloin tuomio on pisimmillään 173 vuorokautta.
Valtterin syy kieltäytyä asevelvollisuuden suorittamisesta oli yksinkertaisesti se, että hän kokee nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän epäreiluksi.
– Systeemi on siinä mielessä epäreilu, että ne ihmiset jotka eivät halua käydä inttiä, pakotetaan käymään puolet pidempi siviilipalvelus.
Siviilipalvelus kestää Suomessa 347 vuorokautta. Varusmiespalvelusta voi selvitä 165 vuorokautta suorittamalla.
Estotonta seksiä humalassa vai raiskaus? – KKO:n tuore ennakkopäätös ratkaisi miehen, 52, syytteen kohtalon
Helsingin hovioikeus kumosi maanantaina 52-vuotiaan miehen raiskaustuomion päätyen täysin päinvastaiseen ratkaisuun kuin käräjäoikeus.
Keskeisenä perusteluna hovi käytti korkeimman oikeuden (KKO) tänä syksynä antamaa ennakkoratkaisua. Sen mukaan uhrin päihtymystila ei yksioikoisesti tarkoita, että tämä olisi kyvytön puolustamaan itseään tai ilmaisemaan tahtoaan.
Jutussa oli kyse niin sanotusta sana sanaa vastaan -tilanteesta. Entuudestaan toisilleen tutut mies ja nainen olivat päätyneet viettämään kosteaa iltaa miehen kotiin Riihimäellä. Miehen mukaan nainen oli käyttänyt myös kannabista. Jossain vaiheessa pari oli päätynyt sohvalle hyväilemään toisiaan ja harrastamaan seksiä yhteisymmärryksessä.
Mies kertoi huomanneensa vasta herättyään, että nainen oli poistunut asunnosta.
Nainen puolestaan kertoi lähteneensä miehen matkaan, koska oli riitautunut puolisonsa kanssa. Hän kertoi juoneensa 6–8 olutta ja syöneensä vain vähän päivän aikana.
Naisen sammuttua sohvalle mies oli naisen mukaan raiskannut hänet. Hän oli herännyt aamuyöllä farkut puoliksi riisuttuna ja poistunut asunnosta.
Kotiinsa palattuaan nainen oli kertonut tapahtumista puolisolleen.
Naisen kertomusta tuki psykiatrisen sairaanhoitajan todistajalausunto, jossa arvioitiin, että iloiseksi ja eläväiseksi kuvailtu nainen oli tapahtuminen jälkeen erittäin järkyttynyt ja itkuinen. Toisaalta sama sairaanhoitaja todisti, että naisen pelänneen puolison jättävän hänet tapahtumien paljastuttua.
Syytetyllä miehellä ja naisella oli aiemmin ollut seksisuhde, mikä paljastui puolisolle vasta käräjäoikeuden istunnossa.
Mies vetosi oikeudessa siihen, että naisen järkytyksen syy olisi ollut seksin paljastuminen puolisolle.
Hyvinkään käräjäoikeus piti miehen kertomusta illan tapahtumista mahdollisena, mutta kuitenkin epäuskottavampana kuin naisen. Käräjäoikeus katsoi miehen raiskanneen naisen käyttämällä hyväkseen tämän nukahtamista.
Hovioikeuskin katsoi, että naisen voimakas reagointi puhui sen puolesta, että yhdyntä olisi alkanut ilman hänen suostumustaan. Hovi katsoi kuitenkin, ettei naisen kertomus riittänyt sulkemaan pois miehen versiota.
Hovioikeus totesi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi jääneen, ettei naiselle ollut humalatilan vuoksi jäänyt muistikuvia illan ja yön tapahtumista.
– Pelkkää estojen löystymistä alkoholin vaikutuksesta ei voida pitää rikoslaissa tarkoitettuna puolustuskyvyttömyyttä osoittavana tilana, hovioikeus totesi.
Hovioikeus vapautti miehen syytteestä ja korvausvelvollisuudesta.
Naisvihaa lietsotaan internetissä – Tästä on kyse incel-ilmiössä: "Keskeisessä roolissa on yksinäisyys"
Viimeaikaiset naisiin kohdistuneet väkivallan teot ovat nostaneet esiin keskustelun internetissä loimuavasta naisvihasta. Erityisesti kysymyksiä on herättänyt niin sanotut incel-miehet, jotka puhuvat internetissä anonyymeinä naisista halventavaan ja jopa väkivaltaiseen sävyyn.
Incel tarkoittaa tahdosta riippumatonta selibaattia, selventää Jyväskylän yliopiston tutkija Tuija Saresma.
Incel on internetin alalaidan alakulttuuri, jossa nuoret miehet kokevat tulleensa naisten syrjimiksi. Incel-puheessa naisilta halutaan seksiä, mutta samalla puhutaan halveksuvasti ja uhkailevasti.
Sexpo-säätiön toiminnanjohtaja Tommi Paalanen kertoo, että incel-kulttuuriin liittyy monia ongelmia aina syrjäytymisestä mielenterveysongelmiin. Heitä hakeutuu Sexpon avun piiriin.
– Keskeisessä roolissa on yksinäisyys, osattomuus, ihmissuhteiden puute, myös suoraan seksin puute. Usein viestit tulevat heiltä itseltään. Usein se viha, mitä he ilmaisevat, on sellaista patoutunutta tai he ovat jääneet lukkoon siihen tilanteeseen.
– Näillä miehillä ei välttämättä ole sellaisia taitoja tai sellaista sosiaalista asemaa, että he pärjäisivät ihmissuhdemaailmassa, ja se tuottaa yksinäisyyden kokemuksia ja sitä kautta turhautumisen tunteen.
"Pitäisikö eri uskontoryhmillekin olla omat wc:t?" Sateenkaariväelle ollaan valmiita järjestämään yliopistoihin vessoja, mutta asenteiden kanssa on tekemistä
Osa yliopistoista uudistaa opetustaan, jotta yhdenvertaisuus toteutuisi. Osassa toimeen käydään vain, jos joku loukkaantuu.
Kun hätä yllättää, on yhä useammalla yliopisto-opiskelijalla nyt kahden vaihtoehdon lisäksi myös kolmas, jossa käydä helpottamassa oloaan.
Entistä useammassa suomalaisessa yliopistossa on nimittäin naisten ja miesten vessojen lisäksi myös sukupuolineutraaleja wc-tiloja.
Haastattelimme juttuun Lapin, Oulun, Jyväskylän, Itä-Suomen, Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistot.
Kysyimme, miten sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuudesta pidetään huolta, ja jokaisesta kerrottiin, että ellei unisex-vessoja ole jo, niitä on aivan lähiaikoina kampuksille tulossa.
Vessat ovat yliopistojen selvästi näkyvin ja yleisin keino huomioida sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt.
Muilta osin HLBTIQ-vähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämisessä on kuitenkin yliopistojen välillä selkeitä eroja.
"Pitäisikö eri uskontoryhmillekin olla omat vessat?"
Kärkipäässä unisex-vessojen määrässä on Jyväskylän yliopisto, joka ilmoitti lukuvuoden aluksi järjestäneensä tiloihinsa 150 uutta sukupuolineutraalia vessaa.
Jyväskylän yliopistolta vaadittiin muun muassa kuluneena kesänä sosiaalisessa mediassa kovin sanoin konkreettisia toimenpiteitä HLBTIQ-vähemmistöjen yhdenvertaisuuden parantamiseksi.
Vaatimusten syynä olivat kasvatustieteiden professori Tapio Puolimatkan syrjiviksi koetut kannanotot, jotka käsittelivät sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.
Kaikilla yliopistoilla sukupuolineutraalit wc-tilat ovat olleet opiskelijoilta lähtenyt toive, jonka toteuttaminen on kuitenkin saattanut viedä useita vuosia.
Esimerkiksi Turun yliopiston vararehtori Riitta Pyykkö kertoo, että ensimmäisen kerran opiskelijat ottivat asian esille vuonna 2013.
– Se ei johtanut paljon mihinkään, se oli tällainen vähän niin kuin mielenilmaus. Sen jälkeen yksinkertaisesti varmaan tietoisuus on lisääntynyt, ja unisex-wc-tilojen järjestäminen kirjattiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan vuonna 2017, Pyykkö sanoo.
Helsingissä, Turussa ja Jyväskylässä opiskelijoille on järjestetty myös sukupuolineutraalit pukeutumis- ja suihkutilat.
Oulun yliopiston henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen puolestaan toteaa, ettei yhdenvertaisuusongelma ratkea unisex-vessojen rakentamisella.
– Tämä asia on todennäköisesti monimuotoisempi, kuin me ymmärrämme. Jos kärjistäen ajatellaan, niin pitäisikö sitten olla eri uskontoryhmillekin omat wc:t?
Pari päivää haastattelun jälkeen Okkonen lähettää kuitenkin sähköpostia, jossa kertoo, että Oulun yliopiston kaikki yksittäiset wc-tilat tullaan muuttamaan syksyn mittaan sukupuolineutraaleiksi.
Keskustelua sukupuolineutraaleista suihku- ja pukuhuonetiloista on käyty Okkosen mukaan yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa maaliskuun lopulla.
– Samassa yhteydessä on käyty keskustelua wc-tiloista. Uudet kyltit ovat tietoni mukaan tilauksessa ja asia etenee muiden kampusasioiden joukossa, Okkonen viestittää.
Lapin yliopistossa unisex-vessoja on joitakin, eikä niiden lisäämistä varsinaisesti suunnitella.
Tampereen uusi yliopisto on yhdistymisen jäljiltä vielä käynnistysvaiheessa myös yhdenvertaisuussuunnitelmansa suhteen, mutta unisex-vessoja on jo, ja niitä pyritään lisäämään.
Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ehdotti nuorten ilmaiskondomien puhkomista ja sai aikaan myrskyn syntyvyyskeskustelussa – "Saman täkin alle ei mennä ennen papin aamenta"
Keravalainen kaupunginvaltuutettu sohaisi syntyvyyskeskustelua pohtimalla, pitäisikö ilmaiskondomeihin puhkoa reikiä. Nyt hän kertoo puhkomiskommentin olleen vain vitsi, mutta olevansa huolissaan liian nuorille jaettavista ehkäisyvälineistä.
Keravalla puheenaiheeksi on noussut vähäinen syntyvyys ja nuorille jaettavat ilmaiskondomit. Lähtölaukaus keskustelulle lähti kaupunginvaltuutettu Lahja Havansin (ps.) näppäimistöltä.
– Nyt kolme vuotta myöhemmin pähkätään, kun ei lapsia synny. Voi voi. Lähes kaikki valtuutetut olivat sitä mieltä, että vapaa seksi kukoistakoon alle 25-vuotiailla ja lapsia ei saa tulla. Oisko nyt paikallaan palkata reikien tekijä noihin Keravan Kolli- kondomeihin, Havansi kirjoitti Facebookissa Keravan politiikkaryhmässä viitaten kaupungin jakamiin ilmaiskondomeihin, jotka on nimetty Kolleiksi.
74-vuotias Havansi on koulutukseltaan gerontologi ja erikoissairaanhoitaja. Kaupunginvaltuuston lisäksi hän on sosiaali- ja terveyslautakunnassa, Keudan valtuustossa ja kirkkovaltuustossa.
MTV Uutiset soitti Havansille ja kysyi, oliko hän tosissaan ehdotuksen suhteen.
Viittasit tekstissäsi, että ilmaisten kondomien jakaminen olisi ollut virhe. Mitä oikein tarkoitit tällä?
– Sitä ei ihan noin voi sanoa, että se oli virhe. Mutta kun tämä keskustelu käynnistettiin valtuustossa, niin 13 vuoden ikäraja hämmästytti minua. Minusta virhe on se, että nyt me infoamme nuorille, että 13-vuotiaana täytyy aloittaa seksuaalinen kanssakäyminen. Näkisin, että alle 16-vuotiaiden seksuaaliset ongelmat kuuluvat terveydenhuoltohenkilöstölle.
Minusta on väärin lähteä siitä, että annetaan kondomit. Toki niissä on todella hyviä juttuja, eli sukupuolitaudit ehkäistyy ja aborttien määrä vähenee. Mutta mielestäni pitäisi olla toisia keinoja näin nuorille, lähinnä kotikasvatus.
Minusta nuorten nykyinen lähestymistapa ei ole oikea, siis se että ensin käydään tällaisiin seksuaalisiin kokeiluihin. Eikö olisi vielä se vanhanaikainen juttu, eli ensin ihastutaaan vastakkaiseen sukupuoleen, sitten mahdollisesti rakastutaan ja katsastellaan siinä, olisiko tuosta miehestä tai naisesta minun lasteni isäksi tai äidiksi. Sen jälkeen mentäisiin naimisiin eli perustettaisiin perhe. Tämä olisi minusta se oikea marssijärjestys.
Minulla on 11 lastenlasta ja olen heidänkin kanssa asioista keskustellut. Olen jo seitsemänkymppinen ja ehkä minunkin on modernisoitava hieman suhtautumistani. Mutta silti näen, että tällainen, jos 13-vuotiaana aloitetaan hyväksytysti seksuaalinen kanssakäyminen, niin ei se ihan ok ole.
Eli ajattelet niin, että kondomien tarjoaminen 13-vuotiaille on sama asia kuin seksiin kannustaminen?
– Kyllä, kyllä. Nykynuorethan ovat hyvin viisaita. He pääsevät nettiin ja tietävät asioista. Sitä tietoa kyllä on, mutta ei heitä pitäisi alkaa usuttamaan liian nuorena aloitettuun seksielämään, sitä minä vastustan.
Kerroit, että keskustelet ehkäisyasioista lastenlastesi kanssa. Miten?
– No en nyt lastenlasten kanssa, mutta lasteni kanssa aikoinaan. Muistan kun tämä kondomiasia tuli keskusteluun, niin yksi lapsenlapsistani oli juuri silloin 13-vuotias. Hän nukkui vielä uninalle kainalossaan. Tuli hirveän paha olo siitä.
Sukupuolineutraalit vessat saavat tytöt välttelemään vessassa käyntiä
Sukupuolineutraalit vessat ovat yhä yleisempiä Suomessakin. Britanniassa on kuitenkin todettu, että yhteiset vessat kouluissa saavat tytöt välttelemään vessan käyttöä. Niinpä vanhemmat ovat heränneet vaatimaan, että molemmille sukupuolille on oltava omat vessat.
Britanniassa opettajat ja vanhemmat ovat todenneet, että tyttöjen ja poikien yhteisvessat saavat tytöt välttelemään vessojen käyttöä koulussa, kertoo Daily Mail. Syyksi tytöt kertovat yhteisvessojen epähygienisyyden ja turvattomuuden.
Tytöt kokevat yhteisvessan käytön erityisen hankalaksi kuukautisten aikana. Monet tytöt välttävät juomasta mitään koulupäivän aikana, jotta voivat pidätellä vessassa käyntiä kotiin asti.
Huonoja kokemuksia myös Suomessa
Niin sanottuja sukupuolineutraaleja vessoja on rakennettu yhä useampaan julkiseen tilaan, kuten kouluihin ja kirjastoihin myös Suomessa. Niitä perustellaan sillä, että transsukupuoliseksi itsensä kokevien on helpompi mennä yhteisvessaan.
Britanniassa transaktivistien järjestöt ovat jopa lähettäneet kouluille virheellisiä tiedotteita, joiden mukaan koulut rikkovat yhdenvertaisuuslakia, mikäli eivät muuta vessoja ”sukupuolineutraaleiksi”. Laki ei kuitenkaan tällaista välttämättä edellytä.
Ylen mukaan yhteisvessoista on ollut samanlaisia huonoja kokemuksia myös Suomessa. Mänttä-Vilppulan Koskelan yläkoulussa tilanne parani, kun sukupuolineutraalit vessat muutettiin takaisin poikien ja tyttöjen vessoiksi.
Näkökulma: Perussuomalaiset on nyt kaikkialla
SDP:llä ja kokoomuksella on kova työ edessään, jos ne aikovat kiriä perussuomalaisten edelle, kirjoittaa Juha Ristamäki.
Perussuomalaisten käyrä sojottaa yhä ylöspäin Alma Median kannatuskyselyssä. Puolue on noussut kevään eduskuntavaalien tuloksesta melkein kolme prosenttiyksikköä. Epäilemättä Antti Rinteen pääministeriöimän hallituksen aloittaminen on vahvistanut perussuomalaisia kannattavien rivejä.
Viherpuna- tai kansanrintamahallitus, kuinka vaan, tekee paljon juuri sitä, mistä perussuomalaisittain ajattelevat eivät pidä. Esimerkkeinä voidaan mainita vaikkapa polttoaineverojen korottaminen ilmastonmuutostoimena ja työperäisen maahanmuuton lisääminen, joka hallituksen näkövinkkelistä on välttämätöntä, mutta jonka persut sanovat vievän leivän suomalaiselta duunarilta.
Mikään ei ainakaan tällä hetkellä viittaa siihen, että tämä asetelma muuttuisi tällä vaalikaudella. Voidaan jo nyt ennustaa, että SDP:llä ja kokoomuksella on kova työ edessään, jos ne aikovat kiriä perussuomalaisten edelle seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Perussuomalaiset on tällä hetkellä selvästi suurin puolue työväestön keskuudessa. Entinen työväenluokan suurpuolue SDP on tässä äänestäjäkunnassa ottanut takkiin rajusti.
Mielenkiintoista on nähdä, onnistuuko demarit pääministeripuolueena kääntämään tätä virtaa taaksepäin. Voi olla vaikeaa, koska SDP:n pitää samaan aikaan pitää huolta myös siitä, ettei kannatusta valu vihreille.
Tässä Alma Median mittauksessa demareilla näkyy prosenttiyksikön pomppu ylöspäin, mutta kannatuksen trendi selviää vasta seuraavissa mittauksissa. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden korostaminen saattaa kyllä vedota erityisesti naisäänestäjiin.
Vihreät on ollut tasaisessa nousussa eduskuntavaalien jälkeen, nyt tullut pieni notkahdus mahtuu reippaasti virhemarginaaliin. Jos mennään kunnon taantumaan, voi olla, että vihreiden nousu kuitenkin pysähtyy: silloin ilmastonmuutoskysymykset eivät välttämättä ole enää äänestäjien huulilla.
Mutta kuka lohduttaisi keskustaa? Viime vaalikauden pääministeripuolue on sulanut jo 12,5 prosentin lukemiin. Keskustaa ei taida pidemmällä aikavälillä pelastaa kuin se, että perussuomalaiset nousee hallitusvastuuseen ja menettää kannatustaan sitä kautta.
Monet ennen keskustaa äänestäneet ovat nyt nimittäin persujen kannattajia: mukana on sekä keskustan viime aikojen linjaa vastaan protestoivia suomalaisia, että yrittäjiä. Perussuomalaiset on myös tällä hetkellä keskustaa, jopa kokoomusta, isompi puolue yrittäjien keskuudessa.
Keskusta käy taistoa persuja vastaan muun muassa kehumalla ahkeria työperäisiä maahanmuuttajia. Perussuomalaisilla ei ole ratkaisua siihen, miten esimerkiksi terveysalaa uhkaava työvoimavaje täytetään, mutta se ei tarkoita, etteikö se voisi voittaa mielikuvakamppailua asiassa.
Perussuomalaisten yksi vahvuus on, että torjunta puoluetta kohtaan on vähentynyt. Sitä on yhä helpompi äänestää, jopa sanoa niin tekevänsä.
Perussuomalaiset on selvästi enemmän mies- kuin naisäänestäjien puolue. Joka tapauksessa sen pito eri ikä- ja sosiaaliluokissa on pääosin hyvä.
Muun muassa keskituloisten keskuudessa persut on hyvin vahva. Tämä tietää huonoa muun muassa kokoomukselle. Sen kannatus lepää ylemmän keskiluokan varassa.
Kokoomus yrittää esiintyä ahkerien keskituloisten puolustajana, mutta pitäisi yrittää vielä paljon kovemmin, jos aikoo sieltä hakea lisäkannatusta.
Lopuksi todettakoon, että hallituksessa istuva vasemmistoliitto on Alman mittaúksissa nyt luisumassa alaspäin. Puheenjohtaja Li Andersson on vakuuttanut, että puolueen kentällä on oltu tyytyväisiä hallitukseen menoon, mutta tämä tulos ei samaa osoita.
Alma-gallup: Perussuomalaiset jyrää – kokoomuksella ongelma: ”Näin suosiota on vaikea nostaa”
Pääministeripuolue sdp parantaa kannatustaan hieman, mikä on Alma-gallupin suurin muutos edellismittauksesta.
Oppositiopuolue perussuomalaiset vahvistaa hienoisesti asemiaan Alma-gallupin kärjessä syys–lokakuun mittauksessa. Toista paikkaa pitävät sdp ja kokoomus jäävät perussuomalaisista nyt jo 3,2 prosenttiyksikköä tuoreessa Alma-gallupissa.
Vaalien jälkeen koko ajan juoksuaan parantanut perussuomalaiset mittautti syys–lokakuussa 20,4 prosentin kannatuksen, kun edellisessä kesäkuun mittauksessa lukema oli 0,3 prosenttiyksikköä pienempi.
Alma-gallupin suurin muutos näkyy sdp:n kannatuksessa, joka on hieman yllättäen kasvanut prosenttiyksikön verran kesäkuusta. Viime viikon Ylen kannatusmittauksessa sdp:n suosio päinvastoin laski puolueista eniten, 1,3 prosenttiyksikköä. Sdp:tä äänestäisi nyt Alma-gallupin perusteella 17,2 prosenttia vastaajista – samoin kuin oppositiossa olevaa kokoomusta.
Kokoomukselle Alma-gallup antaa tismalleen saman lukeman kuin viimeksi. Edellisestä tutkimusjaksosta kesäkuulta puolueiden välisissä voimasuhteissa ei olekaan tapahtunut tilastollisesti merkittäviä muutoksia.
Historiallisen huonoissa kannatuslukemissa rämpinyt keskusta putoaa edelleen. Keskustaa äänestäisi nyt 12,5 prosenttia vastaajista, mikä on puoli prosenttiyksikköä pienempi osuus kuin kesäkuussa.
Keskustan johtoon nousi 7. syyskuuta aluepoliitikkona profiloitunut Katri Kulmuni, mutta puheenjohtajavaihdos ei näy Alma-gallupissa. Myös tämä tulos eroaa Ylen viime viikon mittauksesta, jossa keskusta oli parantanut kannatustaan reilulla prosenttiyksiköllä 12,8 prosenttiin.
Vihreiden kannatuksessa erottuu hienoista laskua, josta on turha vetää vielä suuria johtopäätöksiä. Lukema on 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin kesäkuussa, johon saakka vihreät paransi asemiaan eduskuntavaalien jälkeen.
Vasemmistoliiton kannatus on laskenut puoli prosenttiyksikköä viime mittauksesta ja peräti 1,7 prosenttiyksikköä toissa mittauksesta, joka tehtiin toukokuussa.
Perussuomalaiset on ainoa protestipuolue
Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Jenni Karimäki korostaa, että näin pienten muutosten perusteella on hankala tehdä suuria johtopäätöksiä puolueiden kannatuksesta. Hän kuitenkin arvelee, että Antti Rinteen (sd) hallituksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden viesti on puhutellut joitakin äänestäjiä huolimatta kriittisestä julkisuudesta, jota on satanut budjettiriihen ja pääministerin joidenkin lausuntojen takia.
Perussuomalaisten vankka kannatus perustuu Karimäen mukaan suurelta osin siihen, että juuri perussuomalaiset näyttäytyy muihin puolueisiin nähden protestipuolueena. Muista puolueista myös vihreillä olisi protestipotentiaalia, mutta puolue on nyt hallituksessa.
”Perussuomalaisiin kanavoituu pettymystä noudatettuun poliittiseen linjaan”, hän sanoo.
Karimäki uskoo, että perussuomalaisten suosiossa näkyy myötätuntoääniä, koska moni kannattaja koki epäreiluna sen, että perussuomalaiset joutui nopeasti ulos hallitusneuvotteluista huolimatta hyvästä vaalituloksesta. Lisäksi perussuomalaisten esillä pitämät asiat ovat ennen kaikkea arvokysymyksiä, minkä takia puolue hyötyy asetelmasta, jossa kaikkein arvoliberaaleimmat puolueet ovat hallituksessa.
Kokoomus puolestaan kärsii oppositiossa siitä, että se joutuu jatkamaan samaa tiukkaa talouslinjaa kuin viime kaudella hallituksessa.
”Sillä saavuttaa melko tukevasti 17 prosentin kannatuksen, mutta suosiota on vaikea nostaa vanhalla viestillä”, Karimäki sanoo.
Alma-gallup: PS 20.4, Kok 17.2, SDP 17.2
PS on edelleen ainoana puolueena yli 20 prosentin rajan.
Alma Median Tietoykkösellä teettämässä ja Aamulehden julkaisemassa puoluekannatusmittauksessa haastateltiin 1 500 suomalaista 17. syyskuuta ja 8. lokakuuta 2019 välisenä aikana. Puoluekantansa ilmaisi 82,7 prosenttia vastaajista.
Kannatusta mitattiin prosenttiyksiköissä seuraaville puolueille (muutos kesäkuun vastaavasta mittauksesta):
PS 20,4 (+0,3)
Kokoomus 17,2 (-)
SDP 17,2 (+1,0)
Vihreät 13,2 (-0,4)
Keskusta 12,5 (-0,5)
Vas 7,7 (-0,5)
Rkp 4,2 (-0,6)
KD 3,2 (+0,2)
Liike Nyt 1,6 (ei mitattu)
Muu 2,8 (-1,1)
”Teknologia kuuluu ihan meille kaikille” – Tekniikan alan naiset pyrkivät innostamaan tyttöjä tekniikan alalle
Suomessa koulutusalat ovat sukupuolittuneet poikkeuksellisen voimakkaasti. Kolmessa tekniikan alan yliopistossa houkuteltiin tyttöjä lukiolaistapahtumassa tekniikan alalle.
TEKNOLOGIA kuuluu ihan meille kaikille, ei vain partasuisille miehille tai huppariin pukeutuneille pojille, vaan myös kaikille meille naisille, totesi lastenkirjailija Linda Liukas avatessaan lukiolaistytöille suunnatun Shaking up Tech -tapahtuman.
Tapahtuman tarkoituksena on innostaa tyttöjä ja naisia tekniikan alalle. Liukkaan mukaan teknologiasta annetaan nuorille synkkä kuva. Se on täynnä uhkakuvia ja ilmastokriisiä. Hän muistutti kuitenkin, että teknologialla voi muuttaa maailmaa.
”Me halutaan teknologiaa, joka ei tuhoa työpaikkoja tai tuhoa maailmaa, vaan teknologiaa, joka antaa uusia tapoja katsoja maailmaa.”
Liukas veti puheenvuorossaan yhteyden teknologian ja tarinankerronnan välille:
”Teknologia on työkalu, joka kertoo yhtä maailman kiinnostavimmista ja kimaltavimmista tarinoista.”
Liukkaan puheenvuoro vetosi lukioikäiseen yleisöön.
”Tosi inspiroivaa. En ollut ajatellut, että teknologiaa voisi ajatella myös tästä näkökulmasta”, totesivat Anniina Kauko ja Viivi Partinen vantaalaisesta Martinlaakson lukiosta.
ALUN PERIN Aalto-yliopistossa järjestetty tapahtuma laajeni tänä vuonna myös Lappeenrantaan LUT-yliopistoon ja Tampereen yliopistoon. Tapahtuma keräsi kolmella kampuksella yhteensä yli 450 lukiolaista.
Kutsuja tapahtumaan lähettiin jokaiseen Suomen lukioon. Kaukaisin osallistuja saapui tapahtumaan Ivalosta asti.
”Opettajia pyydettiin esittämään kutsu myös sellaisille, jotka eivät välttämättä ole parhaita matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa, mutta joilla voisi olla myös muuta kiinnostusta tai potentiaalia alalle”, kertoo Aalto-yliopiston kehityspäällikkö Marja Niemi.
Tapahtuman kantavana ajatuksena on antaa esimerkkejä myös tekniikan alalla työskentelevistä naisista. Tapahtuman puheenvuoroissa menestyneet naiset kertoivat urastaan.
Radioastronomian professori Anne Lähteenmäki kertoi muun muassa rakkaudestaan tähtiin ja Kovabetonin toimitusjohtaja Marjet Mäkinen työstään nuorena naisena rakennusalalla.
SUOMALAISET tytöt ovat PISA-tutkimuksen mukaan maailman toiseksi parhaita matematiikassa ja luonnontieteissä. Tästä huolimatta tyttöjen ja poikien koulutuspolut alkavat lukiossa etääntyä vahvasti, mikä johtaa siihen, että tytöt valitsevat matemaattisia aineita vähemmän. Tapahtuman tavoitteena onkin muuttaa asenteita tekniikan aloja kohtaan.
”Älkää antako kenenkään uskotella, että ette voi tehdä jotain, mihin tunnette intohimoa, vain koska olette tyttöjä”, sanoi kvanttifysiikan professori Sabrina Maniscalco Aalto yliopistosta.
Naisia tarvitaan lisää teknologia-alalle, sanoo asiantuntija – Miten heitä voisi houkutella alalle?
Suomessa koulutusalat ovat sukupuolittuneet poikkeuksellisen voimakkaasti. Tällä viikolla Suomessa vietetään Women in Tech -viikkoa, jonka tarkoituksena on innostaa naisia teknologia-alalle.
NAISET ovat edelleen vähemmistössä teknologia-alalla. Tytöt menestyvät hyvin lukion kemiassa, fysiikassa ja matematiikassa, mutta jatko-opinnot tekniikan alalla eivät kiinnosta.
Suomessa tekniikan alan opiskelijoista edelleen vain noin 20 prosenttia on naisia, ja joissakin koulutusohjelmissa vain joka kymmenes opiskelija on nainen.
Tähän ongelmaan pureutuu tällä viikolla Suomessa järjestettävä Women in Tech -viikko, joka huipentuu tekniikan alan osaajille suunnattuun Women in Tech Forum -tapahtumaan Finlandia-talossa perjantaina.
Viikon järjestää yhteistyössä alan toimijoiden kanssa Teknologiateollisuus ja sen tarkoituksena on innostaa naisia teknologia-alalle.
HS selvitti vastauksia kysymyksiin sukupuolen roolista tekniikan aloilla.
. Miksi tyttöjä ei kiinnosta matematiikka?
Vielä peruskoulussa tytöt ovat 10–11-vuotiaina matematiikassa yhtä hyviä kuin pojat ja yhtä kiinnostuneita luonnontieteistä, matematiikasta ja teknologiasta.
14-vuotiaina osaamisessa ja etenkin kiinnostuksessa on jo eroa tyttöjen ja poikien välillä. Lukiossa erot kasvavat selkeiksi. Tytöt valitsevat enemmän kieliä ja taideaineita, pojat taas matematiikkaa ja tekniikan alan oppiaineita.
Tämä heijastuu koulutusvalintoihin. Suomessa yliopistojen opiskelualat jakaantuvat poikkeuksellisen voimakkaasti sukupuolten mukaan. Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös talousjärjestö OECD tuoreessa koulutusvertailussaan. HS kirjoitti ilmiöstä aiemmin syyskuussa.
Nuoret eivät tee valintoja tyhjiössä, vaan heitä ympäröi yhteiskunta, jossa ammatit ja arvot ovat sukupuolittuneita. Myös kavereilla on nuorten valintoihin suuri vaikutus.
Yhtenä syynä alojen sukupuolittuneisuuteen on tutkimusten mukaan koulutuspolkujen takana olevat erilaiset arvot. Kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aron tutkimusryhmä on selvittänyt, että tytöt suuntautuvat aloille, joilla he voivat yhdistää sosiaaliset suhteet, perheen ja ihmissuhteet.
He myös hakeutuvat poikia useammin aloille, joilla he voivat vaikuttaa sosiaalisiin ilmiöihin.
Sen sijaan pojat ja miehet arvostavat tutkimuksen mukaan aloja, joilla on mahdollista saavuttaa palkkaa tai statusta.
2. Miksi tekniikan alalla tarvitaan naisia?
Miksi alojen sukupuolittuneisuus haittaa? Miksi erityisesti naisia tarvitaan tekniikan alalle lisää?
Tekniikan alan osaajille on Suomessa ja maailmalla jatkuvasti kasvava tarve, sanoo Teknologiateollisuus ry:n kasvuohjelmien päällikkö Piia Simpanen. Teknologiateollisuus edustaa teknologiayrityksiä eli alan työnantajia.
Teknologiateollisuuden viime vuonna tekemän selvityksen mukaan teknologiayrityksiin tarvitaan lähivuosina yli 53 000 uutta osaajaa. Pelkästään ICT-osaajia tarvitaan alan yrityksiin noin 11 400 lisää.
Tarve johtuu paitsi eläköitymisestä myös siitä, että yritysten henkilöstömäärien arvioidaan kasvavan. Nykyään valmistuneiden määrä ei selvityksen mukaan riitä paikkaamaan vajetta.
”Tällä hetkellä naisten osuus alan yrityksissä on noin 22 prosenttia, joten meillä on valtava määrä osaamista hyödyntämättä”, Simpanen sanoo.
Naiset myös lisäävät osaltaan yritysten monimuotoisuutta ja monipuolistavat yritysten osaamista, jolloin ne voivat tuottaa parempia ratkaisuja ja palvella entistä paremmin koko yhteiskuntaa, hän sanoo.
Simpasen mukaan kyse on myös Suomen menestyksestä.
”Mitä monimuotoisempi yritys on, sitä parempia tuloksia ne tekevät. Sukupuoli on vain yksi osa monimuotoisuutta, mutta naiset ovat edelleen selkeänä vähemmistönä teknologian suunnittelussa, tutkimuksessa ja yritystoiminnassa.”
LHBTIQA+? – Tunnetko jo nämä sukupuoli-identiteetin määrittelyt
Kymmenen prosenttia toisen asteen opiskelijoista määrittelee seksuaalisen suuntauksensa muuksi kuin heteroksi.
Viitisen prosenttia arvioi olevansa muita kuin cis-sukupuolisia.
Tiedot ilmenevät parin vuoden takaisesta kouluterveyskyselystä. Cis-sukupuolinen tarkoittaa, että henkilö kokee sukupuoli-identiteettinsä vastaavan syntymässä määriteltyä sukupuolta.
– Toisin sanoen yksi kahdestakymmenestä kokee, ettei ole varma sukupuoli-identiteetistään. Tavanomaisen kokoisessa opetusryhmässä voi siis olla ainakin yksi tällainen henkilö, toteaa Setan alueellisen nuorisotyön koordinaattori Teija Ryhtä, joka luennoi maanantaina Riihimäen alueen nuorisotyöntekijöille ja muille ammatissaan nuorten parissa toimiville sekä lähihoitajiksi opiskeleville.
– Mikäli tällainen nuori kuuluu lisäksi vielä johonkin muuhun vähemmistöryhmään, hän saattaa kohdata moniperustaista syrjintää.
Epävarmuus omasta identiteetistä voi tutkimustulosten valossa pahimmillaan johtaa siihen, että nuoren perhe- ja ystävyyssuhteet ovat keskimääräistä huonommat.
– Koulu koetaan erityisen turvattomaksi paikaksi. Tällaisella nuorella on kohonnut riski syrjäytymiseen, mielenterveyden haasteisiin ja itsemurhaan.
Merkkirykelmä LHBTIQA+? kuvaa erilaisia sukupuoli-identiteettejä, joiden tunnistamisessa nuori saattaa tarvita aikuisen apua, ja tähän Ryhtä luennollaan tarjosi valmiuksia.
– Toivottavasti te tunnistatte sanat ja osaatte hakea lisätietoa, kun tilanne tulee kohdalle.
Lesboille, homoille, bi- ja panseksuaaleille, transsukupuolisille ja monille muille on määritelmänsä, eikä merkkirykelmä Ryhtän mukaan enää ole edes kattava.
– Heterot on myös seksuaalinen suuntautuminen siinä missä kaikki muutkin, hän mainitsee.
– Queer on englannin kielessä paha haukkumasana, mutta sitä on ruvettu käyttämään identiteetistä, joka ei kiinnity muihin käsitteisiin. Kysymysmerkki tarkoittaa niitä, jotka vielä pohtivat suuntautumistaan.
Tilaisuuden järjestäjä Riihimäen seudun Ohjaamo on kaikille alle 30-vuotiaille avointa toimintaa, joka pyrkii auttamaan missä tahansa asiassa. Apua saa esimerkiksi koulutusta, työnhakua, ulkomaille lähtöä ja asumista koskevissa asioissa. Auttamassa on eri alojen ammattilaisia.
Ohjaamo päivystää maanantaista keskiviikkoon Riihimäen Monarilla ja torstaisin Hausjärven kunnanvirastolla kello 13–16.
Ohjaamon yhteydessä Riihimäellä toimii myös Sateenkaariryhmä, jossa 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat voivat pohtia seksuaalisuuttaan ja sukupuoltaan. Ryhmä kokoontuu Monarilla torstaisin kerran kahdessa viikossa. Ryhmään kuuluu tällä hetkellä puolenkymmentä nuorta.
https://www.theburningplatform.com/2019/10/11/shy-and-awkward-student-19-who-googled-how-to-make-a-friend-then-touched-a-schoolgirl-17-on-her-arm-and-waist-while-trying-to-chat-to-her-faces-jail-after-sex-assault-conviction/
Naisten epäitsekkyydellä voi olla työelämässä kurjia seurauksia, toteaa tutkija: "Selittää naisten ja miesten välisiä palkkaeroja"
Naisten ja miesten välistä palkkaeroa on tutkittu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimesta. Syy naisten alhaisempiin palkkoihin löytyy yllättävästi naisten epäitsekkyydestä, kertoo tutkija.
Naisten ja miesten välinen palkkaero on Euroopassa 20 prosenttia. Tästä enin osa selittyy sillä, että naiset ja miehet hakeutuvat eri ammatteihin. Miesvaltaisista töistä on perinteisesti maksettu enemmän.
Tästä huolimatta naisten palkat ovat miesten palkkoja pienempiä myös samoissa ammateissa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Aspasia Bizopouloun mukaan eroa selittää naisten epäitsekkyys.
– Kirjallisuuden perusteella naiset käyttävät enemmän aikaa työkavereistaan ja toimistosta huolehtimiseen. Nämä tehtävät vievät aikaa varsinaisilta työtehtäviltä, joiden hyvästä hoitamisesta palkitaan palkankorotuksilla ja ylennyksillä.
– Tutkimukseni mukaan tällainen epäitsekkyys voi alentaa naisten tuottavuutta, mikä osaltaan selittää naisten ja miesten välisiä palkkaeroja ammattien sisällä, Aspasia Bizopoulou sanoo.
Naiset suorittavat työtehtäviä harvemmin
Bizopouloun "Job Tasks and Gender Wage Gaps within Occupations"- tutkimus perustuu OECD:n tekemään kyselytutkimukseen. Siinä vastaajia pyydettiin kertomaan kuinka usein he suorittivat 40 yleistä työtehtävää, jotka ovat heidän ammatilleen ominaisia.
Naiset raportoivat suorittavansa keskimäärin kaikkia mitattuja työtehtäviä miehiä harvemmin.
Erikoistutkijana VATT:ssa työskentelevä Bizopoulou syventyi kyselyn tuloksiin 13 Euroopan maassa.
Hän havaitsi, että mitattujen työtehtävien suoristustiheydessä on naisten ja miesten välillä ero, joka ei pohjaudu perinteisiin selityksiin sukupuolten välisestä palkkakuilusta.
"Selittää palkkakuilun"
Samassa ammatissa työskentelevät miehet, joilla on samanlainen koulutustausta ja jotka työskentelevät yhtä monta tuntia viikossa, kertovat järjestelmällisesti suorittavansa kaikki ammattiinsa kuuluvia työtehtäviä naisia useammin.
– Tämä tuottavuusero mitattujen työtehtävien suorittamisessa selittää samassa ammatissa työskentelevien naisten ja miesten välisen palkkakuilun, sanoo Bizopoulou.
Hänen mukaansa suoritettujen työtehtävien ero miesten ja naisten välillä ei selity koulutustaustalla, ammatinvalinnalla, tehdyillä työtunneilla tai muilla taustatekijöillä.
Naiset maksavat palkka- ja urakehityksessään epäitsekkyydestään
Lasten saaminen tosin kasvattaa eroa, mutta ei selitä sitä kokonaan. Myös naiset, joilla ei ole lapsia, hoitavat ammatilleen tyypillisiä työtehtäviä miehiä harvemmin. Tutkimuksessa osoitetaan, ettei kyse ole vain siitä, että naiset aliraportoivat tekemisiään.
Selitykseksi löytyy tällöin se, että naisille joko määrätään työtehtäviä, jotka eivät kuulu heidän ammattiinsa tai he itse valikoituvat tekemään niitä.
Jälkimmäinen on Bizopouloun mainitsemaa epäitsekkyyttä, josta naiset joutuvat maksamaan palkka- ja urakehityksessään.
Poikien Talot voisivat ehkäistä ennalta väkivaltaa ja syrjäytymistä
Syntyvyyskeskustelussa haukutaan väärää puuta
Tilastojen valossa syntyvyyden kääntyminen kasvuun näyttää hyvin epätodennäköiseltä. Ja väestöpyramidin suurimman poikkeaman, suurten ikäluokkien, kannalta synnytystalkoiden aloittaminen on liian myöhäistä.
TILASTOKESKUS julkaisi syyskuun lopussa uuden väestöennusteen. Vuoteen 2070 ulottuva ennuste enteilee vastaajasta riippuen väestökriisiä, eläkeydinpommia tai moraalista rappiota. Väkiluku kääntyy käyrien mukaan laskuun vuonna 2031, kun kokonaishedelmällisyysluku romahtaa 1,35 lapseen naista kohti.
Siitä alkoi hulina ja syyllisten etsintä.
Poliitikot syyttivät Suomen perhe- ja lapsivastaista ilmapiiriä ja ilmastokeskustelua, turkulaiset Tinderiä ja nykyajan treffailukulttuuria. Tutkijat muistuttivat, että syyt lasten hankkimiseen tai hankkimatta jättämiseen ovat moninaiset eikä syntyvyyden pienenemiselle voi nimetä yksiselitteistä tekijää.
Ehkäpä syyllisten sijaan pitäisi etsiä ongelmaa.
HUOLI rajujen, synkkien ja karujen ennusteiden taustalla ei ole nationalistinen vaan taloudellinen. Suomen kansa ei ole katoamassa, mutta pohjoismainen hyvinvointivaltio voi pian olla ongelmissa.
Pohjoismainen hyvinvointivaltio perustuu ylisukupolvisuuteen. Työikäiset rahoittavat lasten ja eläkeläisten elämän. Ellei uusia veronmaksajia tuoteta riittävästi, rahoituspohja ajautuu kriisiin. Väkiluvulla ei sinänsä ole mitään väliä. Ratkaisevaa on se, millainen käppyrä piirtyy huoltosuhteesta eli työvoiman ja työvoiman ulkopuolisen ihmismäärän suhteesta, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen.
”Väestöpyramidin ei tarvitse näyttää pyramidilta, kunhan se ei ala näyttää kärjellään seisovalta pyramidilta.”
Satunnaiset syntyvyyden heilahtelut eivät horjuta järjestelmää, mutta jos trendi jatkuu pitkään, seuraukset ovat isoja. Nykyinen syntyvyyden lasku alkoi vuonna 2010, eikä ennusmerkkejä kurssin muutokseen ole näkynyt vuosikymmeneen. Valkonen sanoo, että trendiin olisi pitänyt alkaa varautua jo kauan sitten.
”Kysymys on siitä, miten julkisen talouden järjestelmä sopeutuu muutokseen. Pikemminkin sen pitäisi sopeutua kuin niiden yksilöiden.”
Miksi sitten on luotu järjestelmä, jonka toimivuus on niin riippuvainen väestönkasvusta?
”Historiassa on totuttu ajattelemaan, että suurempi väestö on parempi.”
JOS SYYLLISIÄ halutaan, niitä kannattaa etsiä väestöpyramidista.
Hedelmällisyysluvut kirmasivat nousuun, kun sota loppui ja miehet palasivat rintamalta kotiin. Sen seurauksena lyhyen ajan sisällä syntyi paljon lapsia: suuret ikäluokat vuosina 1946–1950. Perheet eivät olleet poikkeuksellisen isoja, vaan niitä oli paljon.
Suuret ikäluokat saavuttivat lastentekoiän 1970-luvun taitteessa, mutta vain harva ryhtyi toimeen. Vuonna 1973 syntyvyys oli matalin sitten 1860-luvun nälkävuosien, ja lapsia syntyi vain 56 787. Syylliseksi veikattiin esimerkiksi ehkäisyn vapautumista ja e-pillerin yleistymistä.
Suurten ikäluokkien lapset tulivat lisääntymisikään 1990-luvun loppupuolella. He olisivat voineet ryhtyä synnytystalkoisiin, mutta vielä mitä. Syntyvyys kääntyi laskuun vuonna 1995 ja osui pohjaan vuonna 2002, jolloin lapsia syntyi tasan 55 555.
Näissä sukupolvissa piilee syy nykyiseen ”vauvakatoon”.
”Jos syntyvyys jää pitkäksi aikaa matalaksi, sillä on suoria syntyvyysheijastuksia tulevaisuuteen. Synnyttävien äitien lukumäärä putoaa parin-kolmenkymmenen vuoden päästä, ja sen takia seuraavakin sukupolvi on pienempi”, Valkonen sanoo.
Tilastojen valossa syntyvyyden kääntyminen kasvuun näyttää siis hyvin epätodennäköiseltä. Ja väestöpyramidin suurimman poikkeaman, suurten ikäluokkien, kannalta synnytystalkoiden aloittaminen on liian myöhäistä. Vaikka nykyiset lastentekoiässä olevat ikäluokat saisivat tusinoittain lapsia, näistä tulisi tuottavaa työvoimaa vasta 2040-luvulla.
Silloin suuret ikäluokat alkavat valmistella satavuotissyntymäpäiviään.
Asiantuntijat: Perussuomalaiset ja kokoomus eivät saa muodostettua yhtenäistä oppositiota hallituksen haastamiseksi – "Vetoavat erilaisiin porukoihin"
Kaksi suurta oppositiopuoluetta eli perussuomalaiset ja kokoomus eivät muodosta yhtenäistä oppositiorintamaa pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen haastamiseksi, arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat.
Valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo Tampereen yliopistosta katsoo, että perussuomalaisilla ja kokoomuksella on yksituumaisuutta talouspolitiikan kysymyksissä, mutta puolueet eivät pyri korostamaan sitä.
– Kumpikin puolue haluaa käydä oppositiopolitiikkaansa pikemminkin erillään kuin yksissä tuumin, Paloheimo sanoo.
ASETELMATkävivät selväksi syyskuussa, kun kokoomus käytti opposition järeintä asetta ja teki välikysymyksen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta.
Perussuomalaiset ei lähtenyt mukaan välikysymykseen, jonka tekstissä otettiin voimakkaasti kantaa työperäisen maahanmuuton lisäämisen puolesta.
Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan puolue halusi laatia välikysymyksen omista lähtökohdistaan ilman kompromisseja.
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho puolestaan sanoi Lännen Medialle, ettei kokoomus osoittanut yhteistyöhalua kysymyksen laatimisessa.
Paloheimon mukaan välikysymyksestä käyty keskustelu ilmentää sitä, että kokoomus ja perussuomalaiset kilpailevat myös keskenään samoista äänestäjistä, kun ne arvostelevat Rinteen hallitusta.
TURUNyliopiston valtio-opin dosentin Rauli Mickelssonin mukaan molemmat puolueet ovat melko oikeistolaisia, mutta hän uskoo monien kokoomuslaisten vieroksuvan perussuomalaisten keskittymistä maahanmuuton vastustamiseen.
Mickelsson nostaa esimerkiksi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion torstaisen tviitin Turkin hyökkäyksestä Pohjois-Syyriaan.
– Mikäli kansainvaellus alkaa, onko Suomen armeija tällä kertaa valmistautunut pysäyttämään vierasmaalaisten massat Suomen rajalle? Tavio kirjoitti.
Mickelssonin mukaan Tavion tviitti edustaa sellaista retoriikkaa, jota kokoomuslaiset eivät välttämättä hyväksy.
– Ei tästä tule mitään yhtä oppositiota, vaan tässä on kaksi oppositiota.
MICKELSSONarvioi, että perussuomalaiset kamppailee äänestäjistä pikemminkin keskustan kuin kokoomuksen kanssa.
Hänen mukaansa perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajat eroavat toisistaan esimerkiksi tulo- ja koulutustason suhteen.
– Kysymys on siitä, että kokoomus ja perussuomalaiset vetoavat erilaisiin porukoihin.
ENNEN viime kevättä kokoomus istui yhtäjaksoisesti hallituksessa 12 vuoden ajan, ja harvalla puolueen kansanedustajista on aiempaa kokemusta oppositiosta. Muun muassa puheenjohtaja Orpo on nyt ensi kertaa oppositiossa.
Paloheimo katsookin kokoomuksen hakevan vielä linjaansa oppositiopuolueena.
– Petteri Orpolle siirtyminen hallituspuolueen puheenjohtajasta oppositiopuolueen johtajaksi ei ole ollut ihan helppo, Paloheimo sanoo.
Hänen mukaansa kokoomuksen oppositiopolitiikan kärki on kohdistunut Rinteen hallituksen kritisoimiseen etenkin talouspolitiikassa.
– Kritiikki on tullut vahvemmin esille kuin oman peruslinjan esittäminen.
Kysely suomalaisille: Enemmistön mukaan ihmisiä saa kutsua rasisteiksi, mutta ei suvakeiksi
Valtaosan mielestä yhteiskunnallisessa keskustelussa on sallittua käyttää mies-päätteisiä nimityksiä, kuten asiamies tai puhemies.
SUOMALAISET suhtautuvat kielteisesti useimpiin kansalaisuutta tai yhteiskunnallista suuntautumista pilkkaaviin ilmaisuihin, kertoo tuore kyselytutkimus.
Esimerkiksi ryssä-sanaa pitää täysin tai jokseenkin sopimattomana 71 prosenttia suomalaisista.
Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia sanoja on hyväksyttävää tai sopimatonta käyttää yhteiskunnallisessa tai poliittisessa keskustelussa. Enemmistön vastaajista mielestä myös esimerkiksi sanat rättipää, neekeri, suvakki ja hurri ovat sopimattomia.
Lisäksi 69 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei toista ihmistä saa kutsua keskustelussa natsiksi.
TUTKIMUKSESSA haastateltiin yli tuhatta 18-79-vuotiasta suomalaista. Vastaajat arvioivat yhteensä 23 erilaista ilmausta ja kertoivat neliportaisella asteikolla, miten sallittavana he niiden käyttöä pitävät.
Joukossa oli myös paljon ilmaisuja, joita valtaosa suomalaisista pitää hyväksyttävinä. Suurimman hyväksynnän saavat mies-loppuiset nimitykset, kuten puhemies tai asiamies.
Niiden käyttämisen hyväksyy 88 prosenttia suomalaisista. Myös vanhuksista puhuminen on suomalaisten mielestä sopivaa, sillä sanaa pitää hyväksyttävänä 85 prosenttia vastaajista.
POLIITTISESSA keskustelussa eri ryhmistä käytetyt nimet ovat herättäneet ristiriitoja. Esimerkiksi perussuomalaisista käytettyä persu-nimitystä ei enää käytetä eduskunnassa, eikä keskustalaisista virallisissa puheissa puhuta kepulaisina.
Suomalaisille molemmat ilmaisut kuitenkin kelpaavat: kepulainen on hyväksyttävä sana 76 prosentin ja persu 69 prosentin mielestä.
Viherpiipertäjistä ja vihervassareista puhumisen sallii hieman yli puolet suomalaisista. Selvästi yli puolet, 58 prosenttia, pitää rasisti-sanan käyttöä jokseenkin tai täysin hyväksyttävänä.
Lievä enemmistö hyväksyy myös keskustelukumppanin nimittämisen kukkahattutädiksi tai setämieheksi.
KYSELYN teetti Kunnallisalan kehittämissäätiö Kaks, ja sen toteutti Kantar TNS. Vastaajia oli kaikkialta Suomesta Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttia.
Koko väestön tasolla suomalaisilla tuntuu olevan melko selkeä näkemys siitä, minkälaiset ilmaisut ovat yhteiskunnallisessa tai poliittisessa keskustelussa sopivia.
Eroja syntyy kuitenkin jo pelkästään vertailemalla keskenään miesten ja naisten vastauksia. Miesten mielestä on sallitumpaa puhua setämiehistä ja kukkahattutädeistä – naiset taas tuomitsevat nimittelyn ylipäätään herkemmin.
Sopivan kielenkäytön arvioiminen on tutkimuksen mukaan sidoksissa myös vastaajaan ikään. 18–30-vuotiaiden vastaajien mielestä on yli 60-vuotiaita sopivampaa puhua esimerkiksi natseista, suvakeista, rasisteista, kytistä ja hihhuleista.
Ikääntyneitä kielteisemmin nuoret suhtautuivat esimerkiksi mamuista, kommareista ja sossuista puhumiseen.
TUTKIMUKSESSA selvitettiin myös eri puolueiden kannattajien näkemyksiä tutkimalla, miten ne poikkeavat kansallisesta keskiarvosta. Lisäksi tutkittiin, mitä sanoja sallitaan tai paheksutaan kunkin puolueen kannattajien parissa.
Eniten muista erottuivat vihreiden ja perussuomalaisten kannattajat.
Perussuomalaiset suhtautuivat ylipäätään vastaajien keskiarvoa sallivammin erilaisten nimitysten käyttämiseen julkisessa keskustelussa.
Kaikkien puolueiden kannattajista juuri perussuomalaiset suhtautuivat kielteisimmin rasisti-sanan käyttöön. Tosin poikkeama keskiarvosta oli varsin pieni.
Ovatko miehet naisia tuottavampia ja saavat siksi parempaa palkkaa?
HELSINGIN SANOMAT kirjoitti (13.10.) naisten urakehityksestä ja palkkatasa- arvosta Anu Kuistialan uutuuskirjaan Johtajanaiset liittyen.
Naiset hakeutuvat miehiä enemmän matalapalkkaisille aloille, mikä osin selittää palkkaerot. Olisi mielenkiintoista lukea muistakin syistä. Esimerkiksi sairauslomat voisi purkaa auki niiltä osin kuin se on tietoturvan näkökulmasta mahdollista. Jos sairauslomista jättää kokonaan pois vanhemmuuteen ja pienten lasten sairastumisiin liittyvät poissaolot, onko niin, että naisilla on miehiä enemmän poissaoloja töistä?
Viime aikoina on kirjoitettu paljon nuorten naisten uupumisesta ja suomalaisäitien kärsimästä ”tuplaperfektionismista” (HS 9.10.). Onko niin, että miehet kestävät työelämässä naisia paremmin myös henkilökohtaisen elämän raskaita vaiheita ja henkisiä iskuja, joita kaikilla tulee eteen elämän aikana? Ovatko miehet naisia tuottavampia ja saavat siksi parempaa palkkaa?
Yrityksissä rekrytoinnit ovat investointeja, joita harkitaan tarkasti. Puhuttamattakaan yrittäjistä, jotka valitsevat työntekijöitä oma lompakko pöydällä.
Pia Lindroos
toimittaja, Helsinki
"Trans"-nuoret katuvat sukupuolenvaihdostaan - LGBT-yhteisö syyttää heitä pettureiksi
"Mitä enemmän turvauduin yhteisöön, joka vahvisti trans-identiteettiä, sitä huonommalta oloni tuntui"
"Olen ollut yhteydessä 19- ja 20-vuotiaisiin, joille on tehty täydellinen sukupuolenvaihdosleikkaus, jotka toivovat, että se olisi jäänyt heiltä tekemättä. Heidän dysforiansa ei ole lievittynyt eivätkä he tunne oloaan paremmaksi sen johdosta!"
Näin kertoo sukupuolenvaihdosprosessiaan katuvien tueksi perustetun ”Detransition Advocacy Network” -järjestön perustaja, itse teini-ikäisenä sukupuolensa naisesta mieheksi muuttanut Charlie Evans, joka piti itseään miespuolisena melkein kymmenen vuoden ajan - ennen päätöstä vaihtaa takaisin biologiseen sukupuoleensa eli naiseksi.
28-vuotias Charlie Evans on puhunut julkisesti omista kokemuksistaan ja korostaa Sky Newsin haastattelussa keskustelleensa "satojen" nuorten kanssa, jotka katuvat sukupuolenvaihdostaan. Hän on löytänyt myös 5 000:sta henkilöstä koostuvan verkkoyhteisön, joka on vastaavassa tilanteessa.
Sky Newsin haastattelusta uutisoivat muun muassa Breitbart, Life Site News, Daily Wire ja Daily Mail.
Charlie julkisti oman tarinansa viime vuonna ja kertoo hämmästyneensä huomatessaan samanlaisessa tilanteessa olevan niin paljon muitakin.
Evansin mukaan häneen yhteyttä ottaneita ihmisiä yhdistää se, että he ovat suurimmaksi osaksi parikymppisiä, samaan sukupuoleen kohdistuvaa kiinnostusta tunteneita naisia ja usein myös autistisia.
Tämä tukee Bostonin yliopiston tutkimuksen julkaisua, jonka mukaan noin 78 prosenttia transsukupuoliseksi, ei-binääriseksi tai ”gender queeriksi” identifioituvista henkilöistä täyttää yhden tai useamman mielenterveyshäiriön kriteerin.
Freelance-tiedetoimittajanakin tunnettu Charlie Evans on aikaisemmin twiitannut:
”Tutkijat, tiedämme, että ei ole olemassa pojan tai tytön aivoja tai että sinä voit syntyä väärään kehoon. Tiedämme, että murrosiänestäjät eivät ole turvallisia, koska tarvitsemme testosteronia ja estrogeenia kehitykseen. Meidän on oltava rohkeita (#BeBrave) ja pidettävä yhtä.”
Charlie Evansin lanseeraama ”Detransition Advocacy Network” pitää ensimmäisen kokouksensa Pohjois-Manchesterissa lokakuun lopulla.
”Detransition Advocacy Network perustettiin tukemaan ihmisiä, jotka ovat keskeyttäneet tai peruuttaneet sukupuolenvaihdoksen”, Eventbrite mainostaa puolestaan hyväntekeväisyystapahtumaseminaaria, jonka ”Make More Noise” -ryhmä järjestää 30. marraskuuta Detransition Advocacy Network -verkoston käynnistämisen kunniaksi.
Tapahtumassa “keskustellaan sukupuoleensa sopeutumattomien naisten ja tyttöjen yhteiskunnallisesta ja lääketieteellisestä sukupuolenvaihdokseen perustuvasta etiikasta” ja tarjolla on “alalla työskentelevien ammattilaisten puheita, joita seuraa biologiseen sukupuoleensa palanneiden naisten paneelikeskustelu, jossa he puhuvat kokemuksistaan”.
Sadat apua hakevat ihmiset ovat olleet yhteyksissä Charlie Evansiin ja pyytäneet neuvoja - pelkästään hänen kotikaupungissaan Newcastlen alueella heitä on ollut tähän mennessä jo 30 henkilöä.
Väestötutkija: Urakiireet eivät estäkään lasten saamista – perheen perustaminen tyssää useammin työn ja parisuhteen puuttumiseen
Turun yliopiston uusi NEFER-hanke tutkii muun muassa, miksi lapsensaannin esteet kasautuvat vähemmän koulutetuille.
Vauvakato-sana pompahti otsikoihin pari viikkoa sitten, kun Tilastokeskus julkisti tuoreen väestöennusteensa. Taivastelua riitti, vaikka syntyvyyden lasku on ollut nähtävissä jo pitkään.
Turun yliopistossa on käynnistymässä NEFER-hanke, jossa tutkitaan, mistä pohjoismainen voimakas syntyvyyden lasku johtuu ja millaista eriarvoisuutta muuttuvaan perheenmuodostukseen liittyy.
Hanketta johtaa akatemiatutkija Marika Jalovaara. Hän on tutkinut sosiaalisen eriarvoisuuden ja perhedynamiikan yhteyksiä 1990-luvun puolivälistä asti.
Syntyvyyden vajoaminen on Jalovaaran mukaan Pohjoismaissa hätkähdyttävintä juuri Suomessa. Sitä tuskin voi selittää pelkästään lastensaannin lykkääntymisellä vanhemmalle iälle.
Työura ei haittaa lapsensaantia
Marika Jalovaaran tutkimukset paljastavat, että lapsettomaksi jääminen on lisääntynyt Suomessa erityisesti vähemmän koulutettujen naisten osalta. Vähemmän koulutetuilla hän tarkoittaa enintään perus- tai keskiasteen suorittaneita.
Onko siis syytä unohtaa ajatus, että korkeakoulutetuilta uraihmisiltä jäävät lapset tekemättä?
Aiemmin lapsettomaksi jääminen olikin yleisintä korkeakoulutetuilla naisilla, mutta Jalovaara kertoo, että korkeakoulutettujen naisten lapsettomuus ei ole lisääntynyt lainkaan.
– Näyttää siltä, että Pohjoismaissa korkeakoulutetut sovittavat varsin onnistuneesti yhteen työuran ja lapsensaannin. Lapsettomaksi jääminen on lisääntynyt ainoastaan vähemmän koulutettujen naisten kohdalla, Marika Jalovaara sanoo.
Suomi johtaa lapsettomuustilastoja selvästi Pohjoismaissa. Nelikymppisistä miehistä peräti kolmannes on lapsettomia ja naisistakin yli viidennes. Muissa Pohjoismaissa osuus on naisilla jäänyt 12–14 prosenttiin.
Työttömyys on iso kompastuskivi
Kehityksessä on huolestuttavaa sosiaalinen eriarvoisuus: perheen perustamisen esteet kasautuvat vähemmän koulutetuille. Miksi?
Akatemiatutkija Marika Jalovaara nostaa työllisyyden avainasemaan.
– Työttömyys on kompastuskivi perheenmuodostuksen kaikissa vaiheissa. Yhteenmuutossa, avioitumisessa, liittojen kestävyydessä ja lapsensaannissa.
Pohjoismaissa on ansiokkaasti tuettu työn ja perheen yhteensovittamista. Siinä mielessä Pohjoismaat on Jalovaaran mielestä edelleen paratiisi. Mutta asialla on toinenkin puoli.
– Luonnollisesti tuki työn ja perheen yhteensovittamiselle auttaa lähinnä niitä, joilla on jotain yhteensovitettavaa. Ei niinkään niitä, joilta työ ja puoliso puuttuvat.
Jalovaaran mielestä eriarvoisuuteen purevat koulutus- ja työllisyyspolitiikka.
– Perheettömyys on yleisintä niillä, joilla on heikoimmat mahdollisuudet muovata elämänkulkuaan mieluisekseen.
Tulevaisuudennäkymät vaikuttavat lastensaantiin
Jos lapsettomuuden taustalla on puolison puuttuminen, lapsiperheiden taloudellinen tuki ei riitä avuksi. Akatemiatutkija Marika Jalovaara ei silti väheksy yhteiskunnan mahdollisuutta auttaa.
– Usein ajatellaan, että parisuhteet kuuluvat yksityiselämän piiriin. Mutta kyllä riskimalleissa näkyy, että esimerkiksi pitkään työttömänä olleiden miesten todennäköisyys muuttaa yhteen puolison kanssa, avioitua ja saada lapsia on aika pieni.
Perheen perustamisessa ei siis ole kyse pelkästään sattumasta ja romantiikasta, vaan myös tulevaisuudennäkymistä. Siihen vaikuttaa oleellisesti sekä oma että puolison tai puolisoehdokkaan työllisyys.
Vähemmän koulutettujen perheen perustamista on Marika Jalovaaran mielestä tärkeää tukea muistakin syistä kuin vain alenevan syntyvyyden vuoksi.
– Useimmissa tapauksissa perhe suojaa ihmistä ja tuottaa hyvinvointia.
Miksei miesten vähäinen määrä hoivatöissä herätä huolta? Tutkimus selvitti, miksi ihmiset välittävät enemmän naisten aliedustuksesta
Miesvaltaisten alojen suurempi palkka on vain yksi osa selitystä.
KIRJAILIJA Tommi Kinnunen esitti Twitterissä mielenkiintoisia kysymyksiä: ”Miksi aina puhuttaessa koulutusalojen sukupuolittuneisuudesta ratkaisu on tyttöjen houkuttelu tekniselle alalle? Miksi poikia ei koeteta saada vaikkapa hoito- ja hoiva-alalle?”
Uusi Yhdysvalloissa tehty tutkimus antaa vastauksia. Sen mukaan ihmiset todella kokevat vakavampana ongelmana naisten aliedustuksen miesvaltaisilla aloilla kuin miesten aliedustuksen naisvaltaisilla. Niinpä vinoumaan halutaan puuttua hanakammin juuri miesvaltaisilla aloilla.
Neljään eri osatutkimukseen osallistui kaikkiaan 750 ihmistä, miehiä ja naisia. Enemmistö antoi hanakammin tukensa toimenpiteille ja rahallisille panostuksille, joilla pyritään edistämään naisten hakeutumista miesvaltaisille aloille.
YKSI helposti mieleen tuleva syy aliedustushuolen sukupuolierolle on se, että miesvaltaisilla aloilla saisi parempaa palkkaa. Siksi vaikuttaisi suuremmalta vääryydeltä, jos sukupuolen takia ei voisi saavuttaa näitä parempia tuloja.
Tätä tutkijat testasivat yhdessä osatutkimuksessa, jossa he vertasivat pienempipalkkaisia ja suurempipalkkaisia aloja. Molemmissa tapauksissa miesvaltaisten alojen sukupuolivinoumasta oltiin enemmän huolissaan, mutta paremmin palkatuilla aloille ero oli hieman isompi.
Paremmat palkat voivat siis selittää suhtautumiseroa, mutta vain osittain.
TOINEN selitys on se, että naisvaltaisia ammatteja arvostetaan vähemmän kuin miesvaltaisia jopa riippumatta palkasta. Siksi ihmiset eivät koe yhtä suurta painetta edistää sitä, että miehet hakeutuisivat enemmän näille aloille.
Osallistujilla oli myös erilaisia käsityksiä siitä, miksi miehet ja naiset eivät hakeudu toisilleen tyypillisille aloille.
TUTKIMUS havaitsi myös, että osa ihmisistä ajattelee miehiltä puuttuvan motivaatiota hakeutua naisvaltaisille aloille. Kiinnostuksen puutteen vuoksi miehet eivät tämän käsityksen mukaan myöskään hakeutuisi naisvaltaisille aloille töihin.
Naisilla vastaavaa motivaation puutetta ei tutkimuksessa nähty yhtä suurena kuin miehillä. Ei siis ajatella, että naisia pitää poissa miesvaltaisilta aloilta se, että nämä työt eivät kiinnostaisi. Vinoumalle nähdään enemmän muita, ulkoisia syitä.
Näitä motivaatiosta riippumattomia syitä ovat miesvaltaisten alojen sosiaaliset normit, jotka estävät naisia hakeutumista töihin miesvaltaisille aloille.
Tutkimuksen mukaan nämä erot käsityksissä sukupuolivinoumien synnystä selittävät arvostuksen ja palkan lisäksi ihmisten erilaista suhtautumista nais- ja miesvaltaisten alojen vinoumaan.
SUOMESSA työelämä on kansainvälisesti vertailtuna jakautunut voimakkaasti sukupuolen mukaan.
Maailman tasa-arvoisimmissa maissa, kuten Pohjoismaissa, on huomattu niin sanottu tasa-arvon paradoksi, mikä näkyy koulutusvalinnoissa.
Tasa-arvoisissa maissa tytöillä ja naisilla on enemmän vapautta valita ammattinsa ja heitä kannustetaan murtamaan perinteisiä sukupuolirooleja. Siitä huolimatta Pohjoismaissa naiset hakeutuvat silti harvemmin insinööreiksi kuin monissa epätasa-arvoisemmissa maissa.
Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa naisia on luonnontieteen, tekniikan ja matematiikan tutkinnon suorittaneista vain viidennes. Esimerkiksi Algeriassa naisten osuus näillä aloilla on jopa 40 prosenttia.
YKSI selitys tasa-arvon paradoksille liittyy tyttöjen ja poikien väliseen eroon koulumenestyksessä. Vaikka tytöt pärjäävät kaikissa aineissa keskimäärin paremmin kuin pojat, ero heidän hyväkseen on suurempi lukemisessa kuin matematiikassa. Tämä voi saada tyttöjä hakeutumaan humanistisille aloille ja poikia teknisille.
Suomen ensimmäisen seksinukkebordellin ovet laitettiin lopullisesti säppiin – Bordelli-isäntä Antti Kurhinen haaveilee jo uudesta paikasta: "Maailma muuttuu ja seksuaaliset halut kehittyvät"
Suomen ensimmäinen seksinukkebordelli laittoi kuun vaihteessa ovet lopullisesti säppiin. Bordelli-isäntänä toiminut Antti Kurhinen on surullinen liiketoiminnan lopettamisesta, mutta haaveilee jo uudenlaisesta bordellista.
– En olisi halunnut, että näin olisi käynyt. Minua varmaan harmittaa eniten, Kurhinen kommentoi lopettamispäätöstä.
Kurhisen mukaan hiljainen kesä ajoi bordellin liiketoiminnan ahtaalle.
– Tappiot on ollut paljon suuremmat kuin tuotot. Ymmärrän, että tässä vaiheessa pitää sulkea.
Kurhinen haluaa kuitenkin jäädä alalle ja kehittää sitä. Hän ei kuitenkaan aio suostua ihan mihin tahansa tarjoukseen bordellin luotsaamisesta.
– Mä haluaisin ensin nähdä, kuka sitä tarjoaa. Mä en halua lähteä sellaiseen, että se on tosi naurettavaa. Tämä kuitenkin oli sellainen, että oli panostettu.
Kalliita nukkeja kaltoinkohdeltiin
Kurhisen mukaan useiden tuhansien eurojen arvoisten nukkejen kaltoinkohtelun lisääntyminen oli osasyynä toiminnan lopettamiseen. Kurhisen mukaan bordellin nuket ovat maksanneet parhaimmillaan 5000 euroa.
– Jos me oltais täysin kielletty sellainen BDSM-leikkimen, niin meillä olisi ollut paljon vähemmän asiakkaista ja oltaisiin suljettu paljon aikaisemmin.
Kurhisen mukaan asiakaskunta vaihtui ja supistui kesän aikana. Kesällä kävijöitä oli enää muutama viikossa.
– Aluksi oli uutuudenviehätystä ja se oli sellainen muoti-ilmiö. Sitten se hiipui, kun kiinnostuneet oli käynyt ja tilalle tuli sellaisia, joilla oli rajuja fantasioita. Kesällä nekin lähti lomalle.
Unelmana puhuvien seksinukkejen bordelli
Kurhisella on taksiyritys ja hän ajaa itse taksia leipätyökseen.
– Taksilla mennään, pakkohan on itsensä ruokkia. Samalla etsitään ja kehitetään ideoita.
Bordellityöt ovat jääneet nyt taakse, mutta unelma alalle palaamisesta elää vielä. Erityisesti häntä kiinnostaa edistyneemmät robottinuket ja niiden ympärille rakennetun bordellin luotsaaminen.
– Ne pystyy ihan juttelemaan. Siltä voit kysyä ihan yksinkertaisia asioita esimerkiksi että haluatko minua tänään.
Kurhinen kertoo, että Suomen ensimmäisen seksinukkebordellin omistajat eivät myöskään ole kuopanneet kokonaan ajatusta uuden bordellin perustamisesta.
– Maailma muuttuu ja meidän seksuaaliset halut kehittyy. Me tarvitaan uusia juttuja. Mä haluan olla siinä mukana, enkä olla menneisyyttä.
Merja, 33, turhautui vauvapulan kauhisteluun: Iso ryhmä ihmisiä jäänyt keskustelun ulkopuolelle – ”Suomessa unohdettu voimavara”
Merjan mielestä on epätasa-arvoista, että julkisella puolella hedelmöityshoitoja saavat vain heteroparit. Hän ei usko, että ehtii tapaamaan miestä, jonka kanssa olisi valmis lastentekoon.
Kun Merja (nimi muutettu) oli parikymppinen, hän asui ulkomailla ja eli huoletonta elämää. Suomessa hän aloitti yliopisto-opinnot 24-vuotiaana. Hän oli aina ajatellut, että lastenteko on ajankohtaista vasta sitten, kun hän on saanut opinnot päätökseen. Valmistuessaan Merja oli kolmikymppinen ja valmis äidiksi. Vain isäksi sopiva kumppani puuttui.
– Päätin silloin, että jos minulla ei ole siihen mennessä puolisoa, kun olen 34, aloitan hedelmöityshoidot yksin.
Nyt Merja on 33, eikä kumppania ole vieläkään löytynyt. Hän on ollut noin kolmisen vuotta sinkkuna ja käy säännöllisesti treffeillä, mutta iän myötä kriteerit sopivalle poikaystävälle ovat kiristyneet. Merjan pitäisi tuntea mies muutaman vuoden ajan, ennen kuin osaa sanoa, olisiko tämä sopiva ihminen hänen lastensa isäksi. Varteenotettavalla isäehdokkaalla pitäisi olla työpaikka, eikä mielenterveys- tai päihdeongelmia. Lisäksi Merjan pitäisi kokea olevansa parisuhteessa onnellinen.
– En halua tyytyä kehenkään. En kaksikymppisenä ajatellut, että hankkisin lapsia yksin. Ajattelin silloin, että minulla olisi perhe. Olisi ehkä pitänyt silloin kaksikymppisenä ryhtyä ensimmäisen poikaystävän kanssa hommiin. Mutta aika ei ole enää puolellani.
”Jotkut haaveilevat prinsessahäistä, minä haaveilen äidiksi tulosta”
Merja uskoo, että pystyisi tarjoamaan lapselle hyvän elämän yksinkin: tukiverkostoja on ja taloudellinen tilanne on vakaa. Hän on ostanut oman asunnon, jossa on ylimääräinen huone lasta varten. Hän työskentelee lastensuojelussa ja on päivittäin tekemisissä perheiden ja perheiden ongelmien kanssa. Työssään Merja näkee parisuhteiden nurjat puolet ja sen, ettei kaikista meistä ole vanhemmiksi.
– Olen aina ollut aika itsenäinen. Jos minun pitää valita kumppanin tai lapsen välillä, niin kyllä se on lapsi. Ympärillä näkee, miten usein parisuhteet päättyvät. Lapsi on pysyvä, mutta kumppanuussuhde on aina epävarma. Siitä olen varma, että haluan lapsen. Tiedän, että olisin hyvä äiti ja minulla olisi paljon rakkautta annettavana.
Toisaalta hän uskoo, että voi yksinhuoltajaäitinäkin löytää kumppanin.
– Jos tulisi vastaan joku mies, joka ei hyväksyisi sitä, että minulla on lapsi, mies saisi mennä. Aika pönttö mies saa olla, jos ei hyväksy sitä, että minun ikäisellä naisella on lapsi.
Merja on aina tiennyt haluavansa äidiksi. Hän on työskennellyt nuorena lastenhoitajana ulkomailla. Viime vuosina hän on viettänyt paljon aikaa pienen veljentyttärensä kanssa.
– Minulla on kokemusta lastenhoidosta ja nautin lapsista suunnattomasti. Jotkut ehkä ovat aina haaveilleet prinsessahäistä, mutta minä olen haaveillut äidiksi tulosta.
Nyt kun meillä on radikaali hallitus ja kaikkea sellaista, niin minäpä kerron miten vauvakato hoidetaan. Miehet ovat ilmiselvästi huomanneet, että yhteiskunta säännönmukaisesti kusettaa heitä mm. myös lisääntymisoikeuksien suhteen. Merja 33 voi luulla, että hän on valkkaamassa sopivaa isää lapselleen, mutta samaan aikaan pöydän toisella puolella todetaan ko. rönttönen aivan liian riskialttiiksi tapaukseksi ja poistutaan vähin äänin Merjan elämästä.
Jos miehille annettaisiin yhtä vahvat lisääntymisoikeudet kuin naisillekin, niin Merjan tuskin tarvitsee pohtia isäehdokasta vuosikausia ja vaatia yhteiskuntaa kustantamaan taas yhtä lisäpalvelua itselleen. Hedelmöitys voitaisiin hoitaa ihan luonnonmukaisesti vapaaehtoisvoimin, jonka jälkeen molemmat erkanevat omille poluilleen ja Merja hoitaa itse oman lapsensa. Nykyinen lainsäädäntö ei tätä käytännössä salli, koska miehestä yritetään kaikissa tilanteissa tehdä väkisin naisen ja lapsen elannon maksaja.
Luonnossa lisääntymisasioissa se valkkaa, joka maksaa lisääntymisessä suurimmat kustannukset. Menneisyydessä maksaja oli nainen, mutta nykyisellä lainsäädännöllä ja yhteiskunnallisella ilmapiirillä tilanne alkaa olla toisin päin. Biologiaa on näissä asioissa tapana pitää tekosyynä säilyttää asiat ennallaan, mutta todellisuudessa nykyisessä tilanteessa ei ole mitään muutakaan luonnollista, joten lainsäädäntö pitäisi lopultakin viedä loogiseen päätepisteeseensä ja näin antaa miehille lisääntymisoikeudet takaisin.
#metoon muuttamat miehet
Kaksi vuotta sitten käynnistyi #metoo, joka monen miehen mielestä tuntui lihamyllyltä, joka jauhoi sisäänsä miehet ja miehuuden. Mutta monelle miehelle se antoi uuden alun. Osalle se antoi uuden tavan olla mies.
Kaikki miehet eivät ole uhriutuneet #metoo-keskustelun myötä. Monien mielestä se on antanut kaikille paljon.
Lokakuussa kaksi vuotta täyttävä #metoo-kampanja on suvantovaiheessa, mutta sen innoittama keskustelu sukupuolirooleista jatkuu.
Somessa ja mediassa moni mies on valittanut, että miesten elintilaa on kavennettu ja kaikki miehet leimattu.
Nämä tunnot kiteytti taannoin toimittaja Pekka Juntti, joka kirjoitti Ylen kolumnissaan: ”Julkinen keskustelu esittää miehen sortajana ja ongelmien lähteenä. Miehisyys on epäreilua vallankäyttöä, kouluvaikeuksia ja väkivaltaa.”
Kuitenkin varsin moni mies on pitänyt #metoon synnyttämää keskustelua erittäin tervetulleena.
Esimerkiksi puhetaiteilija Juuso Kekkonen, seksuaalipedagogi Juha Kilpiä, seksuaaliväkivaltatyön vastaava ohjaaja Tommi P. Pesonen, ammattisotilas, tasa-arvoaktivisti Juho Pylvänäinen ja toimittaja Samuli Suonpää ajattelevat, että se on muuttanut myös miesten maailmaa paremmaksi.
Miksi?
Ensimmäinen syy on, että miehet ovat ihmisiä, jotka eivät voi hyvin osana syrjivää systeemiä.
Useimmat miehet ahdistuvat siitä, että naisia kohdellaan kaltoin.
”Tuntuu valtavan helpottavalta, että #metoo on johtanut moniin aloitteisiin ja toimenpiteisiin, jotka tekevät maailmasta turvallisemman syrjityille”, Juuso Kekkonen sanoo.
Kekkosen mukaan olisi tärkeää ymmärtää, että tasa-arvotaistelussa ei ole kyse vastakkainasettelusta vaan yhteisen maailman parantamisesta.
Juha Kilpiä uskoo, että sukupuolesta riippumatta me kaikki voimme paremmin, kun voimme omalla toiminnallamme edistää toisten hyvää.
”Se, että pidämme huolta kaltoinkohdeltujen oikeuksista, lisää meidän kaikkien mahdollisuuksia toteutua toisia kunnioittavana ja arvostavana ihmisenä”, Kilpiä sanoo.
Kun #metoo -keskustelu alkoi, toimittaja Samuli Suonpää kirjoitti Kirkko ja kaupunki -lehteen kolumnin, jossa hän tunnusti syntinsä.
Rekrytoimalleen naiselle hän oli sanonut, että valitsi tämän, koska tämä oli muodollisesti pätevin. Papin ja seurakuntanuoren suhdetta hän oli kommentoinut seksistisen vitsein. Kaveriensa kanssa hän oli keskustellut kovaan ääneen, kuinka viereisen pöydän viehättävä nainen voisi heidät tyydyttää.
Lopuksi hän pyysi anteeksi.
”#metoon myötä käynnistynyt keskustelu on antanut meille miehille mahdollisuuden tulla paremmaksi ihmiseksi ja lähimmäiseksi”, Suonpää sanoo.
Paljas sukuelin feministilehden kannessa: Liitto pyytää anteeksi, päätoimittaja puolustautuu - "Ihan perusjuttu, että vaginoita näytellään"
Naisasialiitto Unionin kustantaman lehden kannessa oli vagina. Asia oli liiton mielestä väkisin esitetty.
Naisasialiitto Unionin jäsenet ovat tuohtuneet lehden seksinumeron kansikuvasta.
Pääsihteerin mukaan kuva tuotiin nähtäville väkisin. Se ei kuulu feminismiin.
Päätoimittajan mukaan vaginan piilottaminen olisi ilmentänyt häpeää.
Tällä viikolla ilmestyneen Naisasialiitto Unionin jäsenlehti Tulvan kansi on aiheuttanut ihmetystä monessa jäsenessä. Kannessa on lähikuva naisen paljaasta alavartalosta ja sukuelimistä.
Numerossa käsitellään seksiä. Aiheina on esimerkiksi vaginan symboliikka, porno ja deittailusovellukset.
Unioni lähetti tiistai-iltapäivänä jäsenilleen sähköpostiviestin, jossa sanotaan näin:
”Naisasialiitto Unioni pahoittelee viimeisimmän Tulvan sisältöä. Tulva on journalistisesti itsenäinen lehti, eikä sen sisältö edusta Unionin linjaa. Viimeisimmän numeron kohdalla tämä on erityisen selvää. Naisasialiitto Unioni kustantajana ottaa vastuun lehden sisällöstä ja sen ongelmallisuuksista, ja Unionin hallitus pyytää jäsenistöltään anteeksi tällaisen lehden postittamista jäsenten kotiin.
Lehteä tuottaneen Tulvan nykyisen vt. päätoimittajan toimeksianto oli alunperinkin sovittu päättyväksi tähän numeroon. Naisasialiitto Unionin hallitus varmistaa, että jatkossa jäsenjulkaisun sisältö ja luettavuus ovat feminististä ja lukijaa kunnioittavia.”
"Ei ole ok lähettää pyytämättä”
Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen taustoittaa pahoitteluviestiä Iltalehdelle. Pääsihteerin mukaan ongelma ei ole sukuelimen kuvaaminen itsessään, vaan tapa, jolla se tuotiin esille: jos joku ei olisi halunnut alastonmateriaalia silmiensä eteen, hänellä ei ollut mahdollisuutta kieltäytyä siitä.
– Ensisijainen ongelma, josta saimme palautetta on se, että ei ole ok lähettää ihmisille pyytämättä alastonkuvia tai kuvia sukuelimistä. Se on hyvin epäfeminististä, Pyykkönen sanoo.
Väkisin lähettäminen vertautuu esimerkiksi joidenkin miesten harjoittamaan ”dick pic” -ilmiöön, jonka tarkoitus on loukkaava. Jäsenten mielestä alastonsisällön jakaminen on loukkaavaa siitä huolimatta, minkä sukupuolen sukuelimiä materiaali sisältää.
Unioni ei pitänyt kannen tirkistelevästä sävystä. Vaginaa voi käyttää feministisessä keskustelussa ja taiteessa myös asiallisesti ja yhteiskunnallisessa kontekstissa.
– Me olemme yhteiskunnallinen toimija ja pyrimme siihen, että myös lehti on yhteiskunnallinen toimija, Pyykkönen kertoo.
Päätoimittaja vastaa
Iltalehti kysyi Tulvan päätoimittajalta Tero Kartastenpäältä, mikä lehden perustelu on sille, että kannessa on vagina.
– Se keskustelu, jota käydään esimerkiksi vaginasymboliikasta ja ylipäätään se, mikä koetaan kehossa sellaisiksi asioiksi kehossa, jotka voi näyttää ja mitkä ovat hävettäviä, Kartastenpää vastaa.
– Vaginan piilottaminen on osa sellaista häpeää, joka liitetään feminiinisiin asioihin tai naiseuteen. Sen esille tuominen on feministilehdessä meidän mielestämme perusteltua. Se oli pitkään harkittu ratkaisu, hän jatkaa.
Kartastenpään mukaan toimitukseen on tullut hyvää palautetta numerosta ja sen visuaalisesta ilmeestä. Hän on myös kuullut ihmettelyä siitä, miksi joku on hermostunut kannesta.
Päätoimittaja ei vielä tiistaina alkuillasta ollut keskustellut numerosta Naisasiainliiton kanssa. Kartastenpää tiesi, että jäsenistölle on lähetetty pahoitteluviesti, mutta hän ei tiennyt, miksi sellainen on lähetetty.
Kartastenpään mukaan lehdessä on aiemminkin ollut paljon alastomuutta, koska periaatteena on, ettei siinä ole mitään kummallista.
– Se on monille feministeille ihan perusjuttu, että vaginoita näytetään.
Paljas naisen sukuelin Tulva-lehden kannessa – Naisasialiitto Unioni pyytää anteeksi: ”Kuvottanut joitakin jäseniä”
Naisen sukuelimen kuva lehden kannessa närkästytti.
Naisasialiitto Unionin hallitus on lähettänyt sen kustantaman Tulva-lehden uusimman numeron vuoksi anteeksipyynnön jäsenilleen sekä lehden muille tilaajille. Kirjeessä Unioni pahoittelee lehden seksinumeron sisältöä.
Unionin hallituksen puheenjohtaja Sallamaari Muhonen kertoo, että anteeksipyyntö lähetettiin järjestön saaman palautteen vuoksi. Ongelmana oli lehden kannessa nähtävä naisen sukuelimen kuva.
– Se, että ihmisille postitetaan suoraan heidän kotiinsa postiluukusta sisään sukuelimen kuva, vastaa sitä seksuaalista häirintää, jota vastaan järjestömme tekee töitä. On hyvin ymmärrettävää, että kuva on joitakin jäseniä suuresti kuvottanut, Muhonen sanoo STT:lle.
Muhonen muistuttaa samalla, että Tulva on journalistisesti itsenäinen lehti.
– Tietenkään mitään ennakkosensuuria ei harrasteta, se on ihan selkeä linja.
Lehden kustantajana Unioni kuitenkin ottaa vastuun lehden sisällöstä ja sen ongelmallisuuksista.
”Kansi oli tarkkaan harkittu”
Tulva-lehden vt. päätoimittajan Tero Kartastenpään työsopimus oli päättymässä tähän syksyyn ja lehden tähän numeroon. Tästä oli Muhosen mukaan tehty sopimus jo pari vuotta sitten, joten nyt tehty anteeksipyyntö ei vaikuttanut pestin loppumiseen.
Kartastenpään mukaan ei tullut yllätyksenä, että naisen sukuelimen kuva lehden kannessa ”voi aiheuttaa reaktion joissakin ihmisissä”.
– Kansi oli tarkkaan harkittu. Feministisestä näkökulmasta vaginan esittämiseen on historiallisesti liittynyt niin paljon häpeää ja tarvetta piilottaa, että asian normalisoiminen on perusteltua feministisessä lehdessä, väistyvä päätoimittaja sanoo.
Rinteen hallitus uudistaa henkilötunnuksia – Sukupuolisidonnaisuudesta luovutaan
Henkilötunnuksen uudistamista miettivä työryhmä on selvittänyt vuodesta 2017 lähtien, kuinka henkilö tulisi yksilöidä viranomaisten tietojärjestelmissä ja miten identiteetti liittyy henkilöä koskeviin tietoihin. Työryhmän toimintaa keskitetään nyt pohtimaan muutoksen vaikutuksia ja laatimaan esitystä uudesta mallista.
Henkilötunnus toimii it-järjestelmissä yksilöimisen välineenä: vahva sähköinen tunnistaminen tapahtuu tällä hetkellä keskitetysti henkilötunnuksen perusteella. Henkilötunnusta hyödynnetään tänä päivänä myös yleisesti puhelin- ja toimipisteasioinnissa niin, että henkilöltä kysytään henkilötunnusta ilman henkilöllisyyden todentamista.
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa mainitaan yksi uudistustavoite eli luopuminen henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta.
Muitakin syitä henkilötunnuksen uudistamiselle on. Henkilötunnuksen muodosta johtuen mahdollisia tunnuksia on rajallinen määrä, mikä voisi tulevaisuudessa aiheuttaa ongelmia niiden riittävyydelle. Lisäksi nykykäytäntö ei mahdollista henkilötunnuksen myöntämistä Suomessa tilapäisesti oleskeleville tai asioiville.
Valtiovarainministeriön alainen työryhmä on selvittänyt uudistustarpeita. Työryhmä julkaisi joulukuussa 2018 kommentoitavaksi väliraportin. Siinä esitellään vaihtoehtoisia malleja siihen, miten laajoja muutoksia henkilötunnukseen on mahdollista toteuttaa. Työryhmä ottaa tarkemmin pohdintaan toimikauden lopulla uudistuksen vaikutusten arvioinnin.
Työryhmä laatii ehdotuksen henkilötunnuksen kehittämisestä, henkilön yksilöivästä tunnuksesta, sen hallintamallista ja uudistuksen aikataulusta.
Työryhmän johtoryhmän puheenjohtajana toimii jatkossa lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara.
Hurjia ennätyksiä takonut koripallolegenda makasi väitetysti 20 000 naisen kanssa – kuoli sairaana ja yksin: "Hän ei osannut rakastaa"
Koripallolegenda Wilt Chamberlain menehtyi lähes täsmälleen 20 vuotta sitten. Hirmusuorituksistaan pelikentillä tunnettu yhdysvaltalainen tuli myös tutuksi siviilielämänsä kautta. Hän väitti maanneensa 20 000 naisen kanssa.
Chamberlain muistetaan järkyttävistä ennätyksistään, kuten kun hän teki 100 pistettä yhdessä ottelussa. Kymmenen viime vuoden aikana 30 pisteen keskiarvo on ylitetty kuudesti koko kauden kattavissa tilastoissa. Chamberlainin paras saldo oli kaudella 1961-1962, kun hän teki keskiarvollisesti 50,4 pistettä.
Samalla kaudella hänellä oli hämmentävä ennätys, kun hän pelasi keskimääräisesti 48,5 minuuttia ottelussa peliajan ollessa 4*12 minuuttia. Otteluiden jatkoajat ja se, että hän ei mennyt koskaan vaihtoon mahdollistivat tämän.
Urheiluansioidensa lisäksi hän oli erittäin suosittu naisten keskuudessa. Hän väitti 90-luvulla julkaistussa kirjassa, että hän olisi maannut 20 000 naisen kanssa. Ruotsalainen olympiaurheilija Annette Tånnander-Bank kertoi ensitapaamisestaan Chamberlainin kanssa ja kumoaa huhut siitä, että hän olisi maannut tähden kanssa. Ruotsalainen oli kutsuttu tämän grillijuhliin ja 216-senttisen mittatilaustyönä tehty koti aiheutti kummastusta.
– Vessanpöntöt olivat todella korkeita, jalat eivät yltäneet maahan. Siellä oli uima-allas, johon hypättiin sisältä, mutta uitiin ulkona. Kaikki oli tuplaten suurempaa kuin normaalisti, Tånnander-Bank sanoo.
Robert Cherryn kirjoittamassa Chamberlainista kertovassa kirjassa ruotsalaista on siteerattu sanoin: "Luulen, että hän koski kaikkeen, joka liikkui, mutta hän oli aina kohtelias."
– Se tapa, jolla he asiasta kirjoittivat, kuulostaa siltä, että olisin yksi hänen naisistaan, mutta se ei pidä paikkaansa, Tånnander-Bank toteaa.
Chamberlain itse totesi kirjassaan, että uskoo monien epäilevän lukua, mutta hän antoi oman vastineensa epäilyille. Hän kertoi syntymäpäiväjuhlista, joissa oli illan ja yön aikana viisitoista naista, joista kaikki paitsi yksi oli hänen kanssaan. Hän kirjoitti myös kirjassaan, että ei välittänyt pohjoismaalaisista naisista.
– Olen huomannut, että kuten muu maailma ja erityisesti amerikkalaiset ajattelevat näin Skandinaviasta, niin se on tehnyt ihmiset erittäin itsetietoisiksi ja herkiksi, kun aihe tulee esiin. Sen sijaan, että he olisivat avoimia tai heillä olisi taipumus seksiin, he yrittävät osoittaa, että he eivät oikeasti ole kevytkenkäisiä, Chamberlain sanoi.
Väite kyseenalaistettiin ja hän sai paljon kritiikkiä omista elintavoistaan. Chamberlain ei kuitenkaan välittänyt kritiikistä. Hänet vuosikymmeniä tuntenut Lynda Huey kertoi Cherryn kirjassa Chamberlainin vaikeuksista.
– Hän ei osannut rakastaa, kuinka päästää toinen ihminen elämäänsä. Hän pelkäsi läheisyyttä eikä pystynyt yhdistämään ystävyyttä ja seksuaalisuutta. Hän uskoi avioliittoon, mutta ei itse pystynyt siihen, Huey sanoi.
Lentopalloakin ammattilaistasolla kokeilleen Chamberlainin suuri koko aiheutti viimeisinä vuosina suuria ongelmia. Hänen sydämensä rupesi reistailla ja lonkka aiheutti hänelle yhä enemmän ongelmia. Kesällä 1999 Chamberlain joutui sairaalaan, kun hänellä oli lymfaödeema, joka aiheutti nesteen kertymisen jalkaan. Samalla hänen painonsa nousi merkittävästi. Yhdysvaltalaisella oli myös ongelmia polvessa, hampaissa ja vatsassa sekä hän sai myös diagnoosin diabeteksesta.
Tähden sisko vieraili hänen luonaan ja teki Chamberlainille tämän lempiruokaa, jota hän ei syönyt ollenkaan. Kolme päivää myöhemmin Chamberlainin puutarhuri huomasi, että tämän talon avattava katto oli jäänyt auki ja löysi Chamberlainin kuolleena sängystään. Chamberlain oli 63-vuotias.
Tulva-lehden kannessa on kuva naisen sukuelimestä, ja Naisasialiitto Unioni pyysi sitä jäseniltään anteeksi: ”Kenellekään ei pidä lähettää kuvia sukuelimistä pyytämättä”
Tulvan päätoimittajalle Tero Kartastenpäälle Naisasialiitto Unionin paheksuva reaktio tuli yllätyksenä.
FEMINISTISEN aikakauslehti Tulvan tuorein seksiaiheinen numero on aiheuttanut kuohuntaa. Lehteä kustantava feministinen ja antirasistinen järjestö Naisasialiitto Unioni lähetti keskiviikkona jäsenilleen sähköpostiviestin, jossa se pahoittelee viimeisimmän lehden sisältöä.
”Tulva on journalistisesti itsenäinen lehti, eikä sen sisältö edusta Unionin linjaa. Viimeisimmän numeron kohdalla tämä on erityisen selvää. Naisasialiitto Unioni kustantajana ottaa vastuun lehden sisällöstä ja sen ongelmallisuuksista, ja Unionin hallitus pyytää jäsenistöltään anteeksi tällaisen lehden postittamista jäsenten kotiin”, sanotaan tiedotteessa, jonka on allekirjoittanut Unionin toimisto ja hallitus.
Uusimman Tulvan kannessa on kuva naisen paljaasta alavartalosta. Myös lehden sisällä on useita kuvia naisen sukuelimistä.
Näiden kuvien takiako Unioni on halunnut esittää anteeksipyynnön?
”Ensisijaisesti sen takia, että jo kannessa on sukuelimen kuva. Kannessa on myös sisältövaroitus, että lehti sisältää alastomuutta. Intersektionaalisen feminismin keskustelun ydintä on se, että jos sisällöstä varoittaa, niin se pitää tehdä ennen kuin siinä on se, mistä varoitetaan”, Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen selittää.
”Saimme siitä jäseniltä palautetta ja olemme myös sitä mieltä, että alastonkuvia – varsinkaan kuvia sukuelimistä – ei pidä kenellekään lähettää pyytämättä.”
PYYKKÖSEN mukaan tilanne on samankaltainen kuin dickpic-kuvissa, joita jotkut miehet lähettelevät paljaista elimistään naisille pyytämättä. Tämä näkökulma on tullut esiin Unionin jäseniltään suoraan saamassa palautteessa.
”Tämä vertautuu siihen, että ihmiselle lähetetään yksityisviestinä yllätyksenä ja pyytämättä kuva sukuelimestä. Nyt kotiin tulee posti, jossa on kuva siitä, ja kuka tahansa perheenjäsen voi sen nähdä ensimmäisenä. Se on ensisijainen syy”, Pyykkönen jatkaa.
Ihmisen pitäisi Pyykkösen mukaan voida itse valita, haluaako nähdä alastomuutta ja mitä lehdestä katsoo. Nyt kannen kuvan ehtii nähdä ennen kuin edes erottaa alanurkassa olevaa pientä varoitustekstiä.
”Ihmisille, jotka ovat saaneet tällaisia kuvia häirintätarkoituksessa, lehti voi tuoda mieleen sen häirintätilanteen.”
Pyykkönen muistuttaa, että Unionin tiistaina lähettämä sähköposti oli osoitettu heidän jäsenilleen, ei Tulvan tilaajille.
”Tulvan tilaajat päättävät itse, mitä he tilaavat. Meidän jäsenillemme Tulva tulee automaattisesti.”
KYSE ei ole pelkästä kannesta. Lehden muukaan sisältö ei kaikilta osin miellytä kustantajaa.
”Kun kuulimme, että on tulossa seksiaiheinen lehti, olimme innoissamme, että nyt tulee yhteiskunnallista keskustelua seksistä. Mutta sisältö on enemmänkin tirkistelyä kuin yhteiskunnallista keskustelua”, Pyykkönen sanoo.
Lehdessä on muun muassa iso juttu italialaisesta pornonäyttelijästä ja poliitikosta Cicciolinasta, vaginasymboliikkaa ja ihmisten seksipäiväkirjoja.
Hokema naisen eurosta joutaisi jo roskakoriin
Nais- ja miesvaltaisten alojen palkkaeroista uutisoitaessa taustat on jätetty vähälle huomiolle.
PIA LINDROOS pohti työn tuottavuutta (HS Mielipide 14.10.). Sehän vaikuttaa suoraan palkan määrään. Nais- ja miesvaltaisten alojen palkkaeroja uutisoitaessa taustat on jätetty vähälle huomiolle. Lindroos otti esille osan.
Kun kunta-alalla tehtiin aikoinaan työehtosopimuksia, rahapulasta kärsivät kunnat eivät nostaneet palkkoja vaan lisäsivät vuosilomapäiviä. Työaika lyheni, ja lomapäivät lisääntyivät. Yksityisellä puolella näin ei tapahtunut. Tässä tilanteessa palkkavertailu pitää tehdä normaalin työajan tuntipalkoilla eikä esimerkiksi kuukausipalkkoja tutkimalla.
Toinen pimentoon jäänyt asia on ylitöiden osuus palkoissa. Miehet tekevät enemmän ylitöitä kuin naiset, ja ylityökorvaukset saattavat olla iso palkanosa. Tästä syystä palkkavertailu pitää tehdä saman alan normaaliajan tuntipalkoilla.
Kolmas ja täysin pimentoon jäänyt asia on miesvaltaisten alojen tapaturmavaara ja vaikeat työskentelyolosuhteet. Kun elementtiasentaja tekee työtään kymmenennessä kerroksessa rakennustelineillä räntäsateessa, lapsia hoitava työntekijä voi vetäytyä lämpimiin sisätiloihin. Näissä tilanteissa ei ole itsestään selvää, että korkeakoulutetulle työntekijälle pitäisi maksaa parempaa palkkaa kuin ammattikoulutetulle.
Palkkavertailuissa unohtuu myös se, että esimerkiksi rakennusalan työ on kausiluonteista. Hyvinä vuosina palkka juoksee, mutta laman tullessa pitää tyytyä työttömyyskorvauksiin. Tällöin tuntipalkkavertailu ei toimi oikeudenmukaisesti, vaan palkkaa pitäisikin tarkastella vuoden tai vuosien tasolla.
Hokema naisen eurosta joutaisi jo roskakoriin.
Heikki Murto
Espoo
Tutkimus: Osa sukupuolten välisistä palkkaeroista johtuu siitä, että miehet suorittavat naisia useammin ammattinsa kannalta keskeisiä työtehtäviä
Sukupuolten palkkaerot ovat suorassa yhteydessä siihen, minkälaisia työtehtäviä miehille ja naisille annetaan, todetaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskus Vattin tutkimuksessa.
NAISTEN ja miesten palkoissa on edelleen huomattava ero, kun tarkastellaan samalla alalla olevia työntekijöitä. Suomessa vain kuusi prosenttia ammattiryhmistä on sellaisia, joissa naisten tuntipalkkakohtainen mediaani on suurempi kuin miehillä.
Sen sijaan suomaisilla miehillä on paremmat palkat lähes puolessa ammattiryhmistä.
Koko Euroopan tasolla sukupuolten väliset palkkaerot vaihtelevat rajustikin, mutta EU-maissa miehille maksetaan keskimäärin 16 prosenttia korkeampia palkkoja kuin naisille, vaikka huomioon on otettu työtehtävä ja koulutustausta.
Selityksenä palkkaeroille on pidetty esimerkiksi ylityökorvauksia, lastenhoitovastuun painottumista naisille, sekä miesten ohjautumista parempipalkkaisiin tehtäviin ammattiryhmän sisällä.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskus Vattin tuoreen tutkimuksen mukaan sukupuolten välisille palkkaeroille on myös muita syitä, jotka ovat tähän mennessä jääneet piiloon.
Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että palkkaeroja selittää osin se, että miehet tekevät naisia useammin työnkuvaan keskeisesti kuuluvia tehtäviä, Vattista todetaan.
TUTKIMUKSEN tausta-aineistona on OECD:n hiljattain keräämä kysely, johon vastasi yli 250:n eri ammatin edustajia 13:sta Euroopan maasta. Vastaajilta kysyttiin, kuinka usein he suorittavat 40:tä omalle ammatilleen tavanomaisinta tehtävää.
Kyselyssä tiedusteltiin esimerkiksi, kuinka usein vastaajat kirjoittavat sähköpostia, tekevät myyntityötä tai neuvovat muita ihmisiä työpaikallaan.
Vastaajien ammatit vaihtelivat tehdastyöläisistä akateemisiin työntekijöihin ja sihteereistä johtajiin. Kustakin ammatista poimittiin ne muuttujat, jotka olivat työn kannalta keskeisiä.
Vattissa aineistoa tutki erikoistutkija ja taloustieteen tohtori Aspasia Bizopoulou. Havainto oli yllättävä: naiset raportoivat keskimäärin suorittavansa harvemmalla tahdilla keskeisiä työtehtäviä kuin miehet.
”Keskimäärin ero oli 12 prosenttia”, Bizopoulou sanoo.
Ammattien ja maiden välillä oli isojakin eroja. Yleisesti ottaen miehet kuitenkin vaikuttivat suorittavan ammatin kannalta keskeisiä työtehtäviä kiivaammalla tahdilla kuin naiset.
BIZOPOULOU halusi selvittää, miksi näin on. Tutkimuksessa suljettiin pois useita vaikuttavia tekijöitä, kuten liian varovainen raportointi. Myöskään työtuntien määrällä ei havaittu olevan merkitsevää vaikutusta siihen, kuinka vilkkaasti keskeisiä tehtäviä suoritettiin.
Lasten saaminen sen sijaan näytti vaikuttavan naisilla suoritettujen työtehtävien määrään alentavasti, mutta sekään ei selittänyt eroa keskeisten työtehtävien suoritetussa määrässä kokonaan.
Bizopouloun mukaan suoritettujen keskeisten työtehtävien määrällä ja palkkauksella näyttää olevan selvä yhteys.
Yksi selitys vaikuttaakin olevan työtehtävien sisällössä. Aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu, että naiset päätyvät koulutukseensa nähden heikommin palkattuihin tehtäviin kuin miehet.
Bizopoulou vertaili yksityiskohtaisia palkkatietoja kyselyaineistoon ja havaitsi, että suoritettujen työtehtävien määrällä on vahva yhteys palkkaan, oli sitten kyseessä mies tai nainen. Siis niillä, jotka tekivät enemmän keskeisiä tehtäviä näytti olevan myös parempi palkka sukupuolesta riippumatta.
Toisin sanoen naiset, joilla oli yhtä korkea palkka kuin saman ammattikunnan yhtä pätevillä miehillä, suorittivat myös yhtä paljon keskeisiä työtehtäviä kuin miehet.
Asunnottomuuden kokenut Emma, 23, takertui rutiineihin hammasharja rinkassa: Valehtelin itselleni, että halusin olla vapaa reppureissaaja
Naisten asunnottomuus ei ole vähentynyt samassa tahdissa kuin miesten ja syynä on se, että palvelut on tehty miehiä varten.
Helsinkiläisestä Emmasta on viime aikoina tullut ahkera huonekalukirppisten asiakas. Puoli vuotta sitten hän muutti ensimmäiseen omaan asuntoonsa ja hankki kaiken sisustukseen tarvittavan kerralla. Hän oli säästänyt rahaa niitä varten ja osan lahjoittivat ystävät.
Kaikki huonekalut puuttuivat, sillä Emma oli ollut asunnottomana. Omaisuus oli mahtunut yhteen rinkkaan.
Emma oli asunnottomana useaan eri otteeseen yhteensä vuoden verran. Asunnottomana elämästä puuttui pysyvyys. Oli uuvuttavaa, kun joka päivä oli etsittävä paikka, jossa levätä.
– Jaksoin, koska kielsin pitkään asioiden edes olevan huonosti. Valehtelin itselleni, että halusin elää niin ja olla vapaa reppureissaaja, jolla on vaihtoehdot auki. Todellisuudessa minulla ei juuri ollut vaihtoehtoja.
Pysyvää yöpaikkaa ei ollut. Useimmiten yösija löytyi kavereiden tai tuttavien luota. Välillä Emma yöpyi ulkona, esimerkiksi hylätyssä autossa tai ostoskeskuksen portaikossa.
Toiveissa arkirutiini rikkinäisessä elämässä
Emma halusi turvattomassa tilanteessa pitää itse yllä jonkinlaista säännöllisyyttä. Hänellä oli aina rinkassa mukana vaihtovaatteita ja kaikki kosmetiikkatuotteet, joita hän omisti: hammasharja ja -tahna, saippua, rasva ja kasvojenpesuaine.
– Aamuisin menin aina vessaan pesulle missä ikinä pääsinkin, että voisin kokea olevani edes vähän siisti. Yritin rakentaa täysin rikkinäiseen elämään jotakin turvaa tuottavia rakenteita, kertoo Emma.
Naisille katu tuo seksuaalisen hyväksikäytön riskin
Emma kertoo, että asunnottomana nainen saa kadulla apua paljon helpommin kuin mies. Avuntarjoukset eivät aina kuitenkaan ole vilpittömiä: yöpaikkaa vastaan saatetaan vaatia seksiä.
Asunnottomana naisilla on myös tutkimusten mukaan melkoinen riski joutua kohtaamaan hyväksikäyttöä tai väkivaltaa. Itsemääräämisoikeudesta voi olla mahdotonta pitää kiinni kun vaihtoehtona on yö ulkona.
Naiset saattavat myös pysytellä väkivaltaisissa suhteissa asunnottomuuden tai lasten menettämisen pelossa.
Naisten osuus asunnottomista on kasvanut
Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus on saatu vähenemään viime vuosina.
Naisten osuus asunnottomista on kuitenkin kasvanut. Vuonna 2018 Suomessa oli yli 1200 yksinelävää asunnotonta naista, mikä on noin neljäsosa kaikista asunnottomista.
Miksi naisten asunnottomuus ei ole vähentynyt yhtä paljon kuin miesten?
– Kun enemmistö asunnottomista on miehiä, on palveluja kehitetty miesten tarpeisiin ja näin saatukin asunnottomuutta vähennettyä, kertoo NEA-hankkeen projektipäällikkö Leena Lehtonen.
– Naisten tarpeet ovat kuitenkin osin omanlaisiaan, ja niitä ei ole vielä otettu riittävästi huomioon.
NEA on Y-Säätiön koordinoima hanke, joka selvittää naisten asunnottomuuden syitä ja kehittää niihin ratkaisuja.
Mikko, 33, ei ole koskaan edes suudellut: ”Minulla ei ole hajuakaan, mistä naisille pitäisi jutella”
Yksinäisyys koskettaa monia. Kolmekymppinen Mikko kaipaa välillä ihan vain halaamista.
Eräänä päivänä Mikko, 33, kerrankin rohkaistui. Lähestyi naista bussipysäkillä.
– Ennen kuin edes ehdin sanaa sanomaan, tuli naisen suusta jo ”painu v*ttuun rumilus”.
Tutustuminen jäi siihen.
– En ole koskaan ollut treffeillä enkä ole koskaan seukannut. En ole myöskään koskenut, halannut tai pussannut, saatika pannut naista elämäni aikana. En ole koskaan saanut halausta, kukaan ei ole halunnut minua halata, enkä ole halunnut ketään pakottaa halaamiseen, Mikko sanoo.
Kouluaikoihin nintendot ja pleikkarit kiinnostivat enemmän kuin yökerhot. Vuosikymmen vierähti pelien seurassa. Peruskoulun jälkeen oli työelämän vuoro, tällä hetkellä Mikko opiskelee merkonomiksi.
– Nyt hieman vanhempana olen yrittänyt deittailla. On profiileja ollut Badoossa, Tinderissä, Happypancakessa ja muilla deittipalstoilla, mutta ei ole onnistunut mikään. Jos satun edes saamaan matchin, juttelu loppuu lyhyeen, kun en vaan osaa olla kiinnostava.
Puhelinnumeroita ei ole koskaan tullut vaihdettua.
– Vaikka onnistuisinkin pääsemään treffeille saakka, olen täysin introvertti, ujo ja sisäänpäinkääntynyt, etten keksisi yhtään mitään sanottavaa. Minulla ei ole hajuakaan mistä naisille pitäisi jutella. En katso telkkaria enkä kuuntele musaa, en lue uutisia enkä lööppejä.
Hyvää palautetta asiakkailta
Iloinen, palvelualtis, positiivinen, pitkäjänteinen. Hyvä englanninkielen taito, tarkka, näkee vaivaa ostoksia pakatessa sekä vaatteita viikatessa. Tällaista palautetta Mikko kertoo saaneensa asiakkailtaan.
– Muistan kun yksi asiakas sanoi minulle kassalla, että ”sä oot niin ihana myyjä”. Kyllähän se sydäntä lämmitti kun sai positiivista palautetta. Tiedän, että olin hoitanut työni hyvin.
Naisia on sen sijaan vaikea kohdata.
– En osaa enkä uskalla lähestyä ja jutella naisille.
”Ronkeli” Mikko ei mielestään ole, sillä sisin ratkaisee.
– Myönnän etten ole komea, en pitkä enkä lihaksikas, enkä millään muullakaan tapaa kiinnostava. En mene muodin mukana, tykkään vaatteista, jotka tuntuvat hyvältä päällä.
Mikko on normaalipainoinen. Hän ei juo alkoholia eikä polta tupakkaa ja yrittää syödä terveellisesti. Se ei ole kumppanin löytämisessä kuitenkaan auttanut.
Some ei kiinnosta
Somettaminen ei Mikkoa kiinnosta eikä hänellä ole edes aktiivisia tilejä. Tekstiviestit hoituvat normaalilla tekstiviestiapilla.
– En tykkää whatsapeista, snapchateistä enkä mistään muustakaan hölynpölystä. Ja ei, en ole se kaveri, joka ottaa bussissa joka kymmenes sekunti itsestään uuden selfien.
Bussissa Mikko istuu mieluiten hiljaa omine ajatuksineen ja katselee luontoa.
– Viihdyn kyllä yksinkin, onhan tässä jo pitkään yksin elelty. Silti tulee se kaipuu kun näkee kaupungilla onnellisia ihmisiä käsi kädessä halailemassa. Välillä tekisi mieli kysyä jokaiselta vastaantulevalta naiselta että ”anna yks pieni hali”, mutta rohkeus ja itsetunto kun on maassa ei se hirveämmin auta asiaa.
Mikon nimi on muutettu.
Melissan motiivi
Melissa Sten lähti ”houkutuslinnuksi” Temptation Island Suomi -sarjan neljännelle tuotantokaudelle. Hän sai juuri sen, mitä halusi: ponnahduslaudan aikuisviihteen ammattilaiseksi.
Kun Melissa Sten hakeutui 18-vuotiaana mukaan Temptation Island Suomi -sarjan neljännelle tuotantokaudelle, hänellä oli selkeä tavoite. Tuolloin hän oli jo kokeillut kykyjään stripparina ja pornonäyttelijänä.
– Hakuvaiheessa ajattelin että sarja auttaisi minua valloittamaan Suomen markkinoita sekä saamaan nimeä esiin.
Sen TIS tekikin, mutta myös paljon enemmän. Nyt 20-vuotias Sten kertoo uran lähteneen välittömään nousuun heti jaksojen ilmestymisen jälkeen.
– Paskaa tuli todella paljon, mutta enemmän sarja toi elämääni positiivisia asioita. Ura sai aivan mieletöntä boostia ohjelmasta!
Ovet aukesivat Euroopan aikuisviihdebisnekseen, ja samalla tiellä hän on edelleen.
– Rakkaus alaa kohtaan syntyi jo 15-vuotiaana ja on vain vahvistunut vuosi vuodelta. Yhteiskunnan normien vuoksi ajattelin ensin, että enhän mä voi tällaista tehdä, mutta sitten haistatin pitkät.
Temptation Island Suomen uusimman kauden jaksoja on ehditty jo kummastella sen vuoksi, että paljasta pintaa ja roiseja juttuja nähtiin ja kuultiin jo ensimmäisessä jaksossa hyvin runsaasti. Osanottajia arvosteltiin muun muassa ”sekoilunhaluisiksi lapsiksi”.
Kuitenkin jos urahaaveena on esimerkiksi aikuisviihdeala, oman estottomuuden esitteleminen suositussa tv-ohjelmassa voi olla hyvinkin taktinen veto.
Tuotanto ohjailee
Stenin mukaan TIS-ohjelman kuvauksissa tuotantoyhtiö ei varsinaisesti kehota osallistujia seksin harrastamiseen. Kuitenkin jo hakuprosessin aikana tehtiin hyvin selväksi, millaiseen suuntaan ohjelmaa halutaan viedä.
Se on Stenin mielestä hyvin ymmärrettävää.
– Jos siellä olisi jotain Marja-lähihoitajia ristit kaulassa, niin olisipa siinä viihdettä kerrakseen. Joskus me siellä saarella bileissäkin lätkittiin vaan korttia, niin aika äkkiä tuli tuotantoyhtiöltä komentoa että laittakaahan vähän vauhtia koneeseen.
Hakuvaiheessa tuotantoyhtiö kysyi Stenin mukaan useampaan kertaan, mihin hän olisi saarelle päästessään valmis.
– Kysyttiin, että onko jotain, mitä en saarella tekisi ja mitkä ovat minun rajani. Muistelen omaan tyyliini vastanneeni, että tuskinpa minulla mitään rajoja on, teen mitä huvittaa, Sten naurahtaa.
Sarjassa hänet nähtiin lopulta kuitenkin villikkosinkun sijaan suhteellisen kesynä, saparopäisenä vaaleana tyttönä, joka ei aiheuttanut suurempaa kohua. Se oli Stenin mukaan peliliike, jonka hän teki tarkoituksella.
– Se on minun juttuni, se mitä myyn. Sellainen naapurintyttömäinen, pikkuinen blondi. Olin saarella siis ihan tarkoituksella hyvin kiltisti.
Kikka selkeästi toimi, sillä Stenin mukaan vielä kahden vuoden jälkeenkin Suomessa keikkoja ropisee nimenomaan sarjan tiimoilta.
Ei ainoa
Sten ei usko, että kovin moni TIS-sinkku lähtee ohjelmaan haaveenaan aikuisviihdeura, vaikka sellaisen edistämiseen ohjelma onkin loistava keino. Ei hän kuitenkaan ainoa ole. Stenin lisäksi TIS-sarjan osallistujista aikuisviihteen parissa työskentelee ainakin niin ikään neljännen kauden Milja Ranta.
– Miljasta muodostui minulle nopeasti hirveän tärkeä. Olemme tukeneet toisiamme ja tehneet myös töitä yhdessä.
Sten suosittelee kaikkia alasta haaveilevia harkitsemaan asiaa tarkkaan.
– En kadu, lähtisin sarjaan samalla mentaliteetilla uudelleenkin. Mutta ei tälle uralle voi lähteä vain julkisuuden tai rahan takia, tämä on rankkaa duunia.
Stenin mukaan suurimmat virheelliset ennakkoluulot aikuisviihdealasta liittyvät palkkaukseen ja työnkuvaan. Hän kertoo näkevänsä usein nuoria naisia, jotka jaksavat alalla maksimissaan kuukauden ja jättäytyvät sitten pois.
”Naisilla on koko ajan jalka oven välissä ja 3–5 miestä viestiringissä” – Tinderissä onkin naisten markkinat
Kaksi deittailuun pettynyttä miestä kertoo kokemuksistaan. Miten onnistua rakkauden löytämisessä?
Onko sitoutumisesta tullut katoava luonnonvara? Näin väittää 44-vuotias sinkkumies Iltalehden kyselyssä. Hänen mielestään tavalliset miehet ovat paljon naisia uskollisempia nykyään, koska miehet tietävät, ettei kumppania niin vain löydy.
Hän on ollut sinkku kahdeksan vuotta. Jokainen suhde on päättynyt siihen, että nainen on löytänyt toisen.
”Nykypäivänä on ihan turha yrittää sitoutua kehenkään. Naisilla on koko ajan jalka ovenvälissä ja 3–5 miestä viestiringissä”, mies kertoo.
Hänen suhteensa ovat kestäneet pisimmillään vuoden tai puolitoista vuotta.
”Ja se seuraavakin suhde on sitten loppunut suunnilleen saman ajan kuluttua, eli koko ajan miehet vaihtuvat. Eivätkä naiset ole olleet mitään 20-vuotiaita Instamisuja, vaan tavallisia 35–45-vuotiaita äitejä”, mies kertoo.
Onko sitoutumishaluttomuus oikea ilmiö? Match by K:ta pyörittävän deittipalveluyrittäjä Katri Grunerin mukaan aina paremman kumppanin etsiminen on nykyisessä deittailukulttuurissa hyvin tyypillistä.
– Se johtaa siihen, ettei tutustu kehenkään kunnolla, hän sanoo.
Grunerin mielestä yksien tai kaksien treffien jälkeen ei voi oikeasti tuntea ketään uutta ihmistä.
– Jos treffeistä jää fiilis, että ihmisen kanssa oli ihan mukavaa, kannattaisi tavata uudestaan. Kaikki ihmiset eivät avaudu heti tai osaa olla heti omia itsejään. Deittailuun kannattaisi ottaa vähän enemmän pitkäjänteisyyttä mukaan, hän sanoi aiemmassa Iltalehden jutussa.
”Vain tatuoituja yh-äitejä”
Toinen Iltalehden kyselyyn vastannut mies valitti puolestaan, että suurimmalla osalla naisista on tyyli, joka häntä ei miellytä. Ne harvat, jotka miellyttävät, ovat kovan piirityksen kohteena.
”Olen komea, tavallinen ja tylsä työssä käyvä mies. Kun olen hakenut netin kautta deittiä, tulee todella paljon osumia, mutta kun alkaa tarkastelemaan tarjontaa, niin siellä on vain tatuoituja koirista ja alkoholista pitäviä yksinhuoltajaäitejä, joiden profiilistakin jo voi päätellä, että ex-miehet pyörivät jaloissa.
Toinen on sitten se, kun profiilit ovat täynnä lasten ja kotieläinten kuvia, eli siihen ihmiseen tutustumisen sijaan täytyykin ensin tutustua näihin. Sitten, kun löytyy se yksi kunnollinen osuma, joka itseä kiinnostaa, kilpailu on kova ja yleensä sitten minä olen se, joka ei kelpaa, koska en ole jännittävä”, mies kirjoitti nimimerkillä Seppis.
Katri Grunerin mukaan on kyllä fakta, että esimerkiksi Tinderissä onkin naisten markkinat.
– Tinderissä on naisten markkinat, sillä palvelun käyttäjistä noin 65 prosenttia on miehiä ja 35 prosenttia naisia. Miehet joutuvat siis swaippailemaan paljon enemmän kuin naiset ja saavat silti vähemmän matcheja. Se on karu fakta.
Sitoutuminen voi olla Grunerin mukaan vaikeaa kaikille, ei vain naisille tai miehille. Sitoutumisen vaikeutta lisää sekin, että deittisovellukset ruokkivat lyhytjännitteisyyttä loputtomalla profiilivalikoimallaan.
Sen sijaan, että miettii paljon vain sitä, millaisia ominaisuuksia vaatii tulevalta kumppaniltaan, Grunerin mielestä kannattaa pohtia myös sitä, mitä voi itse tulevalle rakkaalle tarjota.
– Deittailu on myyntityötä. Viestin pitäisi olla, että minuun kannattaa tutustua ja seurassani on hauskaa olla. Kannattaisikin miettiä paljon sitä, mitä itse pystyy tarjoamaan muille.
Treffeillä kannattaa olla Grunerin mielestä oma itsensä, mutta silti voi pyrkiä olemaan paras versio itsestään.
Nainen istui alasti naaman päälle ja vaati suuseksiä - mies oli tukehtua
Naisia istuu pörssiyhtiöiden hallituksissa aiempaa enemmän, mutta vastuut laahaavat perässä – heijastelee yhteiskunnan sukupuolittuneita rakenteita, sanoo asiantuntija
Pienten yritysten First North -listan yrityksistä 41 prosentilla on hallitus, joka koostuu yksinomaan miehistä.
NAISET vaikuttavat aiempaa useammin suomalaisten pörssiyritysten hallituksissa. Yhä harvemmassa ovat myös Helsingin pörssin yhtiöt, joissa valtaa käyttää suositusten vastaisesti yksinomaan miehistä koostuva hallitus.
Asia käy ilmi Helsingin Sanomien selvityksestä, jossa kartoitettiin pörssiyhtiöiden hallitusten kokoonpanoa.
Selvitys osoittaa myös, ettei naisten määrän kasvaminen pörssiyrityksissä heijastu täysin heidän valta-asemaansa: valta pörssiyrityksissä on keskittynyt edelleen selvästi miehille.
HS ON tehnyt vastaavan selvityksen 2010-luvulla kaksi kertaa aiemmin: lokakuussa 2010 ja heinäkuussa 2016.
Tällä kertaa tarkasteluun otettiin ensimmäistä kertaa paitsi päälistan yritykset, myös kevyemmin säädellyn, pienille yrityksille suunnatun First North -markkinapaikan 29 yritystä.
Vielä lokakuussa 2010 pörssin päälistan yritysten hallituspaikoista 16,8 prosenttia eli noin joka kuudes oli naisten hallussa. Syyskuun 2019 lopussa lukema oli 27,8 prosenttia.
Jos naisten osuuden kasvu pysyy täsmälleen samalla uralla kuin 2010-luvulla aiemmin, tasa-arvoinen 50–50-jakauma sukupuolten kesken vallitsisi hallituksissa 18 vuoden päästä, kesällä 2037.
Silmiinpistävää on, että myös eniten hallituspaikkoja hamunneet henkilöt ovat pääosin naisia.
Kun mukaan lasketaan First North -listan yritykset, yhteensä viidellä henkilöllä on neljä tai viisi hallituspaikkaa. Heistä vain yksi on mies, eli neljällä naisella on hallussaan 12 prosenttia sekä kaikista naisten First North- että päälistan hallituspaikoista.
ENITEN asemia on Mammu Kaariolla, jolla on jäsenyys yhteensä viiden pörssiyrityksen hallituksessa. Niistä neljä on päälistan yrityksissä. 56-vuotias hallitusammattilainen on työskennellyt investointipankkiirina ja pääomasijoittajana.
Kaario ennustaa, että tulevaisuudessa naisten asema pörssiyritysten hallituksissa vahvistuu kiihtyvää tahtia. Hän ei kuitenkaan vielä yksin hallituspaikoilla mitattuna sovittelisi pörssikuningattaren tai -kuninkaan kruunua omaan päähänsä tai muiden päähän.
”Uskon, että muutenkin hallituksissa monimuotoisuus otetaan aiempaa enemmän huomioon. Se on yhtiön ja osakkeenomistajien etu ilman muuta.”
”Kyllä minä arvostan hyvin paljon hallituksen puheenjohtajuutta. Neljässä yrityksessä olen varapuheenjohtajana, mutta puheenjohtaja on tärkein henkilö.”
SUKUPUOLTEN välisen tasa-arvon ja monimuotoisuuden toteutumista pitkään seurannut DIF - Hallitusammattilaiset ry:n pääsihteeri Leena Linnainmaa huomauttaa, etteivät hallituspaikat kasaudu Suomessa lainkaan yhtä paljon kuin maissa, joissa tasa-arvoa on pyritty edistämään lakisääteisillä kiintiöillä.
Esimerkiksi Norjassa 2000-luvun alussa säädetty 40 prosentin vähimmäiskiintiö on saanut aikaan selvän golden skirt -nimellä tunnetun ”kultahameilmiön”, jossa yksittäisille naisille kasautui hallitustehtäviä hyvinkin runsaasti.
”Meillä asiaa on vakavasti edistetty, mutta pidemmän ajan kuluessa”, Linnainmaa sanoo.
Suomessa päälistan yrityksiä on patisteltu sukupuolten väliseen tasa-arvoon vuodesta 2008 alkaen arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodilla.
Silloin suosituksiin kirjattiin, että listatun yrityksen hallituksessa on oltava molempia sukupuolia. Jos näin ei ole, syy on selitettävä hallinnointiraportissa. Tämä on Linnainmaan mukaan johtanut koostumukseltaan moninaisempiin hallituksiin.
ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ Varman sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Reima Rytsölä arvioi, että jäsenyyksien keskittyminen naisille heijastelee sukupuolten kesken vallitsevaa epäsuhtaa liiketoimintavastuissa.
Pala emätintä!
HS:n sunnuntaitoimitus tekee hajahuomioita viikon varrelta.
JOSKUS VÄITETÄÄN, että nainen on mystinen olento, jota miehen on mahdotonta käsittää. Tällainen ajattelu ei tietenkään ole mahdollista tasa-arvoisessa Suomessa, eihän? Nyt on kuitenkin herännyt epäilys, onko nainen joillekin miehille täälläkin – syvä tuntematon.
Epäilyksen herätti Jyrki Lehtolan kolumni torstain Ilta-Sanomissa. Lehtolahan on tunnettu kirjoittaja, kuuttakymppiä lähestyvä konkari. Wikipedian mukaan: Hän on Suomen ilkeimmäksi luonnehdittu kolumnisti.
Kolumnin otsikko on Pala vaginaa!
LEHTOLAN ilkeilyn aihe on tällä kertaa Naisasialiitto Unionin kustantaman Tulva-lehden kansikuvasta syntynyt keskustelu. Lehtolan mukaan kannessa ”pahalla tahdolla saattoi erottaa palan vaginaakin”. Huh huh!
Piti kaivaa Tulva-lehti käsiin. Vaikka kuinka hyvällä tahdolla yrittää katsoa, ei vaginan palasta kyllä näy. Olisi ollut kiinnostavaa nähdä, miltä se siinä näyttää.
Vaginahan tarkoittaa emätintä. Siis sitä naisen sisällä olevaa putkea, joka johtaa kohtuun ja munasarjoihin. Emätintä ei voi ulkoa päin nähdä. Aikoinaan Unionissakin on järjestetty feministisiä kursseja, joissa naiset katsoivat sisäänsä. Apuvälineenä oli spekula, samanlainen peili, jollaista gynekologi käyttää, jotta diagnoosi ei jäisi pelkän spekuloinnin eli arvailujen varaan.
ULKOSYNNYTTIMET ovat eri asia kuin vagina. Niistä käytetään nykyään usein sanaa vulva. Nuoret ja kokemattomat ihmiset voivat toki hämmennyksissään sekoittaa nämä sanat.
Lehtola kirjoittaa myös, että Unioni kauppaa vaginan muotoisia heijastimia. Vaikka niissähän on kirkkovene! Eli vulva.
Vanhemman ihmisen kannattaisi ehkä pitäytyä vanhoissa termeissä. Ne kun pätevät myös transsukupuolisiin. On sukuelimet.
Kiistatta voi sanoa, että Tulvan kannessa näkyy navan alusen lisäksi vähän haaroväliä.
Voiko pitkä mies ikinä ymmärtää naista?
JUTTELIN KERRAN fiksun ja koulutetun suomalaisen miehen kanssa raiskausrikoksista. Miestä kismitti radikaalifeministien väite, että jokainen mies on potentiaalinen raiskaaja. Hän ei ainakaan ole, eikä ole moni muukaan, mies väitti.
Vakuutin, että uskon häntä. Samanaikaisesti olin kuitenkin valmis allekirjoittamaan radikaalin väitteen: jokainen mies on potentiaalinen raiskaaja. Kysehän on vain näkökulmasta. Yömyöhällä yksin kulkevan naisen silmissä jokainen perässä kävelevä mies on mahdollinen väkivallantekijä. Naisen näkökulmaa ei muuta miksikään se, että samaa öistä katua kulkeva mies itse tietää, että hän ei ole raiskaaja.
PAITSI fiksu ja koulutettu, keskustelukumppanini oli myös pitkä ja rotevahko. Fyysinen habitus ei ole suinkaan yhdentekevä. Jykevä ulkomuoto oli omiaan vähentämään hänen kykyään asettua keskimääräisen naisen – eli itseään selvästi lyhyemmän ja fyysisesti heikomman ihmisen – asemaan.
Pelon maantiede potentiaalisesti vaarallisine alueineen (kujat, puistot, alikulkukäytävät), kellonaikoineen (illat, yöt, aikaiset aamut) ja hahmoineen (yksinäiset miehet sekä mies- ja poikajoukot) ei ole ongelma, joka koskettaa suurinta osaa miehistä.
Valtaosa miehistä ei ainakaan ikinä tunnustaisi pelkäävänsä kävellessään yksin pimeää katua. Siksi Helsingin Sanomien äskettäinen kirjoitus (HS 16.10.) lyhyistä miehistä pysäytti. Siinä eräs haastateltu kertoo elämästään lyhyenä miehenä näkökulmasta, josta katsovat myös miljoonat keskivertonaiset: ”Väkivallan pelko on aina ollut elämässäni läsnä, esimerkiksi silloin, kun kävelen baarista yöllä yksin kotiin.”
VOIKO pitkä – tai edes keskikokoinen, tai edes lyhyehkö – mies koskaan todella ymmärtää naista? Mies voi toki opetella kuuntelemaan naista ja tunnustautua jopa feministiksi. Mies voi vaatia samaa palkkaa samanarvoisesta työstä, jäädä vanhempainlomalle ja kampanjoida ilmaisten kuukautissuojien puolesta. Mikään ei kuitenkaan valmenna miestä asettumaan keskimääräisen naisen fyysiseen asemaan. Siihen tarvitaan lyhyt ja hento mies, eikä sekään välttämättä riitä.
Sukupuolten fyysisistä eroista muistuttaminen ei ole muodikasta. Tälle on myös päteviä perusteita. Modernissa taloudessa ruumiinrakenteella, voimalla, painolla ja pituudella ei ole enää samanlaista merkitystä kuin maatalous- tai esiteollisessa yhteiskunnassa. Tietotyössä ei tarvita tiettyjä sukuelimiä. Fyysisistä eroista ei puhuta myöskään siksi, että päähuomio on nyt sosiaalisessa sukupuolessa: sukupuolirooleissa ja sukupuoli-identiteetissä. Biologisesta sukupuolesta muistuttamisen voi myös pelätä pelaavan konservatiivisten tahojen pussiin. Sukupuolten moninaisuus on turvallisempi keskustelunaihe.
NAISASIANAISTEN tulevissa taisteluissa biologinen sukupuoli voi taas korostua. Taistelun ytimessä on kysymys siitä, onko naisilla ja tytöillä biologiansa perustella oikeus suojeluun, erityiskohteluun tai omaan tilaan kuten naisten vessoihin ja pukuhuoneisiin.
Tässäkin taistelussa vetovastuu on naisilla itsellään. Omista eduista tulee tajuta pitää kiinni. Fiksulta ja koulutetultakaan mieheltä ei voi edellyttää kykyä asettua täysin naisen asemaan. Ei edes lyhyeltä fiksulta ja koulutetulta mieheltä.
Lukion opettaja, kirjailija Arno Kotro heittäisi asevelvollisuuden romukoppaan: “Nuoret todellakin ihmettelevät, miten meillä voi olla eri laki tytöille ja pojille”
Kotron mielestä on noloa, että poliitikkojen mielestä asevelvollisuudessa ei ole tasa-arvo-ongelmaa.
Lukion filosofian opettaja, kolumnisti ja kirjailija Arno Kotro on vuosikausia kampanjoinut nykyisen vain miehiä koskevan asevelvollisuuden lakkauttamisen puolesta.
Nyt hän on mukana Asepalvelus 2020 -kampanjassa, jonka tavoitteena on muuttaa asepalvelus tasa-arvoiseksi ja poistaa totaalikieltäytyjien rangaistukset.
Kotrosta on käsittämätöntä, että siinä vaiheessa kun nuoret omaksuvat sukupuolirooleja, heille “kädestä pitäen taotaan tällainen vanhakantainen malli, jossa opetetaan että naisilla ja miehillä on eri velvollisuudet yhteiskunnassa”.
– Nuoret on valtavan tasa-arvotietoisia. He todellakin ihmettelevät sitä, miten meillä voi olla vuonna 2019 laki, joka on eri tytöille ja pojille.
Kotro sanoi Sannikka&Ukkolan haastattelussa, että sukupolviero asiaan suhtautumisessa näkyy myös puolueissa.
– Siinä missä emopuolueet väistelevät aiheen käsittelyä, jokseenkin kaikki nuorisojärjestöt vaativat muutosta tähän lakiin.
Hän vaatikin poliitikkoja rohkeasti keskustelemaan aiheesta.
– On noloa kun poliitikot väittävät, ettei tässä ole tasa-arvo-ongelmaa. Paljon pienemmän kysymykset riittävät tasa-arvoaiheiksi, mutta ei tällainen megalomaaninen ongelma.
Nykyinen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on päättänyt selvittää niin sanotun kansalaisvelvollisuuden tulevaisuutta(siirryt toiseen palveluun). Selvityksen lähtökohta on kuitenkin se, että yleinen asevelvollisuus olisi jatkossakin Suomen puolustuksen pohja.
Kotron tulevaisuuden malli on seuraava: kutsutaan koko ikäluokka kutsuntoihin ja valitaan sieltä soveltuvuuden ja motivaation perusteella riviin ne, jotka armeijaan haluavat vapaaehtoispohjalta.
– Säästyvillä varoilla voidaan nostaa päivärahoja, joten armeijaan menosta tulisi myös taloudellisesti kannattavaa.
Hovioikeus piti voimassa perätöntä raiskausväitettä levittäneen opiskelijanaisen tuomion – "Raiskaajan leima tulee seuraamaan miestä vuosien ajan"
Perättömien raiskausväitteiden levittäminen toi nuorelle naiselle tuomion törkeästä kunnianloukkauksesta.
Helsingin hovioikeus piti voimassa Helsingin käräjäoikeuden joulukuussa 2017 antaman tuomion, jossa parikymppinen nainen tuomittiin perättömien raiskausväitteiden levittämisestä törkeään kunnianloukkaukseen.
Kyse on tapauksesta, jossa Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelija väitti samassa tiedekunnassa opiskelleen nuoren miehen raiskanneen hänet.
Väitti joutuneensa raiskatuksi juhlien jälkeen
Naisen väitteiden mukaan mies oli pakottanut hänet suuseksiin elokuussa 2015 eräänä opiskelijajuhlien jälkeisenä yönä.
Raiskausväitteiden tueksi ei ollut muita todisteita kuin naisen omat kertomukset.
Koska sekä käräjä- että hovioikeuden tuomiot ovat osittain salassa pidettäviä, tuomion julkisesta osasta ei käy tarkasti ilmi, missä ja miten raiskausväitteet saivat alkunsa.
Nainen teki rikosilmoituksen väitetystä raiskauksesta, mutta poliisi ei tutkinut sitä. Naisen kertomuksen mukaan poliisi oli ollut kuulustelussa asenteellinen ja painottanut kunnianloukkaussyytteen riskiä sana sanaa vastaan -tilanteessa.
Nainen oli ilmoittanut, ettei vaadi miehelle rangaistusta eikä ollut halukas selvittämään asiaa tarkemmin viranomaisten kanssa.
Poliisi katsoi, ettei rikosta ollut tapahtunut.
Tästä huolimatta nainen oli kertonut opiskelukavereilleen, että kyseinen mies oli raiskannut hänet väkivaltaa käyttäen. Huhut raiskauksesta levisivät nopeasti opiskeluyhteisössä.
Huhujen kohteena ollut mies leimattiin opiskelijayhteisössä raiskaajaksi.
Mies suljettiin opiskelijayhteisöstä
Oikeuden asiakirjojen perusteella perättömät raiskausväitteet vaikeuttivat merkittävästi miehen elämää, ja oikeudessa hän kertoi joutuneensa opiskelupiirien ulkopuolelle.
Mies ei saanut uusia kavereita eikä hän halunnut enää osallistua opiskelijatapahtumiin.
Miehelle harkittiin myös porttikieltoa opiskelijatapahtumiin raiskausväitteiden johdosta.
Raiskaajaksi leimaaminen vaikeutti suoraan myös hänen opintojaan. Mies ei saanut suoritettua tarpeeksi opintopisteitä ja joutui palauttamaan opintotukia Kelalle useiden satojen eurojen arvosta. Hän kertoi myös harkinneensa opintojen keskeyttämistä.
Työnhaku tyssäsi
Mies oli kertomansa mukaan hakenut alan töitä huolellisesti laadituilla hakemuksilla yli kymmenestä Helsingissä toimivasta asianajotoimistosta tulematta kuitenkaan valituksi hakemiinsa tehtäviin.
Mies oli häntä kuultaessa pitänyt todennäköisenä, että häneen liitetyt perättömät väitteet ovat vaikuttaneet myös kielteisiin rekrytointipäätöksiin.
Hän myös pelkäsi, että raiskausväitteillä on vaikutusta hänen työllistymiseensä tulevaisuudessa.
Evoluutiopsykologi: Vauvakadon olennainen syy on unohtunut – ”Naiset ovat muuttuneet miehekkäämmiksi”
Evoluutiopsykologian dosentti Markus J. Rantala väittää, että länsimainen elämäntyyli on sotkenut ihmisten hormonitoiminnan ja lisääntymishalut.
SYNTYVYYDEN lasku on ollut tapetilla Tilastokeskuksen synkän väestöennusteen vuoksi. Syyksi on arveltu muun muassa pätkätöiden taloudellista epävarmuutta ja lapsikielteistä ilmapiiriä.
Evoluutiopsykologian dosentin Markus J. Rantalan mielestä olennainen syy on unohtunut – biologia, tarkemmin sanottuna ihmisen hormonitoiminta.
– Evoluutiopsykologian kannalta ihminen voi kyllä tehdä mitä haluaa, mutta luonto saa meidät haluamaan tiettyjä asioita, Rantala avaa.
– Kun on hirveä vauvakuume, niin sitä ei lykätä rationaalisesti, vaikka opiskelut olisivat vielä kesken tai talo maksamatta. Tosiasia on, että nykyään ihmisten taloudellinen tilanne on parempi kuin koskaan aiemmin.
Rantalalta on ilmestymässä pian kirja Masennuksen biologia: evoluutiopsykologinen näkökulma mielialahäiriöhin.
– Entä jos syntyvyyden lasku ei johdukaan yhteiskunnallisesta epävarmuudesta vaan siitä, että sukupuolihormonien tasot ovat muuttuneet?
HORMONITOIMINNASSA olennaista miehille on testosteroni ja naisille estrogeeni. Kummallakin sukupuolella on molempia hormoneja, ja niitä tarvitaan. Mutta miehillä ja naisilla niiden tasot eroavat toisistaan. Estrogeenin ja testosteronin tasapaino vaikuttaa niin ulkonäön kuin käytöksen feminiinisyyteen tai maskuliinisuuteen.
Lisäksi hormonitaso vaikuttaa lisääntymishaluihin ja seksuaaliseen viettiin. Naisilla lisääntymishaluja saa kytemään estrogeenin ohella oksitosiini, joka liittyy hoivaviettiin.
Amerikkalaistutkimuksissa on havaittu, että miesten testosteronitasot ovat laskeneet, sanoo Rantala. Syynä ovat hänen mukaansa etenkin länsimaalaiset elintavat.
– Joka toinen aikuinen on vyötärölihava. Kolme neljäsosaa 30-vuotiaista ja sitä vanhemmista miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista on ylipainoisia, hän summaa.
– Se näkyy jo armeijan kuntotesteissä ja terveystarkastuksissa: kunto on heikentynyt ja ylipaino lisääntynyt. Testosteroni estää rasvakudoksen kertymistä keskivartaloon, mutta miehillä keskivartalolihavuus on lisääntynyt.
Rantala nostaa tulevaisuudenkuvaksi Japanin: siellä on yleistynyt ilmiö, että nuoret miehet eivät ole kiinnostuneita seksistä tai parisuhteesta. Hän arvelee, että Suomi on matkalla samaan suuntaan.
– Ei ilmiö johdu pelkästään siitä, että istutaan vain pelaamassa tietokoneella. Jos olisi kovat seksuaaliset halut, niin kyllä he sieltä koneen ääreltä lähtisivät etsimään seksikumppania.
– On täysin mahdollista, että seksuaalisen vietin lasku johtuu hormonitasojen muutoksesta.
Miehet katoavat työmarkkinoilta, eikä kukaan tiedä minne – olisiko syynä miehen kunnia?
Työelämän tiukka jako miesten ja naisten töihin saattaa kostautua rakennemuutoksissa.
VAIKKA Suomi on tasa-arvoinen maa, työelämässä ammatit jakautuvat poikkeuksellisen vahvasti miesten töihin ja naisten töihin. Syytä ei oikein tiedetä, eikä helpotusta näy: ammattikoulut ovat lähes poika- ja tyttökouluja, korkeakouluissa naiset ja miehet opiskelevat usein eri aloilla.
Työelämän tiukat leirit saattavat kostautua nykyisissä rakennemuutoksissa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö, taloustieteilijä Terhi Maczulskij on huomannut laskelmissaan, että Suomessa työelämästä katoaa parhaassa työiässä olevia keski-ikäisiä miehiä. Sama trendi pyyhkii myös Yhdysvalloissa ja Ruotsissa: työikäiset miehet ovat töissä entistä vähemmän.
MINNE siis miehet katoavat? Kysymys sai minut pyyhkimään pölyt 1990-luvun alussa ilmestyneestä sosiologi Matti Kortteisen kirjasta Kunnian kenttä. Kortteinen kuvaa hienossa tutkimuksessaan suomalaista palkkatyötä: metallityöntekijöitä ja pankkivirkailijoita. Heidän välillään aukeaa syvä ja ylittämätön kahden leirin välinen kuilu. Metallimiehet painavat töitä raa’asti ja ankarasti terveytensä kustannuksella. Pankkinaiset taas uhraavat elämänsä toisille olemalla huolehtivia äitejä, vaimoja ja työntekijöitä. Sukupuolten välillä ammottavan kuilun yli loikkaaminen tuntuu luonnottomalta ja väärältä.
Railon ylittämistä hidastaa Kortteisen sanoin kulttuurinen vitka: miehen ei ole helppo vaihtaa alaa, koska töiden kadotessa katoaa myös miehen kunnia. Sekä miehille että naisille työ on kunnian kenttä, jossa uhraudutaan, mutta omissa leireissä. Maatalousyhteiskunnassa isännät ahersivat pelloilla ja metsässä ja emännät taas kunnostautuivat kodin- ja karjanhoidossa. Sodassa kansa jakautui kahtia: miehet olivat rintamalla ja naiset kotirintamalla, kun molemmat uhrautuivat omilla ponnistuksillaan yhteisen isänmaan puolesta.
SAMA KUILU voi olla yksi syy nykyisiin kohtaanto-ongelmiin työllistymisessä. Jokin aika sitten kuuntelin epätoivoista Vantaan kaupunginjohtajaa, joka kertoi, että heillä on ilmiantopalkkiot kaikille uuden työntekijän löytäjille. Seuraavana päivänä kuuntelin sosiologian väitöstä, jossa kymmenen kilometrin päässä Vantaan kaupungintalolta asuvat miehet valittivat, että työt ovat täysin kadonneet.
Kortteisen kuvaamat asiakaspalvelun työntekijät ja konepajatyöntekijät sinnittelivät jo 1990-luvulla rakennemuutoksen kourissa, ja heidän työnsä ovat myös nyt uhatuimpia ammatteja. Kun rakennemuutos syö ammatteja, muutos voi olla vaikea erityisesti miehille, koska miesten perinteiset kovat työt katoavat ja pehmeät palvelut lisääntyvät. Naisille muutos tarkoittaa usein siirtymistä sisätöistä sisätöihin. Miesten sen sijaan pitäisi loikata railon ylitse ja lähteä palvelualoille, vanhusten hoivaan, sosiaalityöhön tai lastentarhoihin.
JOS sekä miehet että naiset hyppäisivät entistä useammin kuilun yli, kaikki luultavasti voittaisivat. Ammatin vaihto ja työllistyminen olisi helpompaa, ja myös tuottavuus voisi kasvaa. Tutkimuksissa tuottavuus on parempaa työyhteisöissä, joissa on eri sukupuolia. Olen tehnyt töitä naisporukoissa ja ollut myös ainoa nainen miesporukoissa, ja kyllä niissä töitä voi hyvin tehdä. Viihdyn silti parhaiten työporukoissa, joissa työyhteisöä ei hallitse yksi sukupuoli tai niiden välinen kuilu.
Pahimmillaan miehille on tarjolla vain sisäänlämpiäviä äijäporukoita ja naisille uhriutuvia naisten kahvirinkejä. Kun pakka on sekaisin, jokainen joutuu olemaan ja myös saa olla enemmän oma itsensä ja jokaisen omat vahvuudet ja eri näkökulmat pääsevät esiin.
MILEY CYRUS ANTOI YMMÄRTÄÄ NAISTEN OLEVAN LESBOJA MIESTEN PAHUUDEN VUOKSI – MYRSKY OLI VALMIS
Korjaili puheitaan myöhemmin Twitterissä.
Sosiaalisessa mediassa voi hetkessä syntyä pienimuotoisia myrskyjä. Tällä kertaa sellaisen sai aikaan 26-vuotias laulaja Miley Cyrus, joka näytteli vastikään Black Mirror -Netflix-sarjassa.
– Ajattelin aina, että minun täytyy olla homoseksuaali, koska ajattelin kaikkien miesten olevan pahoja, mutta se ei ole totta. On hyviäkin ihmisiä, joilla vain sattuu olemaan (penis), Cyrus mietti suoratoistolähetyksessään Instagramissa.
Hän neuvoi myös muita naisia ja tuumi, ettei kenenkään tarvitse olla homoseksuaali sen vuoksi, etteikö hyviä miehiä olisi. Pian Cyrus sai kuraa niskaansa.
– Miley, ei näin… Älä käytä homoyhteisöä korvikkeena sille, ettet löytänyt poikaystävää. Ihmiset eivät ole homoja, koska he ”luovuttivat” miesten suhteen. Tämä on hyvin loukkaavaa, eräs somettaja kommentoi.
Monet miettivät, vitsailiko Cyrus, varsinkin koska laulaja julisti vuonna 2015 olevansa panseksuaali. Hän kertoi tuolloin sukupuolensa ja seksuaalisuutensa olevan liukuva.
Cyrus on seurustellut sekä miesten ja naisten kanssa. Vastikään hän erosi näyttelijä Liam Hemsworthista – ja siirtyi sen jälkeen hoitamaan yksinäistä oloaan saman sukupuolen kanssa. Vielä ollessaan Hemsworthin kanssa naimisissa Cyrus julisti olevansa edelleen homoseksuaali.
Laulaja korjaili puheitaan maanantaina Twitterissä:
– Teen tämän selväksi, ET voi VALITA seksuaalisuuttasi. Synnyt sellaisena kuin olet. On aina ollut prioriteettini suojella LGBTQ-yhteisöä, jonka jäsen olen.
Lähde: Newser
Työllisyysaste värähti ylöspäin syyskuussa
Naisten työllisyys nousee nyt vahvasti, miesten työttömyysaste jopa nousi.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuotti tiistaina iloisen yllätyksen. Viime viikkojen synkistelyiden jälkeen työllisyys onkin kääntynyt uudelleen nousuun. Työllisiä oli syyskuussa 40 000 enemmän kuin vuotta aiemmin ja työttömiä 9 000 vähemmän kuin vuoden 2018 syyskuussa.
Hallituksen työllisyystavoitteen kannalta keskeinen työllisyysasteen trendiluku oli syyskuussa 72,8 prosenttia. Elokuussa se oli 72,6.
Työttömyysasteen trendiluku 6,7 prosenttia pysyi ennallaan elokuusta.
Näin julkistusta kommentoi SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas.
– Pitkästä aikaa hyviä uutisia. Työllisyysasteen kehitys on muuttanut kulmakerrointa ja työllisyyden trendi on kääntynyt nousuun. Työttömyysasteen trendi on kuitenkin edelleen vaakasuora, totesi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Työllisyyden hyvä vire näkyy myös siinä, että työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettiin syyskuussa 65 000 uutta avointa työpaikkaa, joka oli 15 000 enemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa.
Työllisiä oli Tilastokeskuksen mukaan syyskuussa 2 573 000, mikä oli 40 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Miesten työllisyys kasvoi vain tuhannella henkilöllä, naisten 39 000:lla.
Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan syyskuussa 161 000, mikä oli 9 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 86 000 ja naisia 75 000. Miesten työttömyysaste nousi 0,4 prosenttiyksikköä viime vuodesta, naisten laski 1,3 prosenttiyksikköä.
Heinä–syyskuussa työllisten määrä lisääntyi eniten terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan aloilla.
Olen erittäin yllättynyt tohtori Isikolon ihmeellisestä kokemuksesta ja ihmeistä, joita on levinnyt Internetiin ja maailmanlaajuisesti. Kuinka hän ihmeellisesti auttoi ihmisiä ympäri maailmaa palauttamaan kadonneita rakastajia takaisin hän auttaa palauttamaan entisen rakastajan takaisin, kerroin hänelle miehestäni, joka hylkäsi minut noin 8 kuukautta sitten ja lähti kotona kaikella, mitä minulla oli, hämmästyin, kun hän käski minua vain hymyilemään ja pitämään mielen loput vakuuttaen minulle, että hän käsittelee kaikki vain 48 tunnissa. Toisen päivän jälkeen aviomieheni soitti minulle, olin vain niin järkyttynyt, valitsin puhelun eikä voinut uskoa korvani, hän todella kehotti minua antamaan hänelle anteeksi ja lupaamaan puhelimitse, Hän tuli takaisin kotiin ja sai minulle myös erittäin hienoja lahjoja vain hänelle todistaakseen rakkautensa minua kohtaan. Olin niin onnellinen, että jouduin soittamaan tohtori Isikoloon ja kiittämään häntä, hän käski vain jakaa hyviä uutisia ympäri maailmaa. No, jos tarvitset tehokkaan ja oikean loitsun pyytäjän elämäsi ongelmiin, voit ottaa yhteyttä tohtori Isikoloon. hänen sähköpostissaan: drofemospelltemple@gmail.com tai käy hänen sähköpostissa isikolosolutionhome@gmail.com tai voit myös Whatsapp/Viber häntä numeroon +2348133261196
Ville Rannan pilapiirros – Naiset: Ovatko miehet liian tyhmiä tekemään kotitöitä?
Evoluutiopsykologian dosentti Markus J Rantala analysoi syntyvyyden laskun syitä Kalevan kolumnissaan: Adonis- ja tiimalasivartalot vähentyneet – lihavuus ja haluttomuus lisääntyä liittyvät toisiinsa
Turun yliopiston evoluutiopsykologian ja evoluutiobiologian dosentti Markus J Rantala avaa kolumninsa Kalevassa luonnonsuojelullisella “linkolamaisella” kappaleella: “Luonnonsuojelijana sekä ekologian ja ympäristönhoidon dosenttina minua ilahduttaa syntyvyyden lasku, sillä maailmassa on liikaa ihmisiä – myös Suomessa. Uhkakuvamme ei ole huoltosuhteen heikkeneminen vaan meneillään oleva ympäristökatastrofi. Ei pidä huolestua syntyvyyden laskusta vaan syistä jotka aiheuttavat syntyvyyden laskun.”
Hänen mukaansa syntyvyyden laskua tutkineet sosiologit ovat yksimielisiä siinä, että syntyvyyden lasku johtuu siitä, että lapsiperheet haluavat pitää lapsilukunsa entistä pienempinä ja monet haluavat jäädä kokonaan lapsettomiksi. Halun jäädä lapsettomaksi on sitten pohdittu johtuvan esimerkiksi siitä, että yhteiskunta ei tue tarpeeksi lapsiperheitä, lapsiperheen arki koetaan raskaaksi tai on esitetty jotain muuta yhteiskunnallista syytä.
Rantala näkee asian toisin:
– Evoluutiopsykologian dosenttina katson asiaa kuitenkin aivan eri näkökulmasta. Kun katsoo eläinkuntaa niin näyttäisi siltä, että eliöillä on menossa ainainen lisääntymiskilpailu, jossa pyritään lisääntymään mahdollisimman tehokkaasti. Ne jotka eivät tässä pärjää eivät saa geenejään eteenpäin. Meillä ihmisellä ehkäisyn takia seksi ei enää johda raskauteen vaan lasten hankinta on muuttunut yhä suunnitelmallisemmaksi ja ”yllätysraskauksia” tapahtuu yhä harvemmin. Tietoinen halu hankkia lapsia on siis tullut yhä ratkaisevampaan rooliin lisääntymisessä.
Rantala perustelee asiaa myös evolutiivisen historian kautta, joka vaikuttaa ihmisen tiedostomattomaan päätöksentekoon.
“Ihmisellä ei ole täysin vapaa tahto. Ihminen voi tehdä mitä haluaa, mutta ei haluta mitä haluaa.”, hän selventää kolumnissaan.
Länsimainen elämäntyyli syynä sukupuolihormonitasojen heikentymiseen
Dosentin mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että sukupuolihormonit vaikuttavat ihmisen tietoiseen haluun saada lapsia ja hoitaa niitä. On selvinnyt, että naisilla jotka näyttävät naisellisemmilta ja joilla on korkeammat estrogeenitasot on voimakkaampi tietoinen halu saada lapsia kuin maskuliinisemmilla naisilla. Se että naiset eivät halua enää saada yhtä paljon lapsia kuin aikaisemmin viittaa siihen, että heidän estrogeenitasonsa ovat mahdollisesti laskeneet ja naiset ovat muuttuneet maskuliinisemmiksi.
– Vielä puoli vuosisataa sitten useimmilla nuorilla naisilla oli tiimalasivartalo ja nuoret miehet olivat urheilullisen lihaksikkaan näköisiä. Nykyään tiimalasivartalot ovat naisilla harvassa ja lähes joka toinen aikuinen on vyötärölihava. Tutkimuksissa on osoitettu, että naisilla, joilla on tiimalasimainen vartalo, on korkeammat estrogeenitasot.”
Rantala selventää myös, että testosteroni vähentää rasvakudoksen määrää ja lihavilla miehillä on alentuneet sukupuolihormonitasot.
– Sille miksi sukupuolihormonien tasot olisivat romahtaneet, on useita syitä. Yksi niistä on elinympäristömme kemikalisoituminen, joka on ilmastonmuutoksen veroinen ympäristöongelma. Erityisesti estrogeenimatkijoiden tiedetään laskevan naisilla estrogeenitasoja ja miehillä testosteronitasoja.
Puhe ”mieslaadusta” musiikin historiassa on ongelmallista
Musiikinhistoria on täynnä miehiä, joilla on ollut hyvin erilaiset käsitykset siitä, mikä on hyvää musiikkia.
MUSIIKKITIETEEN dosentti Juha Torvinen toi Vieraskynä-kirjoituksessaan (HS 19.10.) mukaan tärkeän historiallisen näkökulman keskusteluun klassisesta musiikista ja tasa-arvosta. Kuten hän aivan oikein huomautti, klassisen musiikin historia on ollut vahvasti naisia syrjivä. Samalla Torvisen mukaan nykyisessä ohjelmistosuunnittelussa pitäisi mennä tasa-arvo edellä, koska miesten valta-asema tekee puheen yleispätevästä musiikillisesta laadusta mahdottomaksi.
Miesmaku on kautta historian määrittänyt, mitä musiikkia tulisi esittää. ”Laatu” on näin ollen edelleenkin väistämättä Torvisen sanoin ”mieslaatua”.
Ajatus siitä, että musiikinhistoriaa olisi hallinnut jonkinlainen yhtenäinen mieslaatu, on kuitenkin ongelmallinen. Musiikinhistoria on täynnä miehiä, joilla on ollut hyvin erilaiset käsitykset siitä, mikä on hyvää musiikkia.
Moni miessäveltäjän teos, josta on myöhemmin tullut osa klassisen musiikin perusohjelmistoa, on myös alun perin saanut mieskriitikoilta vastalauseiden ryöpyn. Miten nämä seikat ovat sovitettavissa historiakuvaan, jossa klassinen musiikki nähdään jonkinlaisena mieslaadun määrittämänä yhden totuuden alueena?
Ylipäänsä on vaikea kuvitella, miten klassinen musiikki olisi voinut käydä läpi kolmessasadassa vuodessa aivan perusteellisen tyylillisen ja esteettisen muutoksen, mikäli sen hallitseva johtotähti olisi ollut jonkinlainen yhtenäinen mieslaatu. Asia vielä korostuu, kun otetaan huomioon se valtaisa nykymusiikkia kuvaava kirjo, jonka kanssa orkestereiden ja -festivaalien ohjelmistosuunnittelijat ovat tekemisissä.
On vaikea kuvitella, ettei tämän monimuotoisuuden käsitteleminen tekisi heistä myös herkempiä löytämään musiikinhistoriasta tuntemattomia helmiä. Kysymys on vain yrityksen puutteesta – ei siitä, että mieslaatu estäisi heitä näkemästä laatua uusissa ja erilaisissa asioissa.
Ei ole mitään syytä sille, miksi tasa-arvoa ei voida klassisessa musiikissa rakentaa laadullisin kriteerein. Torvinen tuntuu uskovan siihen itsekin sanoessaan monen naisen säveltävän ”paremmin kuin miehet”. Mutta jos kaikki laatu on vain sukupuolen määrittämää, tällainen puhe tulee mahdottomaksi. Viime kädessä kukaan ei enää sävellä ketään toista paremmin tai huonommin.
Kalle Puolakka
estetiikan dosentti, Helsingin yliopisto
Työnhakusivusto otti käyttöön sukupuolineutraalit ammattinimikkeet – kymmenet mies-ammatit tai emännät voi sanoa toisinkin
Duunitorin ja Kotimaisten kielten keskuksen listassa on 130 vaihtoehtoista ammattinimikettä.
Asiamies, työmies, virkamies, esimies.
Suomen kielessä työmarkkinat näyttäytyvät miesten hommina. Tuttu ilmiö konkretisoitui Duunitorin sisältöpäällikölle Laura Gladille keväällä, kun oman työpaikan sivustolla silmään osui työpaikkailmoitus, jossa haettiin mittamiestä.
– Mietin, miten vielä vuonna 2019 voidaan hakea töihin mittamiestä. Googlettelin, ja sanalle on olemassa selkeä sukupuolineutraali nimeke eli mittaaja. Tästä lähti laajempi keskustelu, voitaisiinko meillä tehdä asialle jotain, Glad kertoo.
Lopputuloksena Duunitorin hakukoneelta voi torstaista alkaen etsiä töitä perinteisten ammattinimikkeiden lisäksi myös sukupuolineutraaleilla vaihtoehdoilla. Esimerkiksi varastomiehen työpaikat löytyvät myös varastonhoitajalla, tai turvamiehen henkilösuojaajalla.
Tavoitteena on, ettei termeillä lokeroida ammatteja naisten töihin tai miesten töihin, ja suljeta näin ihmisiltä mahdollisuuksia valita tulevaa uraa tai työpaikkaa.
– Kieli vaikuttaa jatkuvasti siihen, miten näemme mahdollisuutemme työelämässä, Glad toteaa.
Kolamies, kolaaja vai talvikunnossapitäjä
Lista on tehty yhteistyössä Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen kanssa. Mukana on noin 130 vaihtoehtoista nimikettä, joista yli 50 on Gladin mukaan sivustolla uusia.
Pyörää ei kuitenkaan tarvinnut keksiä uudestaan vaan pöyhittiin vanhoja titteleitä ja ilmauksia.
Kokonaan uusia sanoja syntyi vain yksi: talvikunnossapitäjä. Se, ja kolaaja ovat vaihtoehtoja kolamiehelle. Kaikki muut vaihtoehdot on koottu jo käytössä olevia nimikkeistä, kertoo Kotuksen asiantuntija Elisa Dufva.
–Monelle sukupuolittuneelle nimikkeelle on siis ollut jo olemassa ja enemmän tai vähemmän laajassa käytössä ammattinimikkeeksi sopiva neutraali vaihtoehto. Nyt niistä voi tulla yleisempää tietoa, Dufva kertoo.
Aina ei nimikettä voi vaihtaa. Dufva huomauttaa, että esimerkiksi sana asiamies kuuluu myös laki- ja säädöskieleen, ja merenkulussa konemies on ammattipätevyys, jota ei voi korvata.
Kieli on vallankäyttöä, ja siksi kalikka kalahtaa
Tavoite kielen luomien raja-aitojen poistamisesta on ollut esillä aikaisemminkin. Suomen kielen lautakunta suositteli 2007 tasa-arvon edistämistä ja seksistisen kielen välttämistä, Euroopan neuvosto otti kantaa 1990-luvulla.
Kaksi vuotta sitten Aamulehti aiheutti myrskyn, kun lehti kertoi aloittavansa sukupuolineutraalien tittelien käytön. Eduskunnan puhemiehen tittelin muuttamisen puheenjohtajaksi arveltiin vähentävän perinteisen tehtävän arvokkuutta. Toisaalta ihmeteltiin, miksi yksittäisille sanoille annetaan niin paljon painoarvoa.
Kalikka voi tälläkin kertaa kalahtaa, sillä kieli heijastelee valta-asetelmia, ennakoi kielentutkija Mila Engelberg. Hän on ollut projektissa mukana asiantuntijana.
–Kun pyritään luomaan kieltä, joka kohtelee ihmisiä tasavertaisesti, kyseessä on mielestäni vallan uusjako. Se saa jotkut ihmiset hermostumaan, koska he tuntevat, että heidän totuttuun asemaansa ollaan puuttumassa, Engelberg arvioi.
Suomen kieltä pidetään yleensä neutraalina, koska siinä ei ole sukupuoliin viittaavia persoonapronomineja, kuten englannin "she" tai "he".
Ammattinimikkeissä näin ei ole. Päinvastoin, sukupuolittuneita ammatteja on suomen kielessä yllättävän paljon, Aamulehden laskelmien mukaan noin 1500. Niistä valtaosa on eri alojen "miehiä., Lakimiesten ja kirvesmiesten seassa on myös naisiin viittaavia ammatteja, mutta diakonissa ja emäntä ovat poikkeus.
Engelbergin mukaan mies-sanan yleistävä käyttö kaikista ihmisistä luo normia, jonka mukaan naiseus on erikseen mainittava erityispiirre.
–Meillä on tutkimustietoa siitä, ettei virkamiehiä ja muita mies-päätteisiä ammatteja mielletä sukupuolineutraaleiksi, Engelberg kertoo.
HS-gallup: PS 20.5, Kok 17.0, SDP 17.0
Puoluekannatukset ovat säilyneet lokakuussa pitkälti ennallaan.
Puoluekannatusmittauksen eduskuntavaalikannatuksesta teki Kantar TNS Helsingin Sanomain toimeksiannosta 23.9.–21.10.2019. Haastateltuja oli 2 186.
Kannatusta mitattiin prosenttiyksikköinä seuraavasti (muutos edellisestä vastaavasta mittauksesta):
PS 20.5 (+0,7)
Kok 17.0 (-0.3)
SDP 17.0 (-0.3)
Vihr 13.9 (-0.3)
Kesk 12.2 (+0.3)
Vas 8.2 (-)
Rkp 4.3 (-0.1)
Kd 3.3 (-0.1)
Muut 2.3 (+0.3)
Liike Nyt 1.3 (-0.2)
Always-terveyssiteistä poistuu naissymboli
Always-terveyssiteitä valmistava Procter & Gamble kertoo haluavansa huomioida kaikki asiakkaansa.
Kuukautisten kanssa eläville Always-terveyssiteiden rahisevat muovipakkaukset ovat tuttuja. Ensi vuonna pakkausten on määrä uudistua, sillä naissukupuolta esittävä symboli poistuu niistä.
Syynä uudistukselle on Always-terveyssiteitä valmistavan Procter & Gamblen mukaan se, että he haluavat ottaa huomioon kaikki asiakasryhmänsä, jotka elävät kuukautisten kanssa.
– Yli 35 vuotta olemme taistelleet tyttöjen ja naisten puolesta ja jatkamme tätä yhä. Olemme myös sitoutuneet yhdenvertaisuuden edistämiseen ja pyrimme ottamaan huomioon kaikkien asiakkaidemme tarpeet, yhtiö kertoo Iltalehdelle toimittamassaan lausunnossa.
Yhdysvaltalaiskanava CBS kertoi keskiviikkona, että Yhdysvalloissa uudistetut pakkaukset tulevat markkinoille ensi vuoden alusta. Iltalehdelle P&G:stä kerrotaan, että uudistetut pakkaukset tulevat kauppojen hyllyille myös Euroopassa, mutta tarkkaa ajankohtaa ei osata sanoa.
CBS:lle asiasta lausunut yhtiön edustaja kertoi, että yhtiö uudistaa tuotteidensa pakkauksia jatkuvasti, ja prosessissa otetaan huomioon useita asioita.
– Huomioimme myös kuluttajapalautteen, jotta voimme ottaa huomioon kaikkien tuotteitamme käyttävien tarpeet, yhtiön edustaja kertoi CBS:lle.
Sukupuolineutraalit nimikkeet myös armeijaan? Kenraali heitti ajatuksen ilmoille
Duunitori päätti muuttaa työtehtävien nimikkeitä sukupuolineutraaleiksi. Sopisiko sama puolustusvoimiin?
Työnhakupalvelu Duunitori on etsinyt yli sadalle ammattinimikkeelle sukupuolineutraalit vastineet ja lisännyt ne järjestelmäänsä.
Asiasta on uutisoitu torstaina myös Iltalehdessä.
Puolustusvoimien koulutuspäällikkö, prikaatikenraali Jukka Sonnisen mielestä puolustusvoimat voisi ottaa asiasta opiksi.
Hän heittää ajatuksen ilmoille Twitterissä viitaten Ylen uutiseen samasta asiasta.
– Osa nimikkeistä kuulostaa myös vanhahtavalta (autosotamies). Pitäisikö järjestää kilpailu? Vaikeita ovat tutut tykkimies, suojelumies ja lentosotamies! Antakaa neuvoja, hän pyytää.
”Voisi joskus korjata”
Sonninen kertoo olevansa lomalla, mutta heittäneensä ajatuksen ilmoille – ei välttämättä kovin vakavissaan.
– Twitterit on Twittereitä. Kyllähän niitä voisi joskus korjata, vaikka se vaikeaa onkin. Onhan niissä nimikkeitä muutakin. Monet ovat esimerkiksi vanhahtavia, on näitä miehiä ja kummallisia juttuja. Osasta on aikakin ajanut ohi.
Tviitin alle virisi heti heti vilkas keskustelu. Usein kun sukupuolineutraaleista termeistä puhutaan, ajatuskin herättää joissakuissa voimakasta vastustusta.
– Keskustelu lähtee aina somessa liikkeelle miten sattuu. Minä puhuin tehtävänimikkeistä, mutta kun ihmiset eivät tiedä, mitä ne ovat, aletaan puhua sotilasarvoista.
– Voidaan alkaa vääntää pitkän aikaa jostain pursimiehestä, vaikka sellaisesta en ollenkaan tarkoittanut keskustelua aloittaa.
Poikien ja tyttöjen elinajanodote on pisin Pohjanmaalla – kaupungeissa pojat elävät lähes vuoden maaseutua pidempään, tytöillä ero paljon pienempi
Poikien elinajanodote piteni vuoteen 2017 verrattuna 0,2 vuotta ja tyttöjen 0,1 vuotta.
Tilastokeskus kertoo, että vastasyntyneiden elinajanodote oli viime vuonna pojilla 78,9 ja tytöillä 84,3 vuotta.
Poikien elinajanodote piteni vuoteen 2017 verrattuna 0,2 vuotta ja tyttöjen 0,1 vuotta. Elinajanodote on ikävakioitu tunnusluku, joka kuvaa laskenta-ajanjaksolla havaitun kuolleisuuden tasoa.
Vuosien 2016 ja 2018 välillä vastasyntyneiden elinajanodote oli molemmilla sukupuolilla pisin Pohjanmaalla. Pojilla se oli 80,5 vuotta ja tytöillä 85,2 vuotta. Lyhyimmät vastasyntyneiden elinajanodotteet olivat puolestaan pojilla Kainuussa, 76,8 vuotta. Tytöillä lyhimmät elinajanodotteet olivat Päijät-Hämeessä ja Etelä-Savossa, 83,4 vuotta.
Maakuntien väliset erot elinajanodotteissa olivat suuremmat miehillä kuin naisilla. Pohjanmaalla syntyneen pojan elinajanodote oli 3,7 vuotta pidempi kuin Kainuussa, jossa poikien elinajanodote oli lyhyin. Tytöillä vastaavasti ero maakuntien lyhyimmän ja pisimmän elinajanodotteen välillä oli vain 1,8 vuotta.
Poikien elinajanodote oli tyttöjen elinajanodotetta lyhyempi kaikissa maakunnissa. Vuosina 2016–2018 sukupuolten välinen ero oli suurin Kainuussa, jossa poikien elinajanodote oli 7,4 vuotta lyhyempi kuin tyttöjen. Keski-Pohjanmaalla sukupuolten välinen ero oli pienin, vain 4 vuotta.
Sekä pojilla että tytöillä vastasyntyneen elinajanodote oli Tilastokeskuksen mukaan korkein kaupunkimaisissa kunnissa ja matalin maaseutumaisissa kunnissa. Vastasyntyneiden poikien elinajanodote kaupunkimaisissa kunnissa oli 78,8 vuotta. Se on lähes vuoden pidempi kuin maaseutumaisissa kunnissa, joissa tuo luku on 78 vuotta.
Tytöillä maaseudun ja kaupunkien ero elinajanodotteessa on paljon poikia pienempi. Kaupunkimaisissa kunnissa vastasyntyneiden tyttöjen elinajanodote nimittäin oli 84,3 ja maaseutumaisissa kunnissa 84 vuotta.
Suomalaiset harrastavat koko ajan vähemmän seksiä – itsetyydytys kuitenkin lisääntyy: "Eivät halut ole kadonneet mihinkään"
Suomalaiset harrastavat vuosi vuodelta vähemmän seksiä, kun taas samaan aikaan itsetyydytys on lisääntynyt molemmilla sukupuolilla. Selittääkö vähäinen seksi suomalaisten syntyvyyden laskun? Viiden jälkeen kysyy asiantuntijoilta, ovatko seksuaaliset halut kadonneet.
Suomalaisten seksielämä vaikuttaa kuihtuvan vuosi vuodelta. FINSEX-tutkimuksen tietojen perusteella suomalaiset harrastavat vuosi vuodelta vähemmän seksiä, niin parisuhteissa kuin erillissuhteissakin. Samaan aikaan itsetyydytys on lisääntynyt kummallakin sukupuolella.
Esimerkiksi vuonna 1971 tietojen mukaan avioparit harrastivat kaksi kertaa enemmän seksiä kuin nykyään. Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula kertoo, ettei kyse ole niinkään seksihalujen vähenemisestä, vaan siitä, että ihmisillä ei ole aikaa tai energiaa seksiin.
– Joka toinen suomalainen pariskunta toivoo, että seksiä olisi enemmän. Eli suomalaisten halut eivät ole kadonneet mihinkään, mutta elämään on tullut muita niin kiinnostavia asioita, jotka vievat aikaa seksielämältä, Kontula kertoo Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Onko älypuhelin seksintappaja?
Älypuhelinten vaikutusta on pohdittu ja tutkittu usealta kantilta jo vuosien ajan. Seksuaaliterapeutti Marja Kihlström arvioi, että puhelimet osaltaan vaikuttavat myös yhdyntäkertojen vähenemiseen.
– Kyllä puhelimet vievät liikaa aikaa, tämä nousee säännöllisesti esiin seksuaaliterapeutin työssä. Ihmisellä on luontainen tarve katsekontaktiin, ja jos toisen katse on jatkuvasti puhelimeen päin, niin siitä voi tulla olo, ettei kumppani välitä, Kihlström sanoo.
Seksi on tärkeä osa hyvinvointia
Väestöliiton Osmo Kontulan mukaan ihmiset ja pariskunnat, jotka harrastavat useasti seksiä, ovat keskimääräistä onnellisempia. Seksuaalisuuden toteutuminen heijastuu myös laajemmin.
– Ne ihmiset, jotka kokevat seksielämänsä riittäväksi, ovat ylipäänsä elämässään keskivertoa onnellisempia. Eli nämä hyvät asiat ikään kuin kasaantuvat, jonka takia kannattaa rohkaista ihmisiä toteuttamaan seksihaluja kumppaninsa kanssa.
”Katso kumppania sillä silmällä”
Jos parisuhteeseen kaipaa lämpöä ja piristystä lokakuun pimeydessä, on Kontulalla tähän varsin yksinkertainen vinkki.
– Katsokaa kumppania sillä silmällä ja muistelkaa, miksi parisuhde on muodostettu aikoinaan. Iso motiivi on yleensä ollut se, että on haluttu olla kumppanin lähellä. Se fyysinen vetovoima, joka lähtee korvien välistä, on ollut myös keskeinen syy siihen suhteeseen.
– Sen lisäksi pitää pysähtyä omien seksuaalisten toiveiden äärelle: kumppaneiden kannattaa kertoa toisilleen mitä kumpikin haluaa. Sen jälkeen molemmat vastaavat siihen, että miten voivat vastata toisen toiveisiin, Kihlström opastaa.
Saako tälle edes nauraa?
David Chappellen uutuusjaksoa Sticks and Stones haukuttiin alatyyliseksi ja sortavaksi. Katsoimme kohujakson standup-koomikoiden Ali Jahangirin ja James MacDonaldin kanssa ja mietimme, onko Chappelle nero vai öykkäri.
”Ei puheillani ole väliä. Jos katsot tätä Netflixistä, itsepähän klikkasit naamaani.”
Amerikkalainen standup-koomikko David Chappelle pääsi juuri kertomasta, ”ettei 36-vuotiaan pillu voi olla hyvää”, ja vyöryttää nyt vastuuta mahdollisesta pahastumisesta kuulijalle.
Pätkä on Chappellen Netflixille tekemästä erikoisjaksosta Sticks and Stones, joka äkkiseltään näyttää lähinnä yrittävän suututtaa kaikki.
Miljoonien katsojien naurattamisessa ja ärsyttämisessä liikkuvat isot rahat: lehtitietojen mukaan Netflix maksoi yhteensä 55 miljoonaa euroa viidestä erikoisjaksosta, joista elokuussa julkaistu Sticks and Stones oli viimeinen.
Kriitikot ja aktivistit ovat lähinnä haukkuneet tuotoksen. Sitä syytetty vanhan miehen jurnutuksesta, homo- ja transfobiasta sekä alaspäin lyömisestä. Kulttuurilehti Vice jopa kehotti lukijoitaan jättämään Chappellen uusimman katsomatta.
Suuri yleisö oli kuitenkin eri mieltä. Siinä missä kriitikot antoivat Chappellen uutukaiselle Rotten Tomatoesissa surkean 39%, yleisö antoi sille loisteliaan 99%.
Pakkohan se oli nähdä.
Katsoimme Sticks and Stonesin yhdessä Ali Jahangirin ja James MacDonaldin kanssa, standup-koomikoita molemmat.
Chappelle rakensi maineensa etevänä koomikkona vuosina 2003–2006 Chappelle’s Show’ssa, jossa hän parodioi etenkin yhdysvaltalaisia rotukysymyksiä, politiikkaa ja kulttuuria. Koomikko suitsutettiin alansa parhaimmistoon.
Nyt ruudulla sanailee tuttu Chappelle, mutta aika on toinen.
”Luulen, että puolet ihmisistä katsovat tätä, koska he haluavat pahoittaa mielensä”, Jahangiri pohtii.
Dave Chappelle löntystelee vihreässä haalarissaan lavalla ja aloittaa tarinalla tunnetun tv-kokin itsemurhasta. Tarinan pointti tuntuu olevan siinä, miten tämä päätyi tappamaan itsensä, vaikka eli upeaa elämää.
Arvoisat atlantalaiset, meidän tulee aina muistaa, että Anthony Bourdain tappoi itsensä.
Jätkä lenteli ympäri maailmaa...
Seuraavaksi Chapelle alkaa kertoa tuttavastaan, joka nousi slummista maan arvostetuimpaan yliopistoon. Sitten hän tapasi naisen, ja päätyi menettämään kaiken.
Tunsin lukiossa tyypin, joka oli nero...
Oikeustieteellisessä jätkä tapasi naisen, mutta sitten he erosivat...
Se jätkä ei tappanut itseään.
Chappellen suusta jätkä ja tyyppi kuuluvat muodossa nigga. Itse asiassa sana toistuu tunnin aikana 43 kertaa. Sanojasta riippuen kyseessä voi olla veljellinen silmänisku tai haukkumasana. Chappellen kohdalla kyse lienee ensimmäisestä.
Miten aloittaa deittailu uudestaan avioeron jälkeen? Riikka, 61, löysi uuden kumppanin netistä: ”Deittisivusto tarjosi joka päivä viisi uutta miestä”
Riikka, 61, koki laastarisuhteen sekä yksinäisyyden. Lopulta hän nieli ennakkoluulonsa nettideittailun suhteen.
Millaista on aloittaa deittailu uudestaan avioeron jälkeen – ja miten? Riikka, 61, kertoo oman tarinansa.
Uusi elämä – ennen miehiä kohdattiin tansseissa tai työelämässä
”Eräänä tammikuisena iltana hassuttelin ystäväni kanssa, että pitäähän meidänkin olla nettideittisivuilla. Se kutkutti, mutta toisaalta ajattelimme, että ei ikinä – mehän olemme kunnon naisia!
Olimme ikäpolvea, joka oli tottunut kohtaamaan miehiä tansseissa tai työelämässä.
Nykyään ei ole oikein mitään keinoa löytää parisuhdetta. Homma tuntuu epätoivoiselta. Enää ei ole huvittelupaikkoja, joissa viisi-kuusikymppiset voisivat tavata toisiaan. Varsinkaan, jos ei harrasta lavatansseja.
Baareissa käyminen ei kuulunut tapoihimme. Siksi päätimme mennä nettiin. Siitä se sitten alkoi, tämä uusi elämä.”
Riikka ajautui ensin laastarisuhteeseen
”Minulla oli takana yli 30 vuotta kestänyt avioliitto, joka päätyi eroon 2010-luvun alussa. Ero oli pitkä prosessi, minusta lähtöisin. Meillä ei ollut enää vuosiin mitään yhteistä, ja tunsin mielipahaa päivittäin. Minun oli pakko riipaista itseni irti avioliitosta, vaikka se teki todella kipeää.
Eron jälkeen koin suurta mielenrauhaa ja aloin rakentaa uutta elämää. En ajatellut, että nyt haluan olla yksin, mutta en myöskään eronnut päästäkseni uuteen parisuhteeseen.
Kävi kuitenkin niin, että uusi suhde alkoi melko pian eron jälkeen. Kyseessä oli vanha tuttavani, jonka kanssa ystävyys syveni parisuhteeksi.
Jälkeenpäin ajatellen kyseessä oli laastarisuhde. Kun se päättyi, jouduin kohtaamaan ne yksinäisyydentunteet, jotka olivat jääneet avioeron jälkeen käsittelemättä.
En tarvitse miestä huolehtimaan itsestäni tai taloudestani, mutta kaipasin rinnalle kumppania, jonka kanssa jakaa asioita ja jonka kanssa kokea yhdessä vaikkapa kaunis kesäilta. Yksin kaikki tuntui niin näköalattomalta. Miksi minä olen, ketä varten minä olen? Tietysti olen itseäni varten, mutta siihen tottuminen vei aikaa.
Sairastuin myös vakavasti. Sairastaessa ja toipuessa meni monta vuotta alavireisesti.
Kun heräsin taas eloon, teimme ystäväni kanssa profiilit E-kontaktiin.”
Deittisivusto kutkutti: Mitä tänään tarjolla?
”Profiilia rakennettaessa on ruksittava vaihtoehtoja, millaista miestä ja suhdetta etsii. On kerrottava itsestä rehellisesti, mutta ei liikaa. Täräytin profiiliini heti kuvan. Rohkea on oltava.
Seuraa haluavia on hurjasti, mielenkiinto on aivan valtavaa. Sain viestejä nuorilta ja ikäisiltäni miehiltä. Yksi halusi vain seksiä, toinen vakavaa suhdetta ja kolmas jotain siltä väliltä.
Mihinkään ikävään en sivustolla törmännyt, mutta kontaktia hakevien nuorten miesten määrä oli hämmentävää. Deittisivusto tarjosi joka päivä viisi uutta miestä, ja siitä tuli minulle ihan huvia: Mitäs täällä on tänään tarjolla?
Alusta asti aloin kirjoitella erään kiinnostavan miehen kanssa. Yhteinen aaltopituus löytyi kirjoittamalla, ja noin kuukauden kuluttua tapasimme. Treffeille meno oli äärimmäisen jännittävää, kuin olisivat ensitreffit tulossa. Juttelimme, juttelimme, juttelimme. Ei se ollut rakkautta ensisilmäyksellä, mutta tunteet syvenivät hiljalleen.
Olemme nyt seurustelleet yli vuoden. Asumme molemmat tahoillamme ja tapaamme viikonloppuisin. Tämä suhde on aivan omaa luokkaansa. Hyvässä parisuhteessa kaikki asiat – sekä henkinen että fyysinen yhteys – loksahtavat paikoilleen.”
Haastateltavan nimi on muutettu.
Millaista on deittailu yli 50-vuotiaana? Maria, 51, latasi rohkeasti Tinderin avioeron jälkeen: ”Miehen löytäminen perinteisesti baarista ei ole enää niin helppoa”
Marian seurustelu alkoi hänen annettuaan Tinderissä mahdollisuuden myös pari vuotta nuoremmille.
Millaista on aloittaa deittailu uudestaan avioeron jälkeen – ja miten? Maria, 51, kertoo oman tarinansa.
Tinder hämmensi ensin: ”Miehetkin poseeraavat kokovartalokuvissa”
“Liki neljännesvuosisisadan kestänyt liittoni päättyi pohdiskeltuun, kypsään eroon. Eron jälkeen tunsin, että haluan olla yksin jonkin aikaa – nuorimmainenkin oli vielä kotona.
En haaveillut parisuhteesta, mutta en toisaalta sulkenut sitä ehdottomasti poiskaan.
Aika nopeasti tapasin erään miehen, ihan perinteisesti baarissa. Siihen ei liittynyt mitään vakavampaa. Ajattelin, että tämä on tällainen kevyt kesäihminen, ja hän ajatteli minusta varmasti samoin. Tapailimme toisiamme vielä syksylläkin ennen kuin panimme sille pisteen.
Seksi uuden miehen kanssa ei pelottanut minua. Päinvastoin, kaikki oli jännittävää ja kihelmöivää – aivan kuin joskus nuorena. Mitään epävarmuuksia oman viehätysvoimani tai naisellisuuteni suhteen minulla ei ollut. Totta kai sitä voisi olla kiinteämpi ja muuta, mutta kaikkihan me vanhenemme. Ulkonäköni suhteen olen sinut itseni kanssa.
Kun kokeilin kesäkissan löytämistä seuraavanakin kesänä, se ei enää onnistunutkaan. Aloin uskoa sinkkuystäviäni, jotka sanoivat, että miehen löytäminen perinteisesti baarista ei ole enää niin helppoa kuin 90-luvuilla.
Päätimme yhdessä erään ystäväni kanssa laittaa profiilimme Tinderiin. Yksin en olisi siihen ryhtynyt, kynnys olisi ollut liian korkea. Tinderhän on kuin kuvakatalogi, jossa olet toisten selattavana ja arvioitavana. Erityisesti minua hämmensi se, miten avoimesti miehet poseerasivat kokovartalokuvissa ja esittelivät hauiksiaan. Mutta tietenkin miehet saavat poseerata siinä missä naisetkin. Sehän on tasa-arvoa.
Erään miehen kanssa aloin jutella – sorruin heti aloittelijan virheeseen. Juttelimme viikon ennen kuin tapasimme. Siinä ajassa ehtii jo luoda vahvan mielikuvan toisesta.
Minua jännitti valtavasti tuntemattoman miehen tapaaminen. Vastaisinko minä hänen mielikuvaansa minusta ja vastaisiko hän minun? No, ei vastannut. Hänen habituksensa oli aivan toisenlainen kuin olin ajatellut. Tapaaminen meni kuitenkin hyvin. Hän oli fiksu ja luki tilanteen heti. Juttelimme niitä näitä ja ehdin jo unohtaa, että olemme treffeillä.
Olin todella ylpeä itsestäni, kun en sortunut yliystävällisyyteen hänen kanssaan, vaan osasin siirtyä eteenpäin. Aloin oppia deittailun pelisääntöjä.“
Tinderin Mr Aurinko
“Viime syksynä menin katsomaan A Star Is Born -leffaa. Se säkenöivä yhteys ja kemia, joka päänäyttelijöiden välillä vallitsi, inspiroi minua valtavasti. Aloin taas kaivata hellyyttä, yhteyttä ja toisen ihmisen läsnäoloa. Olin yksin liikkeellä, joten päätin mennä leffan jälkeen ottamaan yhden oluen ja katsomaan, miten käy.
Baari oli täynnä juuri minun ikäisiäni miehiä. Tuumin, että wau, mikä otanta! Mutta ainutkaan mies ei lähestynyt minua. Kun olutta oli sentti jäljellä, tuli eräs todella humalainen tyyppi selittämään jotain bisnesmatkastaan.
Poljin pettyneenä kotiin. Päätin laittaa Tinderin kilomerit niin pitkälle, että varmasti löytyy joku.
En pitänyt Tinderiä auki kuin viikonloppuisin. Kerran olin ystäväni luona salaatilla ja viinillä, ja avasimme Tinderimme yhdessä. Olin saanut kolme matchia, ja aloin chattailla.
Yksi ilmoitti suoraan, että on vilpertti naisten suhteen ja hakee vain hetken juttuja. Toinen puhui vain itsestään, eikä kertaakaan kysynyt minulta mitään. Kolmas – hän oli Mr Aurinko.“
Pamelan outo anustappipulma: Koko luukku piti purkaa postinjakajan ponnekkaan toiminnan vuoksi
Pamela kertoo ihmettelevänsä postinjakajan ponnekasta toimintaa, sillä tappi oli todella tiukassa jumissa.
Torstaiaamuna Pamela havahtui eteisestä kuuluvaan hirvittävään ryskytysääneen.
– Ajattelin, että postimies yrittää laittaa pakettia luukusta, mutta että se ei mahdu siitä. Sitten se kuului pudottavan pari kirjettä, mutta sitten ryskytys jatkui taas, Pamela kertoo.
Kun Pamela lähti käyttämään koiraansa aamulenkillä, selvisi rynkytyksen syy: postiluukku ammotti rappukäytävän puolella auki, kun siitä sullottu paketti ei ollut mahtunut sisään.
– Se oli jäänyt siihen todella tiukasti jumiin. Kun yritin repiä sitä irti, lähtivät kaikki pakkauskääreetkin. Sieltä paljastui sitten timanttipäinen anustappi, Pamela sanoo.
Anustapin jumitilan ratkaisemisesta tuli jokseenkin mittava operaatio. Pamelan mies tuli apuun meisseleineen.
– Mies yritti sitä ensin repiä ja väännellä, mutta lopulta meni ja ruuvasi koko luukun irti. Kysyin kyllä mieheltä, että olisiko pitänyt laittaa jotain liukuvoidetta niin olisi irronnut paremmin, mutta kävihän se näinkin, Pamela nauraa.
– Kyllä mies oli niin tomerana, että pois se on sieltä saatava! Onneksi ei tullut naapureita rapussa vastaan.
Lelu ehti olla jumissa postiluukussa useita tunteja. Pamela kertoo, ettei ainakaan toistaiseksi ole reklamoinut anustapin toimitustavasta Postille, mutta harkitsee sitä.
– Luulisi, että jos postinjakaja huomaa, ettei paketti mahdu, se menisi Postille ja minä hakisin sen sitten sieltä. Kyllä en tiedä, miksi postinjakaja sen yritti väkisin laittaa, Pamela sanoo.
Voisitko katsoa pornoa, jossa on ylipainoinen nainen? Miehet vastaavat
"Kun te miehet väitätte, ettei naisen kropalla ole merkitystä, niin voisitko katsoa pornoa, jossa on ylipainoinen nainen?
Olen kuullut, että miehet katsovat kuulemma pornoa sen toiminnan vuoksi, joten eihän naisen ulkonäöllä siinä sitten luulisi merkitystä olevan? Vai katsotko siis pornossa naisen rintoja tai muutenkin sen kroppaa? Ja ovatko katsomissa videoissasi nainen juuri sellainen, joka on seksikäs? Ja haluan kuulla rehellisen vastauksen", kysyy nimimerkki tinkku.
Näin miehet vastasivat
"Ylipaino sinällään on laaja käsite. Moni todella kaunis nainen on lukujen perusteella ylipainoinen. Ja kyllä, katson pornoa ja naisia oikeassakin elämässä omasta vinkkelistä. Kauneus on katsojan silmässä."
– 38, sinkku
"Täytyy myöntää, että en kyllä katsele sellaista pornoa, missä on oikein ylipainoisia naisia. Sopivasti voi olla uhkea. Kyllä näyttelijöidenkin pitää miellyttää vartaloltaan katsojaa. Myös seksikkäät asut ynnä muu vaikuttaa siihen, minkä videon valitsen katsottavaksi. Eli on sillä merkitystä."
– 38, parisuhteessa
"Vastaus on: joo ja ei. Joskus katson pornoa, koska siinä olevat naiset, tai joku heissä tai heidän vartaloissaan, kiihottaa. Joskus siinä voi myös olla vähemmän kiihottava nainen, mutta jokin siinä toiminnassa kiihottaa. Se on kuitenkin vain fantasiaa, enkä vaihtaisi kumppaniani kehenkään!"
– 32, parisuhteessa
"Miehetkin ovat yksilöitä. Itse valitsen pornoni sen hetken naismaun mukaan. Joskus hiusten väri tai silmälasit ovat ratkaisevassa roolissa. Naisen koko yleensä normaali tai laiha. Nykyään on pornossa vaikeaa löytää luonnollista, kaunista naista ilman silikonitissejä ja kolmea litraa meikkiä kasvoilla."
– 24, avoliitossa
"Itse ainakin katson pornoa, jossa on hieman lihavia naisia. Toisaalta olen muutenkin mieltynyt hieman ylipainoisiin naisiin, heissä on vaan jotain seksikästä."
– 28, avoliitossa
"Rehellinen esimerkki tosielämästä: saatan hakea joskus pornoa hakusanalla 'thin' tai 'fitness', mutta kun kerran olin sängyssä tätä vartalotyyppiä edustavan naisen kanssa, tuntui seksi ja hänen koskettelemisensa lähinnä inhottavalta."
– 29, sinkku
"Totta kai kropalla ja ulkonäöllä on väliä. Joka muuta väittää, puhuu peetä."
– 50+, onnellisesti sinkku
"Lihavuudessa raja menee sairaalloisessa liikalihavuudessa. Mutta ennemmin lihava kuin miesvartaloa muistuttava Victoria's Secret -malli."
– 29, suhteessa
"Katson lähes täysin amatööripornoa, koska en pidä teollisen pornon muovisuudesta ja ylikorostamisesta. Pornossa katson kaikenlaisia naisia, lihavia, laihoja, pienirintaisia, isompirintaisia ja niin edelleen, miltä milloinkin tuntuu. Minulle ei ole siis olemassa mitään muottia, miltä pornonäyttelijän pitäisi näyttää. Tärkeintä on, että nainen sopii olemukseltaan kuvaan/videoon ja siihen mitä olen hakemassa."
– 33, seksisuhteessa
Man Accused of Hate Crime for Refusing To Have Sex with Transgender Who Has Male Genitalia
Yle julkaisi jutun äärioikeistolaisista rakastavaisista, ja siitä syntyi tietysti somekohu – tästä on kyse
Yleisradion jutussa kaksi äärioikeistolaista kertovat ajatuksistaan muun muassa suomalaisuudesta. Liian kritiikitön, sanoivat moittijat. Asiallinen ja kiihkoton, sanoivat toiset.
Venla, 23, ja Miska, 27, Kangasniemen rakkaustarina on monella tapaa hyvin perinteinen. He tapasivat yhteisten ystävien illanvietossa.
Yleisradio julkaisi sunnuntaina uutisosastollaan jutun, joka alkoi kuin parisuhdejuttu mutta olikin lopulta laajempi kertomus ihmissuhteista, etnonationalismista ja äärioikeistolaisuudesta.
Nimittäin rakkaustarinassa on Ylen jutun perusteella paljon ei-perinteistä. Kangasniemet tapasivat nationalistisen Suomen Sisun kokoontumisessa, jossa kaksikko löysi toisistaan sielunkumppanuutta. Parisuhde rakentuu kuulemma vanhalle kokoomuslaiselle kolminaisuudelle koti, uskonto ja isänmaa, mutta pintaa rapsuttamalla paljastuu jyrkempiäkin mielipiteitä.
Miska Kangasniemi on Suomen Sisun Lapin-piiripäällikkö. Hän unelmoi Suomen poliittisesta järjestelmästä Francisco Francon Espanjan kaltaista diktatuuria.
Venla Kangasniemen mukaan suomalaisuuskäsitys on liian lavea:
”Suomen pitäisi olla etnisesti suomalaisten hallussa oleva kansallisvaltio. Kansallisuutta ei pitäisi myöntää ihmisille, joilla ei ole perimällistä taustaa Suomeen.”
Kirjoituksesta syntyi tietysti äläkkä.
”Voiko enää mitään järkyttävämpää olla kuin tällaista saa lukea Yleisradion sivuilta, aivan kuin rotuoppi ja rasismi olisi hyväksyttävää?” kirjoitti yksi.
”Tässä jutussa ’kansallismielisyys’, ’konservatiivisuus’ ja ’etnonationalismi’ on kaikki kiertoilmauksia FASISMILLE. Koko tää juttu esittää FASISTEJA sympaattisessa valossa”, kirjoitti toinen.
Kritiikin mukaan juttu romantisoi rasismia, antaa äärioikeistolaisille ja niin sanotuille etnonationalisteille kokoaan enemmän medianäkyvyyttä sekä sotkee politiikan vakavia aiheita pullantuoksuiseen ihmissuhdejournalismiin.
Esimerkiksi sosiologian apulaisprofessori Lena Näre Helsingin yliopistosta moitti juttua kritiikittömäksi sekä rasismia ja fasismia normalisoivaksi. Hän toivoi jutun käsittelyä Julkisen sanan neuvostossa (neuvosto on media-alan itsesääntelyelin, joka arvioi hyvän journalistisen tavan toteutumista).
Myöhemmin Näre perusteli kantaansa sillä, ettei jutussa kritisoitu haastateltavien rasistisia lausumia jatkokysymysten tai tieteellisen tiedon varassa.
”[S]iinä ei kehystetty ilmiötä poliittisena ilmiönä, vaikka henkilöt ovat sitä – vaan kehys oli parisuhde, mikä osaltaan depolitisoi ja normalisoi.”
Suomen Kuvalehden toimittaja Tuomas Pulsa puolestaan kysyi: minkä genren juttu kirjoitus on?
”Mistä se kertoo: erilaisesta parisuhteesta, yhteiskunnallisesta ilmiöstä vai poliittisesta liikkeestä? Kun tää jää auki, on myös vaikea sanoa, miten tota juttua pitäisi arvioida”, Pulsa kirjoittaa.
Kritiikki oli moninaista, ja siihen yhtyi esimerkiksi toimittajia, kulttuuriväkeä sekä niin oikeisto- kuin vasemmistopuolueiden jäseniä.
Petteri Sihvonen kertoo valmentaneensa homoseksuaaleja – ihmettelee aiheen nostamista urheilussa: "Miksi paperitehtaan miehiltä ei kärtetä heidän seksuaalisuuttaan?"
Entinen liigapelaaja Janne Puhakka aiheutti ison puheenaiheen kertomalla Helsingin Sanomissa avoimesti homoseksuaalisuudestaan. MTV Urheilun jääkiekkoasiantuntija Petteri Sihvonen ottaa vahvasti kantaa ulostuloon.
Janne Puhakka, 24, pelasi kaudella 2015–16 Espoon Bluesissa SM-liigaa 40 ottelua. Hänet tullaan muistamaan enemmän ensimmäisenä SM-liigan pelaajana, joka kertoi ensimmäisenä julkisesti olevansa homoseksuaali.
Sihvonen suhtautuu tapaukseen ristiriitaisin tuntein. Hän oudoksuu sitä, että urheilun yhteydessä puhutaan ylipäätään seksuaalisuudesta.
– Miksi paperitehtaan miehiltä ei kärtetä heidän seksuaalisuuttaan, Sihvonen kysyy.
"Voi helpottaa yksittäisen ihmisen elämää"
Sihvonen on puhunut pitkään itse pelin tärkeydestä Hänen mielestään urheilussa ei olisi syytä ottaa puheeksi poliittista, etnistä tai seksuaalista suuntausta.
– Ei pelaajan seksuaalisuus vaikuta siihen, onko pelaaja parempi tai huonompi. Tuskin näin on Puhakankaan kohdalla, hän sanoo.
Sihvonen käyttää jääkiekon yhteydessä viime aikoina paljon esillä ollutta termiä "toksinen maskuliinisuus". Sitä ei Puhakan puheenvuoro hänen näkemyksensä mukaan poista.
– Ulostulo voi helpottaa yksittäisen ihmisen elämää, mikä sinänsä on hyvä asia. Koko rakennetta se ei kuitenkaan korjaa ja putsaa omaa pesää. Muutosta ei tapahdu sillä, että ilmoitamme täällä olevan toisenlaisiakin ihmisiä.
"Valmensin homoseksuaaleja"
Sihvonen valmensi Pelicansia SM-liigassa kaudella 2003–04, muttei tiedä joukkueessa olleen yhtään homoseksuaalia. Aihe oli hänen mukaansa vielä silloin tabu.
Toisin oli, kun hän valmensi HPK:n junioreita vuosina 2009–11 ja 2013–16. Sihvonen sanoo, että kymmisen prosenttia valmennettavista oli homoseksuaaleja.
– En tiedä, että tiedettiinkö asiasta joukkueen sisällä, mutta minua oli informoitu asiasta luonnollisella tavalla.
Päivi Räsänen: "Sain kutsun poliisikuulusteluun – olen hämmästynyt"
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen kertoo saaneensa kutsun poliisikuulusteluun.
Puolueen entinen puheenjohtaja, nykyinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja on epäiltynä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.
– Sain kutsun poliisikuulusteluun, joka toimitetaan tämän viikon perjantaina 1.11. klo 11.15 alkaen Pasilan Poliisitalolla, Räsänen kertoo tiedotteessaan.
– Olen hämmästynyt siitä, että tutkintaa edelleen jatketaan tapauksessani, jossa on kysymys syvästi uskonnon- ja sananvapaudesta.
Tutkinta juontaa juurensa Räsäsen kesäkuiseen tviittiin, jossa hän ihmetteli kirkon päätöstä olla Helsinki Pride -tapahtuman yhteistyökumppani ja tiedusteli, miten raamattu sopii yhteen sellaisen aatteen kanssa, jossa "ylpeys ja synti nostetaan ylpeyden aiheeksi".
Tviitin yhteydessä on myös kuva Raamatun Kirjeen roomalaisille katkelmasta, jossa puhutaan esimerkiksi toistensa kanssa "riettautta" harjoittaneista miehistä ja "häpeällisistä himoista".
Maksimituomio kaksi vuotta vankeutta
Poliisi tiedotti aikanaan aloittaneensa tutkinnan saatuaan tapauksesta rikosilmoituksen. Ilmoittaja katsoi Räsäsen tviitin olevan vähemmistöihin kohdistuva suvaitsemattomuuden ilmaus.
– Rikostutkinnan lopputuloksesta riippumatta aion edelleen käyttää perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa turvattua uskonnonvapautta pitämällä esillä Jumalan pyhän sanan opetuksia ja rohkaisen myös muita niin tekemään, Räsänen sanoo tiedotteessaan.
Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan voi saada sakkorangaistuksen tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Kliimaksin pimeä puoli – tällaisia ovat huonot orgasmit: "Ei tulisi olettaa, että kumppanin orgasmi tarkoittaa, että tämä nautti..."
Orgasmi ei ole välttämättä osoitus hyvästä seksistä. Tuoreen tutkimuksen mukaan orgasmin voi saada, vaikka ihmisen kokemukset seksistä olisivat hyvinkin kielteisiä.
Onko olemassa huonoja orgasmeja? Tästä kysymyksestä kiinnostuivat yhdysvaltalaisen Michiganin yliopiston ja kanadalaisen Queens’in yliopiston tutkijat. He olivat huomanneet aiemmista tutkimuksista, että orgasmit ovat paljon monimutkaisempia kuin ihmiset monesti luulevat.
– Molempien halukkuuteen perustuvan seksin aikana saatujen orgasmien oletetaan usein olevan täysin positiivisia kokemuksia. Tämä oletus jättää varjoonsa sen mahdollisuuden, etä orgasmin kokeminen molempien halukkuuteen perustuvan seksin aikana voisi olla ”huono” asia, tutkijat kirjoittavat Archives of Sexual Behavior -julkaisussa ilmestyneessä tutkimuksessaan.
Selvittääkseen ”huonojen” orgasmien mahdollisuutta, tutkijat tekivät nettikyselyn, johon vastasi 726 aikuista. Tutkijat kysyivät, olivatko osallistujat koskaan saaneet orgasmia pakotetun seksin tai yksimielisen mutta ei-halutun seksin aikana tai kokeneet paineita saada orgasmi.
Osallistujista 289 kertoi tutkijoille tarkemmin huonoista orgasmikokemuksistaan.
Tällaisia ovat ”huonot” orgasmit
Aineistosta tutkijoille selvisi, että ”huonoja” orgasmeja voi todella saada myös yksimielisyyteen perustuvan seksin aikana.
”Huonojen” orgasmien yhteydessä osallistujat kokivat kielteisiä tunteita, esimerkiksi painetta saada orgasmi. Lisäksi ”huonot” orgasmit olivat vähemmän miellyttäviä ja jopa kivuliaita verrattuna aiempiin kokemuksiin. ”Huonon” orgasmin jälkeen ihminen saattoi tuntea itsensä hämmentyneeksi, turhautuneeksi, irralliseksi ja kehonsa pettämäksi. Muutamat uskonnolliset vastaajat kertoivat tuntevansa orgasmin jälkeen syyllisyyttä ja häpeää.
– Ei tulisi olettaa, että kumppanin orgasmi tarkoittaa, että tämä nautti kokemuksesta täysin rinnoin, tutkijat Sara B. Chadwick sekä Sari M. van Anders sanovat PsyPost-verkkolehdelle.
Samalla tutkijat muistuttavat, että orgasmin saaminen ei-toivotun tai epämiellyttävän seksin aikana ei tarkoita, että orgasmin saaja olisi salaa toivonut yhdyntää tai pitänyt siitä.
– On normaalia kokea sekavia tai jopa täysin kielteisiä tuntemuksia seksuaalisesta kohtaamisesta, jossa on saanut orgasmin, he muotoilevat.
"Huonoilla" orgasmeilla voi olla myös hyvä puoli
Osa tutkimukseen osallistuneista kertoi ”huonojen” orgasmien vaikuttaneen kielteisesti heidän seksuaalisuuteensa, ihmissuhteisiinsa ja mielenterveyteensä.
Toisaalta osan mielestä ”huonoilla” orgasmeilla oli ollut myönteisiäkin lopputulemia, kuten lisääntynyttä kommunikaatioita kumppanin kanssa.
Tutkijat muistuttavatkin, että hyvä seksi edellyttää kumppanin tarpeiden ja halujen kuuntelemista herkällä korvalla sekä avointa keskustelua.
Neljä yleistä syytä, jotka johtavat orgasmin teeskentelyyn – huomaisitko kumppanin teeskentelevän?
Vaikka orgasmin teeskentely kuulostaa kaiken järjen vastaiselta, moni silti sortuu siihen. Mutta miksi?
Kumppani tekee kaikkensa, mutta tiedät, ettei orgasmia ole luvassa. Kerrotko tilanteesta rehellisesti kumppanillesi – vai teeskenteletkö onnellisen lopun?
Seksivalistussivusto Kinklyn kyselyssä paljastui, että vastaavassa tilanteessa suurin osa on ainakin joskus päätynyt teeskentelemään nautintonsa. Jopa 80 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi nimittäin teeskennelleensä orgasmin ainakin kerran elämässään, uutisoi Health.com.
Huomaatko todella, jos kumppani teeskentelee?
Hiljattain uutisoitiin Archives of Sexual Behavior -tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta, joka paljasti, että myös naisen ideologialla on merkitys siinä, näytteleekö hän orgasmin vai en. Tutkimuksessa selvisi, että ne naiset, jotka kannattivat antifeministisiä arvoja, olivat elämänsä aikana teeskennelleet orgasmeja huomattavasti useammin kuin feministisiä arvoja kannattavat naiset.
Kinklyn kyselyssä selvisi, että jopa 87 prosenttia naisista on teeskennellyt orgasmin joskus – verrattuna 69 prosenttiin miehistä. Säännöllisesti hekuman huipulle itsensä näyttelee 37 prosenttia naisista, miehistä vain yhdeksän prosenttia. Eniten orgasmeja teeskenneltiin pitkissä suhteissa, vähiten yhden illan jutuissa.
Vaikka moni saattaa uskoa huomaavansa kyllä, jos kumppani teeskentelisi orgasminsa, kysely kertoo huonoja uutisia. Jopa 74 prosenttia vastaajista uskoi, ettei heidän kumppaninsa osannut päätellä heidän teeskennelleen. Lue myös: Voiko mies tunnistaa, milloin nainen on oikeasti saanut orgasmin?
Neljä yleisintä syytä
Kyselyssä selvitettiin myös syitä teeskentelyn taustalla. Yleisimmät syyt olivat järjestyksessään:
1. "En halunnut, että kumppanistani tuntuu pahalta."
2. "Halusin seksikokemuksen loppuvan."
3. "Halusin, että kumppanistani tuntuisi hyvältä."
4. "Olin seksuaalisesti tyydyttynyt, mutta teeskentelin, koska minusta tuntui, että sitä "odotettiin" minulta kokemuksen lopettamiseksi.
Kyselyssä paljastuikin, että 62 prosenttia ihmisistä ajatteli, että seksin oletetaan loppuvan kliimaksiin kummankin osapuolen kohdalla. Seksivalistussivusto Kinkly kuitenkin muistuttaa, että kyse on nautinnosta eikä orgasmi ole merkki "onnistuneesta" seksikokemuksesta.
Vaikka orgasmi on kiva ja nautinnollinen asia, onkin hyvä muistaa, että seksissä on kyse muustakin. Kaikki hyvä, mikä tapahtuu ennen orgasmia, on myös nautinnollista. Nautinnollisten kokemuksien takaamiseksi kannattaa myös näyttää seksikumppanille, mistä nauttii, jotta teeskentelyyn ei tarvitsisi tuntea painetta.
Miesten ja naisten roolit ovat sitkeässä - Naiset enemmistönä "pehmeissä valiokunnissa"
Kuluva vuosi jää historiaan, sillä naiset valtasivat politiikan paaluja ennätystahtiin.
Heidän esiinmarssinsa on ollut näyttävää. Hallituksen viidestä puolueesta neljää johtaa nainen. Kahdeksasta eduskuntapuolueesta viidellä on johtajana nainen. Hallituksessa on 19 ministeriä, joista 11 on naisia. Eduskunnassa on nyt 94 naista, eli 47 prosenttia.
Aivan kaikkialle tasa-arvo ei ole vielä pesiytynyt. Eduskunnan valiokunnissa elävät sitkeästi naisten ja miesten roolit.
Nopea laskutoimitus kertoo, että tekemistä riittää, jos halutaan päästä vähänkään tasatilanteeseen.
Puolustusvaliokunnassa on 17 jäsentä. Heistä vain kolme on naisia. Puheenjohtajan samoin kuin varapuheenjohtajan pestit ovat tiukasti miesten hyppysissä.
Naiset ovat voineet suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen vuodesta 1995. Rauhanturvaajina heitä on nähty tätäkin aiemmin. Naisten osuus vapaaehtoisessa maanpuolustustyöstä on merkittävä. Vaan eivätpä naiset ole valiokunnissa hiomassa lakiesityksiä.
Entä sosiaali- ja terveysvaliokunta? Siellä heitetään volttia toiseen suuntaan. Valiokunnasta löytyy vain viisi miestä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat naisia.
Talousvaliokunnassa vallitsee niin ikään miesvalta, kymmenen miestä, seitsemän naista.
Kun mennään kolkuttelemaan sivistysvaliokunnan ovea, niin numerot vaihtuvat päikseen. Naisia on kymmenen ja miehiä seitsemän. Puheenjohtajisto on sielläkin naisvaltainen.
Ulkoasiainvaliokunnassa miehiä on 11, naisia kuusi. Jöötä pitävät puheenjohtajina miehet.
Miesten ja naisten osuuksia valiokunnissa on vatvottu vuosia. Etenkin nuoret, taloon tulleet naiskansanedustajat ovat toistuvasti tuoneet esille ongelman. Miehisiä valiokuntia ovat talous-, puolustus- ja ulkopolitiikka, kun taas naisille kuuluvat jaottelussa sosiaali- ja terveys, kulttuuri, sivistys ja opetus. Naiset ovat perinteisesti siis "pehmeissä" valiokunnassa.
Yksiselitteistä vastausta jakaumaan tuskin löytyy, mutta yksi syy nousee ylitse muiden.
Valiokuntien jäsenyydet jaetaan pitkälti edustajien taustojen ja toiveiden mukaan. Kunkin kansanedustajan kiinnostus ja osaaminen halutaan hyödyntää.
Tätä taustaa vasten monen edustajan valiokuntapesti on lyöty lukkoon jo ennen kuin hän on jalallakaan astunut eduskuntaan. Jos sinulla on pitkäaikainen kokemus sosiaali- ja terveydenhuollosta, niin on luonnollista, että asiantuntemustasi halutaan hyödyntää sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Sama pätee opetukseen.
Jotta miehiä saataisiin enemmän perinteisiin naisten valloittamiin valiokuntiin, heitä täytyisi saada lisää sosiaali- ja terveysalan työpaikoille samoin kuin koulumaailmaan. Moni kysyy hyvästä syystä, miksi miehiä on edelleen niin vähän hoivatöissä.
Tämäkään teoria ei ole joka vaalikausi vedenpitävä. Jos sosiaali- ja terveysvaliokuntaan hakeutuu useita terveydenalan ammattilaisia, niin onko valtiovarain- ja talousvaliokunnassa kauppatieteilijöitä ja ekonomeja pilvin pimein? Ei.
Voidaankin ajatella, että osittain valiokuntiin hakeutumista ohjaavat vanhat luutuneet käsitykset naisten ja miesten erityisaloista. Näistä käsityksistä luulisi olevan helppo päästä eroon. Vaan eipä ole.
Eduskuntaan perustettiin viime kaudella feministiryhmä. Se on avoin sekä miehille että naisille. Idean äiti on kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.), joka veti ryhmää viime vaalikaudella.
Ihmeellistä on feminismi – kirjamessujen ohjelmajohtajalle Ronja Salmelle kelpaa jihadismi, ei afrikkalaisen prostituoidun ja ihmiskaupan uhrin kärsimys
Jos vihervasemmisto syrjii, niin onko kyseessä silloin syrjintä?
Vuosi sitten syntyi melkoinen haloo, kun Helsingin kirjamessujen vastanimitetty ohjelmajohtaja Ronja Salmi esti inhokkiensa osallistumisen messuille. Pois jäivät piispojen tekemät kirjailijahaastattelut sekä vuoden kristillisen kirjan valintatilaisuus. Lisäksi pääsy estettiin kustannustoimittaja Timo Hännikäisen Kiuas-kustantamolta.
Seurakuntalainen-lehti kertoi viime vuonna, ettei ohjelmajohtaja suostunut myöntämään kirkolle lava-aikaa eikä myöskään halunnut keskustella asiasta.
Kristilliset kustantajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Merja Pitkänen harmitteli päätöstä tuolloin. Hän piti selvänä, että kristillinen usko ja kirkko ovat erottamaton osa suomalaista kulttuuria.
Pysyvä kielto?
Vuoden kristillinen kirja valittiin tänään sunnuntaina. Tilaisuuden avannut Yrjö Rossi pahoitteli kauppakeskus Triplassa sijaitsevan seurakunnan tiloihin kokoontuneelle yleisölle sitä, ettei kirjamessuilta löytynyt heille tilaa.
Kristilliseksi kirjaksi valittiin Maarit Erosen Kadun kukka – Prostituutiosta vapauteen. Kirja on tositarina eteläafrikkalaisen ihmiskaupan uhrin kärsimyksestä, eheytymisestä ja uudesta alusta.
Tilaongelma on vain veruke
Messukeskuksen valtavan koon huomioiden on epätodennäköistä, että kielto johtuisi tilanpuutteesta.
Messuilta löytyi tilaa tänä vuonna Alvar Renqvist -palkinnon jaolle, aikakauslehti Kanavan tietokirjapalkintoehdokkaiden julkistamiselle, Minna Canth -palkinnon jakamiselle, Nuori Aleksis- ja Pikku-Finlandia-palkintojen jaolle, Tietokirjailijapalkintojen jaolle sekä Vuoden 2019 kirjastokunta -kilpailun palkintojen jaolle. Neljän messupäivän aikana lavoille kapusi 1100 erilaista esiintyjää.
On selvää, että ohjelmajohtaja Ronja Salmen linjaus ei johdu tilanpuutteesta vaan siitä, ettei hän halua kuulla evankelisluterilaisten kirkon jäsenten puhetta.
Toiminta on oppikirjanmukaista deplatformingia – siis julkisen puheen estämistä. Deplatforming on eräs niistä poliittisen aktivismin keinoista, joiden avulla yritetään estää ei-vasemmistolaisten toimijoiden puhe ja toiminta julkisessa tilassa.
Salmi toimii Ryöväri Oy:n toimitusjohtajana. Yritys ilmoittaa tekevänsä ainoastaan feminististä sisältöä.
Kirjamessut onkin pullollaan erilaista vasemmistolaista toimijaa ja kirjakustantamoa. Niukat tilat eivät selvästikään koskettaneet esimerkiksi kirjakauppa Rosebudia, joka paraatipaikalle rakennetulla valtavalla osastollaan tuputtaa sakean ideologista sisältöään lähes joka niteessä.
Suuressa maailmassa kirjamessujen vieraita ei ole tapana valikoida.
Suomalainen älymystö, jonka olettaisi suhtautuvan nihkeästi sensuuriin ja syrjintään, on ollut asiasta vaiti.
Väristystehtäviä
Evankelisluterilaisen kirkon syrjintä ei ole aivan kaikenkattavaa. Kirkolle oli herunut lapsille kohdistetulta osaltolta tila, missä messuvieraat saivat askarrella erilaisia väritys- ja puuhatehtäviä sekä jutella kirkon työntekijöiden kanssa.
Pääministerin esiintymislavan vieressä päivysti puolestaan Ahmadiyya-muslimiyhteisön Suomen-osasto. Liike kannustaa kirjalliseen jihadismiin.
Raimo Summanen ottaa kantaa jääkiekon homokeskusteluun – pitää yhtä ilmiötä vastenmielisenä: ”Hyvesignaloijat syöksyvät haaskalle”
Yli 40 vuotta ammattijääkiekossa toiminut Summanen näkee lajin ympärillä valtavasti suurempia ongelmia kuin pelaajien seksuaali-identiteetin. Ministeri saa löylyt.
Jääkiekkovalmentaja Raimo Summanen, 57, laittoi sunnuntaina tyytyväisenä merkille, miten hänen vanha pelaajansa Janne Puhakka, 24, tuli Helsingin Sanomien haastattelussa ulos kaapista ja kertoi olevansa homoseksuaali.
Summanen valmensi Puhakkaa kahteen otteeseen: ensin tämän ollessa 15-vuotias juniori ja toisen kerran Puhakan toiseksi viimeisellä kaudella 2016–17 Espoo Unitedin valmennustiimin jäsenenä.
– Koko valmennus tiesi Puhakan seksuaali-identiteetin ja uskoakseni suurin osa pelaajistakin. Asia oli arkipäiväinen. Puhakasta juteltiin valmennuksessa pelaajana samoin kuin muistakin. Jos joukkueeseen, yleisellä tasolla, on osunut vaikka lääke-, huume- alkoholi- tai uhkapeliongelmaisia nuoria, tai vaikka rikollisia, niin se on hiukkasen isompi juttu kuin jonkun arkipäiväinen seksuaali-identiteetti.
Summanen korostaa arvostavansa suuresti Puhakkaa ja tämän rohkeutta asiassaan. Mutta kaikelle jatkokeskustelulle hän ei anna viittä tähteä.
– Erilaiset hyvesignaloijat ovat syöksyneet haaskalle. Urheiluministeri Hanna Kosonen (kesk) otti ensimmäisenä rusinat pullasta. Hänen vastuullaan on ministeriössä Veikkauksen rahojen jakaminen urheilulle. Nyt me tiedämme, että sitä rahaa tulee myös hirveältä joukolta peliongelmaisia suomalaisia. Mitä hän on sanonut heidän tuekseen? Aina voi toistella, miten paljon hyvää sillä rahalla tehdään. Minusta verirahalla ei voi tehdä hyvää.
”Hyvesignalointi tekee hallaa”
Summanen sanoo olevansa sitä pelaaja- ja jääkiekkosukupolvea, johon helposti liitetään kaikki lajin kivikautiset ominaispiirteet – homofobia, väkivalta, sovinismi, sivistymättömyys – olipa käsityksille katetta tai ei.
– Voin vakuuttaa, että meillä jääkiekossa asiat ovat pääsääntöisesti kaikin puolin modernimmalla tasolla kuin osa jengistä kuvittelee. Ja vuorenvarmasti ne ovat paremmalla tolalla kuin Veikkauksen pelikonesijoittelussa, johon ministerin soisi ottavan myös kantaa. Ei varmaan helppoa, myöntää Summanen ja muistuttaa, että on itsekin aikanaan kuulunut peliyhtiön edunsaajiin.
Koska Janne Puhakka nimenomaan ulostulollaan halusi arkipäiväistää joidenkuiden yhä tavattomana pitämää yhdistelmää miesjääkiekko–homoseksuaalisuus, Summanen toivoisi myös reaktioista arkipäiväisiä.
– Pelkään, että tämä mahtipontinen hyvesignalointi lopulta tekee vain hallaa Jannen hienolle teolle ja tälle ilmiölle.
Identiteetin vuoksi ei syrjitä
Summanen sanoo pitävänsä ”äärimmäisen todennäköisenä”, että on valmentanut useita muitakin homoseksuaalisia pelaajia kuin Janne Puhakkaa – ja uskoo pelanneensakin useiden kanssa peräti 16 aktiivikautensa aikana.
– Olen jääkiekossa nähnyt yhden tavan, jolla pelaaja voi joutua kopissa syrjityksi ja halveksituksi. Se ei ole liittynyt millään lailla seksuaaliseen identiteettiin. Se keino on vapaamatkustaminen muiden selkänahalla. Niin kauan kuin syöt soturina joukkueen puolesta kiekkoja, jokainen kopissa on sinua kunnioittava veljesi.
Janne Puhakka puhui Helsingin Sanomissa avoimesti siitä, että lätkäkopeissa hänen aikanaan ja edelleenkin viljellään homoseksuaalisuutta halventavaa verbaliikkaa. Summanen myöntää dilemman.
– Ulkopuolisen korviin vaikka lätkänpelaajien, palomiesten, sotilaiden tai muiden koviin tilanteisiin menevien pienten ryhmien kielenkäyttö voi kuulostaa kontekstista irrotettuna pöyristyttävältä. Se puhe ei missään nimessä tarkoita, että joku oikeasti vihaisi esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin kuuluvia. Selkosuomeksi kova koppipuhe toimii parhaimmillaan lamaantumisen estäjänä.
Huippu-urheilu ei ole tasa-arvoista
Summanen nostaa puoliksi tikunnokkaan myös tasa-arvovaltuutetun, jota nykyään säännönmukaisesti huudetaan mukaan huippu-urheilun maailmaan näkemyksineen.
Taustalla väitetty kolmen hengen suhde avustajan ja aviomiehen kanssa – USA:n demokraattien nouseva tähti Katie Hill eroaa kongressista ”kostopornokohun” vuoksi
Ensimmäisen kauden edustaja, 32-vuotias Hill oli kolmen hengen suhteessa kampanjassa avustaneeseen naiseen sekä aviomieheensä, jonka hän väittää levittäneen intiimejä kuvia poliittisille vastustajille.
YHDYSVALTAIN demokraattisen puolueen kongressiedustaja Katie Hill ilmoitti varhain maanantaiaamuna Suomen aikaa eroavansa kongressista. Hill perusteli lausunnossaan eroaan sillä, että oli joutunut aviomiehensä ja tätä hyödyntävien poliittisten tahojen häpäisykampanjan kohteeksi.
Tapausta on pidetty amerikkalaismediassa esimerkkinä niin sanotusta kostopornosta, sillä Hillistä on vuodettu konservatiivisiin julkaisuihin kuvia, joissa hän esiintyy intiimisti – ja joissakin alastomana – naisystävänsä kanssa. Hillin mukaan hänen aviomiehensä Kenny Heslep on antanut yksityisistä hetkistä otettuja valokuvia poliittisten vastustajien käyttöön.
Heslep haki avioeroa suhteesta viime kesänä.
KONSERVATIIVINEN RedState-blogi kertoi puolitoista viikkoa sitten, että Hillillä, tämän 24-vuotiaalla naispuolisella kampanja-avustajalla ja aviomies Heslepillä olisi ollut parin vuoden ajan kolmen hengen suhde. Sivusto julkaisi kuvia Hillistä ja avustajasta suutelemassa sekä kuvan, jossa Hill oli alastomana.
Vasta 32-vuotias kalifornialainen Hill pääsi kongressiin marraskuun 2018 vaalien myötä ja häntä on pidetty nousevana tähtenä puolueessaan. Hän on ollut myös edustajainhuoneen puhemiehenä toimivan demokraattijohtaja Nancy Pelosin suosikki.
Hill sai ensimmäisen kauden edustajaksi poikkeuksellisen näkyvän tehtävän edustajainhuoneen valvontavaliokunnan varapuheenjohtajana. Valiokunta on ollut keskeisessä roolissa esimerkiksi presidentti Donald Trumpin virkarikostutkinnan käsittelyssä.
Hilliä on kutsuttu ensimmäiseksi avoimesti biseksuaaliksi naispuoliseksi kongressiedustajaksi Yhdysvalloissa. Hänen eronsa liittyy ainakin osittain väitteisiin siitä, että hänellä on ollut suhde avustajan tai useamman kanssa.
Kongressin säännöt ovat tiukentuneet seksuaaliseen häirintään puuttuvan #MeToo-kampanjan jälkeen, mutta säännöt eivät suoraan kiellä suhdetta kampanja-avustajien kanssa. Sen sijaan suhteet virkakunnan avustajiin on kielletty useiden skandaalien jälkeen.
Hillillä on väitetty olleen suhde myös kongressin työntekijään, minkä hän on ponnekkaasti kiistänyt. Hillin tekemisistä käynnistettiin tutkinta kongressin eettisessä valiokunnassa ennen kuin hän ilmoitti erostaan.
The Washington Post -lehden mukaan on ironista, että juuri Hillistä tuli ensimmäinen kongressin tiukentuneiden sääntöjen vuoksi eronnut kansanedustaja. Tiukkojen sääntöjen kimmokkeena toimi yleensä miespuolisten kongressiedustajien harjoittama seksuaalinen häirintä.
ILMOITTAESSAAN erostaan Hill ei myöntänyt mitään väärinkäytöstä. vaikka hän pyysikin anteeksi tekemiään virheitä ja loukkaamiaan ihmisiä.
Hill maalasi kuvan itsestään julman aviomiehensä ja ”brutaalien ja vihaavien poliittisten operatiivien” uhrina.
”Tiedän, että niin kauan kuin olen kongressissa, elämme pelossa siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi ja kuinka paljon se satuttaa”, Hill totesi myös Twitterissä julkaisemassa lausunnossaan.
Hillin mukaan hänen aviomiehensä pyrkii ”päättäväisesti häpäisemään minut”. Miestään hän luonnehti ”kyperhyväksikäyttöön” syyllistyväksi ”hirviöksi”.
Hän sanoo harkitsevansa oikeustoimia yksityisten kuvien levittäjiä vastaan. Kostoporno on kielletty lailla sekä Hillin kotiosavaltiossa Kaliforniassa että pääkaupungissa Washingtonissa.
Aamustondis kateissa, veto poissa ja unettomuus vaivaa? – Nämä hälytysmerkit voivat kertoa, että kärsit testosteronivajeesta
Miehen testosteronivaje diagnosoidaan herkästi väärin masennukseksi tai uupumukseksi, sillä oireet muistuttavat toisiaan: mieli on musta, unettomuus vaivaa ja voimat ovat vähissä niin salilla kuin sängyssäkin. Testosteronikorvaushoito on järeä ratkaisu, joka saattaa lopettaa miehen oman testosteroni- ja siittiötuotannon. Siksi vajetta hoidetaan aina ensin luonnollisin menetelmin.
Mies: Oletko ihmetellyt miksi mikään ei oikein huvita? Miksi seksi ei maistu, veto on poissa, punttien nostaminen tökkii normaalia enemmän ja palautuminen on hidasta? Miksi öisin on hikoilukohtauksia ja koko ajan tuntuu kuin eläisi sumussa?
Saatat kärsiä testosteronivajeesta.
– Testosteroni yhdistetään vahvasti seksuaalisuuteen, mutta sitä ylikorostetaan, kertoo kliinisen fysiologian erikoislääkäri ja seksuaalilääketieteen asiantuntija Juhana Piha.
Himohormoniksi mielletyllä testosteronilla on nimittäin myös monia muita tehtäviä miehen elimistössä.
Testosteroni muun muassa stimuloi luuytimen punasolujen tuotantoa ja tukee luuston hyvinvointia. Siksi myös testosteronivajeesta johtuvat oireet voivat liittyä paljon muuhunkin kuin miehen seksuaaliterveyteen.
Esimerkiksi seuraavat viisi merkkiä voivat kertoa alhaisista testosteronitasoista.
1. Masentaa ja ahdistaa
– Minulle on 25 vuoden aikana tullut satoja potilaita, jotka ovat syöneet vuosia masennuslääkkeitä, eikä mikään kokeilluista mielialalääkkeistä ole helpottanut tilannetta, Juhana Piha kertoo.
– On ollut sellaisiakin potilaita, jotka ovat joutuneet masennuksen vuoksi eläkkeelle ja sitten onkin aloitettu testosteronikorvaushoito ja työkyky on palannut.
Pihan mukaan on valitettavan yleistä, että testosteronivaje väärin diagnosoidaan esimerkiksi masennukseksi tai uupumukseksi, koska oireet voivat olla hyvin samankaltaisia.
Ahdistuneisuutta, tehottomuutta, ärtyneisyyttä, nukahtamisvaikeuksia, unien keskeytymistä ja vaikeutta ryhtyä mihinkään. Usein myös keskittymiskyky on huono ja lähimuisti voi heiketä.
– Potilaat puhuvat usein “aivosumusta”, Juhana Piha kuvailee.
– Tyypillinen testosteronivajeesta kärsivä potilas ei tulekaan klinikalle erektio-ongelmien takia, vaan sen vuoksi, että veto tuntuu olevan täysin poissa, Piha kertoo.
– Kaikkein kamalin tilanne on se, että usein on saatettu mitata potilaan testosteronitaso useaan otteeseen ja se on ollut matala, mutta sitä ei ole otettu huomioon.
Masennus on hyvin yleinen oire, eikä sitä voida suoraan yhdistää testosteronivajeen oireeksi. Vain pienellä osalla masennuspotilaita testosteroni on oireen taustalla.
Pihan mielestä jokaiselta keski-ikäiseltä masennusdiagnoosin saaneelta mieheltä pitäisi mitata testosteronitasot.
– Sillä vältyttäisiin aikamoiselta työmäärältä terapiassa. En millään tavalla vastusta terapiahoitoa, mutta ei siitä ole mitään hyötyä näiden hormonivajauspotilaiden kanssa, toteaa Juhana Piha.
2. Treeni ei kulje
Testosteroni on lihasten kehittymisen ja lihasten lujuuden säilyttämisen kannalta tärkeä hormoni. Jos treeni ei kulje entiseen malliin, taustalla voi olla alentunut testosteronitaso.
– Potilainani on ollut miehiä, jotka harrastavat aktiivisesti liikuntaa, mutta eivät enää jaksakaan lähteä salille tai treenata samalla tavalla kuin ennen, Juhana Piha kertoo.
– Erityisesti palautuminen urheilusuorituksesta kestää päiväkausia.
Testosteronivaje voi ilmetä myös ylimääräisenä hikoiluna ja yöllisinä kuumina aaltoina. Mies saattaa herätä aamulla märkänä hiestä.
Kotityöt riistävät useilta naisilta mahdollisuuksia harrastaa, mutta nyt ongelmasta kärsii myös yhä useampi mies
Siivoaminen ja pyykkääminen ovat sekä miehille että naisille useimmiten velvollisuus, mutta esimerkiksi ruoanlaitto on enemmistölle ainakin joskus myös huvia.
JAKO miesten ja naisten töihin on suomalaiskodeissa lientynyt kolmen vuosikymmenen aikana, kertovat Tilastokeskuksen ajankäyttöä koskevat tutkimukset.
Lisäksi kokemus siitä, että kotityöt rajoittavat harrastamista, on 2000-luvulla lisääntynyt erityisesti miesten parissa. Tästä huolimatta usein toistuvat taloustyöt ovat yhä enimmäkseen naisten harteilla, ja heistä suurempi osuus kokee olevansa liikaa vastuussa kotitöistä.
Asiasta kertoo Tilastokeskus Tieto & trendit -julkaisussaan. Artikkelin on kirjoittanut erikoistutkija Hannu Pääkkönen.
VUONNA 2002 tehdyssä kyselyssä viidesosa suomalaismiehistä oli artikkelin mukaan samaa mieltä väitteestä ”Harrastaisin enemmän minua kiinnostavia asioita, ellen olisi niin sidottu kotitöihin”. Viimeisimmässä, vuoden 2017 kyselyssä luku oli noussut 29 prosenttiin.
Naisista näin koki isompi osa, 35 prosenttia. Sukupuoliero on kuitenkin kaventunut, sillä naisten kohdalla luku on 15 vuodessa kasvanut vain kolmella prosenttiyksiköllä.
”Tulokset kertovat, että erot miesten ja naisten kotitöiden tekemisessä kaventuvat hiljalleen paitsi määrän ja sisällön, myös niiden ajallisen sitovuuden suhteen. Kotityöt alkavat rajoittaa myös miesten harrastamista”, artikkelissa kerrotaan.
Eurostatin tilastojen mukaan 86 prosenttia suomalaisnaisista ja 57 prosenttia miehistä kertoo tekevänsä kotitöitä päivittäin.
SISÄLLÖLLISESTI kotitöiden teko näyttää tasa-arvoistuneen varsinkin 90-luvun alkuun verrattaessa. Vuonna 1991 noin neljännes yli 15-vuotiaista miehistä ja pojista kertoi kyselyssä, että ei koskaan osallistu ruuanlaittoon. Noin viidennes ilmoitti, ettei koskaan siivoa. Vuonna 2017 luvut olivat 11 prosenttia ruoanlaiton ja kahdeksan prosenttia siivouksen osalta.
Samanlainen kehitys koskee pyykinpesua ja vaatehuoltoa. Naiset tekevät silti edellä mainittuja töitä useammin kuin miehet: vuonna 2017 vain kolme prosenttia naisista ja tytöistä vastasi, ettei osallistu näihin töihin.
Kodin korjaustyöt ovat tyypillisesti miesten vastuulla, mutta niissäkin näyttäisi tapahtuneen tasa-arvoistumista. Vuonna 1991 naisista 62 prosenttia kertoi, ettei koskaan osallistu korjaustöihin. Nyttemmin osuus on pudonnut 33 prosenttiin. Miehistä näin vastasi kymmenen prosenttia.
Luvuissa ovat mukana myös ne, joiden taloudessa kyseistä kotityötä ei ole.
HS kertoi viime viikolla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan heterosuhteessa olevat miehet kokevat naisia useammin kotitöiden jakautuvan tasan – siitä huolimatta, että tilastot kertovat toista. Tutkimuksen mukaan ne, jotka jakavat vastuut tasaisesti, ovat muita tyytyväisempiä myös parisuhteeseensa.
Aina epätasaista työnjakoa ei silti koeta ongelmaksi, vaan jotkut voivat myös nauttia kotitöistä. Tilastokeskus on pyrkinyt selvittämään myös tätä kokemusta vapaa-aikatutkimuksessaan.
Sen perusteella enemmistö niin miehistä kuin naisistakin kokee pyykinpesun, vaatehuollon ja siivouksen rutiinina ja velvollisuutena. Suunnilleen 60 prosenttia kertoo, että nämä työt tuntuvat aina velvollisuudelta. Sukupuolten välillä ei ole suurta eroa.
Sen sijaan ostoksilla käynti ja puutarhanhoito nähdään usein myös huvina ja harrastuksena. Näin ajattelevat etenkin naiset, joista yli 70 prosenttia kertoi kyselyssä niiden olevan ainakin joskus huvia. (Ilmaisu ”ostoksilla käynti” voi olla monitulkintainen ja tuoda mieleen muutakin kuin päivittäiset ruoka- ja muut ostokset.)
Puutarhanhoito ja muu vapaa-ajan viljely ovat kyselyssä mainituista töistä selvästi harrastusluonteisimpia.
Pornosivustot voivat selvittää nimesikin – asiantuntijat huolissaan
Pornon katselu ei ole yksityistä.
Se selviää entistä vahvemmin Men´s Health- lehden toteuttamasta selvityksestä, johon on haastateltu tietoturvallisuusasiantuntijoita ja suurimpia aikuisviihdesivustoja. Selvityksessä todetaan, että pornosivustojen keräämällä datalla on teoreettinen mahdollisuus saada jopa sivuston käyttäjän henkilölllisyys.
– Teoriassa sivusto voi kaivella toisia digitaalisia tietokantoja, yhdistää IP-osoitteen tai nimetyn laitteen ja luoda niiden avulla henkilöstä nimellä varustetun profiilin, joka sisältää hänen pornonkatselutapansa, Nettiturvallisuusfirma Abinen perustaja Rob Shavell kertoo lehdelle.
Asiantuntijat ovat huolissaan uhkakuvasta, joissa tällaisia tietopaketteja voidaan myydä ihmisille, jotka kaipaavat arkaluontoisia tietoja vastustajistaan tai henkilöistä, joille haluavat tehdä kiusaa. Shavelin mukaan tälle on kasvava markkina.
Suosituista sivuistoista Xhamster ja Pornhub vakuuttavat Men´s Healthille, että ne eivät käytä keräämäänsä dataa henkilön tunnistamiseen, vaan ainoastaan tarjotakseen tälle lisää samankaltaista sisältöä, mitä kyseinen henkilö on aiemmin jo katsonut. Dataa käytetään heidän mukaansa myös ohjaamaan millaisia pornoelokuvia kannattaa yleensä tehdä.
Shavell toteaa, että ulkopäin on mahdotonta arvioida mitkä pornosivustot keräävät dataansa mihinkin tarkoitukseen. Hän kuitenkin toteaa, että monet sivustot käyttävät paljon resursseja asiakkaidensa yksityisyyden suojaamiseen, sillä vuoto olisi pr-katastrofi.
Miten sitten oman pornonkatselunsa voi suojata? Astiantuntijat toteavat haastattelussa, että täysin varmaa tapaa ei ole olemassa. Ainoa riskivapaa porno on liikkeestä ostettu dvd-video.
Shavell suosittelee ensialkuun rajoittaa käyttämänsä pornosivut yhteen tai kahteen, jotta mahdollisia vuotopaikkoja on vähemmän. Selaimen incognito-tilaa kutsutaan yleensä "pornotilaksi", mutta todellisuudessa se ei suojaa käyttäjän yksityisyyttä. Shavell neuvookin huolustunutta käyttäjää valitsemaan selaimen, jossa on hyvä yksityisyydensuoja tai käyttämään mahdollisesti VPN-yhteyttä.
Myös mainostenesto-ohjelma ja coockieiden säännöllinen tyhjentäminen on suositeltavaa. Shavelin mukaan on myös ohjelmia, jotka reaaliajassa varoittavat käyttäjää urkinnasta.
Jos haluat tehdä tilin jollekin maksulliselle sivustolle, Shavell suosittelee ehdottomasti käyttämään tässä tilanteessa sivustoa varten varta vasten luotua sähköpostia, joka ei liity normaaliin sähköpostiisi.
Mitä enemmän henkilökohtaista dataa sivuille annat, sitä suurempi riski joutua vuodon uhriksi on. Vuodettuja tietoja on tähän mennessä todistetusti käytetty identiteettivarkauksiin sekä kiristystapauksiin, joissa käyttäjää on uhattu katselutottumusten paljastuksella.
Vaimon öljyisku poltti jopa 40 prosenttia miehen ihosta – oikeus ei uskonut naisen selitystä kapeasta käytävästä
Nainen tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankeuteen, koska hän oli heittänyt kahdesti kuumaa öljyä miehensä päälle.
Oulun käräjäoikeus on tuominnut Kabamba XXX kolmeksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä. Hän heitti kaksi kertaa kuumaa ruokaöljyä miehensä päälle elokuussa Pudasjärvellä.
...
Kuumasta öljystä on aiheutunut miehelle palovammoja vasemmalle puolelle kasvoja, kaulaan, rintakehään, selkään, vasempaan käteen sekä molempiin alaraajoihin. Vammat ovat edellyttäneet ihonsiirreleikkausta, pitkää sairaalassa oloa ja edellyttävät pitkäaikaista arpihoitoa.
Mies kuljetettiin tapahtumien jälkeen Oulun yliopistolliseen sairaalaan, josta hänet siirrettiin Jorvin sairaalan palovammaosastolle.
Mies on ollut teon jälkeen yhdeksän päivää tajuttomana. Hänelle on tehty useita ihonsiirtoja ja leikkauksia. Ihosta on palanut 30–40 prosenttia.
...
Oikeudelle antamassaan vastauksessa mies kertoo pelkäävänsä kuollakseen kotiin palaamista sairaalajakson jälkeen, sillä vaimo on jo aiemmin tehnyt hänelle väkivaltaa raapimalla kasvoista.
Kansanedustaja Mikko Kärnän suora kommentti Greta Thunbergille kuohuttaa – ”Huh huh”
Keskustan Kärnä kritisoi Greta Thunbergia siitä, ettei tämä vastaanottanut ympäristöpalkintoa.
Suomalaispoliitikot hämmästelevät keskustan kansanedustaja Mikko Kärnän tviittiä ruotsalaiselle ilmastoaktivistille Greta Thunbergille.
Thunberg kieltäytyi eilen tiistaina vastaanottamasta Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon. Perusteena oli se, ettei ilmastoliike tarvitse palkintoja, vaan tekoja. Thunberg ilmoitti asiasta myös Twitterissä.
Kärnä kutsuu Thunbergiä vastauksessaan epäkypsäksi kakaraksi. Kärnän mukaan Thunbergin palkinnosta kieltäytyminen osoittaa, että tämä on ”koulutettu ja ammattimainen poliitikko”.
Räväköistä ulostuloistaan tunnettu Kärnä on saanut runsaasti kritiikkiä tviitistään samassa keskusteluketjussa.
”Olipa aikuismainen kommentti, jonka lähetit tässä lapselle. Tämäkö oli sitä arvokasta ja esimerkkiä näyttävää käytöstä, jota meiltä kansanedustajilta odotetaan?” kysyy vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski.
"Huh huh. Nyt kun olen törmännyt suhun useammin olin jo alkanut ajatella, että sä olet ihan asiallinen henkilö :(”, vastaa vihreiden varapuheenjohtaja Fatim Diarra.
”Ei ole yhtäkään asiallista syytä kutsua Thunbergiä tai ketään muutakaan "epäkypsäksi kakaraksi" (eng. immature brat) - etenkään, jos on itse kansanedustajana kieltäytynyt osallistumasta koko Pohjoismaiden neuvoston kokoukseen, koska tarjolla on vegaaniruokaa”, kommentoi vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela Facebookissa.
Kärnä itse myöntää, että meni hieman liian pitkälle, mutta viestinsä takana hän seisoo.
”Olisi pitänyt jättää sana ’brat’ pois, mutta seison itse viestin takana. Tämä oli Gretalta lapsellista ja typerää”, Kärnä kommentoi.
”Greta Thunberg on epäkypsä poliittinen henkilö. Eilinen osoitti sen. Minun ei olisi tullut kuitenkaan käyttää sanaa "brat". Pyydän sitä anteeksi. Muutoin seison sanomani takana”, Kärnä vielä tviittaa.
”Ilmastotyö on tärkeää. Hän kuitenkin valehtelee väittäessään, että Pohjoismaissa ei tehdä mitään. Päinvastoin. Täältä pitäisi ottaa mallia”, Kärnä perustelee kantaansa.
Kärnä myös ilmoitti tänään olevansa ilmastolakossa, koska Pohjoismaiden neuvoston illallisella oli tarjolla vain vegaaniruokaa.
Kaikki sukupuolet kutsuntoihin, palvelus kahteen osaan – Näin toimisi sukupuolineutraali puolustusvelvollisuus
Essee: Nykyinen asevelvollisuus ja asepalvelus pitäisi laajentaa koko ikäluokkaa koskevaksi maanpuolustusvelvollisuudeksi, kirjoittaa Vesa Huopana.
PUOLUSTUSMINISTERI Antti Kaikkonen sai hallitusohjelmassa tehtäväksi asettaa tänä syksynä parlamentaarinen komitea selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan tavoitteena on ”korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen ja kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistaminen”.
Lue lisää
Puolustusvoimat on toistuvasti ilmoittanut nykyisen, vain miespuolisia kansalaisia velvoittavana koskevan asepalveluksen olevan ”toimiva”. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisen kannalta se ei sitä kuitenkaan ole. Onkin erityisen perusteltua vahvistaa ja kehittää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa asioissa, joissa sen nykyinen toteutumattomuus on ollut ja on yhä yleisesti hyväksyttyä vain perinteemme tai historiamme vuoksi.
Suomen nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä on juuri tällainen asia.
MUUN MUASSA Kaikkosen aiemmin väläyttämä kansalaispalvelus ei ole realistinen tapa ryhtyä kehittämään suomalaista asevelvollisuutta, koska millään muulla toimijalla kuin puolustusvoimilla ei ole resursseja – eikä haluakaan – toteuttaa vuositasolla yhteensä kymmeniätuhansia kansalaisia koskevia ja useita kuukausia kestäviä koulutus- ja palvelusjaksoja majoittamisineen, muonittamisineen sekä muine käytännön järjestelyineen.
Nykyisen asevelvollisuuden ja asepalveluksen kehittäminen sukupuolineutraaliksi, koko ikäluokkaa koskevaksi maanpuolustusvelvollisuudeksi ja -palvelukseksi vaatii vuosien lainsäädäntötyön sekä monia muutoksia puolustusvoimien koulutusjärjestelyihin. Siksi sen valmistelu on syytä aloittaa mahdollisimman pian. Esitän yhden mallin järjestelmän toteuttamiseksi.
Kaikkia sukupuolia koskevat kutsuntajärjestelyt ovat jatkossa luontevasti toteutettavissa oppivelvollisuuden pidentämisen yhteydessä. Kutsuntoja ei nykyiselläänkään toteuteta puolustusvoimien tiloissa, joten on kehitettävissä malli, jossa ne toteutettaisiin toisen asteen oppilaitosten, puolustusvoimien, kuntien sekä näitä kaikkia toimijoita ohjaavien hallinnonalojen yhteistyöllä. Samalla saataisiin hallinnonalojen yhteisiä synergiaetuja muun muassa nuorison syrjäytymisriskien ehkäisemiseen ja työelämävalmiuksien kehittämiseen koko ikäluokan keskeytymättömän velvollisuusseurannan laajentuessa ikävuosiin 19–20 saakka.
Kutsuntojen jälkeen palveluskelpoiseksi määritetty kaikki sukupuolet sisältävä ikäluokka suorittaisi ensin ”tiivistetyn maanpuolustuspalveluksen”. Käytännössä se tarkoittaisi nykyistä varusmiesten ja vapaaehtoista asepalvelustaan suorittavien naisten peruskoulutuskautta tiivistettynä, eli enintään noin kymmenen viikkoa kestävää sotilaan perustietoihin ja -taitoihin keskittyvää palvelusta. Siihen sisältyvää esimerkiksi turvallisuuspolitiikkaan ja yleisiin kansalaistaitoihin liittyvää koulutusta olisi mahdollista toteuttaa myös jo oppivelvollisuuden yhteydessä.
Tiivistetyn maanpuolustuspalveluksen jälkeen jokaisella palveluskelpoiseksi määritetyllä olisi periaatteellinen velvollisuus jatkaa palvelustaan aselaji- ja mahdolliseen johtakoulutukseen, mutta valinnoissa huomioitaisiin maanpuolustusvelvollisen oma toive ja puolustusvoimien tarve. Tällä perusteella valittaisiin palvelustaan jatkavat. Puolustusvoimilla olisi siis oikeus joko määrätä maanpuolustusvelvollinen tiivistetyn maanpuolustuskoulutuksen suorittamisen jälkeen jatkamaan palvelustaan tai kotiuttaa hänet tässä vaiheessa reserviin ”perusmaanpuolustuspalveluksen ja -velvollisuuden” suorittaneena.
USU: Naisia ei houkutella poliiseiksi – ”kasvaa riittävästi luonnostaan”
Naisia ei aiota jatkossakaan erityisesti houkutella poliiseiksi, kertoo Uutissuomalainen. Poliisihallituksen, Poliisiammattikorkeakoulun ja sisäministeriön edustajat uskovat, että naisten määrä poliisissa kasvaa riittävästi luonnostaan.
Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmä arvioi syyskuussa, että Suomessa tarvittaisiin lisää naisia poliiseiksi.
Ihmisoikeusjärjestöjen asiantuntijaryhmä huomautti, että uhrin oikeus tulla samaa sukupuolta olevan poliisin kuulemaksi voi vaarantua Suomessa.
Suomen poliiseista naisia on noin 19 prosenttia. Poliisiammattikorkeakouluun hakevien naisten määrä on kasvanut tasaisesti. Kun vuonna 2000 koulutuksen aloittaneista naisia oli 22 prosenttia, vuosina 2018–2019 osuus oli jo noin 40 prosenttia.
Raiskauskriisikeskus Tukinaisen mukaan Suomessa ei voida jäädä odottamaan, että naisten määrä poliisissa kasvaa luonnostaan, vaan toimenpiteitä tarvitaan.
This Is Camea Escort In Hamburg. We provide High Profile Escort In Hamburg.
Puolustusvoimien ohjesäännössä voisi lakata puhumasta miehistä ja naisista
Yhteistupiin majoittumisesta ”varmuuden vuoksi” edellytettävä vapaaehtoisuus on asepalvelustaan suorittavien nuorten luonteen, kypsyyden ja myös sukupuolen aliarvioimista.
ANNE ISOKORPI (HS Mielipide 29.10.) otti kokemuksiinsa perustuen kantaa Puolustusvoimien valmistelemaan laajempaan kokeiluun mies- ja naissotilaiden yhteistupamajoituksesta.
Puolustusvoimat on alustavasti ilmoittanut, että yhteistupakokeiluun osallistuminen on asepalvelustaan suorittaville vapaaehtoista ja osallistuvilta otetaan kirjallinen suostumus. Isokorven mukaan hänen tapauksessaan vapaaehtoisuutta ei kysytty eikä mies- ja naissotilaiden yhteismajoitus myöskään aiheuttanut kenessäkään kielteisiä reaktioita.
Puolustusvoimien yleisessä palvelusohjesäännössä majoituksesta on ohjeistettu seuraavasti: ”Perusyksikön varusmiehet majoittuvat kasarmien tupiin tarkoituksenmukaisella tavalla. Vapaaehtoista asepalvelusta suorittavat naiset majoitetaan kasarmilla naisille varattuihin tupiin. Leireillä, harjoituksissa, Merivoimien aluksilla tai muissa erityisolosuhteissa erillismajoitusta ei naisille järjestetä.”
Miesten ja naisten kanssakäymisestä palveluksessa on puolestaan ohjeistettu muun muassa: ”Sotilaiden on noudatettava keskinäisessä kanssakäymisessä yleisiä hyviä tapoja ja käyttäytymissääntöjä sekä käyttäydyttävä toista sukupuolta kohtaan asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla.”
Mielestäni nämä jo voimassa olevan ohjeistuksen kohdat ovat riittäviä. Laajempi yhteistupakokeilu voitaneen kokeilun aikana rinnastaa mainittuihin tarkoituksenmukaisuuteen ja erityisolosuhteisiin. Ohjesäännöstön sanamuodot voidaan tarkoituksenmukaisin osin tarkentaa seuraavan päivityskierroksen yhteydessä.
Yhteistupiin majoittumisesta ”varmuuden vuoksi” edellytettävä vapaaehtoisuus sekä erilliset lisäsitoumukset ovat mielestäni sekä Puolustusvoimien jo voimassa olevan oman ohjeistuksensa sisällön epäilyä että varsinkin asepalvelustaan suorittavien nuorten luonteen, kypsyyden ja myös sukupuolenkin aliarvioimista. Kuten Isokorven myös minun mielestäni asiassa kiteytyy lähinnä vain joidenkin vauhkoilu vastakkaisista sukupuolista ja kokeilun vaikutuksista.
Puolustusvoimien tulisi seuraavien ohjesäännöstönsä päivittämiskierrosten yhteydessä myös luopua sanaparin ”miehet ja naiset” käytöstä ja korvata se esimerkiksi sanaparilla ”kaikki sukupuolet”. Uskoisin, että sellainen herättäisi etenkin nuorisossamme suurempaa arvostusta kuin vapaaehtoisuuden edellyttäminen tai sitoumuksien ottaminen heille nykyään jo itsestään selvistä asioista.
Vesa Huopana
sotatieteiden maisteri, majuri evp., 19-vuotiaan pojan ja 17-vuotiaan tytön isä, Helsinki
KOLME ENTISTÄ USKOVAISTA LÖYSI ONNEN POLYAMORISESTA SUHTEESTA!
Aamuisin Josh, 42, valmistaa aamiaisen kahdelle lapselleen ja vie heidät kouluun. Hänen vaimonsa, Rebecca, 41 työstää reseptejä ruoka-alan yritykselleen ja 29-vuotias Hannah lähtee töihin kahvilaan. Illalla he kiipeävät yhdessä sänkyyn. Kolmikko on elänyt polyamorisessa suhteessa melkein kaksi vuotta.
– Useimmat ihmiset katsovat meitä kuin meillä olisi kolmas silmä, myöntää Hannah.
Josh ja Rebecca tapasivat toisensa 16-vuotiaina, toimiessaan ähetyssaarnaajina. He menivät naimisiin ollessaan vasta 21-vuotiaita. Molemmat menettivät neitsyytensä hääyönään. Pian pastoreina työskentelevälle parille oli siunaantunut kolme lasta. Kymmenen vuotta sitten pari alkoi kyseenalaistaa kirkon oppeja. Kirkon tarjoamiin sukupuolirooleihin ja ahdaskatseisuuteen kyllästynyt pari jätti kirkon.
– Olen suorapuheinen nainen, enkä sopinut kristilliseen ajatukseen naisesta, joka on pehmeä, lempeä ja hiljainen, Rebecca sanoo.
Noin kaksi vuotta sitten, Rebecca löysi Hannahin Twitteristä. Myös Hannah oli kasvanut lähetyssaarnaajaperheessä, mutta lähtenyt kirkosta. Rebecca kiinnostui biseksuaalin Hannahin moniavioisuutta käsittelevistä kirjoituksista. Pian Rebecca tajusi olevansa kiinnostunut Hannahista. Hän alkoi flirttailla tälle sosiaalisessa mediassa. Muutamaa kuukautta myöhemmin Rebecca ja Josh lensivät Phoenixiin tapaamaan Hannahia. Päivää myöhemmin kolmikko virallisti suhteensa ja Hannah muutti Sacramentoon ollakseen Joshin ja Rebeccan kanssa.
SITOUTUNUT SUHDE
Vaikka moni ajattelee, että kolmikon suhde on yhtä eroottisten fantasioiden täyttämistä, Josh, Rebecca ja Hannah vakuuttavat olevan sitoutuneita suhteeseensa aivan kuten muutkin pariskunnat. Heidänkin arkensa on töiden tekemistä ja lasten kasvattamista.
Iltaisin seksiä harrastavat he, jotka ovat sillä tuulella.
– Monen kuukauden ajan harrastimme seksiä aina kolmistaanm mutta ajan ja terapian avulla olemme päässeet pisteeseen, jossa tunnemme kaikki olemme turvalliseksi ja voimme harrastaa sitä myös pareittain, Hannah avaa heidän seksielämäänsä.
Monet katsovat heidän suhdettaan vinoon, mukaan lukien heidän perheensä. Viime vuonna Josh joutui selittämään asian "erittäin kauhistuneelle" perheelleen, kun he olivat huomanneet kuvia Hannahista sosiaalisessa mediassa.
– He kysyivät: "Teetkö näin, koska katsot pornoa?" He eivät ymmärrä sitä, mutta me määrittelemme rakkauden hieman eri tavalla.
Kolmikko uskoo, että moniavioiset suhteet tulevat yleistymään.
– Nuoremmat sukupolvet eivät ole yhtä kiinnostuneita yksiavioisuuden tarjoamista lupauksista, joten uskon, että tämän kaltaiset suhteet tulevat yleistymään ja kukoistamaan, Hannah sanoo.
Lähde: New York Post
Ruotsissa naisopettajaa syytetään 10-vuotiaan oppilaansa hyväksikäytöstä - selitti tekojaan ”rakkaudella”
Opettaja kiistää syyllistyneensä rikokseen.
Opettajan epäillään käyttäneen seksuaalisesti hyväkseen oppilasta suutelemalla ja koskettelemalla Ruotsissa, kertoo Aftonbladet.
Syytteen mukaan opettaja on myös lähettänyt pojalle seksuaalissävytteisiä tekstiviestejä.
Opettaja on kertonut poliisille, että tekstiviesteissä oli kyse ”rakkaudesta”.
Opettaja on lehden mukaan julkaissut Ruotsin kirkon sivuilla digitaalisen rukouksen, jonka mukaan hän lupaa ”olla hyvä ihminen” ja pyytää pelastusta tilanteesta.
Nainen oli työskennellyt opettajana monen vuoden ajan ja tykästyi erääseen poikaan. Sekä oppilaat että opettajat huomasivat tämän.
Kollega kertoo poliisille, että johto otti asian puheeksi epäillyn kanssa. Tehtiin päätös, että hän ei saisi viettää aikaa pojan kanssa koulun jälkeen eikä hänellä saisi olla fyysistä kontaktia poikaan. Opettaja kuitenkin jatkoi samaan malliin.
Toinen työkaveri otti asian puheeksi opettajan kanssa. Opettaja sanoi, että hänen miehensä ”tietää, että se on joku töistä, mutta ei että hän on 10-vuotias”. Työkaverin mukaan opettaja oli sanonut, että siitä tuli ”huumetta”, että hän ”ei voinut lopettaa”.
Sydänhymiöitä
Pojalle lähetetyissä tekstiviesteissä opettaja käytti sydänhymiöitä. Seuraavat ovat otteita hänen lähettämistään viesteistä:
–Toivon todella, että sinä ja minä olemme ikuisesti.
–Rakastan sitä, kun hymyilet, rakastan katsoa sinua.
–Tulen usein mustasukkaiseksi.
–Paras paikka maailmassa on sinun halauksesi. Siten, että kasvoni ovat kainalosi ja kaulasi välissä.
–Voin olla siellä miten pitkään tahansa, ja se on liian vähän aikaa.
–Miksi et ole vastannut minulle? Sinä kirjoitut, että tekstaat.
–Sinä kirjoitit, että itkit paljon, mutta sinä valehtelet.
Tekstiviestit löydettiin pojan kännykästä.
Opettaja on irtisanottu. Hän kiistää syyllistyneensä rikokseen.
Alushousujen pesuohje herätti närkästystä Rennoissa feministeissä – valmistajan sähköposti täyttyi palautteesta
Tam-Silkin omistaja Tuomo Saarni kertoo äijähenkisen mainoskampanjan keränneen pääosin positiivista palautetta.
Vaatevalmistaja Tam-Silkin ronskilla kampanjalla markkinoille saapunut uutuustuote, Kalsarit-alushousu, kuohautti viime viikonloppuna Facebookin tunnetussa ”Rennot feministit” -ryhmässä.
Kalsareista kuvan jakaneen käyttäjän mieltä näytti painaneen pesulapussa lukeva ohje: ”Jätä lattialle lojumaan.”
”Onko tämä nyt oikeasti harmiton läppä, vai kismittääkö jotain muutakin?” käyttäjä uteli.
Arvattavasti kismitti, palautetta pitkin viikkoa sähköpostiinsa saanut Tam-Silkin omistaja ja Kalsarit-idean isä Tuomo Saarni vahvistaa IS:lle.
– Oltiin tulkittu niin, että naisen tehtävä on poimia kalsarit lattialta, vaikka näinhän siinä ei sanota. Tulkinta on ihmisten itse tekemä.
”Kertoo enemmän suuttuneiden omista stereotypioista.”
Palautetta kalsareista on Saarnen mukaan tullut tasapuolisesti kaikista viiteryhmistä – negatiivista myöten. Osa yhteydenottajista on rauhoittunut keskusteltuaan suunnittelijan kanssa.
– Ihan heteromieheltä olen saanut viestin, että eivätkö miehet muka osaa pestä kalsareitaan. Sanoin hänelle, että eihän tässä mitään sellaisesta lue, ja hän tuntui ymmärtävän. Kyllähän suomalainen mies osaa toivottavasti pyykkinsä pestä, Saarni naurahtaa.
Yhteiskunnallisella tasolla tuohtunut palaute kytkeytyy Saarnen mukaan puolestaloukkaantujien kulttuuriin, jonka osanottajat syyllistyvät itse stereotypioihin.
– Eiköhän tässä olla loppupeileissä lähdetty raivostumaan melko mitättömistä asioista. Yhden suomalaisen vaatevalmistajan kalsareiden pesulapusta.
Kalsarikampanjalla innokkaita puolustajia
Facebook-kuohunnasta huolimatta Saarni kertoo yhtiön saaneen tuotteesta valtaosin positiivista palautetta. Itseironisen rehellinen mainonta, jossa luonnon helmaan hakeutuneet suomalaismiehet poseeraavat pelkät kalsarit yllään, on löytänyt netissä innokkaita puolustajia.
– Ihmiset ovat ottaneet meihin yhteyttä ja sanoneet, että älkää missään nimessä vaihtako pesulappua.
Saarni painottaa, että Tam-Silk tarkkailee kaikkea saamaansa palautetta herkällä korvalla. Tarvittaessa kampanjamainoksia on paranneltu.
– Tarkoituksemme ei ole loukata ketään, ja jos tekstissä on selvästi ollut jotain loukkaavaksi tulkittavaa, olemme korjanneet asian. Lukijan omat tulkinnat tulee erottaa tapauksista, joissa saatetaan todella loukata jonkin ryhmän tunteita, Saarni sanoo.
Kalsareiden palauteryöpystä kertoi ensimmäisenä Kangasalan Sanomat.
Riku Rantala: Yhteiskunta sortaa miehiä, ja sitä minun kaltaiseni kermaperseisen feministin on vaikea tajuta
Tämän jutun lopusta löydät kuvan minusta isäni sylissä, yksivuotiaana poikana. 35 vuotta myöhemmin minusta tuli isä, ja nyt minulla on kolme poikaa. Heistä nuorin on nelivuotias. Kun me isät ja pojat juhlimme isänpäivää, kolmen sukupolven ketjun vanhimman ja nuorimman lenkin välissä on 69 vuotta. Se on ikuisuus.
Historiallisia ketjuja eli isän ja pojan suhdetta on käsitelty tärkeimmissä tarinoissamme niin antaumuksella ja tarkkaan, että on vaarana ottaa ne liiankin kirjaimellisesti.
Otetaanpa vaikka Jeesus ja Jumala – ankara isä, joka uhraa ainoan poikansa. Tai antiikin taru Zeuksesta ja Areksesta, poikaansa vihaavasta isästä ja pojasta, josta tuli sitten katkera ja raakalaismainen sodan jumala. Oidipuksen faija, Theban kuningas puolestaan uskoi huhupuheita ja surmautti oman poikansa suojellakseen itseään.
Mytologiamme on perkeleellistä hammastenkiristelyä, ankaruutta, pelkoa ja vihaa.
Onko edes olemassa sellaista tarua, jossa isä pitää hellästi poikansa puolia, kohtaa hänet vertaisenaan ja lopulta antaa hänen valita oman polkunsa? Ei tule kyllä mieleen.
Vedän surutta mutkia suoriksi ja oletan, että keskuudessamme vallitsee konsensus siitä, että historia on valtaosin miesten miehille kirjoittamaa. Kysymys kuuluu: ovatko miehet valtapäissään tulleet kirjoittaneeksi itselleen liian kapean roolin, joka nyt natisee liitoksissaan, kun sitä yritetään avartaa?
Meillä alkaa olla kiire keksiä tähän vastauksia, sillä pojat ovat hukassa. Tämä eksyksissä olo voi joidenkin asiantuntijoiden mukaan uhata jopa yhteiskuntarauhaa. Jokainen poika kun on osa omaa ketjuaan, ja ketjuilla on tapana vahvistaa perittyä.
Suomessa on nyt – tiukasti määritellen – noin 70 000 syrjään jäänyttä 15–29-vuotiasta nuorta. Huolestuttavaa on, että määrä on kasvanut 15 000:lla kymmenessä vuodessa. Pahimmillaan 65 prosenttia näistä nuorista on ollut poikia. Kehityskulku näyttää syrjäytymisen ehkäisemistyötä tekevän Me-säätiön mukaan vahvasti siltä, että naisten vastuulle on tulevaisuudessa jäämässä yhä enemmän sekä työt että perhe.
Poikien ongelmien takana nähdään selkeitä toistuvia kaavoja: isättömyyttä, puhumattomuutta, väkivallalla kasvattamista, huonoja tai ahtaita malleja ja yleistä osattomuutta. Kornia on, ettei meidän ehkä tarvitse juuri nyt pelätä, että poikamme joutuvat sotimaan, mutta meidän ehkä tulisi sen sijaan pelätä sitä, että he katoavat epicgamesien ja supercellien hullujen hatuntekijöiden pajoilla suunniteltuun Mikä-mikä-maahaan.
Me emme välttämättä murhauttele omia poikiamme vallanjanossamme, mutta saatamme ajaa heitä toistamaan omia virheitämme. Emme ehkä vihaa poikiamme, mutta saatamme olla liian kiireisiä, ongelmaisia, vaivaantuneita tai ymmällämme kohdataksemme heitä.
Poikien kelkasta tippumista ei tietenkään selitä pelkästään kapea miehen rooli tai niin kutsuttu toksinen maskuliinisuus. Juuri miehisyys eriarvoistuu nyt räjähdysmäisesti, ja jako hyväosaisiin ja huono-osaisiin miehiin on entistäkin vahvempi. Eriarvoistuminen liittyy etenkin miehuuden ketjuihin tai tarkemmin sanottuna niiden ketjujen puutteeseen: sekä isättömyys että lapsettomuus korreloivat vahvasti miesten huono-osaisuuden kanssa.
Tätä meidän, joilla tämä ketju toimii, on todella vaikea havaita ja myöntää. Olemme keskittyneet mieseliitin valtarakenteiden arvosteluun, oman toksisen maskuliinisuutemme ihmettelyyn ja unohtaneet sen, että miesten keskuudessa kuilu voittajiin ja luusereihin on järkyttävä ja se periytyy jo useammassa polvessa.
Isyys on siis luokkakysymys!
OLETKO KÄYTTÄNYT MUNAKOISO-EMOJIA "TUHMASSA" TARKOITUKSESSA? SE ON NYT KIELLETTY!
Sosiaalinen media on käynnistänyt sodan seksuaalisesti vihjailevia hymiöitä kohtaan. Heinäkuussa Facebook ja Instagram päivittivät ehtojaan siitä, millaista sisältöä alustoilla sallitaan. Uudet ehdot otettiin käyttöön syyskuussa ja ne kieltävät esimerkiksi munakoiso- ja persikkaemojien käytön tavalla, jota voidaan pitää "seksuaalisena ehdotteluna".
Facebook ei suoraan nimennyt, mitkä emojit joutuvat pannaan, mutta kielto koskee ”[yleisesti käytettyjä] seksuaalisia hymiöitä tai merkkijonoja”. Pelkän emojin julkaisusta käyttäjiä ei kuitenkaan rankaista
– Sisältö poistetaan Facebookista ja Instagramista, jos seksuaalinen hymiö esiintyy implisiittisen tai epäsuoran alastonkuva-, seksi- tai seksikumppanipyynnön yhteydessä. Emme ryhdy toimiin pelkän hymiön takia, tarkentaa Instagramin edustaja New York Postille.
LISÄÄ SENSUURIA!
Enää myöskään alastonkuvat, joissa sukuelimet, peppu tai naisen nännit on peitetty emojilla, eivät ole virallisesti sallittuja. Myös linkit pornografiseen tai muuten aikuisille tarkoitettuun sisältöön, ovat kiellettyjä. Yksi poikkeus seksuaalisen ilmaisun kieltoon on "keskustelu ja tietoisuuden lisääminen seksuaalisesta väkivallasta ja hyväksikäytöstä".
Lähde: New York Post
Kätilö käy taistoon äijävaltaisten ammattiliittojen valta-asemaa vastaan – "Kun hoidin synnytyksiä kolmivuorotyössä, kukaan ei kysynyt, kuka lastasi hoitaa"
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen yrittää keväällä mahdottomaksi arvioitua temppua. Hän aikoo nostaa naiset kymmenien vuosien palkkakuopasta.
Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen käy läpi papereitaan. Alkamassa on taas yksi ammattiyhdistysliikkeen kokouksista. Mies koputtaa olkapäähän ja kysyy Rytköseltä:
– Minkäs ikäinen se sinun pienin lapsi olikaan? Kuka sitä nyt hoitaa kun sinä olet täällä?
43-vuotias Millariikka Rytkönen johtaa 160 000 hoitoalan ammattilaisen Tehyä, joka on toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n suurin jäsenliitto. Tehyläisistä noin 90 prosenttia on naisia.
Rytköselle on karttunut vuosien mittaan kokemusta tehyläisistä käytännön töistä. Hän on koulutukseltaan kätilö, mutta työskennellyt myös lähihoitajana, lastenhoitajana, sairaanhoitajana ja osastonhoitajana.
– Silloin kun olin yksinhuoltajana ja kätilönä kolmivuorotyössä, niin kukaan ei kysynyt minulta tai lässyttänyt siitä, että kuka nyt hoitaa sinun pientä lasta, kun sinä hoidat täällä näitä synnytyksiä yöllä ja illalla ja viikonloppuna ja jouluna. Sitäkin tapahtui, että lapsi oli avaamassa joululahjoja ja minä hoidin synnytyksiä, Rytkönen muistelee.
Rytkönen kertoo tulevansa tasa-arvokuplasta, lapsuudenkodista, jossa hän oppi, että naisten tasa-arvo on itsestään selvä asia. Siksi häntä hämmentää ja ottaa aivoon, että järjestötyössä edelleen törmää tytöttelyyn.
Hän sanoo olevansa häkeltynyt siitä sovinismin määrästä jota kohtaa. Naiset eivät siitä uskalla puhua.
– Tuon tämän julki, koska minua niin risoo se, että sitä tehdään tarkoituksenmukaisesti. Siinähän yritetään pistää sillä tavalla ruotuun, että minun pitäisi äitinä olla jotain iltasatua lukemassa.
Hän korostaa, että kyse ei ole kaikista miehistä. Ympärillä on myös paljon uutta asennetta ja hyvää yhdessä tekemistä.
– Väitän, että yksi syy miksi naiset ei hakeudu johtotehtäviin on se, että meitä ruvetaan vetämään alta kölin tietyssä vaiheessa, kun me edetään. Se tulee just tämmöisenä kuka sun lapsia hoitaa heittoina.
Kuinka monelta mieheltä tälläistä kysytään, Rytkönen ihmettelee.
– Kysyykö kukaan Riku Aallolta, että kuka teillä siivoaa? Kysyykö kukaan Jorma Maliselta, että kuka sun lapsia hoitaa? Ei – mutta minulta kysytään.
Tosi outoa, hän sanoo.
Riku Aalto on Teollisuusliiton puheenjohtaja, Malinen johtaa toimihenkilöitä edustavaa ammattiliitto Prota.
Millariikka Rytköstä on kutsuttu ay-liikkeen Peppi Pitkätossuksi tai Pikku Myyksi. Osin sen takia, että hänen punainen nutturansa erottuu kokousväen seasta kuin poiju merellä. Mutta myös siksi, että hän on tunnetusti rohkean suorapuheinen.
Yhtäläisyyden Myyhyn huomasi presidentti Tarja Halonenkin, jonka johtamassa 100 tasa-arvotekoa -toimikunnassa Rytkönen istui.
Sosiaalidemokraatti Rytköstä ei tunnu pelottavan sekään, että niille, jotka haastavat ay-liikkeen napamiehet, voi käydä huonosti. Kuten kävi SDP:n puheenjohtajan paikalta pudotetulle Jutta Urpilaiselle, joka ei kuunnellut heitä riittävästi.
– Näistä asioistahan ei saisi puhua ääneen. Rikon jotain kirjoittamatonta koodia ay-liikkeen sisältä, kun puhun siitä, että meillä on edelleen ne hyvä veli -verkostot tai että meillä edelleen tapahtuu sitä, että asioita sovitaan pienen piirin kesken tässä meidän työmarkkinaskenessä.
Rytkösen mielestä on täysin käsittämätöntä, että Suomessa 2010-luvun kynnyksellä on olemassa naisvaltaisen alan liittoja, joissa ei ole koskaan ollut naispuheenjohtajaa.
ROTAATIODEITTAILU VOI PALJASTAA, ONKO MIES TOSISSAAN - TÄSTÄ ON KYSE!
Sami Wunder paljastaa The Huffington Post UK:n artikkelissa, että hän kieltäytyi yksiavioisesta suhteesta kumppaninsa kanssa, kunnes tämä oli valmis kosimaan.
Sami alkoi tapailla Chrisiä vuosia sitten. Kaksi kuukautta myöhemmin Chris ehdotti, että he tapailisivat vain toisiaan. Sami kieltäytyi. Hän koki, ettei hänen tarvinnut sitoa itseään yhteen mieheen ennen avioliittoa.
- Muistan, miten hänen kasvonsa valahtivat valkoiseksi, kun sanoin hänelle, että vaikka olin imarreltu hänen tarjouksestaan, en halunnut olla yhdenkään miehen tyttöystävä. Minusta poika-tyttöystävä-järjestely sopii erinomaisesti teini-ikäisille, mutta ei minulle. Halusin sitoutua mieheen, joka näki minut ikuisena valintanaan, Sami kirjoittaa.
EI "KOEAJOILLE"
Vaikka Chris ei ollut asiasta iloinen, kunnioitti hän Samin päätöstä. He tapailivat toisiaan samalla, kun Sami kävi treffeillä myös muiden miesten kanssa.
- Niin paljon kuin pidinkin Chrisistä, päätin olla antamatta kenenkään miehen ”koeajaa" minua ja miettiä, olenko ”vaimomateriaalia” samalla, kun odotan varpaillani, mitä hän päättää. Tein Chrisille selväksi, että suhteemme oli erityinen, mutta minä aioin pitää vaihtoehtoni avoimina, kunnes hän oli päättänyt, mitä hän haluaisi pitkällä aikavälillä.
PÄÄTÖS
Sami sanoo "rotaatiodeittailun" auttaneen häntä ymmärtämään, mitä hän todella halusi mieheltä ja suhteelta.
- On tärkeää painottaa, että rotaatiossa ei ole kyse seksistä. Treffeillä ei ole kyse seksistä, vaan niiden tarkoituksena on tavata erilaisia ihmisiä, arvioida yhteensopivuuttanne ja toivottavasti löytää kestävä rakkaus.
Muutamaa kuukautta myöhemmin Chris kosi. Nyt pari on ollut naimisissa seitsemän vuotta ja he ovat perustaneet perheen. Vaikka he ovat onnellisempia kuin koskaan, Sami on iloinen, että hän pitäytyi vaatimuksissaan suhteen alussa.
- Uskon, että rotaatiodeittailu on vallankumouksellinen tapa kaikille sinkkunaisille. Silloin, et keskity koko aikaa yhteen mieheen, vaan huomiosi jakautuu monien potentiaalisten kumppanien kesken. Tämä on tervettä siinä vaiheessa, kun olette vasta tutustumassa toisiinne... Miksi mies ansaitsisi sinun sydämesi, ennen kuin hän on valmis antamaan sinulle omansa?
Lähde: The Huffington Post UK
Seksuaalinen nautinto on julistettu ihmisoikeudeksi – Seksityöntekijä Juhani: "Kohdatuksi tuleminen saa ihmisen puhkeamaan kukkaan"
Maailman seksuaaliterveysjärjestö vaatii nautinnon huomioimista terveyspalveluissa ja seksuaalikasvatuksessa.
Siistiin tummaan pukuun pukeutunut hieman alle nelikymppinen mies kävelee huoneeseen rauhallisin ja vakain askelin. Vihertävät silmät katsovat lämpimästi kohti, kun mies tulee lähelle ja kättelee tervehdykseksi.
– Hei, minä olen Juhani.
Juhani on tullut Helsingin Sexhibition -erotiikkamessuille Tampereelta. Hän on luvannut kertoa ajatuksiaan nautinnosta ja seksistä. Niissä Juhani on asiantuntija, sillä päivätyönsä lisäksi hän tarjoaa maksua vastaan seuralais- ja seksipalveluja naisille ja pareille. Hän kuvailee palvelujaan asiakkaan päänsisäisen maailman kutitteluna.
– He kaikki tulevat hakemaan kohtaamista. Sitä, että joku näkee heidät juuri sellaisena kuin he ovat. Hetkeä, jolloin heidän ei tarvitse feikata mitään.
Aito kohdatuksi ja nähdyksi tuleminen on Juhanin kokemusten mukaan tärkeää kaikenlaisille ihmisille, myös sosiaalisesti lahjakkaille. Hän kutsuu blogissaan(siirryt toiseen palveluun) tätä tarvetta huomiotyhjiöksi. Kun tyhjiö on saanut täytettä, on ihminen valmiimpi etsimään seksuaalista nautintoa. Se puolestaan voi olla melkein mitä vaan maan ja taivaan väliltä.
– Nautinto voi olla kaikkea kumisaappaista varpaanvälien hipsutukseen tai johonkin tuoksuun tai ruokaan. Nautintoja on monentyyppisiä, ja ne sulautuvat toisiinsa.
Hyvä seksi lisää hyvinvointia
Miksi nautintoa sitten kannattaa opetella ja eri keinoin tavoitella? Yksinkertaisesti siksi, että se on paitsi hauskaa myös terveellistä. Seksuaaliterapeutti Veera Uusoksa pohtii asiakkaiden kanssa nautintoa harva se päivä. Hän työskentelee paljon muun muassa orgasmivaikeuksista kärsivien naisten kanssa.
– Kehollinen nautinto on ihan elintärkeää ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Voidaan lähteä ihan aistinautinnoista, kaikesta mikä juuri sinusta tuntuu hyvältä, mikä hellii tai jyskyttää jossain sopivassa kohdassa.
Meistä jokaisen seksuaalisuus ja nautinto ovat erilaisia. Ei ole kahta ihmistä, jotka pitäisivät täysin samoista asioita. Juhani suhtautuu kohtaamiinsa uusiin ihmisiin tutkimusmatkailijan uteliaisuudella.
Jokaisen asiakkaan kanssa täytyy lähteä liikkeelle melkein nollasta. Silloin nautinnon tavoittelu alkaa puhumalla.
– Joku voi kertoa, että tykkää käsivarren hivelystä. Silloin aloitan siitä ja kuuntelen miten hän reagoi. Vähitellen sitten teen jotain muuta. Lähdetään jostain kauhean viattomasta liikkeelle ja päädytään vaikka minne, Juhani kuvailee.
Kosketus ja läheisyys rentouttavat, ja panevat mielihyvähormonit hyrräämään, mikä puolestaan saattaa jopa parantaa vastustuskykyä. Niinpä myös Maailman seksuaaliterveysjärjestö vaatii nautinnon nostamista näkyvämmin esiin lainsäädännössä, terveydenhoidossa ja seksuaalikasvatuksessa (järjestön julistus englanniksi). Järjestö muistuttaa, että nautinnollinen ja turvallinen seksielämä on jokaisen ihmisen perusoikeus.
Suomessa on viime vuosina pikku hiljaa alettu puhua enemmän nautinnosta, mutta enemmänkin siitä saisi puhua, arvioi Veera Uusoksa.
– Seksuaalikasvatuksessa voi miettiä, haluanko että lapseni nauttii seksistä vai haluanko että hän pelkää seksiä. Turvallisuus ja nautinto eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan me voimme heittäytyä nautintoon turvallisesti, Uusoksa painottaa.
Irti häpeästä, kohti nautinnon iloa
Seksiin liittyy yhä paljon häpeää. Häpeä voi kohdistua omaan kokemattomuuteen, ulkonäköön tai kummalliselta tuntuviin haluihin ja fantasioihin. Juhanin mukaan seksuaalinen hyvinvointi on meillä myös aliarvostettua.
– Luulen, että se johtuu yhteiskunnan nuivasta suhtautumisesta seksiin ja seksuaalisuuteen. Ajatellaan, että seksi on jotenkin likaista ja piilotettavaa ja tuhmaa.
Cockfishing on deittailun uusi mauton trendi – tästä siinä on kyse
Joidenkin miesten toiveista huolimatta cockfishing tuskin edesauttaa saamaan suurta suosiota deittailumaailmassa.
Deittiapplikaatioiden myötä tapailuun on ilmaantunut uusia termejä ja ilmiöitä. Ghostaaminen on useimmille tuttu termi ja se tarkoittaa deitin katoamista kuin tuhka tuuleen niin, ettei tämä enää vastaa yhteydenottoihin.
Catfishing tai kalastelu on samojen sarjaviestien kautta aloitteiden tekemistä mahdollisimman monelle potentiaaliselle henkilölle – jopa täysin keksityn identiteetin turvin. Nyt etenkin Britanniassa leviää uusi ilmiö, cockfishing, josta kirjoittavat Metro ja The Sun.
Muokattuja kuvia tai optisia illuusioita
Ilmiö on yksinkertainen: miehet lähettävät deiteilleen kuvia peniksistään – tosin kuvauksen kohde näyttää oikeaa kokoaan isommalta. Kuvia on saatettu muokata tai ne muodostavat optisia illuusioita, jotka eivät vastaa penisten oikeaa kokoa. Tämä saattaa aiheuttaa kiusallisia väärinkäsityksiä.
Peniskuvien lähettämisessä on muutoinkin yksi tärkeä sääntö: ne ovat ok vain silloin, kun vastaanottaja haluaa saada kuvan ja siihen on kysytty lupa. Muutoin on turhaa olettaa, että vastaanottaja olisi kuvasta kiinnostunut, oli hän sitten identifioinut itsensä minkä sukupuolen edustajaksi tahansa.
Jyväskyläläinen Rasmus, 30, haluaisi perheen, mutta kumppania ei löydy: ”Vaatimukset ovat koventuneet, eikä tällainen tavis ole kiinnostava”
Vaikka elämä on mallillaan ja harrastukset urheilullisia, ei menestyminen parisuhdemarkkinoilla ole taattua.
Urheilullinen mies, jolla on vakaa taloudellinen tilanne, ystäviä ja korkeakoulutus. Tällaisia ominaisuuksia parisuhdemarkkinoilla yleensä arvostetaan.
Jyväskylässä asuva 30-vuotias Rasmus täyttää kaikki yllä mainitut kriteerit, muttei ole silti löytänyt kumppania, joka haluaisi tulevaisuudessa perheen ja lapsia.
Harmillinen tilanne on saanut Rasmuksen pohtimaan, mikseivät perhe-elämästä kiinnostuneet ihmiset kohtaa toisiaan.
– Ajatus puolisosta ja perheestä on ollut ajatuksissani jo useita vuosia. Olisin valmis siihen, Rasmus sanoo.
Hän kuvailee itseään maanläheiseksi mieheksi, joka tapaa arjessaan ihmisiä ja osaa avata suunsa. Silloin tällöin hän käy yöelämässä, muttei roiku siellä joka viikonloppu. Naisia hän osaa lähestyä muussakin kuin iskemismielessä.
– Olen omasta mielestäni tavis. En polta tai käytä paljon alkoholia. Arvostan perhettä ja ystäviä sekä tykkään luonnosta, kertoo teollisuudessa työskentelevä Rasmus.
”Tavis ole loppupelissä kovinkaan kiinnostava”
Mistä sitten kiikastaa? Rasmus ei tiedä tarkkaan itsekään. Hän on käyttänyt Tinderiä ja muita deittisovelluksia ja käynyt treffeillä. Mitään pidempiaikaista suhdetta ei kuitenkaan ole löytynyt.
– Jyväskylä ei ole mikään pikkukaupunki. Tämä mielletään nuorekkaaksi paikaksi. Näen asian niin, että vaatimukset ovat koventuneet, eikä tällainen niin kutsuttu tavis ole loppupelissä kovinkaan kiinnostava, Rasmus sanoo.
Hän myös epäilee, että moni Tinder-käyttäjä ei lopulta ole valmis sitoutumaan. Myös pinnallisuus ja ulkonäkökeskeisyys on hänen mielestään yksi treffailukulttuurin ongelmista.
– Tai sitten ei oikein tiedetä, mitä halutaan ja etsitään koko ajan jotain parempaa. Itse en ole hukassa tuon asian suhteen.
Rasmus kertoo kaipaavansa kumppania, jolla on maanläheiset arvot, omia harrastuksia ja myönteinen suhtautuminen perhe-elämään.
– Superliikunnallinen ei tarvitse olla. Lähinnä se on tärkeää, että elämäntavat olisivat terveelliset.
Tulevan kumppaninsa Rasmus toivoisi olevan luonteeltaan iloinen. Turhasta synkistelemisestä hän ei pidä.
– En kaipaa elämääni hurjia käänteitä tai superluksusta. Koko ajan ei tarvitse matkustaa ympäri maailmaa, vaikka matkustamisesta pidänkin.
Mieluiten Rasmus eläisi ihan tavallista elämää.
”Siihen se jää”
Rasmus ymmärtää, ettei perhettä perusteta noin vain. Hän on pitänyt silmänsä auki, muttei ole aktiivisesti etsinyt sopivaa kumppania.
– En usko siihen etsimällä etsimiseen. Totta kai kohtalo voi aina avittaa.
Naisia hän tapaa harrastustensa kuten sählyn, kiipeilyn ja saliurheilun kautta. Rasmus kuitenkin kokee, että monet hänen ikäluokkaansa olevat naiset eivät ole valmiita ajattelemaan perheasioita.
– Kun olen tapaillut jotakuta pidempään, kuulen monesti, että kuulostan fiksulta ihmiseltä. Siihen se jää.
Vielä Rasmus ei panikoi kumppanin puuttumista, mutta välillä tilanne turhauttaa.
– Se on sääli, jos olen viiden vuoden päästä samassa tilanteessa kuin nyt.
Vauvakato harmittaa
Rasmus ei syytä kumppanin löytämisen vaikeudesta naisia. Hänen mukaansa kyse on yhteiskunnallisesta muutoksesta. Ihmiset keskittyvät enemmän itseensä ja haluavat kokea asioita.
– Oma vapaa elämä koetaan niin tärkeäksi, ettei siitä pystytä luopumaan. Siihen eivät kaikilla lapset istu, Rasmus pohtii.
Uutisia Suomen vauvakadosta hän harmittelee.
– Minusta se on todella ikävä homma, mutta ymmärrän sen, että nuorena pitää mennä ja kokea asioita. Olen tehnyt itsekin niin aiemmin. Nyt en enää sellaista baareissa notkumista kaipaa.
Parisuhdemarkkinoiden nykymenoa seurattuaan hän uskoo, että syntyvyys tulee laskemaan vielä rajusti lisää.
Superhyvännäköinen supliikkimies hurmasi ja Heli huomasi pääytyneensä sadomasokistiseen seksiin – "Se meni lyhyessä ajassa yhä vain rankemmaksi, se ei ollut mikään leikki"
Heli on viettänyt ison osan elämästään seksiriippuvaisen rinnalla.
– Näissä kuvioissa se, joka alistuu, on vallankäyttäjä.
Viime talvena valtava suru ja tyhjyys valtasivat mielen. Itketti koko ajan.
– En ole yhtään tällainen, Heli ajatteli hänen käpertyessään huonoon oloonsa.
Kesällä Heli jäi omilleen ja haki apua terapiasta. Hän järkyttyi tajutessaan kuluttaneensa elämästään liki kolmanneksen seksiriippuvaisen miehen kanssa.
Heli haluaa kertoa tarinansa, että joku toinen säästyisi. Ettei kukaan jäisi vastaavaan ansaan.
Kaikki alkoi niin lupaavasti. Kun Heli laittoi 2000-luvun alussa ilmoituksen deittipalveluun, viimeinen vastaaja vei jalat alta.
– Jäin heti koukkuun. Hän tiesi suit sait minun heikot kohdat: tuo on yksinäinen ja vanhenee. Tyypillinen uhri, Heli soimaa itseään.
Useita kuukausia haaveiltiin täydellisestä parisuhteesta. Supliikkimies hurmasi, hänen tekstiään oli niin kiva lukea, ettei Heli uskaltanut heti tavata.
Uusi tuttavuus osoittautui pitkäksi ja komeaksi.
– Superhyvännäköinen.
Tervetuloa uusi, erilainen elämä. Vihdoinkin joku, jolta voisi saada rakkautta ja jonka kanssa viettää aikaa vaikka erätulilla, tyhjänpäiväisten baari-iltojen sijaan.
Takana oli pitkä, turvallinen ja tylsäksi muuttunut avioliitto.
– Olin tyhmä. Minulla oli ollut käsittämättömän hyvä elämä.
– Se eteni äkkiä. Ajattelin, että aha, hän yrittää manipuloida mutta lähdin mukaan, Heli kertoo.
Mies halusi Helin alistavan hänet. Heli taas kaipasi monipuolista suhdetta, joten mieli oli avoin. Sadomasokistinen (sm) seksi saattaisi olla yhteinen, jännittävä harrastus, joten hän hankki dominan nahka-asun ja korsetin. Vyö viuhui ja kokemuksia karttui.
– Patteriin sitomista, pissaa ja kakkaa. Se meni lyhyessä ajassa yhä vain rankemmaksi. Se ei ollut mikään leikki. Näissä kuvioissa se, joka alistuu, on vallankäyttäjä.
Vaikka Heli yritti kovasti, nöyryyttäminen ei kiihottanut häntä tippaakaan.
– Minä olin pelkkä sm-turisti.
Seksiä oli runsaasti, mutta parisuhteeseen kuuluva hellyys, välittäminen ja hyvittely puuttuivat. Kun Heli kertoi kaipaavansa sm:n sijaan läheisyyttä, mies kielsi kaiken. Hän vakuutti, että puolisohan sitä sm-seksiä tarvitsee.
Väkivallasta, kuten kuristamisesta, Heli kieltäytyi tiukasti, mutta siihenkin mies keksi keinot. Hän alkoi mainiona sanankäyttäjänä kehitellä mielikuvista tarinaa kesken aktin. Keksityt kohtaukset tunkeutuivat makuuhuoneeseen väkivaltavideon tavoin.
– Se ei ollut edes seksiä. Se oli pakkomielle. Ei hänkään nauttinut yhtään.
Heli ehdotti, että mies ostaisi sm-palveluja. Oulussakin toimii vilkas sm-yhteisö ja järjestetään isompia juhliakin.
Mies kieltäytyi sillä perusteella, että se ei olisi rakkautta.
STTK: Naisten palkkapäivä ohitettu – ”Perusteeton palkkaero saatava kaventumaan paljon nykyistä nopeammin”
Naisten ja miesten välistä perusteeton palkkaeroa havainnollistava naisten palkkapäivä ohitettiin sunnuntaina 3. marraskuuta, kertoo toimihenkilökeskusjärjestö STTK.
Järjestön mukaan naisten työskentelevät laskennallisesti ja miehiin suhteutettuna tästä maanantaista vuoden loppuun ilman palkkaa.
Viime vuonna naisten palkkapäivä oli 2. marraskuuta. Palkkaero on siten STTK:n mukaan kaventunut vuoden aikana 0,3 prosenttiyksikköä. Viime vuonna naisten palkat olivat keskimäärin 83,9 prosenttia ja tänä vuonna 84,2 prosenttia miesten palkoista.
– Suunta on oikea, mutta vauhti surullisen hidas. Monin tavoin tasa-arvoisen työelämämme sitkeä vitsaus on naisten ja miesten välinen perusteeton palkkaero, joka on saatava kaventumaan paljon nykyistä nopeammin ja tehokkaammin, STTK:n lakimies Anja Lahermaa vaatii.
Naisten palkkapäivä lasketaan Tilastokeskuksen toisen vuosineljänneksen ansiotasoindeksin perusteella. STTK on viettänyt Naisten palkkapäivää vuodesta 2011 havainnollistaakseen palkkaepätasa-arvoa.
STTK on tyytyväinen nykyisen hallituksen ohjelmaan sisältyviin kirjauksiin, joilla samapalkkaisuutta ja yleensä tasa-arvoa työelämässä halutaan edistää.
– Tavoite nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi on oikea. Siihen päästään lisäämällä palkka-avoimuutta, täsmentämällä tasa-arvolakia, kolmikantaisella samapalkkaohjelmalla ja perhevapaauudistuksella. Seuraavaksi tarvitaan konkreettisia toimia, Lahermaa huomauttaa.
STTK on huolissaan siitä, että ainoastaan perhevapaauudistusta koskeva valmistelu on käynnissä.
– Samapalkkaisuusohjelman uuden kauden aloittaminen ei saa venyä enää yhtään pidempään ja jatkokausi on saatava käyntiin tämän vuoden aikana. Myös palkka-avoimuutta ja tasa-arvolain täsmentämistä koskevien lakimuutosten kolmikantaista valmistelua on vauhditettava.
Suomessa jo useat edelliset hallitukset ovat hallitusohjelman lisäksi tehneet erityisen tasa-arvo-ohjelman. STTK kiirehtii myös nykyhallitusta tasa-arvo-ohjelman aikaansaamiseksi.
Tytti Tuppurainen: ”Palkkatasa-arvon jarruna toimivat Suomessa äärimmäisen sukupuolittuneet työmarkkinat”
Jos sukupuolten välinen palkkaero suhteutetaan vuodessa tehtäviin työpäiviin, on tänään ensimmäinen päivä vuodesta 2019, jolloin naiset eivät saa työstään palkkaa, laskee Demarinaiset tiedotteessaan veropäivänä.
Järjestön mukaan naisen euro on Suomessa noin 84 senttiä ja sukupuolten välinen palkkaero on pysynyt 16 % viimeisten vuosien ajan. Syitä naisten matalampaan palkkatasoon on monia ja tämän vuoksi palkkatasa-arvoa on edistettävä erityisesti intersektionaalisesta näkökulmasta, eli risteävät erot huomioon ottaen. Ilman määrätietoisia ja kunnianhimoisia toimenpiteitä, muutos ei tapahdu tarpeeksi nopealla tahdilla, Demarinaiset huomauttaa.
”Työelämän muutokset ovat lisänneet etenkin määrä-, osa-aikais- ja nollatuntisopimuksilla työskentelevien määrää. Joka viides palkansaajanainen työskentelee määräaikaisella sopimuksella, kun vastaava luku miehillä on joka kymmenes. Hälyttävän korkeita ovat luvut 25–29 vuotiailla naisilla, joista 60 % työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa. Nuorten epävarmuus työelämästä vaikuttaa tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen ja esimerkiksi siirtää perheenperustamista,” Demarinaisten puheenjohtaja, ministeri Tytti Tuppurainen sanoo.
Demarinaisten mukaan määräaikaisuudella on haitallisia palkkavaikutuksia: ansiot ovat keskimäärin selvästi pienemmät kuin toistaiseksi voimassaolevilla työsuhteissa. Lisäksi määräaikainen työ vaikuttaa haitallisesti palkkakehitykseen myös pitemmällä aikavälillä. Määräaikaisten työsuhteiden lisäksi nollatuntisopimuksilla työskentelevien määrä on kasvanut viime vuosina. Tällä hetkellä 60% nollatuntisopimuksilla työskentelevistä on naisia.
Järjestö linjaakin, että palkansaajien lisäksi palkkauskehityksessä on myös huomioitava yksinyrittäjien asema, sillä yksinyrittäjinä toimivista naisista joka toinen sijoittuu alimpaan tuloviidennekseen. Myös tällä on suuret vaikutukset sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon.
”Edellä mainitut seikat vaikuttavat huomattavalla tavalla naisten palkkakehitykseen. Lisäksi palkkatasa-arvon jarruna toimivat Suomessa äärimmäisen sukupuolittuneet työmarkkinat. On selvää, että meidän on kyettävä tarkastelemaan palkkauskehitystä yli työehtosopimusten. Jo Suomen laissa määritetään, että samasta ja saman arvoisesta työstä on maksettava sama palkka.”
Rinteen hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassa edistämään palkkatasa-arvoa muun muassa jatkamalla samapalkkaisuusohjelmaa ja lisäämällä palkka-avoimuutta lainsäädännön keinoin.
Aktivisteja yhdistää sarjajäsenyys – Miksi samat henkilöt toimivat useissa maailmanparannusjärjestöissä?
Suomessa toimii laaja kirjo erilaisia maailmanparannusjärjestöjä – mutta miksi niissä pyörivät rivijäseninä aina vain samat aktivisti-ihmiset?
Kansalaisaktivisti Laura Rantanen on tyyppiesimerkki ihmisestä, joka on ollut mukana likipitäen kaikissa maailmanparannusta tavoittelevissa organisaatioissa.
Hänen aktivistihistoriassaan on piipahduksia ja pidempiä toimintajaksoja ainakin Animaliassa, Oikeutta eläimille -järjestössä, Greenpeacessa, Sadankomiteassa, Suomen luonnonsuojeluliitossa, WWF:ssä, Reilun kaupan yhdistyksessä, Suomen eläinsuojelussa, Ikimetsien ystävissä ja Amnestyssa.
Listaan voi liittää myös Vihreän puolueen, jonka toiminnassa Rantanen on ollut vuosia. Hän istuu tällä hetkellä Turun kaupunginvaltuustossa Vihreiden edustajana.
Kansalaisaktiiveja yhdistääkin eräänlainen sarjajäsenyys mahdollisimman monessa yhteisössä. Ensin kiinnostutaan yhdestä muutostarpeesta tai yhteiskunnan osa-alueesta, liitytään sitä ajavaan järjestöön, sitten edetään siitä seuraaviin eikä luovuta yhdestäkään alkuperäisestä kiinnostuksen kohteesta.
Rantanen muistaa vuosien takaa tapauksen, joka kertoo ilmiöstä paljon.
”Olin eräillä järjestömessuilla, sillä kertaa Amnestyn kojulla. Tapahtuman suojelijana oli Tarja Halonen, joka minut nähdessään kysyi, missä roolissa nyt mahdan olla. Meitä molempia nauratti. Aika kuvaava se kysymys kyllä oli.”
Miksi kaikki ovat kaikissa?
Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu, luonnonsuojelu, eläinten oikeudet, ihmisoikeudet ja rauhankasvatus – muun muassa tällaisia asioita ajavia yhteisöjä voitaneen kutsua ihan positiivisessa mielessä maailmaa parantaviksi järjestöiksi.
Järjestöjä on paljon, mutta usein niiden toiminnassa vilahtelevat samat nimet. Laura Rantanen myöntää tämän.
”Järjestömaailmassa toimineena olen tutustunut suureen määrään ihmisiä, joista moni on mukana monessa, keskenään samantapaisessa järjestössä. Järjestöstä riippumatta aina on tutut kasvot vastassa.”
Mistä tämä johtuu? Miksi meillä on niin monta samankaltaisilla asioilla ratsastavaa järjestöä, jos niitä pyörittävät kuitenkin samat ihmiset?
Kehitysjärjestöjen suomalaisen kattojärjestö Fingon (entinen Kepa) asiantuntija Sanna Rekola on eri mieltä: näiden painotuksissa ja toimintatavoissa on paljon pieniä vivahde-eroja.
”Voi äkkiseltään tuntua, että järjestöt ovat samanlaisia, mutta ei se niin mene. Esimerkiksi ilmastonmuutosta vastaan taistelevia ja lasten oikeuksia puolustavia ryhmiä on useita, mutta kaikilla niillä on oma tulokulmansa asiaan. On hyvä, että on moniäänisyyttä ja eri järjestöjä joilla on osin yhteiset tavoitteet.”
Ei yhden asian ihmisiä
Sanna Rekolalle on tuttua, että samat ihmiset ovat mukana monessa. Hän pitää sitä ymmärrettävänä, sillä harvoin yksi organisaatio on yksi yhteen ihmisen omien arvojen ja tavoitteiden kanssa.
”Useimmat meistä eivät ole yhden asian ihmisiä, vaan monenlaiset asiat ovat meille tärkeitä. Silloin voi tuntua mielekkäältä olla mukana erilaisissa järjestöissä, joita näitä asioita ajavat. Ainakin kehitysjärjestöissä tätä näkee paljon.”
Rekola huomauttaa myös, että järjestöillä kyllä riittää jäseniä. Ei ole kyse siitä, että kilpailtaisiin samoista ihmisistä.
”Toki joskus on niin, että vaikka jäsenmäärä olisi suuri, näkyviä aktiiveja on vähemmän. Silloin voi vaikuttaa siltä, että juuri he ovat niin sanotusti joka paikassa.”
Kirsi Hytösen kolumni: Missä kulkee pettämisen raja?
Onko seksiä ainoastaan yhdyntä elävän ihmisen kanssa? Hytönen pohtii.
Mediassa on lanseerattu hiljattain käsite ”mikropettäminen”. Mietimme ystäväporukassa, mitä ihmettä se oikein on ja missä pettämisen rajat kulkevat. Tässä riittää pohdittavaa parisuhdepöytiinkin.
Jos ihminen sanoo, että hänellä on nollatoleranssi pettämiseen parisuhteessaan, se kuulostaa hyvin selkeältä. Mutta mitä hän oikeastaan tarkoittaa? Saako hänen kumppaninsa katsoa pornoa? Onko nukkebordellissa käyminen pettämistä? Saako kumppani ostaa seksitanssijalta yksityisesityksen? Saako harrastaa virtuaaliseksiä? Saako flirttailla baarissa? Saako haluta mielessään jotain toista? Saako ajatella jotakuta muuta seksin aikana?
Onko ylipäätään seksiä ainoastaan yhdyntä elävän ihmisen kanssa? Bill Clintonin mielestä oli, kuten jotkut meistä muistavat. ”I did not have sexual relations with that woman, Monica Lewinsky.” Suihinottoa ei laskettu seksiksi. Koko semantiikka tuntui aika naurettavalta tuolloin. Rajat hämärtyvät kuitenkin koko ajan ja seksisuhteen määrittelystä tulee yhä vaikeampaa.
Porno esimerkiksi on siirtynyt yhä enemmän näytellyistä videotarinoista nettikameraesitysten suuntaan. Webcam-tytöt ovat nähtävillä online-tilassa ja osaa esityksistä pääsee katsomaan vain maksamalla. Tyttöjen kanssa voi myös viestitellä. Heitä katseleva mies kuvittelee fantasioissaan, että tyttö on siinä juuri häntä varten. Joku voi addiktoitua ainoastaan yhteen esiintyjään.
Onko webcam-tyttöjen seuraaminen ja heidän kanssaan viestittely pettämistä vai onko se yhtä harmitonta touhua kuin vanhanaikaisen pornon katsominen?
Netissä voi harrastaa myös kahden- tai monenkeskistä virtuaaliseksiä. Viestittelyohjelmissa ja -applikaatioissa on videokeskustelumahdollisuus. Seksiä voi harrastaa kameran ja mikrofonin välityksellä, vuorovaikutuksessa keskustelukumppanin kanssa. Tällainen virtuaaliseksi oli keskusteluseurani mielestä aika selkeästi jo pettämisen kategoriaan kuuluvaa, ainakin jos se oli toistuvaa saman henkilön kanssa.
Totesimme, että pettämisenä pidettävä seksi edellyttää ainakin kaksipuolisen yhteyden, ehkä jotain muutakin. Joidenkin mielestä jo pelkkä jutustelu deittipalveluissa tai muissa chateissa on pettämistä. Naiset pitävät muutenkin raskaampana pettämisenä sellaista, johon liittyy tunneside, ihastuminen tai rakastuminen. Naiset ja mikseivät miehetkin voivat olla kyllä mustasukkaisia, jos kumppanilla on tärkeä ihmissuhde, vaikka siinä ei edes olisi seksiä. Teemu Selänne ainakin on.
Tulimme siihen tulokseen, että pettämistä on se, mikä kussakin parisuhteessa ylittää toisen sietokyvyn ja josta on etukäteen keskusteltu, niin että molemmat tietävät, missä rajat kulkevat. Ajatuksia ei pettämisen kategoriaan voi kuitenkaan koskaan sisällyttää eikä sooloseksiä mielikuvituksen avulla voi kukaan keneltäkään kieltää, sillä se on ihmisoikeus.
Kirsi Hytönen on Ilta-Sanomien kolumnisti. Hän on toimittaja ja pitää Luksusongelmia-nimistä blogia.
#Metoo-kohu romutti Tomi Metsäkedon tulot - näin töiden menetys vaikutti miehen ansioihin
Tomi Metsäketo voitti syksyllä 2018 niin kutsutut #metoo-käräjät, mutta menetti perättömien syytösten vuoksi töitä.
Laulaja-näyttelijä Tomi Metsäkedon, 45, ansiotulot olivat viime vuonna 41 596 euroa. Palautuksia hän sai 453 euroa.
Vuonna 2017 hän tienasi 70 071 euroa ja sai vielä 3266 euroa veronpalautuksia.
Myös Metsäkedon Promezzo Oy:n tilinpäätöksestä käy ilmi, että #metoo-kohu vaikutti hänen tulotasoonsa. Kun firman liikevaihto oli vuonna 2017 vielä 97 000 euroa, niin se romahti kohun jälkeen eli vuonna 2018 peräti puolella. Liikevaihto oli enää 53 000 euroa ja liikevoitto tonnin luokkaa, Como uutisoi.
Metsäketo joutui syksyllä 2017 myrskyn silmään, kun hän sai potkut somekeskustelujen perusteella.
Ensin potkut tulivat Tähdet tähdet -ohjelmasta, myöhemmin Mamma Mia -musikaalista. Metsäkedon potkujen syyksi kerrottiin tuolloin somekeskustelut. Hänen omassa käytöksessään kyseisissä produktioissa ei ollut mitään huomauttamista. Sittemmin myös keikkakalenteri tyhjeni.
Metsäketoa kohtaan ei ole tehty yhtään rikosilmoitusta. Sittemmin Metsäketo sai tietää salaisesta CIA Naisten olohuone -nimisestä Facebookin keskusteluryhmästä, jonka yhtenä aiheena oli Metsäkedon käyttäytyminen naisia kohtaan.
Tämän jälkeen yleinen syyttäjä kiinnostui tapauksesta, ja sitä käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa. Tuolloin syytetyn penkillä istui neljä naista, joiden epäiltiin syyllistyneen törkeän kunnianloukkauksen tunnistemerkistön täyttävään somekirjoitteluun. Somekirjoittelussa Metsäketoa syytettiin raskaista seksuaalirikoksista, jotka ovat olleet täysin perättömiä. Kukaan tuomituista naisista ei ollut tavannut Metsäketoa koskaan henkilökohtaisesti.
Käräjäoikeus antoi tuomion lokakuussa 2018. Sen mukaan naisille tuli rikostuomio kunnianloukkauksesta ja heidät kukin tuomittiin 25 päiväsakkoon. Sakkoja heille tuli tulotasosta riippuen 150 euron ja 675 euron väliltä.
Pamela Andersonin yläosaton halloween-look herätti someraivon - "Miten voit olla noin tietämätön?"
Naista syytetään kulttuurisesta omimisesta.
Malli Pamela Anderson, 52, on herättänyt raivoa tuoreilla halloween-julkaisuillaan. Nainen toivotti seuraajilleen hyvää halloweenia sosiaalisessa mediassa kahdella seksikkäällä kuvalla, joissa nainen käytti asusteena suurta intiaanipäähinettä. Kuvissa naisella on päähineen lisäksi yllään vain pikkuhousut.
Intiaanipäähineen käyttö koristeena on saanut ihmiset syyttämään Pamela Andersonia kulttuurisesta omimisesta.
Kulttuurisella omimisella tarkoitetaan sitä, kun valtakulttuurin edustaja sonnustautuu jonkin valta-asetelmassa alempana olevan vähemmistön kulttuuriin kuuluvaan asuun tai asusteeseen. Suomessa käsitteestä on keskusteltu muun muassa silloin, kun Pressiklubi-ohjelmaa juontanut toimittaja Sanna Ukkola käytti intiaanipäähinettä lähetyksessä ja nostatti tällä kohun syksyllä 2017.
Vaikka Pamela Andersonin Twitter-päivitys on kerännyt yli 4000 tykkäystä, siihen on kertynyt rutkasti paheksuvia kommentteja.
”Amerikan alkuperäiskansat eivät ole asusteita”, on yksi kommentoinut.
”Tämä on kamalaa. Miten voit vielä tänä päivänä olla noin tietämätön?” kirjoitetaan myös.
”Töykeää. Ei näin”, on myös kommentoitu.
Marja Hintikka purkautui kiivaasti synnytystalkoista – haukkui suomalaiset yhdestä piirteestä
Kolmen lapsen äiti latasi tiskiin suoraa puhetta alhaisen syntyvyyden syistä.
Alhainen syntyvyys on ollut yksi viimeisen parin vuoden puhuttaneimpia asioita Suomessa.
Tilastokeskuksen viimeisimmän ennusteen mukaan Suomen väkiluku lähtee laskuun jo vuonna 2031.
Lokakuun alussa julkaistun ennusteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla.
Tv-juontaja Marja Hintikka julkaisi aiheesta nyt suorasanaisen kannanoton Instagramissa.
Tässä mun reaktio, kun kuulen saman ”synnytystalkoot”. Astetta äreämpi ilme seuraa, kun pienten lasten vanhempia syytetään siitä, että he ”antavat negatiivista kuvaa lapsiperhearjesta”. Se on vähän sama, kuin maratonia parhaillaan juoksevalta vaadittaisiin jatkuvaa hymyä ja Ikuisen Vapun ääneen laulamista.
Julkisessa keskustelussa ihmetellään jatkuvasti, miksei perheen perustaminen kiinnosta – onhan meillä tarjolla maailman parhaimpiin kuuluva yhteiskunnan tukiverkko ja palvelujärjestelmä lapsiperheille. Äitiyslomalaisellekin maksetaan valtion toimesta rahaa, mikä jaksaa hämmästyttää Amerikan serkkua. Ei se nyt ainakaan siitä voi jäädä kiinni!
Ei niin. Olin taas tänään keskustelemassa aiheesta, mitä vauvakadolle maassamme voisi tehdä. Olemme osa laajempaa trendiä, ja vastaava ilmiö on havaittavissa lukuisissa hyvinvoivissa länsimaissa. Emme ole yksin, vaikka Suomen syntyvyyskäppyrän kulma osoittaakin erityisen jyrkästi alaspäin.
Mutta mitä toimenpiteisiin tulee, haluan nostaa esiin yhden helposti unohtuvan asian: meidän täytyy kääntää katse voimakkaammin kulttuuriimme – siihen sosiaaliseen koodistoon ja olemisen tapaan, jonka vaikutuspiirissä elämme. Ei perhemyönteisyys synny vauvatalkoilla tai sillä, että perheelliset hymyilevät mustine silmänalusineen kuin neuvostoajan propagandajulisteissa.
Perhemyönteisyys ja aito yhteisöllisyys lähtee meistä jokaisesta ja konkreettisista arjen teoistamme, sosiaalisesta kulttuuristamme: Ovatko lapset tervetulleita julkisiin tiloihin ja perhejuhliin? Otetaanko heidät mukaan keskusteluun ja ollaanko heistä ylipäänsä kiinnostuneita? Ainoastaan Suomessa on ihan OK sanoa päin naamaa, että ”en muuten pidä lapsista”. Anteeksi mitä? Sinä itsekin olet ollut aivan samanlainen nenää valuttava karjuja! Et siis ilmeisesti tykkää itsestäsikään? Lapsista saa maassamme puhua rumemmin kuin kenestäkään muusta. Miksi?
Uskon, että lapsiperhe-elämä näyttäytyisi ihan eri tavalla, jos lapset olisivat luonnollisempi osa kaikkea kanssakäymistä. Että he olisivat tervetulleita ja heistä tykättäisiin. Tällaista sukupolvien rajat ylittävää yhdessäoloa ja aitoa vuorovaikutustahan aina jaksamme muissa kulttuureissa ihailla.
Ylen kysely: Perussuomalaisten kannatuksessa kunnon hyppäys, demarien alamäki vain jatkuu
Mittauksen kärkipaikkaa pitävän perussuomalaisten ja toisena olevan kokoomuksen ero on kasvanut lähes kuuteen prosenttiyksikköön.
Pääministeripuolue sosiaalidemokraattien ahdinko vain jatkuu. Puolue on menettänyt kannatustaan Ylen lokakuun mittauksessa 1,7 prosenttiyksikköä.
Jos vaalit pidettäisiin nyt, SDP saisi 13,9 prosenttia äänistä. Näillä luvuilla puolue jäisi vaaleissa neljänneksi.
Demareiden kannatuksessa on ollut laskeva trendi kevään eduskuntavaalien jälkeen, mutta näin kehnoa lukemaa joutuu hakemaan yli viiden vuoden takaa.
SDP:n suosio oli viimeksi näin alamaissa heinäkuussa 2014, 13,8 prosenttia. Tämä on Antti Rinteen puheenjohtajakauden huonoin luku.
Odotukset uutta hallitusta kohtaan ovat olleet korkeat, mutta kansalaisten elämässä näkyviä päätöksiä on saatu aikaan vielä vähän. Tämä tyytymättömyys voi kanavoitua päähallituspuolueisiin.
Kolmanneksi demareiden ohi kiivennyt vihreät onkin tällä hetkellä suosituin hallituspuolue.
Mittauksen kärjessä porskuttaa perussuomalaiset, joka on kasvattanut kannatustaan tällä kertaa yli kaksi prosenttiyksikköä.
Puolueen kannatus on ollut nousujohteinen vaaleista lähtien. PS keräisi nyt 23 prosentin äänisaaliin.
Työntekijät ja eläkeläiset vaihtaneet demarit perussuomalaisiin
Ylen kyselyn tausta-aineistosta selviää, että perussuomalaiset on saanut kannattajia pääkilpailijoiltaan, mutta myös onnistunut aktivoimaan nukkuvia äänestäjiä.
– Perussuomalaisten nousu tulee aika tasaisesti SDP:ltä, keskustalta ja kokoomukselta. Perussuomalaiset saa näiltä puolueilta ja nukkuvien puolueesta uusia äänestäjiä, mittauksen toteuttaneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja kertoo.
Turjan mukaan puolet perussuomalaisten noususta tulee muista puolueista ja puolet nukkuvista äänestäjistä. Perussuomalaisten kannatus on kasvanut erityisesti Helsingissä ja pienissä kaupungeissa.
– Ammattiryhmistä korostuvat selkeästi työntekijät eli duunareista tulee uusia äänestäjiä. Myös eläkeläiset ovat nousseet nyt toiseksi ryhmäksi.
Perussuomalaiset on saanut uusia kannattajia erityisesti miehistä, alle 25-vuotiaista nuorista ja niin sanotussa parhaassa työiässä olevista 35–64-vuotiaista.
Tausta-aineiston mukaan sosiaalidemokraatit on menettänyt erityisesti naisia, alle 35-vuotiaita ja yli 50-vuotiaita äänestäjiä.
– SDP menettää kannattajia paitsi perussuomalaisille myös nukkuvien puolueeseen selvästi enemmän kuin muut isot puolueet. Ne ryhmät, missä perussuomalaiset etenee eli työntekjät ja eläkeläiset, aiheuttavat kannatuksen laskua SDP:lle, Turja sanoo.
Demareille on tullut alueellisesti takapakkia pienissä kaupungeissa ja maaseutukeskuksissa.
PS repii eroa muihin puolueisiin
Ero kyselyn ykkösen, perussuomalaisten ja kakkosen, kokoomuksen, välillä on revennyt jo hurjaksi, 5,7 prosenttiyksikköön.
Kokoomusta äänestäisi 17,3 prosenttia kansasta. Puolueen kannatus näytti tuoreessa kyselyssä pientä liikettä ylöspäin.
Perussuomalaiset tekee samalla kaulaa myös muihin puolueisiin. Poliittinen keskustelu on pyörinyt mittausjakson aikana teemoissa, joissa perusuomalaiset on ollut eri mieltä muiden eduskuntapuolueiden kanssa.
Kiivasta keskustelua on käyty esimerkiksi lihansyönnin vähentämisestä ja tutkijoiden esittämistä polttoainekiintiöistä. Nämä liiittyvät ilmastonmuutokseen ja hallituksen kunnianhimoisiin tavoitteisiin päästöjen vähentämiseksi.
Perussuomalaiset on ollut näissä asioissa selkeästi omilla linjoillaan, ja tämä näyttää hyödyttäneen puoluetta. PS on onnistunut kalastamaan kannanotoillaan ääniä sekä porvaripuolueilta että SDP:ltä.
Perussuomalaiset on profiloitunut myös maahanmuuttovastaisena puolueena, ja on käytännössä ainoa vaihtoehto maahanmuuttoa painottaville äänestäjille.
Analyysi: Mikä Rinteen demareita hyydyttää? Perussuomalaiset imevät kannatusta, vihreätkin suositumpia
Demarien heikentyvä kannatus alkaa hermostuttaa ennen pitkää puolueväkeä, arvioi politiikan toimittaja Riikka Uosukainen.
Uusi hallitus saa yleensä nauttia vaalien jälkeisistä kuherruskuukausista ja ministeripostien tuomasta medianäkyvyydestä. Niin on käynyt pääministeri Antti Rinteen (sd.) viisikollekin.
Punavihreän hallituksen alkutaipaleeseen ei sisälly merkittävää dramatiikkaa tai kansakuntaa kohahduttaneita mokia, mutta siitä huolimatta sosiaalidemokraattien kannatus on kulkenut alamäkeä. Puolueen kannatuksesta on sulanut viime kevään eduskuntavaalitulokseen verrattuna lähes neljä prosenttiyksikköä.
Ylen tuoreimmassa kannatusmittauksessa SDP saa 13,9 prosentin kannatuksen. SDP oli kevään eduskuntavaalien ykköspuolue, mutta nyt, seitsemän kuukautta myöhemmin, sen edellä on kannatusmittauksen mukaan kolme puoluetta, perussuomalaiset (23,0 %), kokoomus (17,3 %) ja vihreät (14,2 %).
Hallituksen suurin puolue on, ainakin hetkellisesti, vihreät. Se on erittäin kiusallinen asetelma hallitustyötä johtaville sosiaalidemokraateille.
Pääministeripuolueen kannatus sulaa edellistä hallitusta nopeammin
Edellisen hallituksen pääministeripuolue keskustan kannatus putosi yhtä reippaasti vasta 2017 loppupuolella kun hallituksen kannatuspohja ja sitä myötä uskottavuus mureni. Keskusta ja kokoomus jatkoivat perussuomalaisten hajaannuksen jälkeen hallitusyhteistyötä Timo Soinin ja muiden sinisten ministerien kanssa.
Nykyisen pääministeripuolueen kannatus on hiipunut alaspäin kesän aikana, mutta suurin pudotus näkyy syys–lokakuussa.
Kannatussiirtymistä näkyy, että erityisesti työväestö ja naiset ovat kääntyneet muualle. Osa duunarimiehistä istuu nyt katsomossa, nukkuvien puolueen tukena tai on siirtynyt perussuomalaisiin.
Perussuomalaisten nousu on jatkunut. Puolue imee kannatusta demarien lisäksi keskustasta, kokoomuksesta ja nukkuvista. Kannatusmittauksen suurimman puolueen ero on seuraavaksi suurimpaan puolueeseen lokakuun mittauksessa lähes kuusi prosenttiyksikköä.
Hoitajamitoitus syö myös SDP:tä
SDP:n kannattajien siirtyminen katsomoon voi kertoa pettymyksestä vaalilupausten herättämiin suuriin odotuksiin. Nykyinen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) piti hoitajamitoitusta vaalien edellä “helppona hommana”, vain lauseena laissa.
Pääministeri Antti Rinne joutui myöntämään syksyllä, ettei kaivattuihin tuhansiin hoitajiin ja lääkäreihin ole tällä vaalikaudella rahaa.
Ammattiyhdistysliikettä suututtanut aktiivimalli on julistettu kuolleeksi, mutta hallitusohjelman tavoitteet 60 000 uudesta työpaikasta ja 75 prosentin työllisyysasteesta ovat vasta valmisteilla. Työllisyysryhmien tuloksia pitää niitäkin odottaa ainakin ensi vuoteen.
Rinnettä itseään on syytetty sammakoista, nopeasta ajattelusta julkisuudessa, joita on pitänyt myöhemmin selitellä. Esimerkiksi vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen ihmetteli syksyllä pääministerin lausuntoja hoitajamitoituksesta ja sekaantumista Postin työehtokiistoihin.
Vanhat valtapuolueet jäävät nykykeskustelussa sivuun
Lisäksi suomalaisten arkipuheissa vellovat suuret keskusteluteemat hyödyttävät tällä hetkellä perussuomalaisia ja niiden vastavoimaksi nousseita vihreitä. Ilmasto-, ruoka- ja maahanmuuttoteemat jakavat suomalaiset aiempaa kiivaammin eri leireihin, joiden väliin vanhat valtapuolueet, myös demarit putoavat.
Vihreiden kannatus heikkeni hieman edellisestä mittauksesta, mutta SDP:ta suurempi kannatus vahvistaa puolueen asemaa hallituksessa.
Sosiaalidemokraattien kannatuksen pudotus voi olla ohimenevä, mutta kesästä jatkunut alamäki ei näytä hyvältä. Antti Rinteelle se voi olla kohtalokasta. Rinne nousi sairasvuoteelta pelastamaan vaalit, mutta hänen henkilökohtainen vetovoimansa ei kanna puoluetta.
Heikentyvä kannatus alkaa hermostuttaa ennen pitkää puolueväkeä. Nousua haetaan usein puheenjohtajan vaihdoksesta.
Yle-gallup: PS 23.0, Kok 17.3, Vihr 14.2, SDP 13.9
SDP:n kannatus putosi kuukaudessa lähes kaksi prosenttiyksikköä.
Yle Uutisten puoluekannatusmittauksessa Taloustutkimus haastatteli 3414 ihmistä 2.10.2019-5.11.2019. Puoluekantansa kertoi 2397 vastaajaa.
Kannatusta mitattiin prosenttiyksikköinä seuraavasti (muutos edellisestä vastaavasta mittauksesta):
PS 23.0 (+2.1)
Kok 17.3 (+0.2)
Vihr 14.2 (-0.3)
SDP 13.9 (-1.7)
Kesk 12.9 (+0.1)
Vas 7.9 (-)
RKP 4.3 (+0.4)
KD 3.2 (+-0.5)
Liik 1.6 (-)
Muut 1.6 (-0.4)
Näkökulma: SDP vajoaa, mikä mättää: Vesitetyt lupaukset, ilmastotoimet, perussuomalaisilla tehokkaammat viestit
Mikä suomalaisia mättää pääministeripuolue SDP:ssä? Monikin asia, kirjoittaa Juha Ristamäki.
Ylen torstaina julkaisema kannatuskysely antoi SDP:lle hyytävän kannatuksen, vain 13,9 prosenttia. Jos katsoo Taloustutkimuksen tekemien gallupien lukuja, niin demarien alamäki on esimerkiksi lokakuusta 2018 tähän päivään ollut raju: 22,7 prosentin kannatuksesta 13,9 prosenttiin. Välissä oli vaalit, joissa puolue sentään onnistui niukasti saavuttamaan ykkösijan ja pääministeripaikan.
Alma Median ja Helsingin Sanomien kannatusmittaukset ovat ainakin vielä olleet demareille armollisempia. Alma Median viimeisin mittaus antoi SDP:lle 17,2 prosentin kannatuksen, Helsingin Sanomien 17 prosenttia. Vasta seuraavat mittaukset paljastavat, onko demarit oikeasti niin suuressa syöksyssä, kuin Ylen torstaina julkaisema kannatuskysely antaisi olettaa.
Joka tapauksessa jo nyt on syytä pohtia, mikä pääministeripuolueessa oikein mättää äänestäjiä. Jos kannatus putoaa tätä tahtia, puolueella voi ensi kesänä olla edessään puheenjohtajan vaihto ja sitä kautta uuden pääministerin nimeäminen.
Jo viime kevään eduskuntavaaleissa demarit olivat Antti Rinteen johdolla ja suulla tunaroida voiton perussuomalaisille. Rinteen ja puolueen ulostulot esimerkiksi lihan verotuksessa tai sähköautojen lisäämisessä olivat kutsuhuuto perussuomalaisille: tulkaa ja viekää meiltä äänestäjiä. Ja perussuomalaiset tulivat ja veivät.
Nyt persut vievät yhä äänestäjiä demareilta, toki myös keskustalta ja kokoomukselta. SDP:n kannattajista perussuomalaisiin valuu duunareita ja eläkeläisiä. Syitä on monia.
Demarijohtoisen hallituksen ilmastotoimet ärsyttävät monia tavallisia suomalaisia. Perussuomalaiset on onnistunut rummuttamaan, että hallitus kurittaa kansaa muun muassa polttoaineveron nostolla ja patistamalla luopumaan öljylämmityksestä.
Se, että Rinne ja hallitus toistelee, että ilmastonmuutosta torjutaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, ei ole niin tehokas sanoma kuin perussuomalaisten viesti.
Duunariporukassa vaakakuppia perussuomalaisten suuntaan painaa myös maahanmuuttopolitiikka.
Hallitus haluaa lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Se on hallituksen näkövinkkelistä välttämätöntä, mutta persut sanovat sen vievän leivän suomalaiselta duunarilta. Perussuomalaisilla ei ole ratkaisua siihen, miten esimerkiksi terveysalaa uhkaava työvoimavaje täytetään, mutta se ei tarkoita, etteikö se voisi voittaa mielikuvakamppailua asiassa.
Perussuomalaiset viestittävät, että työperäisen maahanmuuton lisääminen ei tapahdu luonnollista reittiä, vaan työperäistä oleskelua helpottamalla ja hallituksen lisäämän palkkatuen avulla. Viesti on, että ”suomalaiset duunarit ulos, maahanmuuttajia tilalle”.
Kuin syöttönä perussuomalaisten lapaan hallitus selvittää, miten kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat saada nykyistä joustavammin oleskeluluvan työn perusteella. Demarien ei näistä edellämainituista syistä tarvitse ihmetellä, miksi PS on selvästi suurin puolue työväestön keskuudessa.
SDP lupasi ennen vaaleja paljon eläkeläisille. Oli muun muassa Antti Rinteen vappusatanen ja hoitajamitoitus.
Molemmissa asioissa hallitus on edennyt, mutta käytännön toteutus jää vajaaksi. Se on ymmärrettävää niin rahan kuin ajankin suhteen, mutta mielikuva, joka siitä syntyy, ei lähde pois puhumalla: ja se on, että demarit pettivät lupauksensa.
Professori Ylellä: SDP:n kannatus voi rapautua nopeasti
Sosiaalidemokraattisten puolueiden kannatus monissa Länsi-Euroopan maissa on hiljalleen laskenut.
Pääministeripuolue SDP:n kannatus on ohuella pohjalla ja näyttää rapautuvan nopeasti, arvioi valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo.
Pääministeri Antti Rinteen johtaman SDP:n tilanne heikkeni entisestään Ylen tuoreimmassa puoluekannatuskyselyssä. Puolue menetti lokakuuhun verrattuna 1,7 prosenttiyksikköä tuestaan ja jäi neljännelle sijalle 13,9 prosentin kannatuksella.
– Jos otetaan vauhtia viime vaaleista, niin silloin kansalaiset olivat tyytymättömiä (edellisen) hallituksen aikaansaannoksiin. Se, että SDP:stä tuli niukasti suurin puolue vaaleissa, ei perustunut niinkään siihen, että kansalaisilla on vahva luottamus sosiaalidemokraatteihin.
– Se perustui paljolti siihen, että kansalaiset olivat tyytymättömiä Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa istuneiden puolueiden toimintaan, Paloheimo sanoo Ylen Ykkösaamussa.
Paloheimon mukaan näin hankittu tuki on ”aika ohuella pohjalla, ja se voi rapautua myös melko nopeasti”.
– Näin näyttää nyt SDP:n osalta käyvän yllättävän nopeasti.
– Jos tarkastelemme 1980-luvulta alkaen Suomen vaaleja ja niiden jälkeisiä hallituksia, niin yleensä on mennyt puoli vuotta tai pidempäänkin siten, että kannatussuhteet eivät kovin paljon ala muuttua. Nyt ne ovat muuttuneet poikkeuksellisen nopeasti puolen vuoden aikana.
Paloheimo muistuttaa, että Taloustutkimuksen mielipidemittauksissa 1980-luvulta alkaen SDP:n kannatus oli aina yli kahdenkymmenen prosentin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppuun asti.
– Vasta silloin SDP:n kannatus laski ensimmäisen kerran alle kahdenkymmen prosentin. Nyt tämä (tuore kannatuslukema) 13,9 prosenttia on viime vuosikymmenien mittaussarjan selvä pohja.
Sosiaalidemokraateilla on mennyt huonosti useissa Euroopan maissa
– Tämä on jo 1980-luvulta alkanut kehitys, jossa sosiaalidemokraattisten puolueiden kannatus melkein kaikissa Länsi-Euroopan maissa on lähtenyt hiljalleen laskemaan, Paloheimo kertoo.
– Ja 2000-luvulla tämä kannatuksen laskukehitys on vielä ehkä voimistunut. On joitakin esimerkkejä siitä, että puolueen kannatus saattaa romahtaa hyvinkin nopeasti.
Hän korostaa, että muun muassa Kreikassa, Hollannissa ja Ranskassa sosiaalidemokraattisten puolueiden kannatus on alle kymmenen prosenttia.
Rinteeltä taas uusi eläkeavaus: Työeläkerahastoista voidaan ”irrottaa” satoja miljoonia euroja naisten eläkkeiden korottamiseen
Pääministeri esitti eduskunnan kyselytunnilla eläkevarojen käyttöä sen kompensoimiseksi, ettei kaikille nykyisille eläkeläisille kertynyt eläkettä vanhempainvapaan ajalta.
PÄÄMINISTERI Antti Rinne (sd) teki torstain kyselytunnilla uuden avauksen eläkkeiden korottamisesta.
Pientä työeläkettä saavien naisten etuuksien korottamiseen voidaan hänen mukaansa ”irrottaa” eläkerahastoista noin 200–300 miljoonaa euroa vuodessa.
Korotuksella olisi Rinteen mukaan tarkoitus kompensoida sitä, että perhevapaiden ajalta alkoi kertyä eläkettä vasta vuonna 2005. Eläkkeellä on siis nykyisin suuri joukko ennen kaikkea naisia, joille ei kertynyt eläkettä, kun he aikoinaan hoitivat lapsia kotona.
Rinteen mukaan naisten kotona viettämät ajat ovat yksi suurimmista syistä siihen, että Suomessa on paljon pientä työeläkettä saavia henkilöitä.
PÄÄMINISTERIN avauksen taustalla on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan hallitus selvittää yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tapoja korottaa alle 1 400 euron työeläkkeitä ilman eläkemaksujen nostoa.
Kokoomus haastoi Rinnettä kyselytunnilla siitä, aikooko hallitus leikata suurempia työeläkkeitä pienempien eläkkeiden korottamiseksi. Rinne vakuutti, ettei hallitus leikkaa kenenkään eläkettä.
”Suomessa on osittain rahastoiva eläkejärjestelmä, ja eläkerahastoissamme on noin 211 miljardin euron edestä varallisuutta. Minun arvioni asiantuntijoiden kanssa käymieni keskustelujen pohjalta on, että rahastoista voidaan irrottaa tietty summa rahaa pienituloisten naisten eläkkeisiin.”
Rinne ei yksilöinyt, keiden asiantuntijoiden kanssa hän on aiheesta keskustellut.
KÄYTÄNNÖSSÄ pääministerin avaus tarkoittaisi eläkerahastojen nykyistä nopeampaa käyttämistä. Eläkerahastot ovat viime vuosina kasvaneet edelleen, mutta rahastojen tuottoja käytetään jo eläkkeiden maksamiseen.
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa haastoi kyselytunnilla Rinteen näkemyksen siitä, ettei tämän suunnitelma johtaisi eläkkeiden leikkaamiseen.
Pienten työeläkkeiden korottaminen johtaisi Sarkomaan mukaan väistämättä ennemmin tai myöhemmin suurempien eläkkeiden leikkaamiseen, ellei eläkemaksuja koroteta.
HALLITUSOHJELMASSAAN hallitus päätti korottaa kansan- ja takuueläkkeitä. Ensimmäiset korotukset tulevat voimaan ensi vuonna, ja niiden tarkoituksena on parantaa etenkin alle 1 000 euron kuukausieläkkeitä saavien asemaa.
Sen sijaan hallitusohjelmaan kirjattu kolmikantainen selvitys alle 1 400 euron työeläkkeiden korottamisesta ei ole edennyt, koska työmarkkinajärjestöt torjuivat suunnitelman jyrkästi jo kesällä.
Sekä työnantajien kattojärjestö EK että työntekijäjärjestöt SAK, STTK ja Akava katsoivat Sarkomaan tavoin, että pienten työeläkkeiden korottaminen eläkemaksuja nostamatta tarkoittaisi käytännössä suurempien työeläkkeiden leikkaamista. Järjestöjen mielestä eläkejärjestelmä ei sovellu tämänkaltaiseen tulojentasaukseen.
Rinteen kyselytunnilla tekemä avaus osoittaa, ettei pääministeri silti ole luopunut tavoitteestaan.
Työeläkkeitä maksettiin viime vuonna 27,9 miljardin euron arvosta. Kelan eläkkeitä eli pääasiassa kansan- ja takuueläkkeitä maksettiin puolestaan 2,4 miljardin euron arvosta.
Eläkealan päättäjät tyrmäävät Rinteen esityksen eläkevarojen antamisesta naisille: ”Tällaisia rahoja ei ole”
Pääministeri esitti torstain kyselytunnilla, että naisten pieniä työeläkkeitä tulisi korottaa ”irrottamalla” eläkerahastoista rahaa.
TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT ja eläkevakuuttajien etujärjestö Tela tyrmäävät pääministeri Antti Rinteen (sd) esityksen eläkevarojen käyttämisestä naisten pienten työeläkkeiden parantamiseen.
Korotuksen tarkoitus olisi kompensoida sitä, että perhevapaiden ajalta alkoi kertyä eläkettä vasta vuonna 2005. Rahaa korotus vaatisi Rinteen karkean arvion mukaan noin 200–300 miljoonaa euroa vuodessa.
Avauksen taustalla on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan hallitus selvittää yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tapoja korottaa alle 1 400 euron työeläkkeitä ilman eläkemaksujen nostoa.
Torstain kyselytunnilla kokoomuksen edustajat sanoivat, että Rinteen esitys pienten eläkkeiden korottamisesta ilman uusia maksutuloja johtaisi väistämättä ennemmin tai myöhemmin suurempien eläkkeiden leikkaamiseen.
Rinteen mukaan näin ei ole, vaan rahaa olisi ”irrotettavissa” Suomen noin 211 miljardin euron suuruisista eläkerahastoista.
ELÄKEPOLITIIKAN päätöksenteosta perinteisesti vastanneet työmarkkinajärjestöt kiistävät Rinteen näkemyksen siitä, että eläkejärjestelmässä olisi irrotettavissa olevia varoja.
”Tällaisia rahoja ei valitettavasti työeläkejärjestelmän sisällä ole. Järjestelmän rahoitus ja kestävyys myös tuleville sukupolville turvattava”, kirjoitti työntekijäjärjestö STTK:n Katarina Murto Twitterissä.
Myös etujärjestö Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes katsoo, ettei mitään ylimääräisiä rahoja ole.
”Ei tällaista tietenkään voi tehdä niin, etteikö se olisi joltakin pois. Kaikilla rahastoiduilla varoilla on jo oma käyttötarkoituksensa.”
ELÄKEMAKSUIHIN on jo nykylaskelmien mukaan rahastojen käytöstä huolimatta tulossa jälleen nousupainetta.
Jos maksuja ei haluta nostaa vieläkin enemmän, johtavat kaikki työeläkkeisiin tehtävät parannukset järjestöjen mukaan ennemmin tai myöhemmin toisten eläkkeiden leikkaamiseen.
Sitä työmarkkinaosapuolet eivät halua, koska niiden mielestä työeläkejärjestelmä ei ole oikea väline tulojen tasaamiseen.
”Sanomme ei. Tämä nyt ei vaan käy. Työeläkejärjestelmän tehtävä ei ole hoitaa perinteistä sosiaaliturvaa. Se on Kelan tehtävä”, kirjoitti työntekijäjärjestö Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder Rinteen esityksestä Twitterissä.
”Ei käy EK:llekaan”, vastasi työnantajajärjestön asiantuntija Vesa Rantahalvari Fjäderille:
”Eläkerahastoissa ei ole senttiäkään ylimääräistä. Velka nykyisille sekä tuleville eläkeläisille on huikea. Miksi rapauttaa uskottavuutta tällaisilla?”
Suurin työntekijäjärjestö SAK ei ole kannanotossaan yhtä jyrkkä. Järjestön puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo kuitenkin HS:lle, ettei SAK:llakaan ole ”halua lähteä murentamaan eläkejärjestelmän perusperiaatteita”.
TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT tyrmäsivät jo kesällä tuoreeltaan hallitusohjelman kirjauksen, jonka mukaan hallituksen ja järjestöjen tulisi selvittää keinot pienten työeläkkeiden korottamiseen ilman eläkemaksujen nostoa.
Rinteen torstain avaus kuitenkin osoitti, että pääministeri ei ole luopunut tavoitteestaan. Hän lupasi kuuluisasti vappupuheessaan vuonna 2018 nettomääräisen sadan euron korotuksen alle 1 400 euron eläkkeisiin.
Rinne sanoi lupauksensa koskevan ”pitkää aikaväliä”. Pelkät hallitusohjelmassa jo päätetyt korotukset eivät vielä riitä koko lupauksen toteuttamiseksi, minkä vuoksi pääministeri etsii yhä uusia keinoja.
Teknisesti hallitus ei tarvitse työmarkkinajärjestöjen tukea taakseen toteuttaakseen Rinteen esitystä. Myös työeläkejärjestelmää koskevasta lainsäädännöstä vastaa luonnollisesti eduskunta.
Olisi kuitenkin hyvin poikkeuksellista, jos hallitus tekisi merkittävän muutoksen työeläkejärjestelmään ilman työmarkkinaosapuolten hyväksyntää.
Isistä jopa neljännes ei pidä vanhempainvapaata lainkaan – ”Osuus on pysynyt vuosia ennallaan isyysvapaiden kehittämisestä huolimatta”
Viime vuonna isät pitivät vanhempainvapaita keskimäärin kuusi viikkoa.
Suuri osa isistä ei vieläkään käytä lainkaan vanhempainvapaata, käy ilmi Kelan tilastoista.
Vuonna 2018 lapsen saaneet isät pitivät vanhempainvapaita samaan tapaan kuin viime vuosina, eli keskimäärin 36 arkipäivää, mikä vastaa noin kuutta viikkoa.
Vuonna 2016 syntyneiden lasten isät pitivät vanhempainvapaista 9 prosenttia ja äidit 91 prosenttia.
”25 prosenttia isistä ei pitänyt vapaata lainkaan. Osuus on pysynyt vuosia ennallaan isyysvapaiden kehittämisestä huolimatta”, sanoo suunnittelija Siru Keskinen Kelan analytiikka- ja tilastoryhmästä tiedotteessa.
Viime vuonna vanhempainpäivärahaa sai 59 600 isää. Määrä väheni edellisvuodesta 2,5 prosenttia, mikä johtuu syntyvyyden laskusta.
Viime vuosina lasten hoitovastuuta on pyritty jakamaan tasaisemmin vanhempien kesken. Lakimuutoksilla on muun muassa kasvatettu vapaiden isäkiintiötä eli isän itsenäistä osuutta vanhempainvapaista.
”Vuonna 2013 voimaan tullut lakimuutos antoi isille mahdollisuuden pitää isyysvapaata siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Lakimuutos pidensi isien pitämiä vapaita aavistuksen, mutta vuoden 2015 jälkeen kehitys näyttää pysähtyneen”, Keskinen huomauttaa.
Isät pitivät vapaita keskimäärin 33 arkipäivää ennen vuoden 2013 isyysvapaauudistusta.
”Isälle osoitetun vapaan pidentäminen saa todennäköisesti ne isät, jotka pitävät vapaata, olemaan vapaalla pidempään. Se ei kuitenkaan välttämättä vaikuta niihin isiin, jotka eivät käytä vapaita lainkaan. Näiden isien kohdalla osallistumisen lisäämiseksi on mietittävä muita keinoja – esimerkiksi vapaan ajalta maksettavan korvauksen korottamista”, pohtii tutkija Anneli Miettinen Kelan tutkimusyksiköstä.
Yli puolet isistä ei käytä itsenäistä vapaata ollenkaan
Isistä suurin osa, 69 prosenttia, pitää vapaata lapsen syntymä yhteydessä samaan aikaan kun lapsen äiti on äitiys- tai vanhempainvapaalla. Isistä 30 prosenttia piti koko vapaansa samaan aikaan lapsen äidin kanssa.
Viime vuosina entistä useampi isä on käyttänyt myös itsenäistä isyysvapaata, eli ollut vapaalla eri aikaan kuin lapsen äiti.
Vuonna 2016 syntyneiden lasten isistä 45 prosenttia piti itsenäistä vapaata. Edelleen yli puolet isistä ei siis käytä itsenäistä vapaata lainkaan.
”Isien itsenäiset vapaat tasaavat hoivavastuuta ja voivat osaltaan jouduttaa äitien työhön paluuta”, Miettinen sanoo.
Vanhempien välillä vapaasti jaettavissa olevan vanhempainvapaan pitää yleensä äiti. Isistä sitä käytti vain muutama prosentti.
Isyysvapaa kestää enintään noin 9 viikkoa, eli 54 arkipäivää. Isä voi pitää vapaata 1-8 arkipäivää sinä aikana, jolloin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa, ja loput sen jälkeen.
Isä voi halutessaan pitää koko isyysvapaan äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen.
Isyysvapaat on pidettävä siihen mennessä, kun lapsi täyttää 2 vuotta, Kela muistuttaa.
Kela maksaa isyysvapaan ajalta isyysrahaa.
Vanhempainvapaalle voi jäädä jompikumpi vanhemmista, tai vanhemmat voivat olla vapaalla vuorotellen. Vanhempainvapaa kestää 158 arkipäivää eli noin puoli vuotta, ja Kela maksaa sen ajalta vanhempainrahaa.
Vasemmistoliiton salaisuus: Kannattajat ovat vaihtuneet
Puolue on voittanut uusia ja menettänyt vanhoja kannattajia muita puolueita voimakkaammin.
Vasemmistoliiton kannatuskehityksen – tai pikemminkin paikallaan pysymisen – erikoisuudesta kirjoittaa vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja Jukka Pietiläinen Kansan Uutisissa.
Eduskuntavaaleissa 2019 vasemmistoliitto sai kaikkiaan 251 808 ääntä.
Vasemmistoliiton kannatus on neljissä eduskuntavaaleissa pysynyt noin kahdeksassa prosentissa – 2007 vaaleissa 8,8 prosenttia, 2019 vaaleissa 8,2 prosenttia. Samaan aikaan kuitenkin puolue on menettänyt erityisen suuresti siellä, missä sen kannatus ennen on ollut suurinta.
Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto sai lähes puolet äänistään kunnista, joissa sillä oli yli 15 prosentin kannatus. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto sai näissä kunnissa noin 44 000 ääntä vähemmän.
Toisaalta Helsingissä vasemmistoliiton äänimäärä on kaksinkertaistunut. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto sai Helsingissä 21 366 ääntä, mutta vuoden 2019 eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto sai Helsingissä 42 899 ääntä.
– Vasemmistoliiton kannatus on siirtynyt maaseudulta suurempiin kaupunkeihin ja teollisuuspaikkakunnilta yliopistokaupunkeihin, Pietiläinen kirjoittaa.
Tampereella muutos tosin ei ole ollut yhtä voimakas. Vihreillä ja SDP:lla on kaupungissa ollut kilpailevia, suuria äänimääriä kerääviä ehdokkaita.
Yhä harvempi suomalaismies tulee isäksi – nyt he kertovat, mistä se johtuu: ”Elämä meni jo, lapsia ei voinut tehdä kaksioon”
Lapsettomuus on kuuma puheenaihe, joka koskettaa myös miehiä. Tutkijan mukaan osalla suomalaismiehistä ei ole aavistustakaan siitä, milloin nainen voi ylipäätään tulla raskaaksi.
Jani on 30-vuotias Helsingissä asuva mies. Hän on korkeakoulutettu ja työskentelee matalapalkka-alalla. Opintolainan lyhentäminen on kesken.
Yksi Janin elämän suurimmista kysymyksistä on lapsikysymys: siis se, hankkiako lapsia vai ei. Jani ei ole pohdintojensa kanssa yksin, sillä lapsiasiaa epäröivien määrä on lisääntynyt rajusti viime vuosina.
Näin Jani kuvailee tilannettaan ja sitä, miksi ei ole hankkinut lapsia:
– Olen ollut töiden suhteen nyt useamman vuoren määräaikaisuuskierteessä. Ei säästöjä ja tärkeimpänä: ei edes naisystävää.
Jani sanoo, että ei voi perustaa perhettä ennen kuin on rakastunut ja saanut paremman palkan tai varman työn.
– Perhe-elämä vuokratussa kerrostalokaksiossa epämääräisessä parisuhteessa ilman turvaverkkoja ei houkuttele. Yritän löytää sen oikean ja haaveilla perheestä sen jälkeen, hän summaa.
Ei rahaa eikä aikaa
Suomen syntyvyys syöksyy, sen on jokainen nähnyt uutisotsikoista jo moneen kertaan. Syntyvyyskeskustelu henkilöityy helposti naisiin, vaikka kysymys koskettaa yhtä lailla myös miehiä: osa miehistä ei halua lapsia, osa haluaa ja osa pyörii siinä kuuluisassa epävarmuudessa.
Iltalehti kysyi syyskuun lopussa lukijoiltaan haluaisivatko he hankkia lapsia mutta eivät uskalla ja huolestuttaako perheen perustaminen jostain syystä. Vastauksia tuli satoja. Asiasta epävarmojen miesten vastauksissa näytti toistuvan yksi pohdinta: olisiko minusta hyväksi isäksi?
Väestöliiton tutkimusjohtaja, tutkimusprofessori Anna Rotkirch kävi Iltalehteen tulleita vastauksia läpi. Miesten vastauksista tuli esiin kaksi huolta: pula ajasta ja pula rahasta.
– Moni sanoi olevansa hyvin stressaantunut ja että työ vie jo paljon aikaa. He pohtivat, mahtuuko lapsi siihen. Mitä se vaatisi minulta ja jaksaisinko, Rotkirch sanoo.
– Moni sanoi myös pelkäävänsä taloudellista tilannetta ja työtilannetta. Että kun nytkään ei ole rahaa, niin miten lapselle kävisi.
Nämä asiat tulivat esiin myös Janin vastauksessa: työ on pätkää ja silppua ja oma taloudellinen tilanne ei tunnu kovin hyvältä. Samassa veneessä on lukuisia miehiä.
– Olen halunnut aina saada lapsia, mutta koskaan ei ole ollut tarpeeksi hyvä rahatilanne, että olisin tai olisimme uskaltaneet alkaa tehdä lasta, nimimerkki Opa kirjoitti Iltalehden kyselyssä.
Työelämän paineet nousivat esiin lukuisissa vastauksissa.
– Työelämä on jo itsessään niin stressaavaa, ahdistavaa ja vaativaa, että moni nuori ei voi kuvitellakaan siihen vielä lasta tai lapsia. Työelämä on myös niin epävarmaa, että tulevaisuutta ei voi suunnitella pitkällä tähtäimellä kuten ”ennen vanhaan”. Vuorotyö aiheuttaa vielä lisäongelmia, yksi vastaajista sanoi.
Moni mies nosti esiin myös asuntojen korkeat hinnat.
– Asuntojen hinnat karkasivat käsistä jo 90-luvulla. Elämä meni jo. Lapsia ei voinut tehdä kaksioon.
Ei puolisoa
Taloudellinen epävarmuus ja työelämän paineet ovat asioita, joihin yhteiskunta pystyisi ainakin osittain vastaamaan. Moni nuori ei esimerkiksi tiedä, että jokaisella pienen lapsen vanhemmalla on oikeus tehdä lyhennettyä työaikaa, eikä sitä voi työnantaja kieltää kuin hyvin painavista syistä.
On kuitenkin yksi asia, jonka ratkaiseminen on vaikeaa: lapsia haluavat miehet ja lapsia haluavat naiset eivät kohtaa.
Suomesta:
Törkeästä raiskauksesta syytettyä naista ei ole vangittu – vapaana käräjillä
Ulkomailta:
Lapsikatrastaan pahoinpidellyt ja hyväksikäyttänyt ”Youtube-äiti” on kuollut Arizonassa
Äitiä vastaan nostettiin maaliskuussa useita syytteitä lasten pahoinpitelystä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Äiti oli hakannut lapsiaan sekä suihkuttanut pippurisumutetta tyttäriensä sukupuolielimiin. Yhtä poikaa äiti oli hakannut vyöllä ja henkareilla sekä runnellut pojan sukupuolielintä.
Väkivallanteoilla äiti pyrki saamaan lapsia esiintymään suotuisasti Youtubessa julkaistulla sarjalla.
Ruotsalaisjärjestö paheksuu suomalaisen metsäkoneyrityksen logolla varustettua tyttökalenteria – Ponsse: tätä ei tapahdu enää koskaan
Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela pyytää anteeksi tapausta.
Vieremäläistä metsäkoneyritys Ponssea on arvosteltu Ruotsissa tyttökalenterin vuoksi. Svenska Ylen mukaan Ruotsin metsäammateissa työskentelevien naisten järjestö NYKS paheksuu kalenteria, jossa vähäpukeiset naiset poseeraavat Ponssen metsäkoneiden kera.
Kalenterin on laatinut Ponssen saksalainen maahantuoja Wahler's Forsttechnik ja siinä on Ponssen logo. Saksalaisyritys on tehnyt vastaavanlaisia tyttökalentereita Svenska Ylen mukaan jo useiden vuosien ajan.
Uutta kalenteria ei ollut ehditty julkaista, mutta sen kuvia on jaettu sosiaalisessa mediassa.
Kalenteri herätti huomiota Ruotsissa sen jälkeen, kun NYKS reagoi siihen.
– On kauhistuttavaa, että tällaista tapahtuu edelleen vuonna 2019, sanoo metsätieteilijä ja NYKSin jäsen Anna Schyman Yle Svenskalle.
Hänen mukaansa kyse on sukupuolten tasa-arvosta.
– Jos naiset nähdään vain seksiobjekteina, menemme taaksepäin muissakin asioissa, kuten palkkatasa-arvossa. Kalenteri ei ole maailman pahin, mutta ei kuulu tähän yhteiskuntaan, Schyman toteaa.
Ponsse pyysi anteeksi
Arvostelun kohteeksi joutunut metsäkoneyritys on sille harvinaisessa tilanteessa. Ponsse on nimittäin yleensä julkisuudessa esillä myönteisistä asioista. Se esimerkiksi valittiin toista vuotta peräkkäin Suomen hyvämaineisimmaksi yritykseksi.
Ponssen edustajat Suomessa ja Ruotsissa ovat pyytäneet anteeksi kalenteria. Yrityksen toimitusjohtajan Juho Nummelan mukaan kyse oli virhearviosta.
– Ymmärrämme nyt, että oli virhe näyttää logomme kalenterissa. Olemme tehneet kaikille tavarantoimittajillemme, yhteistyökumppaneillemme ja työntekijöillemme selväksi, että emme yrityksenä enää hyväksy tätä.
Nummelan mukaan uusinta kalenteria ei ole kuvattu Suomessa.
– Suomessa kalenteria on kuvattu muutama vuosi sitten. Joka tapauksessa meidän olisi pitänyt tietää paremmin jo silloin. Nyt voimme vain pyytää anteeksi ja varmistaa, ettei tätä tapahdu enää koskaan.
Asiasta ovat uutisoineet Ruotsissa maaseutusanomalehti ATL ja Land-lehti.
Nelikymppinen nainen pahoinpiteli vanhemman miehen sairaalaan Kuopiossa – potki saman miehen hengiltä vain muutamaa päivää myöhemmin - MTVuutiset.fi
Raportti: Suomalaisisät käyttävät vähiten isyysvapaita Pohjoismaissa – isien mielestä lastenhoito menee kodeissa tasan, äitien mielestä ei
Mitä enemmän vapaaviikkoja on korvamerkitty pelkästään isille, sitä enemmän isät niitä käyttävät, tutkijat kirjoittavat.
SUOMALAISISÄT ovat isyysvapaiden käytössä Pohjoismaiden pohjakastia, kertoo isyyttä ja vanhemmuutta Pohjoismaissa käsittelevä raportti.
Suomalaiset ja tanskalaiset isät käyttävät vanhempainvapaista vain noin 11 prosenttia, kun taas ruotsalaiset ja islantilaiset isät käyttävät vapaista lähes 30 prosenttia. Norjalaisisät kiikkuvat välimaastossa 20 prosentin osuudella.
Suomessa on myös Pohjoismaista eniten sellaisia isiä, jotka eivät pidä lainkaan perhevapaita.
Kelan mukaan suomalaisisistä noin 70 prosenttia ottaa vapaata yhtä aikaa äitien kanssa, yleensä heti lapsen syntymän yhteydessä, mutta alle puolet isistä käyttää heille kuuluvia itsenäisiä vapaita vanhempainvapaan jälkeen. Noin neljännes suomalaisista isistä ei käytä mitään vapaita.
POHJOISMAIDEN ministerineuvoston kokoaman raportin mukaan asenteet isyysvapaita ja isien roolia kohtaan ovat muuttuneet valtavasti muutamassa vuosikymmenessä. Kun vielä 80-luvulla lastenvaunuja työntäviä isiä saatettiin pilkata, nyt näky on Pohjoismaissa täysin arkipäivää. Kolme neljäsosaa kaikista tutkimuskyselyyn vastanneista pohjoismaisista vanhemmista uskoo, että vanhempainvapaat tulisi jakaa tasapuolisesti isien ja äitien kesken.
Asennemuutos ei kuitenkaan ole siirtynyt samalla tahdilla käytäntöön: raportin tulosten mukaan emme ole lähelläkään tilannetta, jossa vapaat tai edes lapsista huolehtiminen menisivät kodeissa tasan vanhempien kesken.
Naiset kantavat yhä merkittävästi miehiä suuremman vastuun kodeissa ja viettävät lasten kanssa enemmän aikaa kaikissa Pohjoismaissa. Naiset myös muuttavat todennäköisemmin työtilannettaan sopimaan lapsiperhearkeen.
RAPORTIN tekijöiden mukaan vuosikymmenten seurannan perusteella on selvää, että isien pitämiin vapaisiin vaikuttaa heidän oman halukkuutensa tai työpaikan osoittaman tuen sijaan pääasiassa se, miten perhevapaat on yhteiskunnassa järjestetty. Mitä enemmän vapaaviikkoja on korvamerkitty pelkästään isille, sitä enemmän isät niitä käyttävät.
Ilmiö näkyy historiaa tarkastelemalla selvästi: Norja otti ensimmäisenä maana käyttöön kolmeen osaan jaetut perhevapaat, joissa on erikseen osoitettu vapaaviikot isille, äideille ja jaettavaksi. Järjestelyn myötä vapaita pitäneiden isien osuus nousi neljästä prosentista 70:een. Islannissa samantyyppisen järjestelmän käyttöönotto nosti vapaata ottaneiden isien osuuden muutamassa vuodessa alle yhdestä prosentista 80:een. Kun Norja myöhemmin vähensi pelkästään isille varattujen viikkojen määrää, isyyslomien pitäminen väheni samaa tahtia.
Suomessa ja Tanskassa, joissa isät pitävät vähiten vapaita, jako on joustavampi. Suomessa perhevapaista on varattu isille yhdeksän viikkoa ja jaettavaksi 26. Tanskassa isille on korvamerkitty vain kaksi viikkoa vapaita ja jaettavaksi 32. Ruotsissa sekä isille että äideille on varattu erikseen 13 viikkoa ja jaettavaksi 43.
MIESTEN ja naisten välillä näkyy raportissa merkittävä kuilu paitsi pidetyissä vapaissa myös arvioissa omasta panoksesta kotona.
Suurin osa kyselyyn vastanneista isistä, 65 prosenttia, piti parisuhdettaan tasa-arvoisena ja ilmoitti huolehtivansa lastenhoidosta ja kotitöistä yhtä paljon kuin kumppaninsa. Äideistä suurin osa, 53 prosenttia, sen sijaan ilmoitti hoitavansa yksin suuren osan lapsiin ja kotiin liittyvistä töistä.
Tällaiset erot näkemyksissä aiheuttavat usein ongelmia perheissä, joissa pyritään jakamaan kodin työt tasan, tutkijat huomauttavat raportissa.
Mies sai kolme vuotta pienempää palkkaa kuin samaa työtä tekevä nainen - pyysi tasa-arvovaltuutettua selvittämään
Mies pyysi tasa-arvovaltuutettua selvittämään, oliko häntä syrjitty palkkauksessa.
Mies sai pienempää palkkaa kuin samaa työtä tekevä nainen.
Mies pyysi tasa-arvovaltuutettua selvittämään, oliko häntä syrjitty.
Työkokemuksen pituus sekä työstä suoriutuminen voivat olla hyväksyttäviä syitä samanarvoista työtä tekevien työntekijöiden palkkaerolle.
Mies pyysi tasa-arvovaltuutettua selvittämään, oliko häntä syrjitty palkkauksessa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain vastaisesti, kun työnantaja oli maksanut hänelle pienempää palkkaa kuin samaa tai samanarvoista työtä tekevälle naiselle.
Lausuntopyynnössään tasa-arvovaltuutetulle mies kertoi muun muassa, että hänen kokonaispalkkansa oli huomattavasti alhaisempi kuin samassa tiimissä työskentelevän ja samaan työvaativuusluokkaan asetetun naisen palkka.
Työnantajan mukaan naisen ja miehen nimikkeet olivat samat, mutta heidän työtehtävänsä eivät vastanneet laajuudeltaan, vaativuudeltaan ja vastuullisuudeltaan toisiaan.
Työnantajan mukaan naisella oli useita sellaisia lisätyötehtäviä ja -vastuita, jollaisia miehellä ei ollut.
Tasa-arvovaltuutettu totesi, että osapuolet esittivät kirjallisissa selvityksissään ristiriitaisia näkemyksiä siitä, ovatko kahden työntekijän työtehtävät samoja tai samanarvoisia.
Tasa-arvovaltuutetulle toimitettujen selvitysten perusteella jäi näiden ristiriitaisuuksien johdosta avoimeksi, ovatko kahden työntekijän työtehtävät yhtä vaativia ja siksi katsottava vähintään samanarvoisiksi.
Tasa-arvovaltuutettu korosti, että sekä työkokemuksen että työstä suoriutumisen vaikutus palkkaan jäi työnantajan selvityksistä epäselväksi ja palkkaus vaikutti myös näiltä osin melko läpinäkymättömältä.
Tämän johdosta työnantajalla olisi mahdollisessa oikeudenkäynnissä korostettu todistustaakka vetoamiensa seikkojen vaikutuksesta työntekijöiden palkkaukseen.
Yh-äiti Anna, 28, etsii seksiseuraa Tinderistä, eivätkä kaikki katso sitä hyvällä: ”Kyllä me sinkkuäiditkin harrastamme ja tarvitsemme seksiä”
Sinkkuäidit Anna ja Petra tietävät, että yksinhuoltajaäidin seksielämä on edelleen monelle tabu.
Kajaanilainen yksinhuoltajaäiti Anna, 28, on ollut sinkku lähes koko elämänsä ajan.
Annalla ei ollut pidempää suhdetta myöskään 3-vuotiaan tyttärensä isään.
– Kokemusta pitkästä ja vakavasta suhteesta ei ole ollenkaan, eli lapsenikin oli onnellinen vahinko yhden illan jutusta.
Vaikka Anna ei toistaiseksi olekaan löytänyt elämäänsä suurta romanssia, on hän ehtinyt deittailla aktiivisesti. Lapsen syntymän jälkeen suhdeasiat jäivät kuitenkin hetkeksi tauolle.
– Lapsen syntymän jälkeen itsetuntoni oli pohjalla, jolloin myös seksielämä oli ihan nollassa. Meni kuukausia, ja jopa vuosi ilman seksiä.
Nyt Annan itsetunto on jälleen parempi, ja myös deittailu ja seksielämä on aktiivisempaa.
– Ennen kun sain lapsen, seksi oli minulle ehkä pelkästään suorittamista ilman orgasmeja, kunhan mies nautti. Nykyään haluan ja osaan myös itse nauttia.
– En tosin tiedä, muuttuiko asia iän vai lapsen saamisen myötä, Anna lisää.
Seksiseuraa Tinderistä
Vaikka Anna kertoo etsivänsä pysyvämpää parisuhdetta, myös vakituinen seksisuhde kiinnostaa häntä. Avoimesti seksistä puhuva Anna kertoo etsivänsä seuraa muun muassa deittisovelluksista, kuten Tinderistä ja Badoosta.
– Jos en saa vastinetta toiveilleni, vaihdan kyllä seuraavaan. Minulla ei ole mitään sääntöjä, kuten ettei seksiä voisi harrastaa ensimmäisillä treffeillä. Melkeinpä mieluummin harrastankin, jotta tiedän, ettei tule sikaa säkissä.
– Seksin laadun tosin tietää kunnolla vasta muutamien kertojen jälkeen, kun alkaa tuntea toisen paremmin. Siksi tykkäänkin vakiokumppaneista enemmän kuin yhden illan jutuista, Anna jatkaa.
”Joskus huomaan ihmisten katseista tuomitsemisen”
Annan 3-vuotias tytär viettää kuukaudessa yhden viikonlopun isänsä luona. Muun ajan tyttö on äitinsä luona. Anna myöntääkin, että yksinhuoltajaäidin seksielämä vaatii aikatauluttamista. Tällä hetkellä hän harrastaa seksiä noin kerran viikossa.
– Ennen äitiyttähän sitä pystyi ihan melkein milloin vaan hommailemaan. Nyt se on niin, että joko silloin kun lapsi on mummolassa tai illalla nukkumassa.
Anna kertoo, että hänelle on tärkeää puhua sinkkuäitien seksielämästä.
– Varmaan juurikin siksi, että ihmiset eivät luulisi, että sinkkuäidit sammaloituvat alapäästä. Yhtä lailla me sinkkuäiditkin harrastamme ja tarvitsemme seksiä.
Anna on huomannut myös paheksuntaa sinkkuäidin miessuhteita kohtaan.
– Joskus huomaan ihmisten katseista tuomitsemisen, että ”taasko joku uusi”.
Filosofian professorin avoin kirje Greta Thunbergille: "Et ole moraalinen johtaja"
"Sinulle, Greta, meidän täysin järjissään olevien aikuisten, jotka emme kumarra sinua syyllisyyden pauloissa, täytyy sanoa pari asiaa"
"Vaadit ilmasto-oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta puuttumatta planeettamme pahimpaan saastuttajaan Kiinaan: maahan, joka liittyy taloudellisesti suureen osaan Afrikkaa ja Latinalaista Amerikkaa.
Et uskalla läksyttää Irania sen uraanihankkeista - koska se ei kuulu YK:n agendaan, eikö niin?"
Näin suorasukaisesti kritisoi Jason D. Hill, jamaikalais-amerikkalainen filosofian professori DePaulin yliopistosta Chicagosta ja apulaistutkija David Horowitzin Freedom Centeristä avoimessa kirjeessään ruotsalaiselle koulutytölle, ilmastoaktivisti, pikkutotalitaristi Greta Thunbergille Front Page Magazinen artikkelissaan.
Jason D. Hillin erikoistumisalueisiin kuuluvat etiikka, sosiaalinen ja poliittinen filosofia, Yhdysvaltojen ulkopolitiikka ja amerikkalainen politiikka. Hän on kirjoittanut useita teoksia, muun muassa kirjan ”We Have Overcome: Immigrant's Letter for American People”, vapaasti suomennettuna "Olemme voittaneet: maahanmuuttajan kirje amerikkalaisille".
Jason D. Hill aloittaa avoimen kirjeensä näin:
"Olet julistanut itsesi johtajaksi ja sanonut, että sukupolvesi aloittaa vallankumouksen. Olet esiintynyt valtuutettuna aikuisena ja ilmastonmuutosaktivistina, joka on pelottomasti puhunut poliitikoille ja maailman johtajille.
Olet keskeyttänyt koulunkäynnin ja ilmoittanut, ettet näe mitään syytä käydä siellä tai opiskella, koska sinulle ei tule tulevaisuutta, jota periä. Koulun käymisen sijaan olet johtanut kaikkien sukupolvesi opiskelijoiden perjantaisia ilmastolakkoja ympäri maailmaa."
Koska taustalla vaikuttaa aktivismi, Jason D. Hill kertoo kohdistavansa kirjeensä Gretalle "pikemminkin aikuisena kuin lapsena".
Filosofian professori luettelee Gretan viimeisimpiä edesottamuksia ja hänen antamiaan lausuntoja, jotka ovat saaneet maailmanlaajuisen huomion lisäksi tiedotusvälineet lähes uskonnolliseen hurmokseen.
Syyskuussa 2019 Greta ylitti Atlantin “täysin päästöttömästi” kilpapurjehdusveneellä, josta oli "riisuttu kaikki mukavuudet", kuten suihkut tai wc:t.
Hän esitti tunteisiin vetoavan puheen YK:ssa väittämällä, että ”olemme varastaneet hänen unelmansa ja lapsuutensa tyhjillä puheillamme”. Lisäksi hän uskotteli, että aikuiset ja maailman johtajat tulevat nyt nuorten luo saamaan vastauksia. Vihan vallassa hän tiuskaisi: ”Kuinka te kehtaatte?!”
Edelleen kaikkitietäväksi lapsiapostoliksi korotettu teinityttö intti, että aikuiset ovat pettäneet hänen sukupolvensa ja jos pettäminen jatkuu: "Emme anna teille koskaan anteeksi."
Feminismistä tuli poliittinen iskusana – Keskustan opiskelijajärjestön feminismi uhkaa kääntyä maaseudun nuoria naisia vastaan
”Käytännössä keskustaopiskelijoiden feminismi ilmeisesti toteutuisi sillä, että maaseudun naiset ymmärtäisivät jäädä kotipaikkakunnilleen synnyttämään”, kirjoittaa Jussi Lehmusvesi.
”FEMINISTINEN aluepolitiikka osaksi 2020-luvun Suomea.”
Ei, kyseessä ei ole Feministisen puolueen julkilausuma, vaan hallituspuolue keskustan opiskelijoiden liittokokouksen tuore kannanotto Suomen kehitykseen.
Lähtökohdat feministiselle aluepolitiikalle ovat aika tutun kuuloiset ongelmat.
”Kyse on alueiden ja ihmisten tasa-arvosta, jonka pohjalla on jo pitkään kehittynyt rakennemuutos: kaupungistuminen, huoltosuhteen heikkeneminen sekä työn ja parisuhteen kohtaanto-ongelmat”, linjaa tuore puheenjohtaja Miriam Putula tiedotteessa.
Tiedotteen mukaan ”parisuhteen kohtaanto-ongelma” on syventynyt nuorten naisten pakkautuessa kaupunkeihin ja nuorten miesten jäädessä harvempaan asutulle seudulle. Feministisellä aluepolitiikalla puolestaan pyrittäisiin varmistamaan, että sukupuoli ei tulevaisuuden Suomessa määritä asuinpaikkaa tai koulutusastetta.
Vaikka asiaa ei ihan suoraan sanota, käytännössä kannanotossa ollaan huolissaan maaseudun nuorten miesten kohtalosta.
FEMINISMI on muuttumassa poliittiseksi iskusanaksi monella tapaa.
Keskustan hallituskumppanien sanavarastoon feminismi on kuulunut eri tarkoituksissaan jo vuosikausia, ja jo hallitusneuvottelujen aikaan puolueiden naisjärjestöt julkaisivat kannanoton, jossa vaativat, että tulevan hallituksen tulee julistautua feministiseksi.
Näin keskustaopiskelijoiden vaatimuksia, joiden mukaan ”korkeakouluun hakevia on kohdeltava tasa-arvoisesti.” ja ”vapaus valita oma kotiseutu tulee ottaa vakavasti”, voi pitää myös taktisena liikkeenä Sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton suuntaan.
Feminismin ohella muoti-ilmauksia ovat viime vuosina olleet muun muassa valinnanvapaus, vastuullinen markkinatalous, arvopohja, kestävä kehitys, hyvinvointi, kilpailukyky, tuottavuus ja solidaarisuus, joita eri puolueet ovat käyttäneet hyväkseen haluamallaan tavallaan.
Nyt feminismikin näyttää kelpaavan positiivisten poliittisten muotisanojen joukkoon.
Toisaalta samaan aikaan keskustaopiskelijoiden kanssa perussuomalaiset nuoret julistautui antifeministiseksi järjestöksi, millä se yrittää erottautua muista puolueista.
KANNANOTOLLAAN keskustaopiskelijat vaikuttavat toteuttavan varsin laajaa määritelmää feminismistä. Kyse on intersektionaalisuudesta, joka on tehnyt feminismistä kaikkien muidenkin kuin naisten asian.
Nykyfeminismi yrittää tuoda valokeilaan kaikenlaisen syrjinnän, kuten rasismin ja seksimin, ja tästä syystä monille feminismi ja kaikenlainen tasavertaisuus tarkoittavat samaa.
Kun rajoja riittävästi venyttää, maaseudun mies on samanlainen syrjityn vähemmistön edustaja kuin muunsukupuolinen romanikin.
TOINEN kysymys on, ovatko keskustan opiskelijajärjestön vaatimukset feminismiä. Miesten suosimista korkeakoulupaikoissa voi kenties ajatella feministisenä projektina, mutta on vaikea pitää feministisenä ongelmana sitä, jos korkeakoulutetut naiset päättävät muuttaa kaupunkiin.
Tarpeeksi pitkälle vietynä feminismi voikin kääntyä itseään vastaan. Kannanoton mukaan yksi syy miesten lapsettomuuteen on seurustelukumppanin puute.
”On huolestuttavaa, että esimerkiksi Kainuussa tuhatta miestä kohti on 780 naista”, sanoo varapuheenjohtaja Janne Mäkinen tiedotteessa.
Tiedotteen mukaan feministisellä aluepolitiikalla olisikin ”positiivinen vaikutus maamme syntyvyyden kehitykseen”.
Nato-jäsenyys saa maanpuolustusjärjestöissä kannatusta selvästi enemmän kuin muun kansan parissa
Neljäsosa kyselyn vastaajista ottaisi naiset asevelvollisuuden piiriin.
SUOMEN liittyminen sotilasliitto Natoon saa kannatusta monilta maanpuolustusjärjestöjen jäseniltä, tuore kyselytutkimus kertoo. Natoon liittymistä nopeasti tai lähivuosina sanoi kannattavansa 41 prosenttia vastaajista, ja yhtä moni säilyttäisi mahdollisuuden jäsenyyden hakemiseen, vaikka ei liittymistä juuri nyt toivoisikaan. Vain 15 prosenttia oli liittymistä vastaan.
Muissa kyselytutkimuksissa Nato-jäsenyyttä on yleensä vastustanut noin puolet suomalaisista, ja jäsenyyden kannalla on ollut noin neljäsosa.
OSALTAAN Nato-jäsenyyden suosiota selittänee monien vastaajien usko siihen, että sotilaallinen tilanne Suomen lähialueilla on muuttumassa nykyistä uhkaavammaksi. Tätä mieltä on noin kaksi viidestä vastaajasta, kun hieman yli puolet ei usko tilanteen muuttuvan nykyisestä. Vain noin joka sadas vastaaja uskoo, että tilanne on muuttumassa vähemmän uhkaavaksi.
Kyselyssä annetuista vaihtoehdoista eniten huolta herättivät maailman pakolaistilanne, Venäjällä tapahtuvat kehityskulut, kyberuhat sekä Lähi-idän tilanne. Vähiten huolestuttavina asioina pidettiin rasismia, ilmastonmuutosta ja Suomen yhteiskunnallista eriarvoisuutta.
VÄHEMMÄN yllättäen asevelvollisuus on vastaajien joukossa erittäin suosittu pohja Suomen puolustusjärjestelmälle: sitä kannatti 97 prosenttia vastaajista. Hieman yli neljäsosa kaikista vastaajista laajentaisi asevelvollisuutta koskemaan myös naisia.
Kyselyyn vastasi lähes 8 300 jäsentä Suomen Reserviupseeriliitosta, Reserviläisliitosta, Maanpuolustusnaisten liitosta sekä Maanpuolustuskiltojen liitosta.
Jyrki Lehtolan kolumni: Naiskysymyksiä
Onko jossain vaihe, jossa naisvihaan vetoaminen muuttuu naisvihan taakse piiloutumiseksi, kysyy Jyrki Lehtola kolumnissaan.
Onko Laura Huhtasaaren pilkkaaminen naisvihaa vai taistelua paremman maailman puolesta? Miksi naisidealistin kritisointi on niin usein naisvihaa, ei yhteiskunnallista keskustelua? Jos Yleisradio antaa tunnin huonon naistaiteilijan yksinkertaisille ajatuksille, saako siitä ärsyyntyä vai onko se naisvihaa? Uskaltaako tähän kirjoittaa ”Mainio Jessikka Aro!” saamatta syytöstä vihapuheesta?
Vaikeita kysymyksiä!
HELSINGIN SANOMISSA ilmestyi kuluneella viikolla mainosjuttu Maria Veitolan uudesta kirjasta, jossa Veitolan fanit jatkavat Veitolan minäprojektia esittämällä Veitolalle Veitolasta kysymyksiä, joihin Veitola vastaa kertomalla Veitolasta taas vähän lisää.
Nopeasti ajatellen voisi luulla, että Veitolan maailmassa toisella ihmisellä on enää vain kaksi funktiota: ottaa kuva Veitolasta tai kysyä Veitolalta Veitolasta. Koska Veitola on kuitenkin Bosslady, ”influensseri” ja feministi, Veitola-keskeisyyden taustalla on seinälle räjähtänyttä narsismia korkeammat voimat.
Maria Veitola on tiedostanut itseensä kohdistuvan narsismitulkinnan mahdollisuuden ja yrittää tuoda syvyyttä sinne, missä on tyhjyyttä. Hän kertoo mainoshaastatteluissaan, kuinka lapsiperheen arjessa kotitöiden lisäksi naiselle lankeavat usein myös kodin erilaiset ”metatyöt”, joka on uusi nimitys arjelle, jossa ohhoh, kalentereissa on päällekkäisyyksiä, kuka vie lapsen harrastukseen, NO VEITOLAPA TIETENKIN.
Veitola viittaa myös sosiaalisessa mediassa kokemaansa naisvihaan, kun Veitolan Instagram-päivityksen sydänpalautteen seasta on löytynyt mustuutta.
Naisviha on sosiaalisessa mediassa aito ongelma. Naiset saavat miehiä enemmän päälleen alatyylisiä, aggressiivisia kirjoitusvirheitä, mutta onko jossain vaihe, jossa naisvihaan vetoaminen muuttuu naisvihan taakse piiloutumiseksi?
Voiko Veitolan huomioekonomisesta ihmiskuvasta huolestua ilman, että se on naisvihaa? Missä kulkee naisvihan ja Veitolan aiheuttaman tulevaisuuspessimismin raja? Ihan kiva, kun sanoo välillä ”Me Too” ja ”tasa-arvo”, mutta millaisen aikuisen mallin tuo loputon katseen kohdistus omaan itseen antaa nuorille? ”Ajatelkaa muitakin kuin itseänne, ajatelkaa minua” on pelottava opetus.
PÄIVÄ Hesarin Veitola-arvion jälkeen surulliset nuoret miehet nousivat mielensä viemäreistä.
Perussuomalaiset nuoret tiedotti julistautuvansa ”antifeministiseksi puolueeksi”, koska ”feminismi on yhteiskunnalle vahingollinen liike, joka sortaa toista sukupuolta”.
Hui! Kun tuollaisia julkituloja vielä jotkut surkeudestaan ylpeinä esittävät, ollaanko siinä pisteessä, jossa yhteiskunnallisen keskustelun ongelma ei olekaan siinä, että se on joskus epäasiallista ja pilkallista, vaan siinä, että se ei ole tarpeeksi epäasiallista ja pilkallista kaikkia kohtaan?
Kirjoittaja on kirjailija ja käsikirjoittaja.
Jyrki Lehtola
Li Anderssonin suosio on suurempi kuin hänen johtamansa puolueen – Oli viime vaaleissa koko maan toiseksi suosituin ehdokas
Li Andersson valittiin lauantaina Kuopiossa jatkokaudelle vasemmistoliiton johdossa. Antti Rinteen hallituksen opetusministeri on poliitikko, joka on edennyt politiikan huipulle nuorisojärjestöjen kautta. Anderssonin henkilökohtainen suosio on suuri, mutta hänen haasteenaan on saada se näkymään myös puolueen kannatuksessa.
Jatkokaudelle vasemmistoliiton johtoon valittu Li Andersson on poliitikko, jonka henkilökohtainen suosio on selvästi puolueen kannatusta suurempi. Esimerkiksi viime kevään eduskuntavaaleissa Andersson oli koko maan toiseksi suosituin ehdokas perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon jälkeen. Varsinais-Suomen vaalipiirissä ehdolla ollut Andersson sai vaaleissa lähes 25 000 ääntä.
Antti Rinteen hallituksessa opetusministerinä toimiva Andersson on 32-vuotias turkulainen, joka on noussut valtakunnan politiikan huipulle nuorisopolitiikan ja järjestötoiminnan kautta. Andersson on toiminut aiemmin muun muassa vasemmistonuorten puheenjohtajana.
Vasemmistoliiton johtoon kaksikielinen Andersson nousi ensimmäisen kerran Oulun puoluekokouksessa vuonna 2016. Taiteilijaisän ja toimittajaäidin tytär toimii myös kuntapolitiikassa Turun kaupunginvaltuutettuna.
Asiapoliitikkona Andersson on ainakin toistaiseksi välttynyt suuremmilta kohuilta niin politiikassa kuin yksityiselämässään.
Feministinen antikapitalisti
Andersson on kuvaillut itseään feministiksi ja antikapitalistiksi, joka tekee eron markkinatalouden ja kapitalismin välille. Erona on hänen mukaansa se, että kapitalismi ei ole vapaata markkinataloutta vaan epätasa-arvoinen järjestelmä, jossa taloudellinen valta keskittyy harvoille ja vahvoille toimijoille.
Andersson on ottanut voimakkaasti kantaa työelämään ja esittänyt kokeilua lyhyistä työpäivistä tai -viikoista. Anderssonin voi sanoa olevan monissa kysymyksissä arvoiltaan lähellä liberaaleja vihreitä, mutta eroja tulee esiin juuri työelämään liittyvissä aiheissa.
Koulutukseltaan Andersson on valtiotieteiden kandidaatti, joka on opiskellut muun muassa kansainvälistä oikeutta Åbo Akademissa.
Tyrmää vasemmistopuolueiden yhdistymisen
Vasemmistopuolueiden yhteistyöhön Andersson suhtautuu myönteisesti, mutta ei kuitenkaan kannata vasemmistoliiton ja Sdp:n yhdistymistä. Tämä kävi selväksi, kun Sdp:n kansanedustaja Erkki Tuomioja väläytti Lännen Median jutussa elokuussa vasemmistopuolueiden yhdistymistä.
Andersson tyrmäsi ajatuksen selvin sanoin.
– Tämähän on vanha ajatus, joka ymmärtääkseni aina säännöllisin väliajoin esitetään, mutta sille ei löydy kannatusta enkä pidä sitä hyvänä ideana. Kun katsoo, miltä puoluekenttä näyttää Pohjoismaissa ja hyvin monissa muissa Euroopan maissa, sinne mahtuu demareiden lisäksi niin tällainen punavihreä puolue kuin vihreitäkin puolueita. En usko, että politiikka toimii välttämättä niin, että yksi plus yksi on yhtä kuin nykyisten puolueiden kannatus yhteenlaskettuna, Andersson totesi.
Päivi Räsänen: Hallituksen 10 euron korotus ei ratkaise väestöongelmaa
Kansanedustajan penää toimia syntyvyyden nostamiseksi syöksykierteestä.
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Räsänen kaipaa Suomeen konkreettisia tekoja syntyvyyden kääntämiseksi nousuun. Hänen mukaansa pudotus on ollut etenkin tänä vuonna hätkähdyttävä, vaikka laskeva trendi onkin jatkunut jo yhdeksän vuotta.
– Pitkään jatkuneesta alhaisesta syntyvyydestä johtuen ikärakenne on vinoutunut ja aiheuttaa vuosikymmeniksi pahenevan epätasapainon julkiseen talouteen. Menot kasvavat nopeammin kuin niitä kattavat tulot, Räsänen sanoo tiedotteessaan.
Räsänen muistuttaa, että Kuntaliiton arvion mukaan vuonna 2030 eläkeikä olisi yli 70 vuotta, jos huoltosuhde haluttaisiin pitää nykyisellään. Hän kaipaakin pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitukselta lisätoimia.
– Hallitus esittää 10 euron korotusta perheen neljännelle ja viidennelle lapselle. Tämä on hyvä, mutta ei ratkaise väestöongelmaa. Suuria perheitä Suomessa on niin vähän, että tämä korotus merkitsee vain 0,4 % koko lapsilisämomentista.
Hänen mukaansa erityisesti ensimmäisten lasten määrä on vähentynyt.
– Lapsilisiin tarvitaan korotus ensimmäisestä lapsesta lähtien ja lisäksi jokaisesta syntyneestä vauvaraha.
Lisäksi Räsäsen mukaan tarvitaan perhejoustoja työaikoihin, mahdollisuuksia osa-aikatyöhön ja perheille oikeus päättää itse, kumpi vanhemmista käyttää perhevapaita. Erilaiset ehdotetut perhevapaiden kiintiömallit johtavat hänen mukaansa vanhempien työnteon ja hoitovastuun lisäsääntelyyn sekä satojen miljoonien lisäkustannuksiin.
– Pienten lasten kotihoito tulee nähdä arvokkaana työnä ja investointina tulevaisuuteen. Suomalaista laadukasta varhaiskasvatusta ja päivähoitoa on samalla kehitettävä lapsiryhmiä pienentämällä.
Hätäisimmät demarit antaisivat Antti Rinteelle jouluun asti aikaa
Demarit ovat historiallisessa kannatuskuopassa. Tuoreimmassa Ylen mittauksessa tolppa pysähtyi 13,9 prosenttiin.
Porin puoluevaltuuston virallisessa osiossa epäsuosioon suhtauduttiin korostetun viileästi. Selittelyt olivat niitä tavallisia: kyllä se siitä, kunhan kansa näkee, miten hyvää politiikkaa me tehdään ja vastuunkanto maksaa.
Kulisseissa alkaa silti kuplia. Varsinkin sosiaalidemokratian huippuvuodet eläneelle vanhemmalle kenttäväelle 13 prosentin kannatus on aivan liian vähän. Äkkipikaisimmat puhuvat, että laivan pitää kääntyä vielä tämän vuoden aikana.
Rohkeimmat Rinne-kriitikot uskaltavat pohtia, onko pääministeri tilanteen tasalla. Epäilys on, että Antti Rinne on koonnut itselleen massiivisen esikunnan ”Sorsa-säätiön polvihousupojista”, jotka vain myötäilevät. Eräs pitkän linjan puolueaktiivi tiivistää asian siten, että Rinteen kabinetissa kuvitellaan sdp:n voittaneen viime kevään eduskuntavaalit.
Demarit ovat saaneet lunta tupaan erityisesti kahdesta asiasta, kun pienituloisten eläkeläisten vappusatanen jäi vajaaksi, eikä hoitajamitoitusta laitettu heti kuntoon. Rinteelle uskolliset taustajoukot vakuuttavat, että nämä asiat kyllä hoidetaan.
Rinteellä on paljon pelissä myös talven ja kevään työmarkkinakierroksen kanssa. Hän ei voi julkisesti puuttua työmarkkinaosapuolten neuvotteluihin, mutta palkansaajien kannalta huonot sopimukset olisivat katastrofi. Jos työväen pääministeri ei pysty takaamaan hyviä tai edes kohtuullisia sopimuksia, niin kuka sitten?
Demarit puhuvat yhä omilleen
Kenttäväen puheista käy hyvin selväksi, että ensisijainen uhka on perussuomalaiset. Se myönnetään, että sdp ei kykene viestimään yhtä selkeästi kuin kilpailija. Ihmiset eivät ymmärrä hallintojargonia.
Sosiaalidemokraattinen puolue muistuttaa uskonnollista liikettä siinä mielessä, että ulkopuolisilla ei niin ole väliä. Kun demari puhuu tv-kameralle, hän viestii ensisijaisesti omilleen, toissijaisesti suurille massoille. Puolueessa on totuttu siihen, että toverit voivat nostaa ja toverit voivat tiputtaa ihan kenet vain.
Järjestely toimi niin pitkään, kun sdp:llä oli kiveen hakattu 30 prosentin kannatus. Oman paikan hakeminen uudessa maailmanjärjestyksessä aiheuttaa kipuilua. Vaikka Rinne kuinka hokee sdp:n olevan tulevaisuuspuolue, niin mitä se itse asiassa tarkoittaa? Osaako hän itsekään vastata siten, että kansalaiset ymmärtävät.
Kuka olisi sopivin vaihtoehto?
Mikäli Rinteen aikoo haastaa, liikkeitä pitää tapahtua viimeistään helmikuuhun mennessä, kun ensi kesän puoluekokousedustajia valitaan. Moni vain miettii, että ensin pitäisi katsoa vuoden 2021 kuntavaalit.
Jos puheenjohtaja pistetään vaihtoon, seuraajaspekulaatioissa pyörivät tutut nimet: Ville Skinnari, joka on liian oikeistolainen, Sanna Marin, joka on liian samanlainen kuin puheenjohtajat Katri Kulmuni (kesk.) ja Li Andersson (vas.) sekä Antti Lindtman, joka on liian demari.
Taustakeskusteluissa nousee yllättäen ja kysymättä uusi nimi, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Voi olla, että nimi pulpahtaa ihan vain sen vuoksi, että ollaan hänen kotikentällään, mutta ajatus on mielenkiintoinen.
Kiurun ajateltiin olevan poliittinen ruumis viimeistään vuoden 2017 Lahden puoluekokouksen jälkeen, mutta niin vain hän nousi ja raivasi tiensä takaisin valtioneuvostoon. Se on selvää, että Kiurulle on matkan varrella kertynyt vihollisia, eikä edes oma, Suomen sosiaalidemokraattisin piiri pysty häntä yksimielisesti tukemaan.
Sitten on niitä, jotka Kiuru hurmasi sotkemalla Juha Sipilän (kesk.) soten.
Ghostaus on osa digiajan välinpitämätöntä deittailukulttuuria – Iida Åfeldt, 27, deittaili kuukausia ja sitten mies vain katosi
Iida Åfeldt tietää, miltä tuntuu, kun deittikumppani jättää vastaamatta viesteihin ja estää sosiaalisessa mediassa.
Olet löytänyt netistä kivanoloisen ihmisen. Viestittelette tiuhaan, tunnet jo perhosten lähtevän lentoon vatsassa. Itseksesi hymyillen mietit, josko sinkkuajat jäisivät viimein taakse. Onhan sitä jo etsittykin!
Sitten toisesta ei kuulu enää mitään.
Ghostaaminen on osa nettideittailun ilmiöitä. Ghostaaja jättää yhtäkkiä vastaamatta viesteihin tai muihin yrityksiin olla yhteydessä. Ghostatulle se jättää epätietoisuuden ja turhautuneen tunteen.
27-vuotias Iida Åfeldt tietää, miltä ghostaaminen tuntuu – hän lopetti ghostaamisen heti, kun tuli itse ghostatuksi.
Mikä minussa oli vikana?
Ei ole kauaakaan, kun Åfeldt viimeksi tuli ghostatuksi. Useamman kuukauden tapailun jälkeen Åfeldtin Tinderissä tapaama mies ei yhtäkkiä enää vastannutkaan yhteydenottoihin.
Åfeldt on joskus jopa poistettu ja estetty sosiaalisen median kanavissa.
– Se tuntuu kurjalta, kun on vietetty paljon aikaa yhdessä, ja on ollut tosi kivaa. Etkö voinut sanoa, että sua ei kiinnosta, ettei ole aikaa – keksi joku syy! Siitä jää tunne, että mikä mussa on vikana, mitä minä tein väärin?
Se kertoo hänen mielestään ajastamme paljon: ihmisiä kohdellaan kuin kertakäyttötavaraa.
– Kyllähän sitä kuulee, että toiset jätetään viestillä. Se kertoo vain siitä, ettei uskalleta kohdata. Some mahdollistaa sen, ettei ajatella, että toisella olisi tunteet.
Ilmiö saattaa liittyä trendiin, jossa kohteliaisuus ja toisen kunnioittaminen on laskenut kasvottoman digivuorovaikutuksen myötä, arvioi Väestöntutkimuslaitoksen tutkija Kristiina Tammisalo.
Tutkimuksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan ghostaus on lisääntynyt sosiaalisen median aikakaudella. Jotkut todella kärsivät siitä, että he panostavat alkavaan suhteeseen, ja sitten toinen vain häviää, sanoo Väestöliiton psykoterapeutti Heli Vaaranen.
– Netti luo uutta käyttäytymistä, johon kuuluu ohittaminen, välinpitämättömyys ja nopeasti syttyvät tunteet, jotka myös sammuvat nopeasti. Voi olla, että ihmisillä on virityksiä moneen suuntaan auki.
Iida Åfeldt erosi pitkästä parisuhteesta vuonna 2015 ja on deittaillut sen jälkeen paljon. Hän arvioi käyneensä ainakin sadan miehen kanssa treffeillä.
Vielä muutama vuosi sitten Åfeldt itse saattoi ghostata miehiä, joiden kanssa jutteli. Vasta tultuaan itse ghostatuksi hän on ymmärtänyt, kuinka ikävältä se tuntuu.
– Jos joku halusi jotakin vakavampaa, mä pelästyin. Saatoin jättää vastaamatta, kun en kehdannut sanoa, että en mä pysty. Nyt olen oppinut, ja pyrin olemaan rehellinen.
Tinder luo ghostaamiseen hyvät olosuhteet: juttukumppanit ovat vain kasvottomia viestejä ruudulla.
Åfeldt ei pidä Tinderissä ghostaamista pahana. Virityksiä saa olla moneen suuntaan, mutta tapaamisen jälkeen hän toivoo, että treffikumppani olisi rohkeasti rehellinen.
Mitä enemmän vaihtoehtoja, sitä vaikeampi päättää
Alle kolmekymppisten romansseista useampi kuin joka kolmas on syttynyt verkossa. Yhden tutkimuksen mukaan kasvokkain alkanut ihastus jatkuu yli vuoden mittaiseksi suhteeksi todennäköisemmin kuin nettideitti.
Verkossa syntyneissä suhteissa nuoret ovat vähemmän tyytyväisiä seksuaalisesti ja suhteessa muutenkin, kertoo yhdysvaltalaistutkmus.
Yhdeksi syyksi tyytymättömyyteen on esitetty mahdollisuuksien määrää. Jos vaihtoehtoja on paljon, ihminen on todennäköisemmin tyytymätön päätökseensä.
– Mitä enemmän on vaihtoehtoja, sitä helpommin vaihdetaan, sanoo Väestöliiton Heli Vaaranen.
Tällä tavalla me too -kohu vaikutti tyttökalentereiden menekkiin – ”Muutamat isot asiakkaat joutuivat siihen reagoimaan vähän vastoin tahtoaan”
Tyttökalenterit ovat kaikonneet viime vuosina varsinkin isompien yritysten seiniltä. Pienemmille yrityksille kalentereja myydään silti liki entiseen malliin, kertovat valmistajat.
Yritysten liikelahjoiksi teettämät tyttökalenterit nousivat uutisiin tällä viikolla, kun Ruotsissa ja Suomessa heräsi ihmetystä metsäkonevalmistaja Ponssen nimellä varustetuista kalentereista, joissa vähäpukeiset naiset poseerasivat koneitten äärellä.
Kalenterit oli teettänyt Ponssen saksalainen jälleenmyyjä omille markkinoilleen. Ponssen suomalainen johto pahoitteli tapausta, ja kalentereista päätettiin luopua kokonaan.
Nakukalenterit ovat yleisemminkin hävinneet isompien yhtiöiden seiniltä ja liikelahjavalikoimasta viime vuosina. Kehitystä vauhditti pari vuotta sitten käynnistynyt seksuaalisen häirinnän vastainen me too -liike. Vaikka kalenterit eivät olisi lainvastaisia, ne on koettu ongelmallisiksi työpaikkojen ilmapiirin takia. Niitä ei myöskään ole pidetty hyvänä mainoksena miesvaltaisille aloille, joille yritetään houkutella naispuolisia opiskelijoita ja työntekijöitä.
Kaksi suomalaista kalenterivalmistajaa kertoo, että joillekin pienemmille yrityksille tyttökalentereita menee kuitenkin edelleen kaupaksi lähes vanhaan tapaan. Osa ostajista kuittaa kohut sillä, että ne tilaavat tyttökalentereiden lisäksi myös nipun poikakalentereita.
Lempääläinen Hoo-Hoo Oy myy vuosittain kymmeniä tuhansia tyttökalentereita. Kaksi vuotta sitten alkanut me too -kampanja vähensi myyntiä joillakin sadoilla kappaleilla, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Heidi Hietala.
”Tilausmäärällisesti me too ei vaikuttanut tyttökalentereihin niin kauheasti. Ehkä muutamat tällaiset isot asiakkaat joutuivat siihen sitten reagoimaan vähän vastoin tahtoaan”, Hietala sanoo.
”Kaikki asiakkaat eivät enää yksinkertaisesti uskaltaneet viedä niitä asiakkailleen, vaikka he itse ajattelivat, että kalenterit ovat ok − nimenomaan isot yritykset, ei se noissa pienemmissä hirveästi vaikuttanut.”
Hietalan mukaan tyttökalentereista ovat luopuneet etenkin yritykset, joilla on ”vähän tunnetumpi brändi”.
Joku asiakas on saattanut kohuvuonna perua tilauksen, mutta jatkanut sitä taas vähän myöhemmin. Jotkut Hoo-Hoon asiakkaista ovat tilanneet kalentereita siitä lähtien, kun yhtiö perustettiin 30 vuotta sitten.
”Näitä kohuja tulee ja menee.”
Hietala ihmettelee, että julkisuudessa suhtaudutaan niin eri tavalla viime aikoina yleistyneisiin hyväntekeväisyyskalentereihin, joissa esimerkiksi järjestöt tai työporukat esiintyvät vähissä vaatteissa.
Hoo-Hoon tyttökalentereita tilaavat Hietalan mukaan yritykset ”aika laidasta laitaan”.
"Totta kai ehkä niin sanotut miehisemmät alat, mutta sitten taas poikakalentereita menee siinä sivussa. On siellä naisiakin töissä niillä niin sanotuilla miesten aloilla. Sama yritysasiakas tilaa molempia kalentereita.”
Lähes kaikki haluavat tyttökalentereihin yrityksen nimen, mutta muutama haluaa lahjoittaa asiakkailleen nimettömän kalenterin.
Viime vuosina on hieman noussut poikakalentereiden myynti. Niitä menee silti kaupaksi vain noin kymmenesosa tyttökalenterien määrästä.
Li Andersson, mikä erottaa vasemmistoliiton SDP:stä? Puoluejohdolta yllättävä veto: ”Kikystä olimme selkeästi eri mieltä”
Vasemmistoliiton puoluehallitus hyväksyy antikapitalismin kannattamisen, mutta ei innostu sosialismin edistämisestä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kutsuu pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitusta 2000-luvun kansanrintamahallitukseksi.
Käsitteen historialliset juuret ulottuvat 1960-luvulle.
Toukokuussa 1966 pääministeriksi noussut sosialidemokraatti Rafael Paasio katkaisi perinteen, jonka mukaan ministerien oli sonnustauduttava sakettiin nimitysseremoniassa. SDP:n, SKDL:n, keskustan ja piskuisen TPSL:n hallitusta kutsuttiin itänaapuria myötäilleessä vasemmistossa kansanrintamaksi.
Sosialidemokraatit kavahtivat kommunistista kansanrintama-sanaa ja puhuivat ”laajapohjaisesta yhteistyöhallituksesta”.
Sisäisistä jännitteistään huolimatta poliittinen vasemmisto oli voimissaan. Sillä oli eduskunnassa enemmistö paikoista: SDP:llä 55, SKDL:llä 41 ja TPSL:llä 7 kansanedustajaa.
Vasemmistolaisia riitti kolmeen eri puolueeseen.
SDP:stä eronneet ja erotetut olivat perustaneet Emil Skogin, Tampereella punakaartissa taistelleen puhelinasentajan, johdolla Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton TPSL:n vuonna 1959. Puhuttiin SDP:n puoluehajaannuksesta.
Andersson: ”Aatteellisia eroja”
Uudella vuosituhannella kommunismi on eduskunnasta kuollut ja kuopattu.
Vasemmistoliitto täyttää ensi keväänä 30 vuotta. Puolet nykyisistä jäsenistä on liittynyt vasemmistoliittoon vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Heille SKDL on yksi kirjainlyhenne poliittisen historian lehdillä.
Vasemmistopuolueita on eduskunnassa kaksi. Yhteensä niillä on 56 kansanedustajaa.
Aika ajoin pohditaan, tulisiko uudesta työväenpuolueesta Suomen suurin puolue, jos SDP ja vasemmistoliitto yhdistyisivät. Demarien Erkki Tuomioja on esittänyt asiaa toistuvasti.
Iltalehti kysyi vasemmistoliiton Kuopiossa valitulta puoluejohdolta, mikä erottaa vasemmistoliiton SDP:stä.
- Mikä meidät erottaa toisistamme? Kaikki tämä, mitä olen puhunut meidän halustamme yhdistää ilmastopolitiikka perinteisiin vasemmistolaisiin teemoihin. Vasemmistoliitto on jo vuosia sitten puhunut työn murroksesta, ilmastonmuutoksesta ja tuonut nämä teemat osaksi poliittisia ohjelmiaan. Perustulo on klassinen esimerkki. Se kytkeytyy työn murros -tematiikkaan, josta olemme puhuneet jo yli 10 vuotta vasemmistoliiton piirissä. Mielestäni se on selkein erottava tekijä. Vasemmistoliitto on nuori ja moderni vasemmistopuolue, Andersson aloitti vastauksensa.
"Useimmat miehet ovat surkeita sängyssä" – seksiasiantuntija kertoo, missä mättää
Seksivaikuttaja tyrmää miesten sänkytaidot, mutta tarjoaa myös vinkkinsä taitojen kartuttamiseksi.
Australialainen Nadia Bokody on tullut tunnetuksi erityisesti rohkeista seksiä käsittelevistä kirjoituksistaan ja ulostuloistaan. Nadia on esimerkiksi sanonut avioliiton olevan luonnotonta, kertonut kannustavansa poikaystäväänsä katsomaan pornoa sekä kokeillut rohkeasti "nakurintsikkatrendiä".
Nyt Nadia kirjoittaa australialaisella News.com.au-sivustolla, että todellisuus monen miehen sänkytaitojen takana on pettymys.
– Tässä asia, jonka jokainen naispuolinen ystäväni salaa tunnustaa: useimmat miehet ovat surkeita sängyssä, Nadia täräyttää.
"Jos luulette, että vihaan miehiä..."
Nadian mukaan hän tuntee niin monta naista, jotka odottavat kumppaninsa menevän seksin jälkeen suihkuun voidakseen itse hoitaa itselleen orgasmin vibraattorilla, että heillä täyttäisi jalkapallostadionin.
Siksi onkin erikoista, että myös niin moni mies lähettää Nadialle viestejä yksityisesti tai kommenttiosioihin kehuakseen omia rakastajantaitojaan.
– Jos luulette, että sanon tämän kaiken siksi, että vihaan miehiä, olette väärässä, nainen kuitenkin huomauttaa ja toteaa omistaneensa suurimman osan urastaan sille, että miehet saisivat enemmän seksiä.
Kaiken kaikkiaan Nadia kokee yrittävänsä edistää parempaa seksielämää niin miehille kuin naisillekin. Eikä seksiasiantuntija pidä miesten taidottomuutta edes heidän vikanaan.
– Totuus on, että miehiä on huijattu siinä missä naisiakin, mitä seksivalistukseen tulee, hän selittää.
Porno on "kamala opettaja"
Koska pojille ei missään vaiheessa opeteta klitoriksen anatomiaa tai sitä, miten naiset nautintoa kokevat, miehen alut oppivat kaiken pornosta. Vaikka Nadia itsekin tunnustatuu pornon suurkuluttajaksi, hän huomauttaa, että aikuisviihde on kuitenkin "kamala opettaja".
– Naisen seksuaalisen nautinnon oppiminen RedTuben avulla on sama kuin yrittäisi oppia parisuhteista Hollywoodin romanttisten komedioiden avulla, seksiasiantuntija vertaa.
Nadia huomauttaa, että porno opettaa miehille, että naisten orgasmit tulevat tiheää tahtia, ja että paras tapa tuottaa naiselle orgasmi on jyskyttää menemään katuporan lailla. Pornosta voi Nadian mukaan myös saada käsityksen, että naiset rakastavat sitä, kun heidän vartaloitaan väännetään useampiin asentoihin kuin olympiavoimistelijoiden. Aikuisviihdettä seuratessaan voisi myös kuvitella naisten saavan suurimpan nautintonsa miehen ejakulaatiosta tai suuseksin antamisesta.
Näin ei kuitenkaan ole.
Fingerpori Maanantai, 18.11.
Noidat keskellämme
Feministi toisensa jälkeen julistautuu noidaksi. Miksi noidat ovat nyt naisten asioiden ytimessä?
”Hei setä kato kelloo (ding dong) / Kato sun kelloo / (hei setä) Noidat elää sedät kuollu on (ding dong)”, riimittelee helsinkiläinen rapartisti Adikia biisissään Koskematon.
Noidat elävät nyt muuallakin kuin Adikian tuotannossa.
Instagramista löytyy yli 3,5 miljoonaa julkaisua aihetunnisteella #witchesofinstagram, ja kuvissa vilisee moderniin noituuteen yhdistettyjä tarotpakkoja, kristalleja, salvianippuja ja rohtoreseptejä.
Yle Puheen Outo laakso -podcastin mukaan Hollywoodissa jyllää nyt voimakkain noitabuumi sitten yhdeksänkymmentäluvun teininoitakuumeen. Noitayhteisöä kuvaavasta kauhuelokuvasta Suspiria sekä sarjoista Siskoni on noita ja Sabrina teininoita on tehty uusintaversioita. Tuoreissa noitakuvauksissa feministinen noitaklaani on syrjäyttänyt metsämökin toismaailmaisen ilkiön.
Yhdysvalloissa noitahahmo ilmestyi myös politiikan näyttämölle Donald Trumpin noustua presidentiksi.
Vuoden 2017 naisten marssilla nähtiin kylttejä kuten ”Hex the Patriarchy” (”Kirotkaa patriarkaatti”) ja ”Witches for Black Lives” (”Noidat mustien elämän puolesta”). Tuhannet uuspakanat, maagikot, wiccat, noidat ja aktivistit ryhmittyivät Magic Resistance -kattonimikkeen alle ja alkoivat tehdä loitsuja Trumpin pysäyttämiseksi.
Yhdyvalloissa laulaja-lauluntekijä Lana Del Rey sekä räppärit Azealia Banks ja Princess Nokia ovat julistautuneet noidiksi. Suomessa esimerkiksi taiteilija Taika Mannila on perehtynyt noituuteen ja julkaissut järjestämänsä Extreme Witchcraft -tapahtuman yhteydessä samannimisen harrastelijalehden.
Viime maaliskuussa uutisoitiin tapauksesta, jossa Turun sukupuolentutkimuksen laitoksen tulehtunutta ilmapiiriä oli yritetty hälventää suolakiteillä. Feministisiä noitapiirejä on perustettu ainakin Helsinkiin ja Jyväskylään.
Niin, noituus on myös feminististä ja yhä useampien määrin feministien harrastus. On sanomattakin selvää, että tieteellisen tiedon valossa se on puhdasta taikauskoa eikä siis totta. Mutta se on silti nyt in. Miksi ihmeessä?
KYSYKÄÄMME sitä feministisiltä noidilta itseltään.
Helsinki Covenin perustajiin kuuluva toimittaja ja teatterintekijä Ida Henrikson sanoo, että noituus on ennen kaikkea tapa purkaa yhteiskunnan normeja ja määritellä niitä uudelleen. Coven tarkoittaa noitien kokoontumista tai noitapiiriä.
”Helsingin noitapiiri ei ole uskonnollinen yhteisö vaan feministinen taideprojekti, performanssi, yhteiskunnallinen kannanotto ja turvallinen tila”, hän linjaa.
Henriksonin noitapiirissä pyritään löytämään uusia tapoja suhtautua itseen, toisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan.
”Etsimme keinoja muuttaa toimintaamme ja yhteiskuntaamme tasa-arvoisemmaksi yhdistämällä erilaisia taidemuotoja, yhteiskuntatieteitä ja esoteriaa”, Henrikson sanoo.
Kreikan kielestä juontuva sana ”esoteerinen” tarkoittaa salaista ja sisäpiirille tarkoitettua. Helsinki Covenin esoteerisia käytäntöjä ovat esimerkiksi rituaalit ja tarotkorttien tulkinta.
”Rituaalit luovat yhteisöllisyyttä, ja niiden avulla on helpompi lähestyä vaikeasti ymmärrettäviä asioita, kuten kysymyksiä siitä, millaista valtaa me itse käytämme ja millaista valtaa meihin käytetään. Tarotkortit taas voivat antaa mahdollisuuden peilata vaikkapa sitä, millaisia syrjiviä ja rasistisia ajatuksia ja tapoja itsellä on tai itse kohtaa.”
Helsinki Coveniin kuuluu media-alan ammattilaisia, taiteilijoita ja monien muiden alojen edustajia. Henriksonin mukaan se haluaa ravistella patriarkaalisia rakenteita ja löytää mahdollisuuksia vaikuttaa ilon ja yhteisöllisyyden kautta.
”Meille noituus on yhteisön, taiteen ja luovuuden juhlaa”, Henrikson sanoo.
Yh-äiti Jenna, 30, rakastui yllättäen lähikuppilan ”ärsyttävään tyyppiin”: ”Sovimme ettei ihastuta, eikä ainakaan ikinä seurustella”
Uusi rakkaus voi löytyä esimerkiksi baarista tai työpaikalta.
– Kyllä sitä haaveili parisuhteesta ja siitä, että olisi joku, jonka kanssa jakaa arki iloineen ja suruineen. Ehkä sitä myös pelkäsi, että mitä jos siihen rinnalle ei ketään löydäkään?
Yksinhuoltajaäidiksi jäänyt espoolainen Jenna, 30, kävi läpi monille sinkkuvanhemmille tuttuja ajatuksia pyörittäessään yksin arkeaan pienen Miki-poikansa kanssa.
Kun sinkkuäitiyttä oli ehtinyt kulua vuoden verran, löytyi elämään kuitenkin täysin yllättäen rakkaus.
Lähikuppilan ärsyttävä tyyppi olikin se oikea
Jenna löysi uuden suhteen lähempää kuin olisi ehkä arvannut, sillä rakkaus löytyi tutusta lähikuppilasta.
– Aluksi valitin parhaalle ystävälleni lähikuppilan ”ärsyttävästä tyypistä”. Kuitenkin kun aikaa kului, tajusin yhtäkkiä, että minähän tykkäänkin siitä ärsyttävästä tyypistä.
Jenna alkoi viettää miehen kanssa yhä enemmän aikaa yhdessä.
– Sovimme kuitenkin ettei ihastuta, eikä ainakaan ikinä seurustella. Päätimme olla vain kavereita, sillä meillä kummallakin oli painolastia.
Sopimus ei pitänyt, vaan pari ihastui puheistaan huolimatta. Seurustelun alku ei kuitenkaan ollut helppo.
– Minulla oli 1-vuotias lapsi, ja mies ajoi työkseen taksia, lähinnä pelkkiä yövuoroja. Aikataulujen sovittaminen tai ylipäätään näkeminen oli hankalaa.
Jennan uusi mies kuitenkin sopeutui yksinhuoltajaäidin arkeen.
– Jo alussa miehen ja poikani välille muodostui ihan erityinen suhde. Tänä päivänä Miki on yhtä lailla miehen esikoinen.
Lapsen vakava sairaus toi perhettä yhteen
Nykyään Mikillä on pikkuveli, ja perhe kasvaa jälleen tammikuussa kolmannella pojalla. Onnellisista perheuutista huolimatta vastaan on kuitenkin tullut myös rankkoja koettelemuksia, sillä Miki sairastui syöpään muutama vuosi sitten.
– Se oli meille vanhempina yhdessä ja erikseen kova paikka. Vaikeinta siinä oli hyväksyä se oma avuttomuus – se ettet voi suorittaa lapsen sairautta pois. Musertavaa oli ymmärtää, että syöpä on yksi niistä asioista, joilta lasta ei voi suojella. Voit vaan auttaa lasta taistelemaan sen kaiken läpi.
Jenna päätti kuitenkin selvitä miehensä kanssa vaikeista ajoista yhdessä.
– Olemme hitsautuneet entistä tiiviimmin yhteen.
Jo useampi professori mukana: Boikotoivat miespaneeleita
Tapio Määttä, Panu Minkkinen, Jaakko Husa ja Pauli Rautiainen sanovat, etteivät osallistu puhujina tilaisuuksiin, joissa esiintyjät ovat kaikki miehiä.
Professorit Tapio Määttä, Panu Minkkinen, Jaakko Husa ja Pauli Rautiainen kertovat Twitterissä, etteivät halua esiintyä niin sanotuissa miespaneeleissa eli tilaisuuksissa, joissa kaikki esiintyjät ovat miehiä.
Ympäristöoikeuden professori ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen johtaja Tapio Määttä sai kimmokkeen päätökselleen, kun teknologiavaikuttaja Taneli Tikka ja Slushin toimitusjohtaja Andreas Saari kertoivat Kauppalehdessä noudattavansa samaa käytäntöä.
”Mietiskelin tätä yön yli, mutta onhan tämä selvää: en tule osallistumaan puhujana tai panelistina tilaisuuksiin, joissa vain miesesiintyjiä”, Määttä tviittaa.
Määttä heittää samalla haasteen eteenpäin ja kysyy, kuka muu on mukana.
Haastetta seuraavassa keskustelussa samasta päätöksestä ilmoittavat Panu Minkkinen ja Jaakko Husa. Minkkinen on yleisen oikeustieteen professori ja Husa oikeuden ja globalisaation professori.
Jo aiemmin vastaavan päätöksen on tehnyt oikeustieteen professori Pauli Rautiainen. Hän kertoi päätöksestään jo huhtikuussa.
”Seminaareissa puhumisen suhteen linjaukseni on toistaiseksi pitänyt. Osallistumisen suhteen linjani on tänä vuonna pari kertaa lipsunut - esim. Kenellä on valta valtiossa -kirjan julkaisuseminaariin osallistuin, vaikka puhujakaartissa oli vain miehiä”, Rautiainen kertoo Twitterissä.
Tikka ja Saari kertoivat Kauppalehdessä edellyttävänsä tilaisuuksien järjestäjiltä jo etukäteen sitä, että tilaisuudet ovat monimuotoisia. Jos järjestäjä on jättänyt kertomatta, että kyseessä on pelkästään miehistä koostuva paneeli, Tikka kertoo poistuvansa kohteliaasti paikalta.
”Mielestäni tämä kertoo siitä, että tapahtuman laatu on huono, järjestäjä on laiska, ei tunne tilaisuuden aihetta, eikä ole verkostoitunut alalla", Tikka sanoo.
Selvitimme, miten suomalaisilla työpaikoilla riidellään ja sovitaan – ”pätijätyyppi” on monelle punainen vaate
Me Naisten kysely paljasti, millaisista asioista työpaikoilla yleensä syntyy ristiriitoja.
Vietämme työpaikalla yhteensä keskimäärin 30 vuotta elämästämme. Noihin vuosiin mahtuu varmasti kaikenlaista, konflikti jos toinenkin.
Kysyimme lukijoiltamme, miten heidän työpaikallaan riidellään ja sovitaan. Kyselyyn vastasi 114 henkilöä, joista 101 oli naisia.
Suurin osa vastaajista kertoi työskentelevänsä naisvaltaisella alalla. Ehkä osittain siitä syystä myös vastauksissa korostuivat juuri naiskollegojen väliset konfliktit. Useampi vastaaja kertoi huomanneensa uransa aikana, että riitoja ja kuppikuntaisuutta syntyy erityisesti naisvaltaisilla työpaikoilla.
– Miesten kanssa työskentely sujuu loistavasti. Naiset ovat kovia valittamaan ja tiuskimaan toisille työntekijöille. Ristiriitatilanteita syntyy harvemmin, koska fiksuimmat pitävät päänsä kiinni. Itse saan nuorena naisena kuunnella vanhemmilta naisilta törkeää tiuskimista päivittäin, 26-vuotias nainen kertoo vastauksessaan.
60-vuotias nainen kyselyyn vastannut nainen oli niin ikään työskennellyt sekä nais- että miesvoittoisessa työpaikassa ja tehnyt saman huomion.
– Miesten kanssa ei tullut koskaan ongelmia. Vaihdoin naisvaltaiseen, ja jo ensimmäisenä päivänä tuli ongelmia. Työkaverini oli tottunut työskentelemään omassa huoneess,a ja nyt minut laitettiin jakamaan tämä huone. Painostus oli niin kovaa, että en pystynyt keskittymään työhöni.
STTK: Perhevapaissa kyse myös miesten tasa-arvosta
Perhevapaauudistusta valmistellaan kolmikantaisessa työryhmässä.
Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on muun muassa se, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken ja että sekä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat.
Uudistuksen yhteydessä on tuotu esiin erityisesti naisten työmarkkina-aseman vahvistamista. Suomessa naiset pitävätkin valtaosan perhevapaista.
– Tämä vaikuttaa heikentävästi naisten ura- ja ansiokehitykseen sekä lopulta eläkkeen tasoon, STTK:n johtaja Katarina Murto toteaa.
Tänään vietetään kansainvälistä miesten päivää. STTK:n mukaan myös isillä on oltava tasa-arvoinen oikeus ja käytännössä mahdollisuus tasa-arvoisten perhevapaiden pitämiseen.
– Viime vuonna isät pitivät kymmenen prosenttia vanhempainvapaista ja vain noin seitsemän prosenttia kotihoidontuen saajista oli miehiä. Luvut ovat marginaalisia. Isien pieni osuus johtuu ennen kaikkea yhteiskunnan ja työelämän asenteista, mutta myös nykyisestä epätasa-arvoisesta perhevapaajärjestelmästä, Murto sanoo tiedotteessaan.
STTK:n mukaan miesten tasa-arvoisten oikeuksien toteutuminen edellyttää isien perhevapaisiin liittyvien kiintiöiden nostamista.
– Tarvitaan myös perheystävällisyyttä aidosti korostava asennemuutos työelämässä ja työpaikoilla. Isiä on kannustettava ja heille annettava mahdollisuus pitää perhevapaita, Murto sanoo.
Nyt se on tutkittu: Näin eri tavoin kiky vaikutti miesten ja naisten työaikoihin
Kiky-sopimuksen voimaantulon aikaan naisten työaika piteni puolella tunnilla viikossa, kun taas miehillä ei näy muutosta vuosien 2016–2017 välillä, selviää tilastoista. Kiky-sopimus ei siis pidentänyt työaikaa miehillä odotetussa määrin.
Sopimus tehtiin parantamaan kilpailukykyä perinteisesti miesvaltaisessa vientiteollisuudessa. Koko kansantaloudessa tehtyjä työtunteja on kasvattanut työllisten määrä lisääntyminen, kirjoittaa Pertti Taskinen Tilastokeskuksen Tieto&trendit-artikkelissa.
Kiky-sopimuksen vaikutukset vaihtelevat toimialasta riippuen.
– Toimialoittain säännöllinen työaika kasvoi vuonna 2017 erityisesti koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen aloilla, joista varsinkin viimeksi mainittu on naisvaltainen, Taskinen kirjoittaa.
Perinteisesti pitkää työviikkoa tekevissä ammateissa kikyn aiheuttamaa muutosta ei ole havaittavissa. Tällaisia ammatteja on muun muassa johtajat ja prosessi- ja kuljetustyöntekijät.
– Myös palvelu- ja myyntityöntekijöissä, joka on iso ammattiryhmä ja yksi pääluokista, on nähtävissä säännöllisen työajan kasvua, mutta kaikilta osin muutos ei ollut pysyvä kuten yllä mainituissa ryhmissä, Taskinen luettelee.
Tehty työaika nousi hyvän taloussuhdanteen ansiosta jo ennen kilpailukykysopimusta vuonna 2016. Kuitenkin heti seuraavana vuonna keskimääräiset työtunnit lähtivät lievään laskuun.
Tehtyihin työtunteihin vaikuttavat kalenterivuoden työpäivät, sairas- ja muut poissaolot sekä suhdanteiden tarjoama työtilaisuuksien määrä, joten niissä on yleensä hiukan enemmän muutoksia kuin säännöllisessä työajassa.
– Kun katsotaan palkansaajien tehtyjen työtuntien kokonaismäärää, kehitys on erilainen eli kokonaisuutena työtuntien määrä on lisääntynyt. Sille on selvä syy: työllisyyden paraneminen, Taskinen kertoo artikkelissaan.
Muuten kilpailukykysopimuksen työaikalisäys on melko näkymätön työvoimatutkimuksen työaikatilastojen valossa.
Onko Greta Thunberg aikamatkustaja? Hulvaton salaliittoteoria leviää netissä
120 vuotta vanha valokuva on saanut Twitter-käyttäjät vitsailemaan aikamatkustuksesta.
RUOTSALAISESTA ilmastoaktivistista Greta Thunbergista leviää netissä villi ja humoristinen salaliittoteoria. Teorian mukaan Thunberg on aikamatkustaja, joka on saapunut pelastamaan ihmiskunnan.
Muun muassa New York Post -lehti kirjoittaa, että salaliittoteoria on saanut alkunsa noin 120 vuotta vanhasta valokuvasta, jossa esiintyvä tyttö näyttää kampausta ja ”stooalaista ilmettä” myöten erehdyttävästi Greta Thunbergiltä. Kuva on peräisin Washington yliopiston arkistosta. Näet sen kokonaisuudessaan täältä.
Historioitsijoiden mukaan kuva on otettu vuoden 1898 tietämillä. Mustavalkoisessa kuvassa on kolme lasta kultakaivoksella Yukonissa Kanadassa.
Twitterissä on epäilty, että Thunberg on ensin matkustanut menneisyyteen katsomaan, voisiko hän tehdä ilmastonmuutokselle jotain 1800-luvun lopulla. Se ei kuitenkaan onnistunut, joten Thunberg matkusti nykyaikaan katsomaan, olisiko nyt jotakin tehtävissä.
– En ole salaliittoteorioiden ystävä, mutta hän on sataprosenttisen varmasti aikamatkustaja, eräs Twitter-käyttäjä kirjoitti Daily Mailin mukaan.
Twitterissä arvuutellaan myös, että Thunberg on kloonattu.
Vaikka kuva onkin peräisin yliopiston arkistosta, jotkut ovat silti epäilleet, että se olisi photoshopattu.
GRETA Thunberg on parhaillaan paluupurjehduksella Yhdysvalloista Eurooppaan. 16-vuotias aktivisti on matkalla Espanjan Madridiin ensi kuussa alkavaan YK:n ilmastokokoukseen. Hän ylittää Atlantin australialaispariskunnan veneessä.
Suomeen valmistui ensimmäinen sukupuolineutraali paloasema – alalla naiset joutuvat pukeutumaan jopa siivouskomeroissa
Naiset haluavat kuulua samaan porukkaan työyhteisössä. Miesvaltaisella pelastusasemalla se ei ole itsestäänselvyys.
Pieneen päijäthämäläiseen Sysmään valmistui tänä syksynä Suomen ensimmäinen sukupuolineutraali paloasema. Toistaiseksi pelastusalan operatiivisissa tehtävissä naisia on vähän, mutta tilanne saattaa muuttua.
– Aloimme suunnitella uutta paloasemaa 40 vuodeksi eteenpäin. Uskomme, että sukupuolien tasa-arvo tulee tänä aikana toteutumaan myös pelastusalalla, sanoo Sysmän kunnan entinen tekninen johtaja Taneli Rasmus.
Tähän asti tasa-arvo on ollut vielä kaukana, vaikka tilanne onkin Pohjoismaissa paljon muita maita parempi, sanoo Pelastusalan naiset ry:n ja kansainvälisen Women in fire and rescue -komission puheenjohtaja Mira Leinonen.
– Suomen vanhimmat paloasemat on rakennettu 1800–luvulla. Joissakin paikoissa naisille on tehty oma pukeutumispaikka siivouskomeroon, sanoo Leinonen.
Tällä hetkellä Suomessa on opiskellut pelastajiksi kymmenen naista, palomestareina toimii noin 30 naista. Lisäksi sopimuspalokunnissa naisia on kymmenen prosenttia.
Yhteiset tilat parantavat työhyvinvointia
Sysmässä naiset ovat mukana VPK:n toiminnassa lähinnä muonitusosastossa. Sammutustehtäviin osallistuu yleensä vain yksi nainen.
Jorma Sainio Sysmän VPK:sta kertoo, että vanhoissa tiloissa on järjestetty erilliset pesuvuorot.
Juuri tämänkaltaiset tilanteet naiset kokevat alalla ongelmaksi, kertoo Mira Leinonen.
– Pelastustehtävien jälkeen mennään suoraan suihkuun ja samalla aletaan käydä läpi sammutustilannetta. Naiset jäävät näistä jutuista ulkopuolelle.
Ulkopuolelle jääminen heikentää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja samalla työssä viihtymistä. Leinosen mukaan kansainvälisissä tutkimuksissa on huomattu sen olevan yksi syy siihen, miksi naiset jättävät pelastusalan tehtävät.
Uuden sukupolven paloasema
Savusukelluksen jälkeen vaatteissa ja ihossa on haitallisia partikkeleita. Jos ne pääsevät imeytymään ihon kautta elimistöön, ne voivat aiheuttaa syöpää. Siksi suihkuun on päästävä heti.
Sysmässä naisten, miesten tai muun sukupuolisten ei tarvitse enää odottaa pesuvuoroa vaan kaikki pääsevät suihkuun samaan tilaan. Yksityisyys on suojattu, sillä tiloissa on erilliset suihku- ja pukukopit. Vastaavanlaiset on käytössä monissa kylpylöissä.
Sysmän VPK:n Jorma Sainiota ja Asko Nurmista ei haittaa, jos naiset kuulevat "pukukoppijutut".
– Aika hurttia huumoria näissä porukoissa heitetään. Mukana olleet naiset ovat olleet niin samanhenkisiä, ettei koskaan ole pitänyt alkaa suuta siistimään, sanoo Sainio.
Tasa-arvossa vielä tekemistä
Alalla on ollut kolmekymmentä vuotta naisia ja nyt on huomattu, ettei pelastajan raskausaikaa ole otettu ollenkaan huomioon, sanoo Mira Leinonen. Hän kertoo joutuvansa naisjärjestön puheenjohtajana perustelemaan usein tasa-arvon vaatimuksia.
Leinonen muistaa esimerkiksi tilanteen, jossa raskaana ollut pelastusalan ammattilainen oli etsinyt itselleen virkavaatteita.
– Niiden toimittaminen olisi kestänyt pidempään kuin raskaus. Meidän on kuitenkin käytettävä virkavaatteita julkisilla paikoilla.
Sammutusasunkaan löytäminen ei ole välttämättä helppoa pienikokoiselle naiselle. Oikean kokoiset vaatteet tulipalossa ovat turvallisuuskysymys.
– Koko toimiala on rakennettu niin, että normina on mies. Rakenteet, varusteet ja asenteet pitää korjata, että naiset hakeutuisivat alalle ja pysyisivät siellä.
Sysmässä sukupuolineutraalien tilojen tarvetta ei tarvinnut kauan perustella, vaikka termi herättääkin usein voimakkaita tunteita.
KOMMENTTI
Voiko talouslehden kannessa olla miehen kuva?
Talouselämä on nostanut talouden naisia esiin järjestelmällisesti jo vuosia. Silti neljä nuorta miestä lehden kannessa ärsytti.
Viime viikon painetun Talouselämän kannessa oli kuva neljästä noin 35-vuotiaasta miehestä. He olivat kehitysyhtiö DevCon perustajat: Lauri Stadigh, Otto Kukkonen, Teemu Alahuhta ja Juhani Laakso. Kansitekstissä luki ”Seuraava sukupolvi”. Teksti viittasi siihen, että kuvassa oli kaksi tunnettua toisen yritysjohtajasukupolven vesaa, Matti Alahuhdan poika Teemu Alahuhta sekä Kari Stadighin poika Lauri Stadigh. Kannen henkilöt myös haluavat kasvattaa Suomeen suurten yritysten seuraavaa sukupolvea.
Vaikka moni ei Postin lakon takia saanut painettua Talouselämää käsiinsä, sosiaalisessa mediassa hienosti levinnyt kansikuva herätti keskustelua, josta osa oli all male panel -kritiikkiä. Miksi neljän nuoren miehen joukossa ei ollut yhtään naista?
Osa kritiikistä suuntautui kasvuyritys- ja yritysrahoituskenttään, joka onkin poikkeuksellisen miehinen.
Osa kritiikistä kohdistui myös toimituksen kansivalintaan. Esimerkiksi moninaisuutta edistävän Inklusiiv-yhteisön perustaja Katja Toropainen kirjoitti twitterissä (kirjoitus alun perin englanniksi) ”Yksi tavallinen päivä Suomessa. Maan suurimman talousaikakauslehden kannen otsikkona on ’Seuraava sukupolvi’. Representaatio ja diversiteetti suomalaisessa talouselämässä on… uskomatonta.”
Neljä miestä talouslehden kannessa herätti ärtymystä. Ärtymys puolestaan herätti toimittajan päässä kysymyksiä: Entä jos kannessa olisi ollut neljä nuorta naista? Jos talouslehti nostaa kannessaan esiin taloudessa toimivia miehiä, väheksyykö se naisia?
On fakta, että Suomen talouselämän korkeimmilla johtopaikoilla on yhä vain vähän naisia. Vain muutaman pörssiyrityksen toimitusjohtaja on nainen: esimerkiksi Marimekossa Tiina Alahuhta, Roviossa Kati Levoranta, Nokian Renkaissa Hille Korhonen, Fiskarsissa Jaana Tuominen, Sanomassa Susan Duinhoven ja StoraEnsossa pian Annica Bresky.
Myös startup-maailmassa suurin osa sekä yrittäjistä että heitä rahoittavista pääomasijoittajista on naisia. Yhdysvaltojen Piilaakson teknologiapiireissä keskustelu moninaisuudesta onkin kiihtynyt viime aikoina, mikä näkyy nyt myös Suomessa.
Sanfranciscolaisen Salesforce-yhtiön toimitusjohtaja Marc Benioff ilmoitti jo viime vuonna, ettei enää osallistu kokouksiin, joissa ei ole yli 30 prosenttia naisia. Tällä viikolla hänen esimerkkiään on seurannut joukko suomalaisia miesvaikuttajia. Muun muassa Slushin toimitusjohtaja Andreas Saari, teknologiavaikuttaja Taneli Tikka sekä joukko suomalaisia professoreita on ilmoittanut, etteivät he halua esiintyä tilaisuuksissa, joissa kaikki esiintyjät ovat miehiä.
Suomessa naisten osuus bisnesmaailman huipulla on suurempi kuin vielä muutama vuosi sitten, mutta vieläkin liian pieni. Se kertoo, että jostain syytä naiset eivät vieläkään etene samoin kuin miehet. Syitä on monia: johtajat palkkaavat itseään muistuttavia, naiset eivät itse uskalla vaatia, johtajuuden kuva on kapea, naiset eivät opiskele tekniikkaa.
Muutos on hidasta. Suurten yritysten ylimpään johtoon edenneet naiset sanovat, että on paljolti median ansiota, että naisten asema työ- ja liike-elämässä on parantunut.
Julkisuuden paine on pakottanut rekrytoijat katsomaan peiliin: etenevätkö minun yhtiössäni ne, joilla on sopiva sukupuoli, habitus tai kaveripiiri – vai etenevätkö parhaat ja taitavimmat? Tämä jälkimmäinen kun on paitsi reilua, myös ennen kaikkea yrityksen etu. Yritys, jossa ihminen etenee meriittien perusteella ja johtajiksi nousevat parhaat, myös pärjää. Omistajat, työntekijät ja lopulta myös verotuloja keräävä yhteiskunta hyötyvät.
Päivillä on ollut 200 seksikumppania: ”Näen heti, voiko ihmisen kanssa olla hyvää seksiä”
Seksi voi olla hyvää myös satunnaisen tuttavuuden kanssa, Päivi sanoo.
Ping! Se oli match. Näin Päivi löysi viimeisimmän satunnaisen seksikumppaninsa Tinderistä. Hän oli yksi niistä noin 200 ihmisestä, joiden kanssa nelikymppinen Päivi on harrastanut seksiä. Seksikumppaneita on kertynyt, sillä uudet seksikokemukset ja vapaus toteuttaa omaa seksuaalisuutta haluamallaan tavalla, ovat Päivin juttu.
Seksi otti Päivin pauloihinsa oikeastaan jo ensimmäisellä kerralla. ”Tämä on kivaa”, Päivi ajatteli, kun harrasti seksiä ensimmäisen kerran 16-vuotiaana.
– Eka kerta ei ole varmastikaan kenelläkään ihmeellinen, mutta ajattelin heti, että seksi on kiinnostavaa ja minun juttuni, Päivi kertoo nyt, vuosia ja lukuisia kokemuksia myöhemmin.
Teini-iässä seksi oli enemmän tai vähemmän kokemusten kartuttamista baari-illan päätteeksi, mutta parikymppisenä Päivi alkoi harrastaa seksiä enemmän ja enemmän nautinnon takia.
– Olen ollut aina avoin seksin suhteen ja pystynyt puhumaan seksistä. Äitini kanssa en ole puhunut seksistä, mutta esimerkiksi tätini kanssa olen, Päivi kertoo.
”Määrä ei kerro ihmisestä mitään”
Seksikumppaneiden määrällä ei ole Päiville sinänsä mitään merkitystä.
– Eihän se kerro ihmisestä oikeastaan mitään.
Päivillä on ollut kaksi pitkää suhdetta, mutta enimmäkseen hän on elänyt omasta toiveestaan vapaana naisena. Seksuaalinen nautinto, yhteyden kokeminen ja omasta kehosta iloitseminen ovat tärkeitä asioita Päivin elämässä, sekä juurikin mahdollisuus kokea seksin iloja eri ihmisten kanssa.
– Tykkään harrastaa seksiä erilaisten ihmisten kanssa ilman rakkaussuhdetta ja sääntöjä, joita perinteisessä parisuhteessa yleensä on. Tämä elämäntapa tuntuu minusta ainakin tällä hetkellä hyvältä. Nyt, jos haluan harrastaa seksiä jonkun ihmisen kanssa, voin tehdä niin.
Empaattinen ja kiltti ihminen
Päivillä on tällä hetkellä muutama vakituinen seksikumppani ja fiiliksen mukaan satunnaisia kumppaneita. Seksikumppaneita hän on löytänyt esimerkiksi Tinderistä, mutta varsinaisia yhden yön suhteita hän ei harrasta.
– Olen hyvin tyytyväinen seksielämääni näin.
Mikäli Päivi aloittaisi parisuhteen, hän haluaisi suhteen olevan avoin, jotta hän voisi halutessaan harrastaa seksiä myös muiden kuin oman kumppanin kanssa.
– Toki suhteelle pitäisi määritellä selkeät säännöt. Olen empaattinen ja kiltti ihminen, enkä halua olla pettäjä.
Avoin suhde tarkoittaa sitä, että suhteen osapuolilla voi olla yhdessä sopimissaan rajoissa muita seksikumppaneita tai sivusuhteita ensisijaisen parisuhteen lisäksi.
”Naisten kanssa herkempää seksiä”
Suurin osa Päivin seksikumppaneista on ollut miehiä ja kymmenkunta naisia. Viime vuosina Päivi on kiinnostunut eroottisesti entistä enemmän naisista.
– Seksi naisten kanssa on kokemukseni mukaan herkempää ja aistillisempaa kuin seksi miesten kanssa. Jos nyt aloittaisin parisuhteen, kumppani voisi hyvin olla nainen.
Päivi on harrastanut seksiä myös kolmen kimpassa ja sitä isommissa ryhmissä.
– Kolmen kesken seksi on mukavaa. Kahden miehen kanssa seksi on tosi kivaa, koska siinä saa oikeasti kunnolla huomiota. Minusta on myös kiihottavaa katsoa, kun joku toinen nainen ja mies nauttivat seksistä keskenään.
Hyvä seksi on huomioivaa
Seksi monien erilaisten kumppanien kanssa on ollut Päivin mielestä suurimmaksi osaksi hyvää seksiä, eli sellaista, jossa yhteys ja toisen huomioiminen ovat etusijalla.
– Hyvässä seksissä molemmat ovat mukana 100-prosenttisesti ja haluavat antaa nautintoa toiselle. Sillä ei ole merkitystä, päättyykö seksi jonkinlaiseen penetraatioon, vaan tärkeää on nimenomaan toisen huomioiminen ja yhteys toiseen, vaikka muuten ei olisi tunnesidettä ihmiseen.
Päivin kokemuksen mukaan satunnaisen tuttavuuden kanssa voi olla hyvää seksiä, mutta harvemmin näin on humalassa.
Väitös: Nettiporno ei pilaa nykynuoria – ”Nuorilla on vaikeuksia esittää aikuisille tyhmempiä, kuin he oikeasti ovat”
Porno ei pilaa nuoria - ei pilannut ennenkään. Sen sijaan nuoria rasittaa aikuisten ongelmakeskeinen pornopuhe.
Apua, näkeeköhän lapseni netistä pornoa?
Lienee parempi muistaa joka välissä kertoa hänelle, että porno on näyteltyä – että se ei ole sama asia kuin seksi, ja ettei lapsen kannata katsoa sitä, koska se voi olla vahingollista.
Moni vanhempi luultavasti ajattelee jotakuinkin näin. Mutta tuore väitöstutkimus todistaa, että ongelma ei olekaan nuori tai nettiporno.
Hyvä huolestunut aikuinen, ongelma olet sinä itse!
Mediatutkija Sanna Spišák väittelee ensi viikolla Turun yliopistossa suomalaisnuorten suhteesta nettipornoon. Väitöksen mukaan nykynuoret osaavat erottaa pornon seksistä, ja kasvattajien pelko seksuaalisesti holtittomista nuorista on perusteetonta.
Pornoa ongelmallisempana nuoret pitävät aikuisten haittakeskeistä puhetta.
Spišák tutki väitökseensä yli 4 300 kysymystä, jotka suomalaisnuoret lähettivät eri asiantuntijafoorumeille vuosina 2013-2015. Lisäksi hän teki pornon kulutuksesta nettikyselyn, johon vastasi 98 alaikäistä.
Tutkimuksen tulos löi ällikällä myös tutkijan itsensä.
Lapset tutustuivat pornoon jo sotien aikana
Sanna Spišák kertoo olettaneensa nuorten kertovan, millaista pornoa he ovat netissä nähneet, ja kuvailevan yksityiskohtaisesti esimerkiksi erilaisia akteja ja kehoja.
Sen sijaan nuoret pohtivatkin enemmän sitä, miten aikuiset puhuvat heille pornosta: että se vahingoittaa ja aiheuttaa jotain peruuttamatonta haittaa.
”He pohtivat siis sitä haittapuhetta, ja tämä yllätti minut tutkijana aivan täysin.”
Nykylapsilta kerätyn aineiston lisäksi Spišák analysoi SKS:n vuonna 2012 keräämiä aikuisten muistoja siitä, miten he kohtasivat pornon omassa lapsuudessaan ja nuoruudessaan.
”Nykyisin ajatellaan, että mobiiliteknologia ja netti ovat tuoneet pornon lasten elämään, että se on tämän aikakauden ilmiö, mutta näinhän ei ole.”
Aikuisten kertomien muistojen mukaan lapset keräsivät, etsivät ja jakoivat eteenpäin pornografista materiaalia jo esimerkiksi sotien aikana, ja videopornon katsominen ilmestyi lapsuusmuistoihin 1970-luvulta alkaen. Lapset ovat ennenkin päässeet jo hyvin pieninä käsiksi pornografisiin materiaaleihin.
Spišák ei kuitenkaan löytänyt koko aineistostaan, ei entisten tai nykyisten lasten joukosta, ainuttakaan pornosta traumatisoitunutta.
Nykylasten medialukutaito ja muukin tietämys on kuitenkin aivan eri tasolla kuin vaikkapa vielä 1980-luvulla.
Pornon näkeminen ei lisää nuorten seksikokemuksia
Suomalaiset lapset ja nuoret kohtaavat seksiä käsitteleviä mediasisältöjä selvästi eurooppalaisia ikätovereitaan useammin. EU Kids Online -tutkimuksen mukaan 37 prosenttia 11-16-vuotiaista suomalaisnuorista näkee seksuaalista sisältöä, kun EU:n keskiarvo on 33 prosenttia.
”Mutta tutkimuksessa todettiin myös, että suomalaisilla lapsilla ja nuorilla on eurooppalaisista parhaimmat medialukutaidot ja tekniset taidot. Eli meillä ne mahdolliset riskit eivät materialisoidu haitoiksi samassa suhteessa kuin muissa maissa”, Spišák huomauttaa.
Suomalaisnuoret osaavat siis arvioida kriittisesti erilaisia sukupuolen ja seksin esityksiä, joita he mediassa näkevät. Pornon näkeminen ja parempi tietämys seksistä eivät lisää nuorten fyysisiä seksikokemuksia – ne ovat päinvastoin laskussa.
”Jotkut tutkimukset osoittavat, että nuorilla on vaikeuksia esittää meille aikuisille tyhmempiä, kuin he oikeasti ovat. Tämä tuottaa heille stressiä, kun he eivät muka saisi tietää”, Spišák naurahtaa.
”Daa, luuletko etten tiedä!”
Vanhemmat voisivat Spišákin tutkimuksen perusteella siis hiukan hellittää huolestaan. Toki aikuisen tehtävä on edelleen kertoa riittävän kypsälle lapselleen, mitä on seksi ja porno ja miten ne eroavat toisistaan.
Tutkimus: Suomalaisnuoret erottavat nettipornon mallit oikean elämän seksistä – ”Vastuullisempia kuin edelliset sukupolvet”
Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus paljastaa, että käsitykset nuorten vastuuttomuudesta heijastavat lähinnä aikuisten pelkoja.
TURUN YLIOPISTOSSA 30.11. tarkastettavan Sanna Spišákin väitöstutkimuksen mukaan nykynuoret pystyvät erottamaan pornossa nähdyt mallit oikean elämän seksistä.
Väitöskirjan mukaan kasvattajien pelko seksuaalisesti holtittomista nuorista on perusteetonta ja nuoret kokevat riskejä korostavan haittapuheen ongelmallisemmaksi kuin pornografiassa nähdyt sisällöt.
– Nykynuoret tekevät seksuaaliterveyttä edistävämpiä valintoja kuin aiemmat sukupolvet, Spišák arvioi.
Sanna Spišákin moniaineistoinen tutkimus osoittaa, että pornografiset sisällöt ovat olleet osa suomalaislasten ja -nuorten arkea ja mediakulttuuria jo vuosikymmeniä ennen internetiä ja mobiililaitteita.
Spišák on analysoinut tutkimuksessaan muun muassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston kanssa toteutetun pornografiaa käsittelevän muistitiedon keruuhankkeen aineistoa.
– Populistinen puhe 2000-luvun pornosukupolvista on historiatonta ja liioiteltua, Spišák toteaa.
Spišákin tutkimuksessa myös analysoitiin yli 4 300 suomalaisnuorten lähettämää kysymystä erilaisille terveyttä, seksiä ja seksuaalisuutta käsitteleville asiantuntijafoorumeille sekä 98 alaikäisen vastaukset pornografian kulutusta käsittelevään nettikyselyyn.
Tutkimuksensa perusteella Spišák on päätynyt johtopäätökseen, että pornografian haitallisia vaikutuksia nuorten elämään liioitellaan. Väite saattaa kuulostaa rajulta, kirvoittaahan alaikäisten netin ja mobiililaitteiden käyttö vilkasta keskustelua nettipornon riskeistä nuorten seksuaaliselle kehitykselle.
– Tutkimustietoa pornografian vaikutuksista alaikäisiin ei oikeastaan ole. Kattavat pitkittäistutkimukset puuttuvat, mediatutkimuksesta väittelevä Spišák huomauttaa.
Monissa yhteyksissä alaikäisten kiinnostusta seksuaalisuuteen pidetään lähtökohtaisesti ei-toivottavana asiana tai jopa suoranaisena uhka- ja vaaratekijänä.
– Pornografian väitetään lisäävän nuorten vastuutonta seksuaalista käyttäytymistä ja yhä varhaisempia yhdyntäkokemuksia, seksuaalisen väkivallan lisääntymistä, seksuaalisten asenteiden ja moraalikäsitysten höllentymistä sekä lisääntynyttä lasten ja nuorten seksuaalista aktiivisuutta. Edellä kuvaillut käsitykset eivät kuitenkaan perustu tutkimustietoon, vaan heijastavat lähinnä aikuisten pelkoja oletetuista median vaikutuksista, Spišák arvioi väitöstutkimukseensa vedoten.
Maria Ohisalo: Suomi tekee feminististä ulkopolitiikkaa
Sisäministerin mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka mielletään usein miehiseksi.
– Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ymmärretään usein kovaksi ja miehiseksi politiikan lajiksi. Sitä ovat hallinneet kysymykset kansainvälisestä kaupasta ja sotilaallisesta voimasta. Sen tekijöinä ovat olleet diplomaatit ja kenraalit, onhan kyseessä ollut valtion etu, sisäministeri ja vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo toteaa Paasikivi-Seuralle Helsingissä pitämässään puheessa.
Vihreän ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulmakivet ovat hänen mukaansa toisaalla.
– Sillä on kaksi kantavaa teemaa: feministinen ulkopolitiikka ja kokonaisvaltainen turvallisuuskäsitys, Ohisalo sanoo.
– En nosta sen esikuvaksi menneiden aikojen valtiomiehiä tai kansainvälisiä suhteita teoretisoineita oppi-isiä. Ei, paljon osuvampi esikuva sille on maailman nuorin Nobel-palkittu aktivisti, pakistanilainen Malala Yousafzai, hän jatkaa.
Taliban-terroristi ampui tyttöjen koulutuksen puolesta kamapanjoinutta Yousafzaita päähän vuonna 2012. Tuolloin 14-vuotias aktivisti kiidätettiin Isoon-Britanniaan hoitoon ja hänen henkensä pelastui. Maria Ohisalon mukaan tapaus kuvastaa kahta nuorten tyttöjen kohtaamaa uhkaa: koulutusmahdollisuuksien riistämistä ja väkivallan pelkoa.
Ruotsi ensimmäisenä
Ministeri toteaa, että feministisen ulkopolitiikan tehtävä on varmistaa, että tytöt pystyvät kouluttautumaan siinä missä pojatkin. Kokonaisvaltaisen turvallisuuskäsityksen tarkoitus on taas varmistaa, että yksikään nuori tyttö ei joudu pelkäämään henkensä edestä.
– Suomen virallinen ulkopolitiikka ei vielä tunne sanaparia feministinen ulkopolitiikka, ja käsite on tuore myös tutkimuskentällä. Sitä on siis syytä hieman avata, Ohisalo sanoo.
Hän huomauttaa Ruotsin alkaneen ensimmäisenä maana maailmassa harjoittaa feminististä ulkopolitiikkaa vuonna 2015.
– Ruotsin entinen ulkoministeri Margot Wallström on määritellyt feministisen ulkopolitiikan muutoksen agendana, joka pyrkii lisäämään naisten ja tyttöjen oikeuksia, edustusta ja voimavaroja heidän omassa todellisuudessaan.
Maria Ohisalon mukaan feministisen ulkopolitiikan ei ole tarkoitus korvata perinteistä ulkopolitiikkaa vaan täydentää sitä ja antaa näkökulmia, jotka muuten saattaisivat jäädä paitsioon.
– Konfliktien ehkäisyn ja niiden kestävän ratkaisemisen kannalta on välttämätöntä arvioida, mikä on tyttöjen ja naisten asema konfliktin keskellä. Parhaiten tämä onnistuu varmistamalla, että naiset ovat mukana itsenäisinä toimijoina, kun konflikteja ratkotaan.
Suomi harjoittanut pitkään
Maria Ohisalon mukaan feministiseen ulkopolitiikkaan kuuluu keskeisenä myös naisiin kohdistuvan väkivallan lopettaminen. Kehityspolitiikassa feministinen näkökulma antaa hänen mukaansa tukea tyttöjen ja naisten aseman parantamiselle sekä seksuaali- ja lisääntymisterveydelle. Ohisalo toteaa feministisen ulkopolitiikan hyödyntävän yhteiskuntaa laajemminkin turvaamalla naisten poliittisia ja taloudellisia oikeuksia ja parantamalla näin demokratian toimivuutta.
– Vaikka termiä “feministinen ulkopolitiikka” ei ole Suomen ulkopolitiikan virallisessa kaanonissa kuultukaan, on Suomi monelta osin harjoittanut sitä jo pitkään. Suomi on esimerkiksi sitoutunut edistämään naisten osallistumista rauhanneuvotteluihin ja rauhan rakentamiseen. Suomi painottaa samalla naisten ja tyttöjen oikeuksien turvaamista koko rauhanprosesseissa.
Maria Ohisalo nosti esiin myös ”inhimillisen turvallisuuden”. Hänen mukaansa käsite on saanut suomalaisessa turvallisuuspolitiikassa vain heikosti jalansijaa.
– Inhimillisen turvallisuuden käsite ei tarkastele turvallisuutta kansallisvaltion näkökulmasta, vaan nostaa turvallisuustarkastelun keskiöön yksittäisen ihmisen. Inhimillisen turvallisuuskäsityksen mukaan tärkeintä on se, että ihmiset saavat elää vapaana pelosta ja puutteesta, Ohisalo selvittää.
Poliisi rysäytti portin läpi ihmiskaupasta epäillyn Veijo Baltzarin pihaan – IL:n tiedot: Tontilla liikuskellut nuoria naisia huomiota herättävissä asuissa
Törkeästä ihmiskaupasta epäillään myös 36-vuotiasta naista.
Epämääräinen ja epäilyttävä toiminta kirjailija ja kulttuurineuvos Veijo Baltzarin, 77, ympärillä on puhuttanut ihmisiä jo pidemmän aikaa, kertoo tapauksen tunteva lähde Iltalehdelle.
Baltzar vangittiin torstaina Helsingin käräjäoikeudessa todennäköisin syin epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta. Syyte häntä vastaan on nostettava helmikuun kuudenteen päivään mennessä.
Rikoslaissa määritellyn tunnusmerkistön mukaan ihmiskaupassa voi olla kyse esimerkiksi toisen henkilön paritusrikoksen kaltaisesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, pakkotyöstä tai muusta ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin saattamisesta.
Törkeään ihmiskauppaan, josta Baltzaria siis epäillään, liittyy lain mukaan esimerkiksi väkivaltaa tai alaikäisiä uhreja.
Iltalehden tietojen mukaan kummallista liikehdintää on nähty ainakin Raaseporissa, jossa Baltzar on omistanut talon noin kahden ja puolen vuoden ajan eli keväästä 2017 lähtien. Hänen omistamansa suurikokoinen arvotalo sijaitsee syrjäisen tien varrella muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta.
Helsingin käräjäoikeuden mukaan teot, joista Baltzaria epäillään, sijoittuvat tammikuun 2016 ja syyskuun 2019 väliselle ajalle ja ovat tapahtuneet Helsingissä ja Tammisaaressa. Entinen Tammisaaren kaupunki kuuluu nykyään Raaseporin kaupunkiin.
”Tyttöjä” mekoissaan
Iltalehden tietojen mukaan Baltzarin tontilla on liikkunut toistuvasti viidestä seitsemään nuorta naishenkilöä. Eräs asiaa tunteva käyttää heistä nimitystä ”tytöt”, muttei osaa arvioida heidän tarkkaa ikäänsä.
Nuoret naiset ovat herättäneet huomiota, koska he ovat aina pukeutuneet ”omituisiin, pitkiin ja vanhanaikaisiin” asuihin. Tapauksen tunteva taho kuvailee vaatteita 1800-luvun tyylisiksi ja ”mystisiksi”. Kyseessä eivät ole romanien kansanpuvut. Baltzar on tunnettu romanivaikuttaja.
Nuoret naiset ovat puhuneet keskenään vierasta kieltä ja vältelleet ihmiskontakteja.
Iltalehdellä ei ole viranomaisvahvistusta sille, liittyvätkö he jollain tapaa Baltzaria koskevaan rikosepäilyyn.
Havaittujen nuorten naisten lisäksi Baltzarin seurassa on liikkunut tiiviisti noin 30–40-vuotias nainen, jota Baltzar kutsuu Iltalehden tietojen mukaan ”sihteeriksi”.
Helsingin Sanomien mukaan samasta rikoksesta epäillään myös 36-vuotiasta, pitkään Baltzarin kanssa työskennellyttä naista.
Portista läpi
Erikoinen liikehdintä tuli päätökseensä tiistaina, kun Baltzarin kotiin tehtiin massiivinen poliisioperaatio. Noin kello yhdentoista aikaan aamupäivällä kiinteistön edustalle ilmaantui peräti kymmenkunta siviilipoliisiautoa.
Operaatio alkoi dramaattisesti, kun poliisin panssariauto ajoi täyttä vauhtia suoraan läpi Baltzarin pihan metallisesta portista. Törmäys sai aikaan niin valtaisan pamauksen, että sen kauempaa kuullut henkilö luuli naapuritontin suuren kasvihuoneen räjähtäneen.
– Portti lensi monta metriä nurmikolle, todistaja kuvailee.
Tämän jälkeen kymmenisen poliisia kypärineen, kilpineen ja konetuliaseineen ryntäsi autoista ja piiritti vauhdilla koko talon. Lopulta Baltzarin tontilta lastattiin iltapäivällä nuoria naisia kaikkiaan kolmeen poliisin maijaan.
Iltahämärällä poliisit tarkistivat vielä koko pihamaan poliisikoirien kanssa. Viimeiset poliisit poistuivat talolta vasta puoli seitsemään saakka illalla, eli operaatio jatkui yli kuuden tunnin ajan.
Iltalehdellä ei ole viranomaisilta vahvistusta siihen, liittyvätkö talolla havaitut tapahtumat nyt uutisoituihin, epäiltyihin rikoksiin.
Lähetä kommentti